Page 19

parantaa pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin. Hankintadirektiiviluonnos antaa myös tietyissä tapauksissa mahdollisuuden hankintojen varaamiseen työkeskuksille ja muille voittoa tavoittelemattomille toimijoille. Hankintalakia olisi mahdollista soveltaa nykyistä rajatummin haavoittuvien asiakasryhmien palveluissa ja hankinnoissa olisi mahdollista painottaa laatutekijöitä. Uudistuksella toivotaan hankintasääntöjen yksinkertaistamista ja joustavoittamista. (KOM (2011) 897 lopullinen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston kompromissiehdotus direktiivistä heinäkuu 2013.) Kuntien sosiaali- ja terveysjohdolla on halua käyttää ja kehittää laadullisia kriteereitä hankintojen tekemisessä. Valtaosa pitää mahdollisina kriteereinä palveluntuottajan työllistämisvaikutuksia ja voitonjaon rajoittamista, ja kannatusta saavat myös palveluntuottamisen myönteiset ympäristövaikutukset ja paikallisyhteisön vahvistaminen. Lisäksi erityisesti sosiaalijohto pitää käyttökelpoisena laadullisena kriteerinä osatyökykyisten työllistämistä. (Sosiaalibarometri 2011.) Pienten palveluntuottajien, kuten järjestöjen kannalta, direktiiviuudistus mahdollistaisi sen, että hankintayksiköt voisivat pyytää toimittajia täydentämään annettuja tarjouksia. Tarjousten hylkääminen vähäisten tai muodollisten virheiden vuoksi on heikentänyt tarjouskilpailujen tehokkuutta ja johtanut lukuisiin muutoksenhakumenettelyihin. (KOM (2011) 897 lopullinen 12489/12 (12.7.2012).

Kuntoutus toimintana Kuntoutusjärjestelmä koostuu useista organisointi- ja rahoittajatahoista. Kuntoutus on tapana jakaa lääkinnälliseen, ammatilliseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen. Lisäksi käytetään kasvatuksellisen kuntoutuksen käsitettä. Kuntoutus voi olla lakisääteistä tai harkinnanvaraista. Keskeisiä toimijoita ovat kunnat, Kela, työeläkelaitokset, tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset, työhallinto sekä ammatilliset oppilaitokset. Vuoden 2002 kuntoutusselonteon mukaan kuntoutuksen kokonaismenot olivat vuonna 2000 arviolta 1,2 miljardia euroa (STM 2002). Kuntien on järjestettävä lääkinnällinen kuntoutus, josta säädetään terveydenhuoltolaissa, kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa. Kunnat vastaavat myös sosiaalihuollon ja vammaispalvelujen kautta syrjäytymisvaarassa olevien sosiaalisesta kuntoutuksesta. Kuntoutus on suunnitelmallista toimintaa, jonka tulee perustua kuntoutussuunnitelmaan. Kuntoutussuunnitelman tekeminen on lakisääteinen velvoite, josta on vastuussa hoitava lääkäri. Kuntoutussuunitelma tehdään kirjallisesti yhdessä kuntoutustarpeessa olevan henkilön kanssa. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi mm. kuntoutuksen tavoitteet, keinot, vastuunjako ja aikataulu. Kuntoutus on lakisääteinen sosiaalinen investointi. Kun kuntoutuksella vuosikymmeniä sitten viitattiin rajatulle suppealle ihmisryhmälle kohdennettuihin palveluihin, on kuntoutuksen käsite laajentunut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Tällä hetkellä kuntoutus käsittää laajoja toiminnallisia kokonaisuuksia, jotka kohdistuvat hyvin laajojen ihmisryhmien hyvinvoinnin edistämiseen. Sisällöllisesti suuri siirtymä on viime vuosikymmeninä tapahtunut siinä, että toimintakyvyn

18

Profile for SOSTE

Järjestöbarometri 2013  

Järjestöbarometri kertoo sosiaali- ja terveysjärjestöistä: niiden yhteiskunnallisesta roolista, toiminnasta, toimintaedellytyksistä sekä muu...

Järjestöbarometri 2013  

Järjestöbarometri kertoo sosiaali- ja terveysjärjestöistä: niiden yhteiskunnallisesta roolista, toiminnasta, toimintaedellytyksistä sekä muu...

Profile for soste
Advertisement