lineaariseen tulosovitukseen ja kokonaisvuokramalliin ja perusomavastuu tarkistetaan alkamaan korotetun työmarkkinatuen määrästä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tavoitteena olleet asiakasmaksujärjestelmän kehittäminen, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon maksut eivät muodostuisi palvelujen käytön esteeksi, ja maksukattojen yhdistäminen, löytyvät myös hallitusohjelmasta. Niin ikään hallitusohjelmassa sitoudutaan palveluasumisen maksujen uudistamiseen sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän ehdotusten pohjalta siten, että kunnan järjestämisvastuulla oleviin asumispalveluihin säädetään valtakunnallisesti yhdenmukaiset asiakasmaksujen määräytymisperusteet. Lisäksi hallitus lupaa yhtenäistää tehostetun palveluasumisen maksut ja säätää niin sanotun vähimmäiskäyttövaran. (Emt.) Sosiaalibarometrin tulososassa palataan alan johdon arvioihin tehtyjen toimeentuloturvan parannusten riittävyydestä ja siitä, mitä parannuksia jatkossa ennen kaikkea tarvittaisiin. Hallitusohjelmassa todetaan, että sen kaudella jatketaan edellisellä kaudella aloitettua sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta ja säädetään sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaki. Hallitusohjelma toteaa, että lailla turvataan iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan. Hallitus linjaa myös, että terveydenhuoltolain toimeenpanoa jatketaan varmistaen muun muassa perusterveydenhuollon vahvistaminen, valinnanvapauden toteutuminen sekä kunnissa tehtävä terveyden edistämistoiminta. Merkittäviä ihmisten palvelujen saatavuuden kannalta ovat myös useissa kohdin hallitusohjelmaa olevat hankintalainsäädännön uudistamiseen liittyvät linjaukset. Hallitusohjelmassa todetaan, että hallituskaudella selvitetään hankintalain soveltamista nykyistä rajatummin tilanteissa, joissa on kyse erityisen haavoittuvien asiakasryhmien (mm. vammaiset, vanhukset, lapset) pitkäaikaisten tai harvoin tarvittavien palvelujen järjestämisestä. Järjestöjen ja pienten palveluntuottaja yritysten näkökulmasta merkittävä on linjaus, jonka mukaan hankintalakia uudistettaessa huomioidaan myös pienten tuottajien asema ja kielelliset erityispiirteet. (Emt.) Hallitusohjelma heijastelee monissa kohdin laajasti yhteiskunnassa kohdistunutta huolta nuorten syrjäytymisestä. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Lisäksi linjataan, että etsivää nuorisotyötä edistetään ja nuorisotyön ennaltaehkäisevää päihdetyötä tuetaan. Erittäin merkittävä asia nuorten kannalta on hallitusohjelman linjaus toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuu niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. (Emt.) Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen liittyviin arvioihin palataan Sosiaalibarometrin tulososassa. Nuorten tilanteen lisäksi hallitusohjelma lupaa, että työttömien työllistymistä yksityisiin yrityksiin palkkatuella lisätään ja kolmannen sektorin toimintaedellytykset turvataan, jotta voidaan parantaa kaikkein vaikeimmin työllistyvien pysyvää
12