Page 1

KÄTTÄ PÄÄLLE. EHDOTUKSIA

YHTEISEN VASTUUN SUOMI JA HYVINVOIVA IHMINEN


Kuvitus: Tussitaikurit


••••

• • • • •

18 Kättä päälle -tilaisuutta Varsinais-Suomesta Ouluun yltävällä alueella Kolme valtakunnallisia ratkaisupajaa Reilut 500 osallistujaa tilaisuuksissa Satoja ratkaisuehdotuksia Kättä päälle -sivuston ja tilaisuuksien kautta • Konkreettiset ratkaisuehdotukset koottuna tämän vihkosen vihreisiin laatikoihin • Projektin vetureina kansanedustaja, entinen työministeri Lauri Ihalainen ja yrittäjä Salla Saarinen • Kättä päälle -työ kokoaa yhteen erilaisten tahojen ajatuksia Suomen suunnaksi

KAIKESTA EI PIDÄ INNOSTUA, MUTTA NIITÄ EI PIDÄ LANNISTAA, JOTKA INNOSTUVAT.

KIRJAILIJA ARI TURUNEN

••3••


••••

JOHDANTO. Mihin suuntaan Suomi menee ja miten pidämme huolen siitä, että me kaikki pysymme yhteisessä kyydissä mukana? Tämä on kysymys, johon on monia näkökulmia ja monia vastauksia. Liian harvoin kuitenkin kuulemme näissä isoissa kysymyksissä oman lähipiirimme ulkopuolisia näkökulmia. Meillä on helposti tapana istahtaa pohtimaan hankalia asioita vain oman porukan kesken. On paljon hedelmällisempää miettiä vaikeita kysymyksiä niin, etteivät kaikki pöydän ympärillä ole heti samaa mieltä tai edusta samaa viiteryhmää, samaa sukupuolta, ikäpolvea tai poliittista aatetta. Suomen vahvuus on ollut se, että olimme pitkään sosiaalisesti eheä joukko. Vaikka olemme kaikki erilaisia, olemme kaikki yhdessä olleet rakentamassa Suomesta hyvinvointivaltiota, kukin voimiensa mukaan. Olemme osanneet neuvotella ja sopia vuosikymmenten aikana monia vaikeitakin asioita. Näitä sopimisen ja toisen kohtaamisen taitoja tarvitaan vaikeina aikoina enemmän kuin koskaan aiemmin. Suomalaiselle keskustelun ilmapiirille on tapahtunut jotain hämmentävää. Korkeakoulujen rooli tieteen ja sivistyksen ylläpitäjinä tuntuu horjuvan. Samaan aikaan asiantunti-

••4••

jalausuntojen arvostus vaikuttaa julkisen keskustelun perusteella huvenneen. Parlamentaarinen valmistelu isoissa, vaalikaudet ylittävissä asioissa on vähentynyt. Pian sata vuotta täyttävä itsenäinen Suomi on aina luottanut sopimiseen ja päätösten tekemiseen yhdessä. Meillä suomalaisilla on pitkä ja hieno historia toistemme kuuntelemisessa, erilaisuuden ymmärtämisessä ja sen jälkeen yhdessä päättämisessä. Rohkeiden, uudenlaisten ja vaikeidenkin päätösten takaa löytyvät tasapuoliset neuvottelut, yhteinen sitoutuminen ja laaja neuvottelijajoukko. Tätä historiaa vaalien me SDP:ssä päätimme ryhtyä hakemaan uudenlaista yhteistyötä. Halusimme, että suomalaisten moninaisuus näkyy ja kuuluu politiikan teoissa. Koska meillä on mahdollisuus ja kunnia tehdä työtä monenlaisten tahojen kanssa, tarjosimme yhteistyön pöydän. Samalla halusimme, että syntyisi kohtaamisia esimerkiksi kansalaisjärjestöjen ja etujärjestöjen välille, poliitikkojen ja järjestötoimijoiden välille niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti. Näin syntyi ajatus Kättä päälle –projektista. Työstä, joka kokoaisi yhteen erilaisten tahojen ajatuksia Suomen tulevaksi suunnaksi.

MAAILMAA RAKENNETAAN YHDESSÄ JA SIIHEN TARVITAAN MEITÄ KAIKKIA. PRESIDENTTI TARJA HALONEN


••••

:::YHDESSÄ KULJETTU POLKU Viime syksynä SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Espoossa päätettiin, että SDP ryhtyy kokoamaan Kättä päälle -projektia. Veturihommiin hyppäsivät kansanedustaja, entinen työministeri Lauri Ihalainen sekä yrittäjä Salla Saarinen. Tavoitteena oli kerätä yhteen mahdollisimman monenlaisia suomalaisia järjestöjä, yhteisöjä ja muita tahoja miettimään ratkaisuja, joilla Suomen kelkka saataisiin käännettyä kohti valoisampaa tulevaisuutta.

Projektin käynnistämistilaisuus pidettiin maanantaina 21.9.2015. SDP:n rooli tässä tilaisuudessa oli, aivan kuten myöhemmissäkin tilaisuuksissa, tarjota kutsutuille tahoille ja järjestöille innostava kohtaamispaikka – yhteistyön pöytä, johon tuoda omia näkemyksiä muun muassa kestävän kasvun, kilpailukyvyn, työllisyyden, sivistyksen ja osaamisen, reilumman työelämän, heikommasta välittävän hyvinvointiyhteiskunnan ja globaalin maailman rakentamiseksi. Yhteensä yli kuusikymmentä järjestöä vastasi kutsuun. Jokainen heistä antoi tärkeän panoksen tälle yhteiselle työlle.

SDP:n rooli Kättä päälle –projektissa on ollut nimenomaan yhteisen vastuun sopimuksen kokoaminen ja tilaisuuksien käytännön järjestelyjen hoitaminen. Emme ole halunneet tyrkyttää omia valmiita vastauksia tai sopimusluonnoksia. Tiekarttaa Suomen selviytymiseksi on luonnosteltu yhdessä alusta alkaen. Aloitustilaisuuden jälkeen järjestimme erillisiä syventäviä työpaja- ja teematapaamisia, niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti. Jokainen kutsuttu järjestö ja taho arvioi avajaistilaisuuden jälkeen millä tavalla he halusivat olla mukana sopimusta sorvaamassa. Moni lähti mukaan ja matkan aikana joukkoon liittyi uusia. Osa tahoista osallistui vain yhden tietyn aihealueen käsittelyyn, osa puolestaan osallistui kaikkiin tilaisuuksiin mahdollisuuksien mukaan. Olemme todella kiitollisia jokaiselle tilaisuuksiin osallistuneelle, ilman antamaanne panosta tämä työ ei olisi onnistunut.

LUOTTAMUS TULEVAISUUTEEN ON KAIKKIEN VASTUULLA. KÄTTÄ PÄÄLLE -PALAUTE

:::HANKALAT AJAT KUTSUVAT YHTEEN Suomi on elänyt syvän taloustaantuman kanssa vuosia. Hyvinvointiyhteiskunnan kestävyys on korkean työttömyyden olosuhteissa koetuksella – julkisen talouden rahoituspohja ei ole riittävän kestävällä tasolla. Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyysvaje vaatii kohentamista. Suomen vienti ja sitä myöden talouskasvumme ovat riippuvaisia Euroopan ja maailman talouden kehityksestä. Euroopan taloudelliset vaikeudet ja kasvun haasteet vaikuttavat haavoittavalla tavalla vientinäkymiin. Suomi ei ole tavaroiden ja palvelujen viennissä pysynyt orastavan kansainvälisen kasvun imussa. Aineelliset ja aineettomat investoinnit eivät ole riittävän hyvällä tasolla, vaikka orastavia merkkejä – esimerkiksi metsäteollisuuden investointien

osalta – on näkyvissä. Kättä päälle –projektin aikana Suomessa on käyty monipuolinen keskustelu ja on esitetty vaihtoehtoisia näkemyksiä niin valtion budjetin valmistelusta, sopimusyhteiskunnan toimivuudesta rakentaa tasapainoista yhteiskuntasopimusta kuin turvapaikanhakijoiden kohtelusta ja kotouttamisesta. Positiivista on, että kansalaisten kiinnostus politiikkavalintoja kohtaan on kasvanut. Huoli työllisyydestä, politiikkavalintojen oikeudenmukaisuudesta ja yhteiskunnallisesta tasa-arvosta sekä yhteiskunnallisen ilmapiirin suvaitsevaisuuskysymyksestä ovat nousseet tärkeiksi keskusteluteemoiksi.

