Page 144

”” ””

Kuntoutus- ja hoitohenkilöstö ei tiedä tarpeeksi missä kuntoutujan kohdalla mennään. Pitäisi olla jokin potilastietojärjestelmä, joka ylittää hallinnolliset rajat. (Kuntoutuspäällikkö) Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen yhteistyö ja tiedonsiirto eivät toimi kuin poikkeuksellisesti pienillä paikkakunnilla. (Kuntoutuspäällikkö)

Ilman kuntoutusta jääminen Valtakunnallisten järjestöjen johtajilta ja kuntoutuspäälliköiltä kysyttiin ihmisryhmistä, joiden he arvioivat jäävän kuntoutuspalvelujen ulkopuolelle. Yhdeksän prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että ei ole ihmisiä, joilla olisi suuri riski jäädä kuntoutuspalvelujen ulkopuolelle. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta arvioi tilanteen toisin. Vastaajat paikantavat kuntoutuspalvelujen ulkopuolelle jäämisen oman järjestön näkökulmasta. Vastaajista 88 prosenttia arvioi, että oman järjestön edustamissa ryhmissä on ihmisiä, joilla on suuri riski jäädä ilman kuntoutuspalveluja. Selvästi harvempi vastaaja arvioi, että muissa kuin järjestön edustamissa ryhmissä on niitä, joilla on suuri riski jäädä vaille kuntoutuspalveluja. Näin ajattelee 15 prosenttia vastaajista. Vastaajien on oletettavasti helpompaa arvioida kuntoutuksen saatavuutta oman järjestön kohderyhmien näkökulmasta, mikä osittain selittää tuloksia. Vastaajia pyydettiin tarkentamaan avovastauksin, keillä on suuri riski jäädä vaille kuntoutuspalveluja. Heiltä kysyttiin myös näkemyksiä siihen, miksi tietyt ryhmät jäävät ilman tarvitsemaansa kuntoutusta. Koska valtaosa vastaajista arvioi, että nimenomaan oman järjestön edustamissa ihmisissä on niitä, joilla on riski jäädä kuntoutuksen ulkopuolelle, myös mainittuja ryhmiä on paljon ja ne ovat hyvin spesifejä. Vastauksissa mainitaan niin lapset ja nuoret, aikuiset kuin ikääntyneetkin. Syitä kuntoutuksen ulkopuolelle jäämiselle ovat mm. liian vähäinen resursointi kuntoutukseen, Kelan kriteerit, kuntoutusta tarvitsevien tietämättömyys, terveydenhuollon ammattilaisten tietämättömyys ja asiakkaiden moniongelmaisuus. Vastauksissa nousi esiin myös kuntoutuksen sitominen vammaisetuuden tasoon ja ikääntyneet, jotka jäävät lakisääteisen kuntoutuksen ulkopuolelle.

”” ”””” ”” ”” ””

Esim. keuhkoahtaumatautia sairastavat, koska kuntoutusmahdollisuuksia ei tunnusteta. (Kuntoutuspäällikkö) Sairastuneet, jotka eivät täytä Kelan kriteereitä. (Kuntoutuspäällikkö) Nuoret ja nuoret aikuiset, joilla on kielellinen erityisvaikeus. Kuntoutuksen sitominen vammaisetuuksiin aiheuttaa heidän osaltaan tipahtamisen pois systeemistä, kun he täyttävät 16 vuotta. (Kuntoutuspäällikkö) Oma oiretiedostamattomuus, ilman oikeaa diagnoosia jääminen, ammattilaisten tietämättömyys, taloudelliset seikat. (Kuntoutuspäällikkö) Sellaiset ihmiset jotka eivät ole esim. työterveyshuollon piirissä tai heillä ole terveydentilan seurannan suhteen kontakteja julkiseen terveydenhuoltoon. (Kuntoutuspäällikkö) Vaikeasti vammautuneet, joiden elämänlaadun ei nähdä oleellisesti parantuvan kuntoutuksella. Heitä makuutetaan sairaalassa eikä aktiivista kuntoutusta tarjota. Ikääntyneet, jotka vammautuvat vakavasti. Eliniän odote saattaa estää kuntoutukseen pääsyn. (Kuntoutuspäällikkö)

143

Profile for SOSTE

Järjestöbarometri 2013  

Järjestöbarometri kertoo sosiaali- ja terveysjärjestöistä: niiden yhteiskunnallisesta roolista, toiminnasta, toimintaedellytyksistä sekä muu...

Järjestöbarometri 2013  

Järjestöbarometri kertoo sosiaali- ja terveysjärjestöistä: niiden yhteiskunnallisesta roolista, toiminnasta, toimintaedellytyksistä sekä muu...

Profile for soste
Advertisement