Page 20

rajoitteisiin keskittyvästä tarkastelusta on kuntoutuksessa siirrytty yhä enemmän ihmisen omien voimavarojen ja aktiivisuuden tukemiseen. Muiden kuin puhtaasti lääketieteellisten tekijöiden merkitys työkyvyttömyyden aiheuttajana on myös kasvanut ja kuntoutuksen keskeisin lähtökohta onkin ihmiskuvan poikkitieteellisyys. (Lääkinnällinen kuntoutus 2009; Rissanen & Kallanranta 2008.)

Kela kuntoutuksen järjestäjänä Kela järjestää ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta henkilöille, joilla on sairauden tai vamman aiheuttama työkyvyttömyyden uhka tai työkyky on oleellisesti heikentynyt. Kelan vastuulla on myös vaikeavammaisten alle 65-vuotiaiden ja muun kuntoutustarpeessa olevan työikäisen väestön kuntoutus sekä kuntoutuspsykoterapia. Kuntoutujan on mahdollista saada Kelasta kuntoutusrahaa. Kelan kuntoutuspalveluja sai vuonna 2012 noin 91 000 henkilöä. Kela käytti samana vuonna kuntoutukseen yhteensä 356 miljoonaa euroa. 1990-luvun lopulta lähtien Kelan järjestämän kuntoutuksen saamisen yleisin syy on ollut mielen­ terveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Näistä syistä Kelan kuntoutusta sai vuonna 2012 noin 38 000 henkilöä, eli noin 42 prosenttia kaikista Kelan kuntoutusta saaneista. Seuraavaksi yleisin syy on tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, joiden vuoksi kuntoutusta sai Kelalta noin 25 000 henkilöä vuonna 2012. (Kelan kuntoutustilasto 2012.) Vastaavaa tilastotietoa ei ole saatavilla terveydenhuollon kuntoutuksesta.

Järjestöt kuntoutuspalveluiden tuottajina Järjestöillä on keskeinen rooli kuntoutuspalvelujen kehittäjinä ja tuottajina. Vuonna 2002 julkaistun selvityksen mukaan kolmannen sektorin hallinnassa oli vuonna 2000 yli 100 laitoskuntoutusyksikköä, joita ovat laitos- ja avokuntoutusta toteuttavat kuntoutuskeskukset, kylpylät, toimintakeskukset, sotainvalidien kuntoutussairaalat sekä sairas- ja veljeskodit ja loma- ja kurssikeskukset. Näissä kuntoutusyksiköissä oli yhteensä yli 6 100 majoituspaikkaa. Järjestöt tuottivat yli miljoona laitoskuntoutusvuorokautta eri asiakasryhmille. Laitoskuntoutuksen toteuttamisessa oli noin 5 000 palkattua työntekijää. Lisäksi järjestöt tuottivat kuntoutuspalveluita ostopalveluina noin 100 muussa yksikössä. (STM 2002.) Järjestöt tuottivat avokuntoutusta, mm. polikliinisia tutkimuksia, fysio- ja toimintaterapiaa, sosiaalityöntekijän ja psykologin palveluja, sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseja, kuntoutusohjausta, apuvälinepalveluja sekä muuta avo- ja päiväkuntoutusta. Kuntoutuspalvelujen lisäksi järjestöt järjestävät kuntoutusta tukevaa toimintaa sekä kehittävät ja kokeilevat uusia kuntoutuspalvelumuotoja ja kuntoutuksen sisältöjä. Kuntoutuspalveluihin ja kuntoutusta tukevaan toimintaan sisältyy muun muassa ensitietokursseja, muuta neuvontaa sekä tukihenkilö- ja vertaistukitoimintaa. Raha-automaattiyhdistys rahoittaa järjestöjen kokeilutoimintaa ja osan kuntoutuspalveluista. (Emt.) Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tuottamien kaikkien kuntoutuspalvelujen osuutta kuntoutuksen kokonaismenoista ei ole selvitetty. Järjestöt itse arvioivat sen olevan noin 15 prosenttia kuntoutuksen kokonaismenoista. Osuus on todennäköisesti

19

Profile for SOSTE

Järjestöbarometri 2013  

Järjestöbarometri kertoo sosiaali- ja terveysjärjestöistä: niiden yhteiskunnallisesta roolista, toiminnasta, toimintaedellytyksistä sekä muu...

Järjestöbarometri 2013  

Järjestöbarometri kertoo sosiaali- ja terveysjärjestöistä: niiden yhteiskunnallisesta roolista, toiminnasta, toimintaedellytyksistä sekä muu...

Profile for soste
Advertisement