••5••


•••• Suomella on paljon sellaisia vahvuuksia, jotka auttavat meitä selviytymään ja kehittämään uusia innovaatioitahyvinvointiyhteiskunnan tulevassa uudistamisessa. Keskeisiä vahvuuksiamme ovat sivistykseen, osaamiseen ja tutkimus- ja tuotekehitykseen panostaminen. Kasvun keskeisiä ajureita on myös työelämän tasapainoinen kehittäminen, missä tuottavuuden nostaminen ja työhyvinvoinnin parantaminen voivat tukea toisiaan. Suomella on mahdollisuus nousta osaamisellaan digitalisaation kärkijoukkoon. Uusia viennin lähteitä nykyisten vahvuuksien lisäksi on useita; erityisesti terveystek-

nologian, energiatehokkuuden, vesiensuojelun, ympäristöteknologian, palveluviennin ja kulttuurin alueilla. Suomen selviytymistarina edellyttää sitä, että osaamme olla älykäs ja ennakoiva toimija globaalimaailmassa. Käyttövoimamme on kyky yhteistyöhön ja sopimiseen sekä pyrkimyksemme vahvistaa yhteiskunnallista ja sosiaalista eheyttä. Kättä päälle -projekti on ollut hieno kansalaisyhteiskunnan matka yhteisen vastuun Suomen ja hyvinvoivan ihmisen parasta ajatellen.

:::MONIÄÄNINEN JA YHDESSÄ TYÖSTETTY PROJEKTI Kiinnostus ja uteliaisuus projektia kohtaan yllättivät. Ne kertovat siitä, että eri tahoilla on suuri tarve päästä epävarmuuden hallitsemassa ajassa keskustelemaan yhdessä ja kokemaan yhteisöllisyyttä ratkaisuja esittäen. Esitettyjä ratkaisujakin tärkeämpää oli se vuoropuhelu, jota yhdessä kävimme. Työmme perusviritys on ollut positiivinen ja ratkaisuja hakeva. Juuri nyt Suomessa tarvitaan toivoa, luottamusta ja yhteistyötä. Kättä päälle -tilaisuuksia pidettiin yhteensä 18 Varsinais-Suomesta Ouluun yltävällä alueella. Valtakunnallisia ratkaisupajoja pidettiin yhteensä kolme kappaletta, joiden lisäksi pajoja järjestivät myös esimerkiksi SOSTE, Sitra, TSL ja Kalevi Sorsa –säätiö. Tilaisuuksiin osallistui arviolta noin 500 henkilöä. Kättä päälle –sivuston kautta jokainen halukas saattoi jättää oman ratkaisuehdotuksensa. Paljon puhutaan siitä, että suomalainen verkkokeskustelu on riistäytynyt käsistä. Kättä päälle –keskusteluun osallistuneet kirjoittajat kirjoittivat erittäin asiallisia kommentteja ja ideoita. Suomen tilanteen vakavuus kirvoitti vakavia puheenvuoroja yhteensä liki sata kappaletta. Muutamat verkkosivuille jätetyistä palautteista koskivat SDP:tä järjestönä. Ne on välitetty eteenpäin suoraan puolueelle. Yhteensä työpajat ja kyselylomake tuottivat useita satoja ratkaisuehdotuksia, joista konkreettiset ehdotukset on koottu tähän paperiin. Kaikkien näiden ratkaisuehdotusten sisällyttäminen mukaan varsinaiseen loppuraport-

••6••

tiin oli haastava tehtävä. Ennen työpajojen alkamista teimme kyselyn, jossa kysyimme muun muassa mikä vastaajien mielestä on suurin haaste, joka Suomen on voitettava. Kysely lähetettiin kaikille aloitustilaisuuteen osallistujille ja lisäksi siihen on voinut vastata syksyn ajan Kättä päälle –nettisivustolla. Keskeisiksi vastaajia huolettaneiksi teemoiksi nousivat työllisyys, eriarvoistuminen sekä henkinen ja taloudellinen lama. Näiden kolmen teeman pohjalta rakensimme kolme valtakunnallista teemaratkaisupajaa, ja näiden kolmen pääteeman päälle päätimme rakentaa myös tämän loppuraportin. On hyvä muistuttaa, että tämä projekti ei ole korvike tai vastakohta sille yhteistyölle, jota toivomme hallituksen ja työmarkkinaosapuolten välille jatkossakin. Parhaimmillaan tämä meidän työmme voi tuoda rakentavia esityksiä myös näihin neuvottelupöytiin ja olla tietynlainen ponsi sille, että Suomessa tarvitaan laajoja yhteistyön rintamia poteropolitiikan sijaan. Olemme halunneet korostaa, että tämän hankkeen lopputulos ei voi olla katteettomien lupausten ämpäri. Tiedämme vastuumme toimia uskottavasti. Vaikeitakin ratkaisuja on tehtävä, mutta nekin voidaan tehdä oikeudenmukaisuuden reppu selässä. Viimekädessä on kyse arvovalinnoista. Kaikista on pidettävä huolta ja jokaisen on pysyttävä yhteiskunnassa mukana, mutta samalla kaikkien on annettava voimavarojensa mukainen panos yhteiskuntamme pärjäämiseksi.


••••

:::YHTEISIÄ PÖYTIÄ TARVITAAN Kättä päälle –työpajoissa käyty monipuolinen keskustelu ja toimenpideideat eivät ole syntyneet yhteiskunnallisessa tai taloudellisessa tyhjiössä. Työn tukevaksi kivijalaksi todettiin sosiaalinen eheys, luottamus, yhteistyö ja pyrkimys oikeudenmukaisuuteen. Läpilyöviä teemoja keskustelussa ovat olleet työllisyys, työn murros, huoli eriarvoistumisesta, taloudellinen ja henkinen lama, yrittäjyyden merkitys ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus sekä globalisaation tuomat haasteet ja mahdollisuudet – unohtamatta pakolaisuutta. Tarve saada pohtia Suomen suuntaa kansalaisyhteiskunnan voimin ja tuella on poikkeuksellisen ajankohtainen ja tärkeä. Työpajoissa käydyt keskustelut ovat olleet hankkeen antoisin osa. Eri tahojen mukanaolo on osoittanut sen, että meiltä löytyy valtavasti henkistä pääomaa, ideointikykyä ja taitoa rakentaa parempaa Suomea. Esitetyt ajatukset ratkaisuiksi eivät muodosta yhtenäistä ohjelmajulistusta. Työn rikkaus on ollut sen moniäänisyydessä ja osin ristikkäistenkin ideoitten esittämisessä. Tähän loppuraporttiin kootut esitykset ja ajatukset on kerätty ilman arvotusta. Ne ovat peräisin moninaiselta ja monimieliseltä joukolta. Erilaisia, välillä vastakkaisia ja ristiinkin

meneviä mielipiteitä on mukana, sillä emme halunneet ryhtyä tuomaroimaan ideoita. Tavoitteenamme oli käydä keskustelua ilmapiirissä, jossa kaikki näkemykset ovat yhtä arvokkaita ja jossa ideoita ei aseteta keskenään puntariin, vaan sallitaan mahdollisimman laaja-alainen keskustelu. Asioista oltiin ja on välillä hyväkin olla eri mieltä. Näin ollen loppuraportti ei myöskään ole esimerkiksi SDP:n puolueasiakirja tai puolueohjelma. Se on eri tavoin ajattelevien suomalaisten itsenäinen ja moniääninen raportti. Muodoltaan loppuraportti ei ole pureskeltu ja yksityiskohtien tasolle menevä toimintasuunnitelma, vaan pikemminkin se antaa uusia näkökulmia ja ehdotuksia poliittiseen vaikuttamiseen. Me tulemme käymään jatkokeskustelua näistä ehdotuksista ja sitoudumme viemään valitsemiamme, toimivallassamme olevia ja aatteellisesti yhteensopivia ratkaisuja eteenpäin. Samalla toivomme, että myös mukana olleet toimijat ja järjestöt löytävät raportista ideoita, joita ajaa eteenpäin myös omassa toiminnassaan ja vaikuttamistyössään. Tämän raportin valmistuminen ei siis ole päätepiste. Toivomme, että se on alku uudenlaiselle työlle ja uudenlaiselle yhteydelle.

