Page 171

vuonna 2011 alle tuhat euroa. Pienin yhdistyksen saama avustus on 50 euroa. Taloudeltaan suurimmat yhdistykset saivat keskimäärin selvästi suurempia toimintaavustuksia kuin pelkin vapaaehtoisvoimin toimivat, taloudeltaan pienet yhdistykset. Suurimmat kunta-avustukset liittyvät mm. yhdistysten vanhuksia, työttömiä tai lapsiperheitä varten ylläpitämiin toimintapaikkoihin. Kunnilta saatu toiminta-avustus muodostaa keskimäärin 15 prosenttia yhdistysten talousarvion loppusummasta. Kunta-avustuksen merkitys on suurin päihdeyhdistyksille, joilla avustus kattaa keskimäärin yli kolmasosan talousarviosta. Myös taloudeltaan kaikkein pienimmille, eli alle 2000 euron vuosibudjetilla toimiville, yhdistyksille kunta-avustuksen merkitys on suuri, sillä avustus on yli kolmasosa niiden talousarviosta. Vuonna 2011 kunnan toiminta-avustusta saaneista yhdistyksistä 60 prosentilla avustuksen määrä on pysynyt edellisvuoteen verrattuna ennallaan. Joka viidennellä yhdistyksellä avustukset ovat vähentyneet ja kuudella prosentilla loppuneet kokonaan. Avustuksen määrä on kasvanut 15 prosentilla yhdistyksistä. Selvästi yleisimmin (17 %) avustukset ovat lakanneet kokonaan kansanterveyden yleis- ja monialayhdistyksiltä. Lähes puolet yhdistyksistä toimii kunnan omistamissa tiloissa. Noin joka kolmas yhdistys on saanut kunnalta käyttöönsä maksuttomat toimintatilat ja noin kuudesosa yhdistyksistä toimii kunnan maksullisissa tiloissa. Maksuttomat kunnan tarjoamat tilat ovat yleisimpiä vapaaehtoisvoimin ja maaseutumaisissa kunnissa toimivilla yhdistyksillä. Eri toimialoista työttömien yhdistyksillä on useimmin, yli puolella, maksuttomat kunnan tarjoamat toimitilat. Kahden viime vuoden aikana lähes neljäsosalla maksullisten toimintatilojen hinta on kallistunut ja kahdeksalla prosentilla aikaisemmin maksuttomat toimintatilat ovat muuttuneet maksullisiksi. Kunnan tiloja käyttävistä yhdistyksistä siis lähes joka kolmas joutuu maksamaan toimintatiloistaan aikaisempaa enemmän. Harvinaisempaa on myönteinen kehitys: Vain kuudella prosentilla aiemmin maksullinen tila on muuttunut maksuttomaksi, ja yhdellä prosentilla maksullisten tilojen vuokra on pienentynyt. Kuntien yhdistyksiltä perimien toimintatilamaksujen kallistuminen heikentää merkittävästi yhdistysten taloutta. Se kaventaa toimintaedellytyksiä etenkin pienimmissä yhdistyksissä, joiden taloudelliset resurssit ovat hyvin rajalliset. Tilamaksujen korotus merkitsee toimintaan käytettävissä olevien varojen supistumista. Yhdistykset joutuvat kattamaan kasvaneita tilakustannuksia korottamalla jäseniltä ja osallistujilta perittäviä maksuja. Vapaaehtoispanosta joudutaan myös käyttämään entistä enemmän varainhankintaan. Osa yhdistyksistä joutuu tilamaksujen korotusten takia supistamaan toimintaansa.

Kunnissa ei osata arvostaa riittävästi paikallisyhdistyksissä tehtävää hyvinvointia ja terveyttä edistävää ja ongelmia ehkäisevää toimintaa. Konkreettisesti tämä näkyy siinä, että kunnat avustavat paikallisyhdistyksiä aikaisempaa vähemmän ja myös

170

Profile for SOSTE

Järjestöbarometri 2012  

JÄRJESTÖBAROMETRI® on ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä: niiden toiminnasta ja siihen osallistuvista sekä järjestöjen yhteisk...

Järjestöbarometri 2012  

JÄRJESTÖBAROMETRI® on ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä: niiden toiminnasta ja siihen osallistuvista sekä järjestöjen yhteisk...

Profile for soste
Advertisement