Page 64

JÄR JESTÖBAROMETRI 2016

siä sekä perustetaan että puretaan eniten väkiluvultaan suurissa kaupungeissa. 3. Kasvava osa uusista yhdistyksistä on

muita kuin ”perinteisiä” potilas-, lastensuojelu-, vanhus-, vammais- ja päihdeyhdistyksiä

Yhä suurempi osa uusista sosiaali- ja terveysyhdistyksistä ei toimi vain esimerkiksi diagnoosin, sairauden tai erityisen tilanteen perusteella määritellyn yhden ihmisryhmän hyväksi. Sen sijaan niiden sääntöjen tarkoituspykälässä luetellaan monista eri syistä johtuvia erityisiä elämäntilanteita ja niihin liittyviä ongelmia, esimerkiksi sairaudet, vammat, työttömyys, köyhyys, velkaantuminen, päihderiippuvuudet, vankeustuomio, yksinäisyys, maahanmuuttajuus tai syrjäytyminen. Ne nimeävät toimintansa kohdejoukoksi samaan aikaan useita eri ihmisryhmiä tai kaikki toiminta-alueensa apua tarvitsevat ihmiset. 4. Lisääntyvä kansainvälisyys näkyy sosiaali- ja terveysyhdistysten toiminta-alueiden laajenemisena muihin maihin ja maanosiin

Moni uusista sosiaali- ja terveysyhdistyksistä suuntaa toimintansa kokonaan tai osittain ulkomaille. Tietoisuus köyhyyden, luonnonkatastrofien, sotien ja suuronnettomuuksien tuomasta hädästä saa ihmisiä perustamaan yhdistyksiä avun välittämiseksi sitä tarvitseville. Myös monet maahanmuuttajien yhdistykset pyrkivät auttamaan heidän lähtömaissaan asuvia ihmisiä ja kohentamaan sikäläisiä elinoloja. 5. Yhdistykset vastaavat entistä eriytyneempiin tarpeisiin

Kymmenen viime vuoden aikana on rekisteröity yhä pienempien ja spesifimpien potilas-, vamma- ja diagnoosiryhmien erityistarpeisiin vastaavia yhdistyksiä. Kuvaavia esimerkkejä ovat harvinaisiin sairauksiin ja vammoihin liittyvät yhdistykset, erilaisista allergioista kärsivien yhdistykset, erilaisia syöpiä sairastavien yhdistykset sekä eri ikäryhmille tarkoi-

tetut potilasyhdistykset. Tämä kehitys kertoo siitä, että entistä rajatumpia ihmisryhmiä kokoavien toimijoiden merkitys tiedonvälittäjinä, edunvalvojina sekä vertaisuutta ja kokemusasiantuntijuutta välittävinä verkostoina suurten järjestöjen rinnalla koetaan tärkeäksi. 6. Uusia yhdistyksiä syntyy yhdistämään voimia ja rakentamaan yhteistyötä

Toimintaympäristön muutoksiin ja vaatimuksiin vastatakseen järjestöt ovat päätyneet kokoamaan voimiaan ja rakentamaan erilaisia yhteenliittymiä. Tavoitteena on ollut mm. vaikuttavampien organisaatioiden aikaansaaminen sekä talouden ja toiminnan synergiahyötyjen saavuttaminen. Sosiaali- ja terveysjärjestökentässä on tapahtunut kymmenen viime vuoden aikana fuusioita valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. Myös lukuisia alueellisia yhteistyöyhdistyksiä on rekisteröity eri alojen sosiaali- ja terveysyhdistyksille. Vuonna 2015 rekisteröidyt yhdistykset Vuonna 2015 Suomessa rekisteröitiin 2 228 uutta yhdistystä (Patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistysnetti). Niistä 204 eli yhdeksän prosenttia on sosiaali- ja terveysyhdistyksiä. Kun samaan aikaan purkautui 119 yhdistystä, on nettolisäys 85 yhdistystä (kuvio 8). Järjestöbarometrien tarkastelun kattamana aikana eli vuosina 2005–2015 on rekisteröity yhteensä 1 873 sosiaali- ja terveysyhdistystä ja niitä on purkautunut 857. Näin ollen 11 viime vuoden aikana rekisterissä olevien alan yhdistysten määrä on lisääntynyt 1016:lla. Vuoden 2015 uusien alan yhdistysten rekisteröintimäärä 204 on koko tarkastellun ajanjakson suurin. Rekisteröintien määrä kasvoi edellisvuodesta 31:lla. Myös toimialan osuus kaikista uusien yhdistysten rekisteröinneistä on hieman pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampi, sillä kaikista 1900-luvun rekisteröinneistä sosiaali- ja terveysyhdistysten osuus oli kuusi prosenttia (Siisiäinen, 2002).

63

Profile for SOSTE

Järjestöbarometri 2016  

Sosiaali- ja terveysjärjestöjä on Suomessa noin 10 000. Joka viikko syntyy kolme uutta. Suuressa joukossa on muun muassa kansanterveys-, pot...

Järjestöbarometri 2016  

Sosiaali- ja terveysjärjestöjä on Suomessa noin 10 000. Joka viikko syntyy kolme uutta. Suuressa joukossa on muun muassa kansanterveys-, pot...

Profile for soste
Advertisement