TYÖ LUO HYVINVOINTIA, TURVALLISUUTTA JA IHMISSUHTEITA.

KÄTTÄ PÄÄLLE -PALAUTE

••7••


••••

TYÖ, TYÖLLISYYS JA TYÖELÄMÄ. Työn merkitys ihmiselle on toimeentuloa laajempi. Työttömyyden pitkittyminen on riski syrjäytymiselle työstä ja yhteiskunnasta. Työttömyys on ollut kasvussa, työttömiä oli joulukuun lopussa yhteensä 377 900, joista noin 118 200:lla työttömyys on jatkunut yli vuoden. Alle 25-vuotiaita työttömiä on noin 52 300. Suomen työllistämisaste on noin 67 prosenttia ja työttömyysaste noin 9 prosenttia. Työttömien aktivointitoimenpiteiden piiriin kuuluvien osuus työttömistä on pudonnut 22 prosenttiin työllisyysmäärärahojen vähentämisen seurauksesta.

:::TYÖELÄMÄN NIVELKOHDAT Työn tekemisen muodot moninaistuvat. Digitaalisuus ja uudet virtuaaliset työskentelytavat muokkaavat työn tekemistä ja työelämää. Kokoaikatyö, pätkiintyvät työt, koulutukseen osallistuminen, työttömyys, itsensä työllistäminen ja yksinyrittäjyys voivat muodostaa joustavan ketjun, josta työntekijä liikkuu tai joutuu liikkumaan. Puhutaan moniduunitaloudesta. Työmarkkinasopimukset, työlainsäädäntö sekä sosiaali- ja työttömyysturvasäädökset eivät tunnista riittävän hyvin niitä nivelkohtia, joita työn tekemisen eri muodot ja niiden yhdistäminen edellyttäisivät.

••8••


•••• Tavoite: jo ennen kuin työ loppuu, pitäisi olla valmis uuteen ammattiin Sosiaaliturvan uudistaminen työelämän taitekohdissa Ammatillisen liikkumisen, alueellisen liikkuvuuden tukeminen Koulutusputkista monialaisiin työpolkuihin Nykyiset työttömien koulutuskulut siirrettävä ennaltaehkäisevästi työllisten kouluttamiseen? Koulutusjärjestelmän joustavoittaminen: mahdollisuus siirtyä ammatista toiseen Tutkintoihin joustavuutta ja moniammatillisuutta

Riittävästi joustavaa koulutusta Vaaditaan koulutukselta yhteistyötä yritysten kanssa: dynaamisuus reagoida työelämän tarpeeseen Voisiko oppilaitoksilla olla aluksi näkyvämpi rooli oppisopimuskoulutuksessa? Mali, jossa osa opinnosta koulumuotoista helpottaisi niitä, jotka eivät vielä riittävän itsenäisiä suoraan työssäoppimiseen Yrityksiä pitää informoida entistä enemmän oppisopimuskoulutuksesta Byrokratian vähentäminen oppisopimustyöllistämisessä

Pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen puututtava nykyistä varhaisemmin Pitkäaikaistyöttömille tarpeiden mukaisia nimettyjä sairaanhoitajia, jotka opastaisivat terveyspalvelujen käytössä ja olisivat mukana tarpeellisissa yhteistyöverkostoissa Pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä tarvitaan yksityistä sektoria Sakkomaksujen sijaan vaikuttavuuden vertailulaskelmia Kehitettävä riittävä soviteltu työttömyysturva pätkätyöläisille, esim. nykyistä 300 euroa korkeampi suojaosa

Työntekijä voi lopettaa alle 18t/viikossa sopimuksen itse ilman irtisanomisaikaa ja ilman TE-toimiston selvityspyyntöjä, katkoja tai karensseja 0-työsopimuksista päästävä irti ja alipalkkaus on sanktioitava Työttömyysturvan aktiivikäyttö tulisi saada väljemmäksi, työllistämisseteli käyttöön Työvalmentajat Tulisi sallia ns. ”ylläpitohoito”, esim. kuntouttavassa työtoiminnassa Pitäisi mahdollistaa työn tukeminen vaikka eläkeikään jos työntekijällä on siihen valmiudet ja halukkuus Lisää avustavia tehtäviä Työttömille kutsuntoja Kaupungilla pitäisi olla selkeä työllistämisen yksikkö

Näkökulman muuttaminen työn hinnan vaikutuksesta työllisyyteen Byrokratian järkevä ja joustava tulkinta Osaamattomuus kilpailuttajien ja tarjoajien puolelta Palkkatukimäärärahoja tulee lisätä TE-keskusten henkilöstöä on lisättävä Palvelutarvearvio tärkeä työttömälle työnhakijalle Aktivointisuunnitelmaa ei pitäisi tehdä nykyiseen tapaan monialaisesti (pidentää jonoa kuntouttavaan toimintaan) Yhteistyön merkitys Kolmannen sektorin toimijoiden edellytykset työn/ työtoiminnan toteuttajina on turvattava: työllisyysrahat, Elinkeinostatuksen määrittäminen: kolmannen sektorin rooli työllistää, ei niinkään tuottaa hyödykkeitä

Olisivatko nuorten työllistämisen innovaatiot imuroitavissa +50-vuotiaiden työttömien ryhmään? Porkkanoita +50-vuotiaiden työllistämiseen? Ennakkoluuloton iäkkäiden palkkaaminen Ansiosidonnainen lineaarisesta horisontaaliseksi: taso laskisi koko ajan, kannustaisi töihin. Työttömyystukien vastikkeellisuus: tehdään kuntien ja valtion tekemättömiä töitä Pidetään työttömät työkunnossa, motivaatiota työnhakuun ja koulutukseen (vrt. Tanska) Pakolaisilta vaadittava vastikkeellinen työnteko kunnalle, esim. 100h/kk asuntoa ja avustuksia vastaan

Kättä päälle –osallistujien ja verkkokommentoijien ehdotuksia

••9••


••••

:::UUSI TYÖ Työ ja työmarkkinat ovat monien sisäkkäisten ja jatkuvien muutosten tilassa. Työn merkitys ihmisille arvotasolla on tärkeä. Työn merkityksellisyys, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus muutoksen keskellä korostuvat. Työn murros ilmenee monella tavalla: työn polarisaationa, työn irtautumisena ajasta ja paikasta, työpaikkojen häviämisenä ja uusien syntymisenä. Tulevaisuuden työelämässä tarvittavat taidot ovat moninaiset. Työntekijältä odotetaan digitaalista lukutaitoa, sosiaalisia taitoja ja kykyä jatkuvaan oppimiseen niin koulutuksen kuin työn kautta. Jatkuva työn ja oppimisen vuorottelu luo edellytyksiä siirtyä työstä ja ammatista toiseen työttömyyden sijaan.

Energiateknologiaan panostaminen Perustetaan uusia teollisia valtionyhtiöitä Jätearkkitehtuurien kehittäminen: konseptit erilaisille yhteisöille (tehokas keräys & automatisointi) Jätehuollon kustannukset tulee pitää mahdollisimman pienenä ja etenkin jätehuollon toimissa tulee kaupallisille yrityksiä hyödyntää vain kilpailutuksen kautta Sivuvirtojen hyödyntäminen: mahdollisuuksia kasvuhaluisille pk-yrityksille Robottivero? Ohjat Suomen käsiin, uusia valtionyhtiöitä valjasta-

maan luonnonresursseja ja jatkojalostamaan niitä vientiin Miten juuri Suomen maaperässä olevia malmeja voitaisiin parhaiten hyödyntää, tehdään selvitys Valtio takaisin malmia etsimään Sellu pitää jalostaa Suomessa: toisen polven biotalous WWAvustavan työn lisäämiseen pyrkiminen Keskiluokkaisuudesta vientituote: nopean muutoksen mahdollisuus, oman terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen

Kättä päälle –osallistujien ja verkkokommentoijien ehdotuksia

:::YRITTÄJYYS Suomessa oli vuoden 2014 lopussa 330 000 yrittäjää, yksinyrittäjiä ja itsensä työllistäjiä oli 173 000. Erityisesti pien- ja yksinyrittäjien sekä itsensä työllistäjien aseman riittävä turvaaminen sekä uudenlaisen yrittämisen ja sitä kautta uuden työn löytäminen ovat omalta osaltaan avain Suomen työllisyystilanteen parantamiseen. Uusien yritysten sekä pienten yritysten tukemisen lisäksi koettiin tärkeäksi myös jakaa yrittäjille tietoa esimerkiksi palkkatukijärjestelmästä ja miettiä, miten työllistämistä voitaisiin tehdä houkuttelevammaksi.

