Page 185

184

JÄR JESTÖBAROMETRI 2016

kun järjestöjohdosta tämän näkemyksen taakse asettuu hyvin harva (5 %). Kolmanneksi järjestöjohdon näkemykset ilmapiirin hyvyydestä eivät poikkea kovin paljon yksityisen ja julkisen sektorin johdon näkemyksistä, mutta muiden sektoreiden työntekijät hahmottavat ilmapiirin hieman myönteisemmin kuin järjestöjen työntekijät. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä järjestöjohtajasta arvioi työilmapiirin hyväksi tai erittäin hyväksi (taulukko 71). Huonoksi ilmapiirin arvioi vain kaksi prosenttia vastaajista. Järjestöjohto on siis valinnut kyselyssä kaksi hyvästä ilmapiiristä kertovaa luokkaa kohtalaisen yksimielisesti. Jäljelle jääviin luokkiin, jotka kertovat neutraalista ilmapiiristä tai kielteisestä ilmapiiristä, järjestöjohto ei ole kyselyssä juurikaan päätynyt. Vain

Välillä tuntuu, että aika ei riitä uusien asioiden ja toimintatapojen opiskeluun. noin 7 prosenttia järjestöjohdosta näkee ilmapiirin neutraalina tai kielteisenä. Järjestöjen henkilöstön edustajat arvioivat työilmapiiriä selvästi kriittisemmin. Hieman alle puolet (48 %) henkilöstön edustajista arvioi työilmapiirin hyväksi tai erittäin hyväksi ja lähes joka seitsemäs vastaaja arvioi työilmapiirin huonoksi. Vaikka henkilöstön edustajien vastausten lukumäärä on suhteellisen pieni (n=29), johto ja työntekijät tulkitsevat ilmapiiriä selvästi toisistaan poikkeavilla tavoilla. Tulos on samansuuntainen kun vastauksia verrataan pelkästään niissä järjestöissä, joista on käytettävissä sekä järjestöjohdon että henkilöstön edustajan vastaukset (n=19). Tarkasteltaessa huonoksi tai erittäin huonoksi ilmapiirin kokevien luokkia, havaitaan, että järjestöjohdosta hyvin harva

on tätä mieltä (2 %), kun taas työntekijöistä 14 prosenttia mieltää työilmapiirin huonoksi. Kiinnostavaa työntekijöiden näkemyksissä on kuitenkin, että näkemykset eivät niinkään polarisoidu erittäin hyvän/ hyvän ja huonon ilmapiirin välille kuin erittäin hyvän/hyvän ja neutraalin välille. Otettaessa rinnalle ECS-aineiston vastaavat luvut havaitaan, että tulkintaero johdon ja työntekijöiden välillä on olemassa myös yksityisellä ja julkisella sektorilla. Muilla sektoreilla tulkintaero johdon ja työntekijöiden välillä on (erittäin hyväksi tai hyväksi ilmapiirin kokevat) noin 24 prosenttiyksikköä, kun taas järjestöpuolella tulkintaero myönteisellä puolella on noin 45 prosenttiyksikköä. Tarkasteltaessa huonoksi tai erittäin huonoksi ilmapiirin kokevien luokkia, havaitaan, että tulkintaero johdon ja työntekijöiden välillä on kohtalaisen lähellä toisiaan järjestöpuolella (12 %) ja muilla sektoreilla (9 %). Kaikkiaan erot sektoreiden sisällä johdon ja työntekijöiden näkemyksien välillä ovat tilastollisesti erittäin merkitseviä, mutta sen sijaan verrattaessa sektoreiden välisiä eroja (johto vs. johto ja työntekijät vs. työntekijät) ei tilastollisesti merkitseviä eroja löydy. Työilmapiirin muutoksesta kertovat tulokset ovat kiteytettävissä kahteen havaintoon. Yleishavainto on, että järjestöissä arvioitiin ilmapiirin muutosta hieman muita sektoreita positiivisemmin (taulukko 72). Molemmissa ryhmissä, niin järjestöjohtajien (60 %) kuin järjestöjen työntekijöiden edustajien (41 %) keskuudessa ilmaistiin työilmapiirin parantuneen kahden viime vuoden aikana. Vastaavasti muilla sektoreilla johdosta noin puolet (49 %) ja työntekijöistä noin viidennes (26 %) raportoi ilmapiirin parantuneen. Toinen havainto on, että vain kaksi prosenttia järjestöjohtajista mieltää työilmapiirin huonontuneen viimeisen kahden vuoden aikana, kun taas työntekijäpuolella näkemykset työilmapiirin kehityksestä polarisoituvat voimakkaasti (taulukko 72). Ilmapiirin heikentyneeksi hahmottavia järjestöjen työntekijöitä oli

Profile for SOSTE

Järjestöbarometri 2016  

Sosiaali- ja terveysjärjestöjä on Suomessa noin 10 000. Joka viikko syntyy kolme uutta. Suuressa joukossa on muun muassa kansanterveys-, pot...

Järjestöbarometri 2016  

Sosiaali- ja terveysjärjestöjä on Suomessa noin 10 000. Joka viikko syntyy kolme uutta. Suuressa joukossa on muun muassa kansanterveys-, pot...

Profile for soste
Advertisement