Page 108

JÄR JESTÖBAROMETRI 2016

Pieniltä paikkakunnilta pelättiin siirrettävän kaupunkikeskuksiin erityispalvelujen ohella tavanomaisia ikäihmisten ja lapsiperheiden käyttämiä terveyskeskuspalveluja. Pienten erityisryhmien toimivien hoitoketjujen ja tuttujen, syvällisesti erityisalaansa perehtyneiden erikoislääkäreiden menetyksen epäiltiin heikentävän muun muassa keliakian, reuman ja muistisairauksien diagnosointia ja nopeaa hoitoon pääsyä. Toimivien hoitoketjujen pelättiin paikoin kariutuvan. Joitakin vastaajia askarrutti, unohdetaanko palvelujen etääntyessä asiakkaan elämän kokonaistilanne ja omaisten merkitys kuntoutumisessa. ”Otetaan vielä huonommin huomioon kun ei nytkään tunneta sairautta.” ”Erityislasten neurologiset tutkimukset eivät luultavasti enää toteudu omalla paikkakunnalla.” ”Haja-asutusalueiden omaishoitajien sos. ja terv. palvelut menevät yhä kauemmas. Ja perheet jäävät enemmän oman onnen nojaan.” ”Lapsiperheiden palvelut, neuvola + terveyskeskus kaukana” ”Omaisia huomioidaan entistä vähemmän, kun terv. palveluita tehostetaan → painopiste kokonaisvaltaisesta perheet huomioivista hoitokulttuureista enemmän potilaskeskeisiin käytäntöihin.” Yhdistykset pitivät laajoilla alueilla uhkana päätöksenteon etääntymistä paikallistasosta. Tämä heijastuu ihmisten saamaan palveluun ja toisaalta kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksiin ja yhdistysten yhteistyöhön viranhaltijoiden kanssa. Yhdistykset tekevät jäsenistönsä palvelujen ja muun tuen turvaamiseksi monipuolista yhteistyötä kunnan viranhaltijoiden kanssa mm. vaikuttamalla kunnallisissa vanhus- ja vammaisneuvostoissa, toteuttamalla yhteisesti sovittuja toimintoja ja välittämällä tietoa sekä kuntaan että jäsenistölle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtyminen kunnasta maakuntaan voi hävittää kunnasta nykyiset rakenteet, joiden kautta yhdistykset ja

niiden edustamat väestöryhmät osallistuvat palvelujen kehittämiseen. Tutut yhteistyökumppanit ja yhteistyökäytännöt kunnissa voivat muuttua. Yhdistyksiä on saatettu toisaalta myös patistaa osallistumaan uusiin rakenteisiin tai muuttamaan toimintatapoja. ”Kumppanuus etääntyy” ”Päätöksenteko siirtyy asiakkaasta etäämmälle ja yksilön ja paikallisen järjestön vaikutus heikkenee.” ”Kaupungin ”Lapsiryhmän” tulevaisuus? Kyseessä työryhmä, jossa yhdistyksellämme on edustaja.” ”Vanhuspalvelujen pakkosiirto maakuntahallinnoinnille lopettaa poikkihallinnollisen kuntakohtaisen vanhusväestön elämänlaadun kehittämisen ja kunnan vanhusväestön vaikutusmahdollisuuden vaikuttaa palveluihin.”

Kumppanuus etääntyy. ”Kehitysvammaisten ihmisten osallisuus heitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa saattaa heiketä.” ”Olemme saaneet [Kaupunki] perusturvalautak. liikunnan ohjaajan maksutta. Voi olla vaarassa menettää.” Yhdistysten materiaalisia toimintaedellytyksiä sote-uudistuksen ennakoitiin niukentavan: kunnan myöntämät toiminta-avustukset ja edulliset toimintatilat vähenevät. Uhka koetaan varsin yleisesti, sillä strukturoidussa kysymyksessä lähes kolmannes yhdistyksistä arvioi sote-uudistuksen heikentävän mahdollisuuksia saada kunnan toiminta-avustusta ja neljännes edullisia tai maksuttomia toimitiloja (liite 20). Vahvimmin huolta kannettiin kaupunkien läheisyydessä sijaitsevissa maaseutumaisissa kunnissa, kun taas laajemmalla, erityyppisistä

107

Profile for SOSTE

Järjestöbarometri 2016  

Sosiaali- ja terveysjärjestöjä on Suomessa noin 10 000. Joka viikko syntyy kolme uutta. Suuressa joukossa on muun muassa kansanterveys-, pot...

Järjestöbarometri 2016  

Sosiaali- ja terveysjärjestöjä on Suomessa noin 10 000. Joka viikko syntyy kolme uutta. Suuressa joukossa on muun muassa kansanterveys-, pot...

Profile for soste
Advertisement