Pienyrittäjien asemaa ja turvaa on parannettava Osuuskuntia yritystoiminnan helpottamiseksi ja aloittamiseksi Palvelukonsepteja (Hyvä esimerkki: Nappi naapuri), pääomaa tarvitaan: teollisuus, Finnvera? Yrittäjäkasvatuksen vahvistaminen Rahoitus, yrittäminen: myydäänkö innovaatio vai kehitetäänkö sitä? (case Jolla) Pienyrittäjä vapautetaan ALV:sta liikevaihdon ollessa tilikaudella enintään 22 500 euroa

• • 10 • •

Kotimaiseen tuotantoon sijoittaville firmoille pienempi verotus kuin firmoille, jotka ulosmittaavat omaisuuttaan joka vuosi Yrityksille lisätietoa palkkatukijärjestelmästä Pienyritysten työntekijämaksuja pitäisi alentaa, esim. valtio voisi tulla vastaan Valtiolta tukea pien/yksinyrittäjän mahdollisuuteen palkata työntekijä Työttömyyspäivärahan maksaminen yrittäjälle, joka palkkaa TES:n mukaisella palkalla työttömän työhön Kättä päälle –osallistujien ja verkkokommentoijien ehdotuksia

SYRJÄYTYMINEN EI OLE VALINTA, JONKA IHMINEN TEKEE ITSE. KÄTTÄ PÄÄLLE -PALAUTE


••••

:::TYÖELÄMÄN HYVINVOINTI On keskeistä, että ihminen saa kokea oman työnsä merkityksellisyyden työelämässä. Suomalainen työelämä elää jälleen yhtä murroskauttaan. Kun työaikaan ja –paikkaan sidottu työ saa uusia haastajia, täytyy myös työsuoritteita tarkastella uudella tavalla. Samalla myös työhyvinvointi kohtaa uusia haasteita: Kuinka taataan hyvä työelämä muutoksen keskellä ja miten varmistetaan työntekijöiden henkinen ja fyysinen jaksaminen uudenlaisissa työskentely-ympäristöissä ja uusilla välineillä? On myös syytä miettiä heijastuvatko muutokset työkulttuurissa ja toimintatavoissa myös laajemmalle ja millaisia lieveilmiöitä ne tuovat tullessaan. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä on ollut nousussa. Työn henkinen ja fyysinen kuormittavuus heijastuvat suoraan työssä jaksamiseen. Tuottavuuden parantaminen ja työhyvinvointi eivät ole toistensa kilpakumppaneita, päinvastoin; työhyvinvointia parantamalla voidaan vähentää esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrän ja lisätä työn imua.

Työajan pidennys: ei, vaan joustoja suuntaan ja toiseen Työajan ja tekemisen suhde: mitä mitataan? Mitataan työsuoritusta, mutta miten? Turvataan lainsäädännöllä työntekijän palautuminen Työntekijälähtöisemmät työaikajoustot: kohtuullistaminen, työn merkityksellisyyden taju Ongelmana pitkään työttömänä olleet, nuoret, korkeakoulutetut Aluepolitiikan tärkeys

Pitää keksiä osatyökykyisille keinoja pysyä työelämässä, ei polulla työelämään Kuntouttava työtoiminnan tavoitteena on elämänhallinnan parantaminen ja työllistymismahdollisuuksien parantaminen: asiakkaan yksilöllisten tarpeiden huomioiminen, asiakaslähtöisyys Palkkatuen tulee olla riittävä, jotta jatkopolut toimivat ja asiakkaat ohjautuvat oikeisiin palveluihin

Ostajalle (työelämän hankinnoissa) käsitys: mitä tarvitaan? Robotisaatiolla pohja globaalille työnjaolle? Työpaikkoja takaisin Suomeen? Keskiluokka takaisin? Työvälineiden käyttö vapaa-aikana? Ohjelma kontrolloimaan työaikaa ja –tunteja Ett starkt folk är viktigare än starka ledare Parhaillaan valmistelussa oleva hankintalaki mahdollistaisi vahvemmat velvollisuudet osatyökykyisten palkkaamisen suhteen

Yritysyhteistyön ja koulutusyhteistyön kehittäminen Tietojen vaihtoa kaikkien tahojen kanssa asiakkaan suostumuksella Kuntouttava työtoiminta on nimikkeenä edelleen leimaava, pitäisikö enemmän puhua valmennuksesta Kuntouttavaa työtoimintaa tekevälle on tärkeää saada tuntea olevansa tarpeellinen Koulutus tulisi saada ehdottomasti osaksi kuntouttavaan työtoimintaan Työeläkekuntoutuksen tavoitteena luoda uusia alkuja ja tukea työuran pysyvyyttä

Kaikkien työpanos huomioon, koska työmarkkinoiden ulkopuolella oleminen liian kallista Laadukas työhönvalmentajapalvelu: tavoitteena tavallinen työpaikka, oikea työsuhde ja tuki työsuhteeseen RATKO toimintamalli: työnantajalähtöinen malli, jossa luodaan työtehtäviä Työyhteisöjen monimuotoisuusosaaminen Välityömarkkinat toimivat vain, jos ovat aidosti osa työmarkkinoita

Sosiaalinen investointi, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin Kehittämistarpeita: puheeksi ottamisen helpottaminen ja tukeminen, yksilöllisempien työ- ja opiskelu-urien löytäminen työeläkekuntoutettavalle Ay-liikkeen puolella pelätään nykyisen ilmapiirin koventumista ja osatyökykyisten työllistymisen hankaloitumisesta entisestään Isoille yrityksille pitäisi saada velvoite työllistää osatyökykyisiä Työpaikkoja tulisi ylipäänsä saada lisää Kättä päälle –osallistujien ja verkkokommentoijien ehdotuksia

• • 11 • •


••••

:::ESITYKSIÄ TYÖMARKKINASOPIJOILLE JA KOLMIKANTAPÖYTÄÄN Sopimusyhteiskunnalla ja kolmikantaisella työmarkkinoita, työ- ja sosiaalisia olosuhteita kehittävällä sopimuspolitiikalla on pitkät ja tulokselliset perinteet. Työmarkkina-asioista sopiminen on tulevaisuudessakin järjestöjen keskinäisen luottamuksen ja yhteistyön varassa. Se, miten kehitetään tulevaisuuden neuvottelemisen ja sopimisen tapoja ja rakenteita, on ollut vilkkaan keskustelun kohteena. Tästä ovat osoituksena ns. yhteiskuntasopimusneuvottelujen tuomat haasteet. Kättä päälle -projekti ei ole vaihtoehto järjestöjen välisille neuvotteluille. Osallistujat ovat halunneet esittää joitakin ideoita myös työmarkkinajärjestöjen käytettäväksi. Ideoita ei ole arvotettu, vaan ne on kirjattu sellaisina kuin ne on annettu. Otetaan kaikilta yritysten hallituspaikkojen tuloista samalla tavalla pois, kuin naisvaltaisilta sote-puolen työntekijöiltä, myös osinkotuloista 50 % pois Yhden arkipyhän vaihtaminen yrityksen tai organisaation henkilöstön merkittävään työnjohdollisen laadun, organisoinnin ja muihin menettelytapoihin liittyvään vaikutusvallan lisäämiseen Yritysjohtajille maksettaviin bonuksiin yläraja ja ne on sidottava yrityksen tekemiin säästötoimenpiteisiin niin, että irtisanomiset vievät johdon bonukset Kustannuskilpailukyvyn palauttaminen

Työntekijöille nollakorotukset, satunnaiset ylityöt 1:1-vapaina Palkattoman työn teettäminen kriminalisoitava Erilaiset suorat, jo hyvin toimivien yritysten tuet voisi poistaa, rahoja voitaisiin kanavoida aloittavien yritysten tukemiseen kahden ensimmäisen vuoden aikana Seuraavat verot ja veroluonteiset palkkojen sivukulut (työeläkevakuutusmaksut, pakolliset tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutusmaksut, sosiaaliturvamaksut ja ennakonpidätykset) saataisiin vähentää arvonlisäveron perusteesta pk-yrityksissä

