Yhd.toim. tehostaminen, jäsenistön aktivointi Toiminnan tunnetuksi tekeminen Vapaaehtoistoiminnan vahvistaminen Jäsenhankinta Toimintojen monipuolistaminen Yhteistyön kehittäminen kuntien kanssa Rahoituksen vahvistaminen Vaikuttamistoiminnan tehostaminen Muiden paik.yhd. kanssa verkostoituminen Oman palvelutoiminnan kehittäminen 0%
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
% yhdistyksistä Suuri
Kohtalainen
Pieni
Ei koske yhd.
Kuvio 4. Yhdistysten (n=1091–1112) arviot eri kehittämishaasteiden merkityksestä.
Yhdistysten arvioita toiminnan kehittämishaasteiden merkityksestä on koottu toimialoittain liitteeseen 8. Yhdistystoiminnan tehostamista ja jäsenistön aktivointia pidetään toiminnan kehittämisessä tärkeänä yli neljässä viidesosassa (81–84 %) mielenterveys- ja potilasyhdistyksistä. Vastaava osuus (81–84 %) aistivammayhdistyksistä ja kansanterveyden yleis- ja monialayhdistyksistä arvioi vapaaehtoistoiminnan vahvistamisen keskeiseksi kehittämisen kohteeksi. Jäsenhankinnan ja toiminnan monipuolistamisen merkitys korostuu hieman muita yleisemmin eläkeläisyhdistyksissä. Niistä noin neljä viidestä (79 %) pitää jäsenhankinnan ja yli kaksi kolmasosaa (69 %) toiminnan monipuolistamisen merkitystä suurena. Kuntayhteistyön kehittämisen arvioi tärkeäksi haasteeksi yli kolme neljäsosaa (77–78 %) työttömien yhdistyksistä ja vanhusten yleis-, asumis- ja palveluyhdistyksistä. Rahoituksen vahvistamisen tarve tunnistetaan selvimmin työttömien yhdistyksissä, joista lähes yhdeksän kymmenestä (89 %) pitää sitä merkittävänä toiminnan kehittämisen haasteena. Oman palvelutoiminnan kehittämisen merkityksen arvioivat muita yleisemmin suureksi työttömien yhdistykset (63 %) ja vanhusten yleis-, asumis- ja palveluyhdistykset (60 %).
3.2 Voimavarat Palkattu henkilöstö Suurin osa paikallisista sosiaali- ja terveysyhdistyksistä toimii kokonaan vapaaehtoisvoimin. Vain noin neljäsosassa (24 %) yhdistyksistä oli palkattua henkilö-
55