Page 138

JÄR JESTÖBAROMETRI 2016

det hyväkuntoiset eläkeläiset muodostavat osalle yhdistyksistä kasvavan jäsenten ja vapaaehtoisten potentiaalin. Yhdistysten toiminnalle ja edunvalvonnalle ikääntyvän väestön kasvaviin tuen ja palvelujen tarpeisiin vastaaminen asettaa lisää haasteita. ”Väki vanhenee ja nuoret muuttaa pois, ei saa vapaaehtoisia.” ”Jäsenistö vanhenee, ei jaksa osallistua.” ”Jäsenistö kostuu ikäihmisistä. Luonnollisen poistumisen kautta jäsenmäärä vähenee.” ”Väestön ikääntyminen (vapaaehtoisten määrä , avun tarvitsijoiden määrä ).” ”Uusia aktiivitoimijoita saattaa löytyä nuoremmasta eläkeläisten joukosta.” ”Vanhusväestön lisääntyminen tuo lisää jäseniä.” ”Väestön ikääntyminen lisää muistiyhdistysten toiminnan merkitystä.” ”Ikääntyminen, ikäihmisten yksinäisyys, omaishoitajuus.” ”Ikääntyvän väestön syrjäytymisen estäminen.” ”Ikäihmisten eläkkeiden ja etuisuuksien puolustaminen.” ”Ikäihmisten innostaminen yhteiseen toimintaan […].” Eriarvoisuuden kasvu arvioidaan lähes yhtä usein uhkaksi (14 %) kuin haasteeksi johon yhdistyksen tulee vastata toiminnallaan (13 %). Valtakunnallisten järjestöjen tapaan myös yhdistykset pitävät digitalisaatiota, monikulttuuristumista ja uudenlaisen kansalaisosallistumisen yleistymistä selvästi yleisemmin mahdollisuutena kuin uhkana.

5.2 Arviot järjestötoiminnan muutoksista VALTAKUNNALLISET järjestöt ennakoivat omas-

sa toiminnassaan tapahtuvan varsin voimakkaita muutoksia tulevien kymmenen

vuoden kuluessa. Selvä enemmistö (59 %) järjestöistä arvioi, että niiden toiminta kymmenen vuoden kuluttua eroaa paljon nykyisestä. Runsas neljäsosa (28 %) uskoo eroa olevan jonkin verran ja noin joka kahdeksas (13 %) vain vähän. Arvioiden välillä ei ole tilastollisesti merkitseviä eroja toimialoittain. Järjestön koon mukaan näkemykset sen sijaan vaihtelevat huomattavasti. Taloudeltaan suurimmista, yli viiden miljoonan euron vuosibudjetin järjestöistä, peräti neljä viidesosaa (80 %) arvioi toimintansa muuttuvan paljon kymmenessä vuodessa. Pienimmissä, alle 500 000 euron vuosibudjetin järjestöistä vain runsas neljäsosa (29 %) ennakoi tulevan toiminnan eroavan paljon nykyisestä. Järjestöissä arvioidaan toiminnan muu-

Perinteisen järjestötoiminnan lisäksi tai sijaan on tullut paljon erilaisia uusia tukemisen muotoja, esim. tukijäsenyys, lyhytkestoinen vapaaehtoistyö. toksen koskevan yleisimmin digitaalisen ja verkossa tapahtuvan osallistumisen ja toiminnan yleistymistä. Myös kansalaisja vapaaehtoistoiminnan sekä yhdistyksiin kiinnittymisen uusien tapojen uskotaan lisääntyvän. Toiminnan laajenemista ja monipuolistumista pidetään monissa järjestöissä todennäköisenä samoin kuin yhteistyön lisääntymistä. ”Enemmän toimintaa verkossa, luentoja, ryhmiä jne. […].” ”[…]digitaalisuus tulee vahvasti palveluprosesseihin (koulutus, kuntoutus).” ”Käyttöön otettu uusia toimintamenetelmiä erityisesti sähköisiä palveluita.[…]” ”Kansalaistoiminnan muutos näkyy varmasti. Enää ei järjestäydytä yhdistyksiin vaan vapaampiin toimintamuotoihin.”

137

Profile for SOSTE

Järjestöbarometri 2016  

Sosiaali- ja terveysjärjestöjä on Suomessa noin 10 000. Joka viikko syntyy kolme uutta. Suuressa joukossa on muun muassa kansanterveys-, pot...

Järjestöbarometri 2016  

Sosiaali- ja terveysjärjestöjä on Suomessa noin 10 000. Joka viikko syntyy kolme uutta. Suuressa joukossa on muun muassa kansanterveys-, pot...

Profile for soste
Advertisement