Page 16

toimipaikoista oli 1,2 prosenttia, henkilöstöstä 16,5 prosenttia ja liikevaihdosta 14,7 prosenttia. (Lith 2013.) Osa järjestö- ja yritystaustaisten palvelujen suhteen muutoksesta selittyy sillä, että järjestöt ovat yhtiöittäneet palvelutuotantoaan selkiyttääkseen eroa yleishyödyllisen ja voittoa tuottavan toiminnan välillä. Kilpailulainsäädäntö edellyttää, ettei järjestöjen palvelutuotantoa voi rahoittaa julkisin varoin, mikäli alalla on kilpailevaa yritystoimintaa. Tämä on koskenut erityisesti asumis- ja kotipalveluja. Valtakunnallisista sosiaali- ja terveysjärjestöistä vähintään 24 on yhtiöittänyt toimintaansa vuosina 2004–2012. Monilla erityisaloilla järjestöjen rooli on kuitenkin edelleen kuntien ja yritysten tuottamia palveluja suurempi. Tällaisia erityisosaamista vaativia palveluja ovat esimerkiksi ensi- ja turvakodit, useiden ryhmien asumispalvelut sekä päiväkeskus- ja työkeskuspalvelut. (Järjestöbarometri 2012.)

Hankintalainsäädäntö velvoittaa kilpailuttamaan Voimassa oleva julkisia hankintoja koskeva laki velvoittaa valtion, kunnat sekä muut ns. hankintayksiköt kilpailuttamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintansa, kun ne ylittävät 100 000 euroa. Tarkoituksena on julkisten varojen käytön tehostaminen ja laadukkaiden hankintojen tekeminen. Lisäksi pyritään turvaamaan yrityksille ja muille yhteisöille tasapuoliset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa on yleisin tapa kilpailuttaa hankinnat ns. avoimella menettelyllä, jossa hankintailmoitus julkaistaan HILMA-ilmoituskanavassa ja kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen. Hankinnoissa voidaan käyttää myös neuvottelumenettelyä ja tietyin rajoituksin suorahankintaa, joita molempia on hyödynnetty sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa. (Lith 2013.) Neuvottelumenettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen ja kaikki halukkaat toimittajat voivat pyytää luvan osallistua kilpailutukseen. Hankintayksikkö valitsee vähintään kolme ehdokasta, joiden kanssa neuvotellaan hankintasopimuksen ehdoista. (Laki julkisista hankinnoista 348/2007.) Neuvottelumenettelyn käyttö edellyttää aina hankintalaissa olevaa perustetta. Kansallisessa palveluhankinnassa perusteita ovat esimerkiksi vaatimus palvelujen joustamisesta palvelujen käyttäjien tarpeiden mukaan tai vasta kehittymässä olevan palvelujärjestelmän palveluhankinnat, joissa palvelua ei voida määritellä tarkoituksenmukaisesti ennakkoon. Hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, mikäli avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia tai tarjouksia, tai saadut tarjoukset eivät ole sopivia. Alkuperäisiä tarjouspyynnön ehtoja ei saa muuttaa olennaisesti. Suorahankinta on mahdollinen, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä ”säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankinta­ yksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi”. (Laki julkisista hankinnoista 348/2007.) Hankintalakia tarkistettaessa vuonna 2010 suorahankinnan avoimuutta haluttiin lisätä (laki julkisista hankinnoista 321/2010).

15

Profile for SOSTE

Järjestöbarometri 2013  

Järjestöbarometri kertoo sosiaali- ja terveysjärjestöistä: niiden yhteiskunnallisesta roolista, toiminnasta, toimintaedellytyksistä sekä muu...

Järjestöbarometri 2013  

Järjestöbarometri kertoo sosiaali- ja terveysjärjestöistä: niiden yhteiskunnallisesta roolista, toiminnasta, toimintaedellytyksistä sekä muu...

Profile for soste
Advertisement