Osa- tai määräaikaisen työn vastaanottamiseksi ansiosidonnaisen voisi sovitella niin, että saisi uuden palkan päälle mahdollista ansiosidonnaista lisää Työnvälitysrikos takaisin käyttöön, suora palkkaaminen aina halvemmaksi yrityksille Paikallista sopimista lisää: työntekijäpuolen oikeuksia on lisättävä, sopimisen pelisäännöt ja työntekijöiden edustajien aseman turvaaminen Joustavuutta voidaan lisätä ja työntekijöillä voisi olla oma edustaja ainakin pörssiyhtiöiden hallituksissa Yt-menettelyssä mm. Ruotsin ja Saksan parhaita malleja käyttöön Arkipyhiä ja vapaata pitäisi olla enemmän ja työaika voisi olla tutkitusti tehokkain 6h Työajan lyhennys 6 tuntiin ilman palkan laskemista 6-tuntinen työpäivä ja 30-tuntinen työviikko 6 tunnin työpäivä 6 tunnin palkalla

Ansiosidonnaisesta luovuttava Henkilöstön myötämääräämismenettely nostettava esiin yhtenä yhteiskuntasopimuksen elementtinä Pekkasvapaista voitaisiin neuvotella Palkansaajat voivat kaikki tiputtaa tulojaan tonnilla Päätös eläkeiän nostosta on peruttava, nuorille tätä kautta työmahdollisuuksia Vuorotteluvapaajärjestelmää ei saa heikentää, päinvastoin Maltillinen tupo Maltilliset palkkaratkaisut Pakkoleikkausten sijaan maltillinen tupo Kaikille oikeus tehdä työtä yhteiskunnan hyväksi voittoa tavoittelemattomissa yhdistyksissä, jotka eivät vääristä kilpailua, näin mahdollisuus ansaita 200€ kuussa lisää 5h viikkotyöllä Työssäkäyville perustulon päälle palkka, josta progressiivinen vero

Työajan lyhentäminen ja palkan alentaminen samassa suhteessa, mikäli työnantaja sitoutuu ottamaan työajan vähennyksiä vastaavan määrän uutta työvoimaa. Työviikkoa voi lyhentää ja paikallista sopimista lisätä (vrt. Ruotsi), työaikapankit ym. joustot ja palkkojen kannustinlisät Työaikapankkien kehittäminen ja työaikojen järkevä käyttö Liukuva työaika ja työaikapankit

Yksityishenkilön työllistämistä helpotettava niin, että palkka maksetaan ”käteen” ja osa siirretään verottajalle ja muille tahoille ”könttäsummana”, jonka esim. 20 % osuuden viranomainen sitten jakaa tarpeellisille tahoille

• • 12 • •

Lomarahojen pienennys olisi tasapuolinen toimi (taloustilanteen mukaan joustava palkkataso) Lomarahojen leikkaus, työnantajille saatu etu otetaan pois veroina ja annetaan takaisin, jos tekee investointeja, palkkaa työntekijöitä jne. Lomarahojen pienentäminen, jopa puolittaminen Kättä päälle –osallistujien ja verkkokommentoijien ehdotuksia


••••

ERIARVOISTUMINEN.

Kysyttäessä Kättä päälle –työhön osallistujien näkemyksiä Suomen suurimmista haasteista, nousi yhtenä tärkeänä kokonaisuutena esiin huoli eriarvoistumisesta. Suomessa on perinteisesti keskitytty rakentamaan yhteiskuntaa, jossa jokainen kansalainen olisi mukana ja jossa jokaisella olisi yhtäläiset mahdollisuudet ja tuki rakentaa omaa elämäänsä. 90-luvun lama sysäsi liikkeelle sosiaalisen muutoksen, joka jatkuu vuoden 2008 talouslaman kautta. Olemme ajautumassa entistä kauemmas toisistamme. Yhteiskuntarauha perustuu pitkälti luottamukseen. Nyt on löydettävät keinot rakentaa ja vahvistaa eriarvoistumiskehityksen horjuttamaa yhteistä luottamusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

:::YHTEISKUNNAN TUKIVERKOT

Puhuttaessa yhteiskunnan tarjoamasta turvasta korostuvat matalan kynnyksen palvelut ja varhaisen puuttumisen tärkeys. Vastauksissa korostuu myös se, kuinka moninainen joukko Kättä päälle –projektiin on osallistunut. Esimerkiksi lapsilisät herättivät vilkasta kommentointia monesta eri näkökulmasta. Nämä kaikki kulmat ovat nähtävissä, eikä niitä ole erikseen arvotettu. Luonnollisesti ne eivät edusta itsessään yhteistä kantaa, vaan ovat pikemminkin merkki keskustelun avoimuudesta.

Palvelujen saannille ei saisi olla ehtoja: ”terveen” ja ”sairaan” raja? Jos elämä alkaa mennä paremmin, tuli häviää ja pääset palvelujen piiriin vasta kun retkahdat uudestaan Turvaverkon paikallisuus, esim. lähipoliisi Yhteiskunnan pitäisi ottaa vastaan (jos menee esim. luottotiedot, asunto…) Varhainen auttaminen Kansalliset normitalkoot: kansalaisen hallinnollinen taakka (vrt. yritysten hallinnollinen taakka), lähtökohta: rehellinen tuen hakija, tarpeeseen, ei oleteta valehtelijaksi Valtiovallan sitouduttava siihen, että jokaiselle taataan toimeentulo ja asunto

Veteraaneja ja puolisoita on niin vähän, että rahoista riittäisi jotain kotiapua jokaiselle vielä elossa olevalle Kokemusasiantuntijuuden lisääminen palveluiden tuotannossa Tukihenkilöt, kuljetaan heidän kanssaan

Matalan kynnyksen palvelupisteet, ei leimaantumisen pelkoa, vertaistuki Hyvinvointitupa-konsepti: joustava ja esteetön Kansalaispalkka muiden sosiaalitukien vaihtoehdoksi Sote-rahoitus valtion verotuksen kautta Toimeentulotuki lakkautettava, Kela hoitamaan

Lapsilisien kokonaisuudistus Lapsilisät pois varakkailta Valtio maksaa vain lapsilisät (pois sosiaaliturvamaksut, työttömyysmaksut ja opintotuet) Suomessa työskenteleville ei-kansalaisille maksettavat lapsilisät lopetettava

Muutaman tunnin per päivä työvelvoite korottamaan toimeentuloa 500 euroa työllisyysvaroista Työllisyys- ja sosiaaliturvan pitäisi olla osallistavaa: pois kotoa Voimakkaampi turvaverkko ja joustavampi työelämä: perustulo, avun saaminen helpommaksi Syrjäytymisen esto-ohjelma Eläkkeiden taitettu indeksi poistettava

Kättä päälle –osallistujien ja verkkokommentoijien ehdotuksia

• • 13 • •


••••

:::HYVÄ ELÄMÄ Jokainen ansaitsee hyvän elämän. Hyvän elämän edellytysten määrittely on kuitenkin vaikea tehtävä. Näkemykset ovat yksilöllisiä ja saattavat vaihdella suurestikin. Syntyneet ajatukset edustavat monenlaisia katsantokantoja. Edellytyksiä hyvään elämään voidaan rakentaa ja turvata monella tapaa kevyin ja raskaammin toimenpitein. Samalla huomiota kiinnitettiin esimerkiksi tasapuolisuuteen ja rahanjaon näkökulmiin. Ihminen ennen rahaa kaikissa päätöksissä Jokaiselle oikeus arvokkaaseen vanhuuteen: huonokuntoisten, muistisairaiden ja yksinäisten vanhusten oikeuksia ajettava ”Kissa pöydälle” –kampanjoita puheeksi ottamiseksi (päihdekuntoutuminen) Työeläkelaitosten sijoitustuotot käyttöön Suomen ja suomalaisten hyväksi (5mrd esim. perusinfraan ja kasvukeskusten rakennustoimintaan) Päättäjien tekemiin huvireissuihin tiukennuksia

Liikuntapaikkojen maksut Kunta tutkimaan: voidaanko entistä suurempi osa kulttuurisektorista ”ulkoistaa” yhdistysten tuottamaksi? Eläkejärjestöjen rooli yksinäisyyden torjuntatyössä Valtion ja kuntien kiinteistörakentamista valvottava, jottei enää rakennettaisi uusia hometaloja Eläkeläisille vuosiliput paikallisliikenteeseen Aito avioliitto –lakialoite hyväksyttävä Liikunnan lisääminen kouluissa Kättä päälle –osallistujien ja verkkokommentoijien ehdotuksia

