Issuu on Google+

SDP:n TAVOITTEET ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISEKSI SDP:n Itä-Suomi -työryhmä 14.3.2011

www.sdp.fi


SDP:n TAVOITTEET ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISEKSI Sosialidemokraattien tavoitteena on elinvoimainen Itä-Suomi, joka on hyvä paikka elää ja asua, joka ammentaa kasvua korkeatasoisesta osaamisesta ja jonka elinkeinoelämä kilpailee globaalin talouden eturivissä. Aluetta on kehitettävä rohkeasti nykyiset hallintorakenteet unohtaen. Tarvitaan maakuntarajat ylittävää yhteistyötä ja Itä-Suomi -henkeä nostamaan alue tämänhetkisestä taantumasta. Mahdollisuuksia on ja itäsuomalaisten kansanluonteen mukaisesti ne varmasti myös saavutetaan, alueen ja valtiovallan yhteistyöllä. Uusia mahdollisuuksia ja kasvua löytyy muun muassa korkeatasoisesta ikäosaamisesta. Tarvitaan voimakkaita toimenpiteitä. Itä-Suomen tulee olla valtiovallan erityisessä suojelussa, ja sille tulisi turvata erillisrahoitus valtion budjettiin. Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntia yhdistävät monet haasteet ja vielä useammat mahdollisuudet. Itä-Suomen koulutuspolitiikan haasteena on epäedullinen väestökehitys. Alue kärsii muuttotappiosta, joka vähentää erityisesti nuorta väestöä. Haasteena on vielä muuta maata nopeampi väestön ikääntyminen. Nuorten ikäluokkien supistuminen voi johtaa koulutustarjonnan karsimiseen ja kapeneva koulutustarjonta kärjistäisi muuttotappiota. Itä-Suomi on Euroopan unionin rakennepolitiikan näkökulmasta yksi kokonaisuus, jonka tulee valvoa etujaan yhdessä ja jonka tulee kehittää rakennerahastopolitiikkaa yhdessä. Alue on myös avainasemassa Suomen hyödyntäessä yhteistyötä Venäjän kanssa. Itä-Suomen kaksi tiedeyliopistoa yhdessä ammattikorkeakouluverkoston ja muiden oppilaitosten kanssa muodostavat vahvan opetuksen ja tutkimuksen pohjan. Yhdistämällä alueen erikoissairaanhoitopiirit yhdeksi kokonaisuudeksi voidaan yhdeksi itäsuomalaisen osaamisen pohjaksi ottaa terveydenhuolto. Keskittymällä erityisesti ikäihmisten hyvinvointiin, aktiivisen ikääntymisen tukemiseen ja monialaiseen ikäosaamiseen alue vastaa paitsi omiin haasteisiinsa, luo pohjaa yritystoiminnalle, jolla vastataan globaaliin väestön ikääntymiseen. Alueen elinkeinoelämän kasvupohjaan kuuluvat myös maailmanluokan metsänjalostajat ja uutta työtä ja vaurautta lupaava kaivannaisten hyödyntäminen. Itä-Suomea tulee katsoa yhtenäisenä alueena. Samalla on kuitenkin kehitettävä sen yhteyksiä muihin alueisiin. Erityisesti Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja EteläSavon maakuntien yhteydet suuntautuvat pääkaupunkiseudulle ja muualle EteläSuomeen. Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo muodostavat alueen, jolla on voitettavaa yhteistyössä Keski-Suomen kanssa. Kainuu on puolestaan tiiviisti sidoksissa Pohjois-Pohjanmaahan. Joensuu-Kuopio -akselia on vahvistettava. SDP:n Itä-Suomen kehittämistavoitteissa etsitään ratkaisuja koulutuksesta, innovaatioista, liikenneinfrastruktuurin kehittämisestä ja matkailusta. Venäjäyhteistyölle pannaan myös erityistä painoa.

2


1. Toimiva koulutusverkosto syntyy yhteistyöllä Koulutuspolitiikka on parasta aluepolitiikkaa. Ammatillisella koulutuksella, ammattikorkeakoulutuksella sekä yliopistoilla on myös alueellisen kehittämisen tehtävä. Yritysten investoinnit Itä-Suomeen vaarantuvat, jos riittävästi osaavaa työvoimaa ei ole saatavilla. Työvoiman saanti on sitä helpompaa, mitä lähempänä alan koulutusta on tarjolla. Alueen kokonaisvaltaisen kehittymisen kannalta on tärkeää huolehtia koulutuksellisesta tasa-arvosta. Alueen korkeakoululaitosten on edelleen kehitettävä ja huolehdittava ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen edellyttämästä koko ajan päivitettävästä työelämälähtöisyydestä ja työelämän tarpeiden ennakointitaidosta.

