Page 32

kaksi kertaa (Eronen & al. 1997; Eronen & al. 1998a; Eronen & al. 1998b; Eronen & al. 2000; Eronen & al. 2002; Eronen & al. 2003a; Eronen & al. 2003b; Siltaniemi & al. 2005; Siltaniemi & al. 2007; Siltaniemi & al. 2008.) Tavoitteena on ollut myös rakentaa pysyviä yhteistyörakenteita järjestöille maakuntaliitoissa. Tätä työtä on tuettu STKL:n aluetoiminnan kautta. Pysyviä yhteistyörakenteita on syntynyt osaan maakuntaliitoista mm. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton Järjestöasianneuvottelukunta, JANE, jolla on maakuntaliitossa strategisen teemaryhmän asema, on virallinen järjestöjen yhteistyörakenne ja siinä on laajasti edustettuna kaikki eri järjestöryhmät, eivät vain sosiaali- ja terveysjärjestöt. Vastaavan tyyppinen yhteistyörakenne on Keski-Suomessa. Rakentumassa olevia järjestöjen yhteistyörakenteita on mm. Lapin liittoon, Keski-Pohjanmaan liittoon ja Pohjois-Pohjanmaan liittoon sekä neuvottelut on käynnistetty Pohjois-Savon liittoon. (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyö maakuntaliittojen kanssa julkaisematon aineisto 2012.) Maakuntaliitoilla on lisääntyvässä määrin merkitystä alueellisina kehittäjinä. Myös järjestöille ne voisivat olla merkittäviä yhteistyökumppaneita. On mahdollista, että järjestöillä ei suoraan ole laajasti kontakteja maakuntaliittoihin, vaan se on hoitunut keskusjärjestön kautta. Tässä Järjestöbarometrissa kartoitetaan järjestöjen ja maakuntaliittojen yhteistyötä. Alueilla toimivista viranomaisista aluehallintovirastot ovat merkityksellisiä järjestöjen ja niiden jäsenten oikeuksien toteutumisen sekä valvonnan kannalta. Aluehallintovirastoja (AVI) on Manner-Suomessa kuusi. Aluehallintovirastot hoitavat aiempien lääninhallitusten, ympäristölupavirastojen, alueellisten ympäristökeskusten ja työsuojelupiirien lupa-, valvonta- ja oikeusturvatehtäviä. Virastot perustettiin vuonna 2010 ja osa palveluista siirtyi samaan aikaan perustettuihin ELY-keskuksiin. Aluehallintovirastot edistävät perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Virastojen vastuualueita ovat peruspalvelut, oikeusturva ja luvat; työsuojelu; ympäristöluvat; pelastustoimi ja varautuminen sekä poliisi. AVI:illa on tärkeä rooli myös peruspalvelujen arvioinnissa. AVI:t koordinoivat sisäisen turvallisuuden alueellisten toimeenpanosuunnitelmien tekemistä ja arjen turvallisuuden näkökulmasta sosiaali- ja terveysjärjestöille on tarjoutunut tähän työhön uusi merkittävä rooli. (http://www.avi.fi/fi/virastot/Sivut/Etusivu.aspx.) Aikaisemmin lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastot olivat monille sosiaalija terveysjärjestöille tärkeitä yhteistyökumppaneita. Monet lääninhallitukset ovat myös koordinoineet järjestöjen aluetyötekijäverkostoja ja tehneet tiivistä yhteistyötä järjestöjen aluetyöntekijöiden kanssa. Tällä hetkellä ei ole kuvaa siitä, onko järjestöillä samalla tavalla tiiviitä suhteita aluehallintovirastojen kanssa ja tästä syystä tässä Järjestöbarometrissa kartoitetaan myös järjestöjen ja AVI:en yhteistyön tilannetta. Valtion aluehallinnon uudistuksen yhteydessä Suomeen syntyi myös 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta, ELY-keskusta. Niiden lain mukainen toiminta-ajatus

31

Profile for SOSTE

Järjestöbarometri 2012  

JÄRJESTÖBAROMETRI® on ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä: niiden toiminnasta ja siihen osallistuvista sekä järjestöjen yhteisk...

Järjestöbarometri 2012  

JÄRJESTÖBAROMETRI® on ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä: niiden toiminnasta ja siihen osallistuvista sekä järjestöjen yhteisk...

Profile for soste
Advertisement