:::MAAHANMUUTTO JA KOTOUTTAMINEN Maahanmuuttaneiden osuus tulee erityisesti turvapaikan saaneiden kasvusta johtuen kasvamaan aiempia vuosia enemmän. Ulkomaalaisten osuus kasvaa myös muilla kuin turvapaikan saamisen perusteella. Suomesta ja sen työmarkkinoista tulee aikaisempaa monikulttuurisempi. Rekisteröityjä kieliä on noin 170. Vaikka vuonna 2016 turvapaikanhakijoiden osuus viime vuoteen nähden voi laskea, määrä voi olla 10-15 000 henkilöä seuraavina vuosina ja heistä noin 35 % saanee turvapaikan. Suomeen muuttamisen perusteet humanitaaristen perusteiden lisäksi ovat perheiden yhdistäminen, opiskelu ja työperusteinen maahanmuutto. Maahanmuuttaneiden kotouttamisen onnistuminen on erityisen tärkeätä. Se edellyttää suvaitsevaista yhteiskunnallista ilmapiiriä, kielitaitoon ja koulutukseen panostamista sekä maahanmuuttaneiden työmarkkinoille pääsyn tukemista. Maahanmuuttaneiden työttömyysaste on noin 2,5-kertainen kantaväestöön nähden. Noin puolet maahanmuuttaneista sijoittuu pääkaupunkiseudulle ja suurimpiin asutuskeskuksiin. Maahanmuuttajista työikäisiä on 78 % ja kantaväestöstä 64 %. Kotouttaminen vaatii yhteiskunnan toimenpiteiden tueksi vahvaa kansalaisyhteiskunnan kumppanuutta ja maahanmuuttajien omien järjestöjen kanssa tapahtuvaa yhteistyötä. Hyvällä kotouttamisella maahanmuutosta tulee Suomelle vahvuus eikä uhka.

Maahanmuutto: tehokas kotouttaminen, kielikoulutus, välityömarkkinoiden kehittäminen Koulutustason mukainen integraatio Maahanmuuttajien kotouttamista ja kuntiin sijoittamista pitää parantaa Kotouttaminen hoidettava hyvin Onnistuneen kotouttamisen keinoja ovat kielitaito, työ, koulutus, ja asuminen Suvaitsevaisuus jo varhaiskasvatuksesta lähtien Det är vi alla som gör ett samhälle Vi borde alla hjälpa varandra att integreras i ett an-

• • 14 • •

norlunda Finland, i en värld som förändras Vem ska göra vad? Det finns många aktörer men inget helhetsgrepp på svenskt håll Ju mer grupper är i kontakt med varandra, desto fler är de positiva upplevelserna människor som söker en ny början på livet Jokainen rikokseen osallistunut maahanmuuttaja välittömästi takaisin kotimaahansa ilman paluuoikeutta Turvapaikanhakijoiden käsittelyt nopeiksi ja pikakäännytykset mahdollisiksi Kättä päälle –osallistujien ja verkkokommentoijien ehdotuksia


••••

:::REILU TULONJAKO Tasapuolisuus on keskeinen vaade, kun puhutaan esimerkiksi talouspolitiikasta ja erityisesti säästöistä. Erilaisten kyselytutkimusten mukaan suomalaiset ovat valmiita joustamaan paljonkin, kunhan koetaan, että kaikki ovat samassa veneessä. Myös harmaan talouden kitkeminen koettiin monen vastaajan voimin tärkeäksi teemaksi. Yhtenä asiakokonaisuutena esiin nousivat pikavipit sekä perintämenettely. Näiden osalta pelkona on, että ne ajavat talousvaikeuksien kanssa ponnistelevan ihmisen arjen entistä ahtaammalle. Pikavippien ja vastaavien luottojen voimakas säätely Perintäyhtiöiden toiminnan sääntely ja julkisen toimijan kehittäminen perintäyhtiöiden rinnalle Velkajärjestelyjen kehittäminen ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi Yritysverotuksen uudistus niin, että voittoa verotetaan vasta kun joku ottaa yrityksestä rahaa ulos Kotitalousvähennys suuremmaksi Aloittakaa ahneus kuriin –kampanja Perustulo tai kansalaispalkka Lopetettava veroparatiisit ja harmaan talous Valtio tiukentaa veronkiertomahdollisuuksia, ettei konsernin sisällä siirrettäviä rahoja saa veroparatiiseihin Pääomatuloihin osinkojen maksuun ja verokikkailusiirtoihin rajoitus Harmaa talous poistettava Hyvä veli –järjestelmien ja harmaan talouden kimpussa on ahkeroitava niiden kitkemiseksi Harmaan talouden kitkeminen

Kaikki tulot samanlaiseen verotukseen Kaikilta on otettava tasapuolisesti Kehitysmääräraha 7% Varallisuusvero ja kaikki osingot verolle Eläkkeille katto, esim. 10 000€/kk Solidaarisuusveron alaraja niin alas, että myös kansanedustajat ovat sen piirissä Progressiivisen verotuksen kiristäminen asteikon yläpäästä Verokiilaa kavennettava ja kannustinloukkuja purettava Pääomatulot pitäisi huomioida kokonaisverotuksessa tuloina ja selkeä lisäprosentti niihin niiden kasvaessa Pitääkö siirtyvää presidenttiä ylläpitää vielä presidenttikauden jälkeenkin yhteiskunnan varoin? Määräaikainen alennus työ- ja virkaeläkettä saaville (esim. yli 2 000 euron br-eläkkeet) esim. 5-10%, nämä rahat leikkausten takia vaikeaan asemaan joutuneiden etuuksien parantamiseen Kättä päälle –osallistujien ja verkkokommentoijien ehdotuksia

:::VEROTUSIDEOITA

Verotus valtion ja kuntien on keino kerätä yhteiseen pottiin jakovaraa. Verotus voi toimia oikeudenmukaisen tulonjaon välineenä, mutta sen avulla voidaan myös kurjistaa arkea. Keskeistä on, millaisia ja miten verotusratkaisut rakennetaan. Kättä päälle –vastauksiin lukeutui myös joukko verotusta ja tulonjakoa tavalla tai toisella ruotivia ehdotuksia. Arvonlisävero 21% Verotukseen 3 000€ tienaaville 1% lisää, 5 000€ tienaaville 2% lisää Alkoholi- ja tupakkaveroon 2% lisää Yksikanavainen sote-rahoitus Haittavero hajusteille Tupakkaveroon roima korotus Jokaista ALV-kantaa korotetaan, 10, 15 ja 25 prosenttiin. Makeisveroa ei lakkauteta, vaan korotetaan ja laajennetaan Välillisten verojen jatkuva nosto lopetettava Veropohjan oltava kiinteä ja yhdenmukainen Verotus sekä palkka- että pääomatuloista samalle viivalle Osingot ja muut pääomatulot verotettava rankemmin tai pidättäydyttävä etuuksista: tuloerojen kaventaminen Pääomatulo- ja palkkaverotus pitäisi yhdistää, järjes-

telmän tuloutustaso pitäisi olla suurin piirtein sama kuin nykyjärjestelmässä hiukan eri progressiolla Kaikkea tuloa pitäisi verottaa samalla prosentilla Pääomatuloista kuntavero Tuloveron nosto Lisätään ostovoimaa palauttamalla verotuksen painopiste AVL:sta takaisin tuloverotukseen Tulojen muunto pääomatuloksi rangaistavaksi Kaikki verovapaat sijoitusmuodot kiellettävä Kansanedustajien työsuhde-etuihin on puututtava Sakkoja korotetaan edelleen Tuulivoiman tukeminen syöttötariffien mukaan lopetettava ja rahalle tuottavaa sijoitusta Ylisuurten tilojen saaminen tuotantokorvausten osittainen leikkaus Maatalouden tukisäätiölle ei 90 miljoonan euron tukea Oma valuutta takaisin käyttöön

Kättä päälle –osallistujien ja verkkokommentoijien ehdotuksia

• • 15 • •


••••

HENKINEN JA TALOUDELLINEN LAMA. Taloudellinen lama rajoittuu harvoin ainoastaan talousmaailmaan. Lähes yhtä moni Kättä päälle –ennakkokyselyn vastaaja oli huolissaan myös Suomessa vallitsevasta henkisestä lamasta. Molemmat, niin henkinen kuin taloudellinen lama, kaipaavat talouspäätösten lisäksi lääkkeekseen uskallusta, uusia ajatuksia ja myös rohkeutta panostaa kasvuun ja tulevaisuuteen.

