Page 7

toiminnan tunnetuksi tekeminen sekä vapaaehtoistoiminnan vahvistaminen. Yhdistykset ovat tyytyväisimpiä oman toimintansa arvostukseen. Yli puolet yhdistyksistä sai vuonna 2011 kunnalta toiminta-avustusta, keskimäärin 550 euroa. Joka neljännen kunta-yhdistyksen avustus on pienentynyt tai lakannut v. 2010– 2011. Noin puolet yhdistyksistä toimii kunnan omistamissa tiloissa. Niistä noin joka kolmannen tilojen käyttömaksut ovat nousseet kahden viime vuoden aikana. Runsas kolmasosa valtakunnallisista järjestöistä arvioi toimintansa olevan laajenemassa. 43 prosentilla toiminta on säilymässä ennallaan ja joka kuudennella supistumassa. 55 % järjestöistä ennakoi kuntauudistuksen vaikuttavan jollakin tavalla omaan toimintaansa, esimerkiksi kuntien ja järjestöjen yhteistyön vaikeutumiseen tai kohentumiseen, yhdistysten yhdistymisiin, järjestöjen toiminnan merkityksen ja kysynnän lisääntymiseen sekä yhdistysten kunnilta saaman tuen heikkenemiseen. Yli puolet järjestöistä arvioi taloudellisen tilanteensa melko hyväksi tai hyväksi. Noin joka neljäs pitää sitä kohtalaisena ja joka viides melko huonona tai huonona. Taloudellista tilannettaan melko huonona tai huonona pitäviä järjestöjä on nyt kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2011. 57 % järjestöistä arvioi, että niiden talouden kannalta on tällä hetkellä olemassa joitakin erityisen suuria riskitekijöitä, jotka liittyvät esimerkiksi RAY-avustuksiin tai palvelutuotantoon. Kahdella kolmesta valtakunnallisesta järjestöstä on alueellista toimintaa. Järjestöjen alueellinen toiminta on hyvin monipuolista ja rakenteeltaan moninaista. Alueellisen toiminnan kolme keskeisintä painopistettä ovat 1) paikallisyhdistysten tukeminen, ohjaus ja koulutus, 2) aluetyöntekijöiden yhteistyö ja vaikuttamistoiminta sekä 3) järjestöyhteistyö ja tapahtuminen järjestäminen. Alueellisen toiminnan kehittämiskohteiksi koetaan erityisesti toiminnan tunnetuksi tekeminen, vaikuttamistoiminnan tehostaminen ja vapaaehtoistoiminnan tukeminen. Yhdistykset toivovat enemmän yhteistyötä järjestönsä aluetoiminnan kanssa. Palveluntuottamisen merkitys osana järjestöjen toiminnan kokonaisuutta on 2000-luvulla vähentynyt. Vuonna 2004 kaksi kolmesta järjestöstä arvioi palveluntuottamisen painoarvon toiminnassaan suureksi, nyt osuus on enää runsas kolmasosa. Alkuvuonna 2012 yhteensä 17 järjestöä ennakoi, jollekin tarjoamalleen palvelumuodoista erityisen suuria vaikeuksia kuluvan vuoden aikana. Pääosin pelkästään järjestöjen varassa toimivista sosiaalipalveluista, joille ei varsinaisesti ole markkinoita, on taloudellisissa vaikeuksissa puolet. Kunnat eivät osaa hyödyntää tarpeeksi hyvin järjestöjen asiantuntemusta palvelujen kehittämisessä. Myös kuntien ja järjestöjen strategisessa kumppanuudessa sekä ostopalvelusuhteissa on parantamisen varaa. Järjestöissä tunnistetaan uusien ihmisten tavoittamisen ja järjestöjen tunnettuuden lisäämisen tärkeys. Noin kahdessa kolmesta valtakunnallisesta järjestöstä on tekeillä tai suunnitteilla uusia toimenpiteitä ihmisten tavoittamiseksi. 71 prosentilla järjestöistä on tekeillä tai suunnitteilla uusia toimenpiteitä järjestön tunnettuuden lisäämiseksi. Kunnat ovat sosiaali- ja terveysjärjestöille yksi keskeisimmistä

6

Profile for SOSTE

Järjestöbarometri 2012  

JÄRJESTÖBAROMETRI® on ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä: niiden toiminnasta ja siihen osallistuvista sekä järjestöjen yhteisk...

Järjestöbarometri 2012  

JÄRJESTÖBAROMETRI® on ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä: niiden toiminnasta ja siihen osallistuvista sekä järjestöjen yhteisk...

Profile for soste
Advertisement