84
SOSIAALIBAROMETRI 2018
11 %
Palvelujärjestelmä selkeytyy asiakkaan kannalta. jista katsoo, että sote-uudistus onnistuu huonosti tässä asiassa. Sosiaali- ja terveysjohtajat ja sosiaalityöntekijät pitävät uudistuksen aikataulua haasteellisena (ks. kuvio 27). Heistä neljä viidestä (78–81 %) arvioi alkuvuodesta 2018, että sote-uudistus ei onnistu sille asetetussa aikataulussa. Vuonna 2017 sosiaali- ja terveysjohtajista 72 prosenttia arvioi, että sote-uudistus ei toteutuisi aikataulussaan (liite 4.6). Hyvin harva (4–5 %) sosiaalityöntekijä tai sosiaali- ja terveysjohtaja uskoi uudistuksen toteutuvan nykyisessä aikataulussa. Sosiaali- ja terveysjohtajista 77 prosenttia arvioi, että uudistus ei onnistu tavoitteessaan hillitä kustannusten kasvua. Vastaava luku sosiaalityöntekijöillä on 68 prosenttia. Myös tässä suhteessa arviot ovat heikentyneet viime vuodesta. Vuonna 2017 sosiaali- ja terveysjohtajista 57 prosenttia katsoi, että uudistus ei onnistu kustannusten kasvun hillitsemisessä. Myös uudistuksen onnistuminen terveyserojen kaventamisessa ei vastaajien mukaan näytä todennäköiseltä. Noin kolme viidestä (60–64 %) sosiaali- ja terveysjohtajasta ja sosiaalityöntekijästä arvioi, että uudistus onnistuu tässä asiassa erittäin huonosti tai melko huonosti. Viime vuoteen verrattuna niiden sosiaali- ja terveysjohtajien osuus, jotka arvioivat sote-uudistuksen epäonnistuvan terveyserojen kaventamisessa, nousi kuudella prosenttiyksiköllä (liite 4.6). Sosiaali- ja terveysjohtajista 58 prosenttia ennakoi, että sote-uudistus epäonnistuu lähipalvelujen turvaamisessa.
Vastaava luku sosiaalityöntekijöillä on 74 prosenttia. Sosiaali- ja terveysjohtajien arvio lähipalvelujen turvaamisesta on samankaltainen kuin vuosi sitten (liite 4.6). Sote-uudistuksella tavoitellaan myös eriarvoisuuden vähentämistä. Enemmistö (56 %) sosiaali- ja terveysjohtajista ennakoi, että sote-uudistus ei onnistu tämän tavoitteen toteuttamisessa. Viime vuodesta tämä luku kasvoi yhdeksän prosenttiyksikköä (liite 4.6). Vain yksi viidestä (19 %) sosiaali- ja terveysjohtajasta arvioi, että uudistus onnistuu hyvin eriarvoisuuden vähentämisessä. Sosiaalityöntekijöistä 67 prosenttia ennakoi, että sote-uudistus ei onnistu eriarvoisuuden vähentämisessä. Sosiaali- ja terveysjohtajien ja sosiaalityöntekijöiden enemmistö arvioi, että sote-uudistus ei onnistu nykyistä selkeämmän sote-hallinnon rakentamisessa. Tätä mieltä on kolme viidesosaa (60–61 %) molemmista vastaajaryhmistä. Kuitenkin 23 prosenttia sosiaali- ja terveysjohtajista ennakoi tämän tavoitteen toteutuvan hyvin. Vastaava luku sosiaalityöntekijöillä on 13 prosenttia. Sosiaali- ja terveysjohtajista 44 prosenttia ilmoittaa, ettei usko sote-uudistuksen onnistuvan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Joka neljäs (26 %) sosiaali- ja terveysjohtaja katsoo uudistuksen onnistuvan siinä hyvin. Vastaavat luvut sosiaalityöntekijöillä ovat 46 prosenttia ja 16 prosenttia (kuvio 27). Kuviosta 28 huomataan, että sosiaali- ja terveysjohtajista 65 prosenttia ja sosiaalityöntekijöistä 73 prosenttia ei usko, että sote-uudistus onnistuu palvelujärjestelmän selkeyttämisessä asiakkaan kannalta. Loogisesti myös sote-palvelujen tuotantorakenteen selkeyttämisessä arviot ovat samansuuntaisia. Kaksi kolmasosaa (66 %) sosiaali- ja terveysjohtajista ennakoi uudistuksen onnistuvan siinä joko melko huonosti tai erittäin huonosti, kun viime vuoden vastaava luku oli 54 pro-