:::SIVISTYS, KOULUTUS JA OSAAMINEN Koulutus on polku tasa-arvoon ja samalla myös uudenlaiseen osaamiseen ja sitä kautta koko yhteiskunnan kehittämiseen. Koulutus turvaa ehjemmän ja pidemmän työuran, samoin ylläpidetty ammattitaito. Suomi on pitkään niittänyt mainetta erityisesti peruskoulujärjestelmällään, mutta viime vuosina myös asema korkeakoulukentässä on kehittynyt. Nämä saavutukset eivät ole syntyneet itsestään. Ne ovat vaatineet pitkäjänteistä työtä ja panostuksia. Nyt tehtävät päätökset koulutukseen heijastuvat pitkälle tulevaisuuteen niin oppilaitosten kuin tiedeyhteisöjen sisällä, mutta myös koko yhteiskunnan mittakaavassa. Miten sovittaa jatkuvan oppimisen ja työnteon polut paremmin yhteen ja kuinka taata laadukas tutkimus ovat tärkeitä kysymyksiä. Lisäksi digitalisaatio tuo uudenlaisia haasteita suomalaiseen peruskoululuokkaan. Työn ja oppimisen jatkuva vuorottelu haastaa sekin koulutuskenttää. Panostukset koulutukseen riittävälle tasolle Kasvatus ja koulutus ovat investointi, eivät kulu Ammatillisesta koulutuksesta ei tule kustannuksia työnantajalle, varhainen eläköityminen sen sijaan maksaa: eläkeikä kasvaa, työeläkekuntoutuksen rooli kasvaa Muuntokoulutus ja oppisopimuskoulutus Sveitsistä ja Saksasta mallia oppisopimuskoulutukseen Oppisopimuskoulutus sopii kaikille ikäluokille Oppisopimusta pitää kehittää (vrt. Saksa) Oppilaitospaikkoja jaettaessa huomioon työvoiman tarve Siirtyminen 3-jakoiseen peruskouluun: 1-9 luokkien yhtenäiskoulu, jossa aina 3 rinnakkaisluokkaa ja n. 500 oppilasta /20 oppilasta luokassa. Opettajille täydennyskoulutusta Yksilöllisen ohjauksen lisääminen peruskoulussa Opetussuunnitelmien sisältöjen keventäminen: enemmän aikaa oppimaan oppimiseen

• • 16 • •

Vähennetään nykymuotoisia oppitunteja rajusti ja jaetaan tunnit puoliksi tunteihin, jolloin syvennytään oppimisen tekniikkaan sekä tunteihin, jolloin sovelletaan opittua esim. pelien ja tekniikan avulla. Pääsykoejärjestelmää kehitettävä niin, että pääsee nopeammin opiskelemaan Opettajilla oltava aikaa myös tutkia Valmiuksien lisääminen koulutuspolitiikalla Panostetaan koulutukseen ja tieteelliseen tutkimukseen Yrityksille ja yliopistoille luontevia toimintaympäristöjä Uusi yliopisto, joka kehittää Aasian kauppaa Ammattikorkeakouluihin linjoja, joissa opetetaan huippumarkkinointia Eri alojen opiskelijoiden tulisi kohdata toisensa Opetussuunnitelman ajantasaisuus Koulutussisällöissä huomioitava mm. vuorovaikutteisuuden vaatimukset Kättä päälle –osallistujien ja verkkokommentoijien ehdotuksia


••••

:::KASVUEVÄITÄ YRITYSKENTTÄÄN Suomalaisten yritysten pärjääminen ja vetävä vienti ovat avaimia Suomen talouden tervehdyttämisessä. Tarvitsemme ratkaisuja, joilla tuetaan toisaalta vientiä ja toisaalta luodaan yrityksille parempia toimintaedellytyksiä. Yritystoimintaa tukevia ratkaisuja syntyi moneen lähtöön aina henkilöstöpolitiikasta teknisiin alustoihin asti. Samalla korostettiin asiantuntija-apua sekä kannustimia, joilla innostaa yrityksiä ja yrittäjiä investoimaan itseensä. Yrityksiä pitää rohkaista ja suorastaan velvoittaa investoimaan ja työllistämään Suomessa Yritysten ohjaaminen esim. verotuksen kautta kuluttamaan suurempi osuus voitosta liiketoiminnan kasvattamiseen ja investointeihin Yhtiöiden hallitusjäsenyyksien ja puheenjohtajuuksien palkkioiden puolittaminen, myös useammassa hallituksessa istuvien korvauksia pienemmäksi, myös kunnallisissa liikelaitoksissa vuosina 2016-2018 yhtiöt/osuuskunnat eivät jaa osinkoa, osuuspääoman korkoa, pääoman palautusta eikä ilmaisosakeanteja. Näin yrityksiin jää rahaa investoinneille Eläkerahastojen 180 mrd kertymä suunnattava ulkomaisten sijoitusten sijaan kotimaisiin kasvuyrityksiin Firmat, jotka saavat valtiolta avustusta tai takauksia, ovat myyntikiellossa ulkomaalaisomistukseen 4 vuotta eteenpäin Isoille firmoille annettavat tuet tarkasteluun Järkevät kilpailukykyä parantavat toimet ja elvyttäviä investointeja ja verohelpotuksia: vientivetoista kasvua ostovoimasta huolehtien

Julkinen sektori referenssitalouden vetäjäksi Kansainvälistyminen: verkostoituminen jo kotimaassa Kaikista alustoista voi luoda kansainvälisiä jo alusta alkaen Verotus, kilpailullinen haitta purettava Kuntien velvollisuudesta tarkistaa urakointiyritysten verovelka- ja työeläkevakuutustilanne luovuttava Alle 35 000 vuosiansioissa tuntuva verohuojennus poistetaan liiketoimintaan kuulumattomia yrittämisen riskejä, esim. luottotietojen menettäminen konkurssin seurauksena ja mahdollisuus saada työttömyyskorvausta Ohjelmisto palvelemaan pieniä yrittäjiä julkisen rahan tuella Palveluväylä? Konsulttiapu yrittäjien ohjelmiston käyttöön (rahanjaosta työvälineiden tarjoamiseen!) Voisivatko yrittäjäjärjestöt olla yrittäjyysalustojen konsultteja? Joukkorahoitusmallit vs. pankit ”Yritysten YLE” esim. Sitran, Tekesin rahoituksesta ”Pooli” eri yrittäjien taidoista

Kättä päälle –osallistujien ja verkkokommentoijien ehdotuksia

:::IHMINEN MUUTOKSESSA Hyvinvointiyhteiskunnan tehtävänä on tukea ihmisiä eri tilanteissa. Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden uudistaminen on kuitenkin välttämätöntä, koska aika ja tilanteet ovat muuttuneet. Heikommassa asemassa olevat ihmiset eivät ole valinneet tilannettaan ja yhteiskunnan tulisikin luoda ratkaisuja, jotka auttavat heidät takaisin valintojen mahdollisuuksiin. Liiallinen byrokratia syö voimavaroja eikä auta eteenpäin ihmistä eikä yhteiskuntaa. Rakenteiden uudistaminen tulisi tehdä niin, että niillä luodaan hyvinvointia. Käytetään sosiaaliturvaa työllistämistukien rahoittamiseen Sosiaaliturvan yksinkertaistaminen, tukiviidakon selkiyttäminen, tarveharkinnan säilyttäen Palkan ja sosiaaliturvan parempi yhteensovittaminen Kolmannen sektorin huomioiminen kuntien ja kaupunkien jakamissa avustuksissa

Työperäistä maahanmuuttoa on tuettava Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden uudistaminen Päättäjille tulosvastuu Älytön byrokratia ja huono palvelu pois terveyspalveluista Hallitusneuvottelut läpinäkyviksi Luotettava oikeusjärjestelmä ja avoin yhteiskunta Kättä päälle –osallistujien ja verkkokommentoijien ehdotuksia

EPÄONNISTUMISTA EI SAA PELÄTÄ: EMME OPI UUTTA, JOS EMME JOSKUS EPÄONNISTU.

KÄTTÄ PÄÄLLE -PALAUTE

• • 17 • •


••••

:::UUSI TEKNOLOGIA JA INNOVAATIOT Uudet teknologiat ja innovaatiot hakevat muuntuvuutta, ketteryyttä ja tuoreutta. Aloitteleva yritys voi uudenlaisen toimintaympäristön avulla suunnata tuotteensa suoraan kansainvälisille markkinoille. Samalla maarajat ylittävä bisnes haastaa perinteiset yritykset ja toimintatavat. Isojen kalojen sekaan sukeltaminen vaatii paitsi uudenlaista ajattelua, myös turvattuja toimintaympäristöjä. Kansallisen varaus- ja tietojärjestelmän luominen matkailua tukemaan, vrt. Ruotsi Huomioidaan kv-matkailijan näkökulma tuotteistamisessa Ahtisaaren kaltaisten ihmisten arvovalta avuksi vienninedistämisessä Ulkomaankauppaministerin pitää aktiivisesti kiertää maailmaa tekemässä kauppaa Lisää yhteistyötä tulevien merkittävien valtioiden (Brasilia, Indonesia, Intia, Kiina, Pohjois-Amerikan valtiot) kanssa Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen, globaalit rajapinnat Teollisuuden tuotannon automatisoinnilla, osaami-

:::YMPÄRISTÖ

sen tason nostolla ja tuottavuuden kehittämisellä kilpailijamaiden tasolle ¼ omasta polttoaineista turpeesta, rypsistä, rapsista ja hakkeesta, viedään raakaöljystä tehtyä laadukasta dieseliä Ostetaan suomalaisia tuotteita Posti ja VR takaisin valtion liikelaitoksiksi Jakamistalous Innovaatioon sitoutuneille yrityksille palkkio Innovaatiopotentiaali Jakamistalous voi tuoda myös ongelmia, jos se muuttuu synonyymiksi markkinaehtoiselle voitontavoittelulle ja pakkoyrittäjyydelle Kättä päälle –osallistujien ja verkkokommentoijien ehdotuksia

Ympäristökysymysten merkitys tulee yhä enemmän kasvamaan tulevaisuudessa. Ympäristön laiminlyöminen jättää jälkensä pitkälle tuleville sukupolville ja pahimmillaan vaarantaa koko ihmiskunnan tulevaisuuden. Tulevaisuuden talouskasvua tarvitaan, mutta ei ympäristön kustannuksella. On luotava ja kehitettävä ratkaisuja, jotka ovat ympäristön kannalta kestäviä. Yritysten ympäristövastuun merkitys on myös nostettu esiin Kättä päälle –vastauksissa. Tuotantoketjujen entistä suurempi avoimuus tukisi yritysten suunnittelu- ja tuotekehittelytyötä, mutta myös ohjaisi tuotantoa entistä ympäristöystävällisempään suuntaan.

Kasvua ympäristötekniikalla, jopa ympäristön suojelulla Ilmastopolitiikka ykkösprioriteetiksi, kestävä talousja sosiaalipolitiikka Kaupunkirakenne tiiviimmäksi Kehitetään talvimatkailun rinnalle uusia ilmastosta riippumattomia matkailutuotteita Tuotteistamisen parantaminen Pitäisikö luoda vaatimus, että tuottajalla on velvollisuus ottaa materiaalit takaisin? Tuottajan vastuu Valmistajille vastuu tuotteista ja pakkauksista nykyistä laajemmin Valmistajille vastuu pakkauksista: keräily ja kuljetus! Pakkauksien keräyksen järjestäminen ja noutokuljetusten järjestäminen kilpailutuksella olisi kokonaan kunnallisten jätelaitosten vastuulle

• • 18 • •

Tutkittaisiin toimialoittain koko prosessi (tuotteen valmistus): tietopankki, johon näitä kerätään Vahti-tietokanta Myönnettäviä tukia on valvottava, että kohdistuvat oikein (esim. ympäristötuet) Kansainväliset standardit teknisiin laitteisiin (jotta vempaimia kannattaa korjata) Panostetaan uusiutuvaan energiaan (lähinnä puu, ei turve): puudiesel Tulosten parantaminen jalostusastetta ja tuotantotekniikkaa parantamalla Biopohjaisten pakkausten kehittäminen Neitseellisten raaka-aineiden käyttö on liian halpaa, koska esim. ympäristön saastuttamisesta kustannuksia ei jouduta maksamaan: verotus Pitää ”pakottaa” kokeilemaan kiertotalouden mahdollisuuksia (esim. julkiset hankinnat). Raha ohjaa. Verotus on hyvä keino tähän. Kättä päälle –osallistujien ja verkkokommentoijien ehdotuksia

LUOTTAMUS EDELLYTTÄÄ MIELIPIDEVAPAUTTA, EI YHDEN TOTUUDEN PAKKOA.

KÄTTÄ PÄÄLLE -PALAUTE


••••

SEURAAVA ASKEL.

Tämä raportti on pyrkinyt keräämään mahdollisimman tarkkaan yhteen ne äänet ja puheenvuorot, joita Kättä päälle –projektin aikana on käytetty. Nyt tämä yhdessä työstetty ideapankki on kaikkien käytettävissä jatkotyötä ja jatkotyöstämistä varten. Tarkoitus on, että jokainen voi poimia raportista ehdotuksia, jatkaa niiden jalostamista ja konkretisointia sekä viedä niitä eteenpäin omien vaikuttamis- ja toimintakanaviensa kautta. SDP tulee käyttämään raporttia omassa työssään viemällä sieltä löytyviä, linjauksiimme istuvia ehdotuksia eteenpäin esimerkiksi eduskuntatyössä sekä ottamalla ne huomioon omassa ohjelmavalmistelussamme. Sitoudumme myös raportoimaan siitä, miten ajamamme asiakohdat ovat edenneet. Samalla tavalla toivomme, että myös muut työhön osallistuneet tahot jatkavat yhteydenpitoa yhteisten asioidemme tiimoilta. On ollut hienoa ja rohkaisevaa nähdä millainen halu vaikuttaa ja osallistua tähän porukkaan on kiteytynyt. Yhtä rohkaisevaa on ollut nähdä se yhteistyön ja kohtaamisen taito ja halu, joka tähän prosessiin osallistuneista tahoista on välittynyt. Uskomme, että se jatkaa hedelmän kantamista vielä pitkälle tulevaan.

Tämän projektin tärkein anti ei ole ainoastaan sen päätteeksi tuotetussa paperissa. Se ehkä arvokkain asia on ollut yhdessä tekeminen ja uusien ystävien löytäminen. Paljon projektin hengestä on kiteytynyt myös niihin kohtaamisiin ja keskusteluihin, joita tilaisuuksien pöytäkunnissa on tapahtunut. Nämä kohtaamiset ovat olleet niin arvokkaita ja ajattelua avartavia, että toivomme niiden jatkuvan myös varsinaisen projektin päätyttyä. Alat, näkökulmat ja eturyhmät ylittävä yhteistyö ja vuoropuhelu ovat sellaista vahvuutta, jota Suomi tänä päivänä kipeästi tarvitsee.

PERIKSI EI PIDÄ ANTAA. ME OLEMME SELVINNEET MONESTA. ME OLEMME RAKENTANEET MAATAMME UUSIKSI MONET KERRAT. NYT ON TULLUT TAAS AIKA JÄLLEENRAKENTAA, ENNEN KAIKKEA AJATUKSIAMME: MITEN ME TEEMME TÄSTÄ MAASTA SELLAISEN, JOKA PITÄÄ HUOLEN ASUKKAISTAAN JA TUNTEE GLOBAALIN VASTUUNSA. MAAN, JOKA EI PELKÄÄ ERILAISUUTTA EIKÄ HUOMISEN TUOMIA HAASTEITA. MITEN KANNUSTAMME ITSEÄMME JA KANSSAIHMISIÄMME YRITTÄMÄÄN JA NÄKEMÄÄN HUOMISEN MAHDOLLISUUDET? SE ON TÄRKEÄÄ.

PRESIDENTTI TARJA HALONEN

• • 19 • •


••••

• • 20 • •

Kättä päälle -ehdotuksia  

Kättä päälle -ehdotuksia Yhteisen vastuun Suomi ja hyvinvoiva Suomi

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you