1.1. Itä-Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut Yliopistot ja ammattikorkeakoulut rakentavat osaltaan Itä-Suomen tulevaisuutta. Tutkimuksen ja tiedekorkeakoulutuksen korkean tason säilyttämiseksi on itäsuomalaisten yliopistojen kansanvälistä verkottumista tuettava. Myös ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen opiskelija- ja asiantuntijavaihto sekä muut kansainväliset yhteydet edesauttavat koko Itä-Suomen kansainvälistymistä. Erityisesti yhteydet Venäjään antavat paljon mahdollisuuksia. Itäsuomalaisilla ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on paljon kokemusta kansainvälisistä koulutusohjelmista. Itä-Suomi voi toimia korkealaatuisten suomalaisten koulutuspalvelujen viennin keskittymänä, jossa korkeakoulukoulutusta annettaisiin kampuksillamme vieraskielisissä koulutusohjelmissa. Mahdollisuuksien mukaan myös maksullista tilauskoulutusta ETA-alueen ulkopuolelta (Venäjä, Kiina, Afrikka, Intia) tuleville opiskelijoille toteutetaan ja kehitysyhteistyömäärärahojen osoittaminen tähän selvitetään. Siitä saadut tuotot käytetään korkeakoulujen osaamisen ja yritysyhteistyön rahoitukseen. Itä-Suomen yliopiston kehittämishankkeet mm. metsäenergian tutkimuskeskuksen ja laajaalaisen Venäjä-osaamisen osalta on turvattava. Yliopiston on tavoiteltava asemaa globaalina kärkiyliopistona, jonka vahvuusalueet ovat erityisesti laaja ja monialainen sekä sektorirajat ylittävä ikäosaaminen sekä monipuolinen metsäosaaminen. Ydinalueita, sosiaali- ja terveystieteitä sekä metsätieteitä on edelleen kehitettävä. Muita vahvuusalueita ovat luonnontieteet, luonnonvara- ja ympäristöosaaminen sekä vahva humanistinen koulutus- ja kasvatusala. Ammattikorkeakoulut ovat oman talousalueensa työvoiman saatavuuden ja kehittämisen opinahjoja. Alueilta, josta puuttuvat ylemmän teknisen koulutuksen palvelut, ammattikorkeakoulujen merkitys entisestään korostuu. Ammattikorkeakouluverkko on tiivistymässä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun ISAT-yhteistyömalli auttaa koulutuksen laadun ja tehokkuuden lisäämistä. Samoja etuja on odotettava toisesta ammattikorkeakoulujen yhteenliittymästä, joka on muodostettu Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Saimaa-ammattikorkeakoulun kesken sekä Kajaanin korkeakoulukonsortiosta. Ammattikorkeakoulutuksen hallinnossa omistajakunnat linjaavat merkittävät päätökset. Yhteistyöratkaisut ovat tarpeellisia. Yhteistyötä myös elinkeinoelämän kanssa on kehitettävä. Koulutuksen laadun ja tehokkuuden turvaamiseksi on pyrittävä isompiin kokonaisuuksiin Itä-Suomen maakunnissa. Itä-Suomen yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston panos tukee koko laajan ItäSuomen kehitystä. Huippuluokan tutkimus Joensuussa, Kuopiossa ja Lappeenrannassa on ylläpidettävä, painottuen yliopistokampuksien erikoisosaamiseen. Vahva itäsuomalainen

3


humanistisen koulutuksen perinne on turvattava. Koulutusverkostoa arvioitaessa ItäSuomen yliopiston Savonlinnan kampuksen asema on säilytettävä sisältäen opettajan koulutuslaitoksen. Tutkimustulosten kaupallistamista ja uusien teknologiayritysten syntymistä on tuettava. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY) on profiloitumassa, toimien yhteistyössä Aaltoyliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa sekä Pietarin yliopistojen yhteistyökumppanina (olemassa oleva Suomi-Venäjä -Innovaatioyliopisto), Itä-Suomen eteläosassa toimivaksi tekniikan koulutus- ja tutkimuskeskukseksi. Samalla LTY osallistuu Pietarissa olevan Suomi-Venäjä -Innovaatiokeskuksen toimintaan. Laajalla yhteistyöllä elinkeinoelämän ja mm. Itä-Suomen yliopiston kanssa voidaan parhaalla tavalla edistää itäsuomalaisen elinkeinoelämän tarvitsemaa tutkimustietoa ja innovaatiokehitystä. Samaa tavoitetta tukee myös kymmenen suomalaisen ja venäläisen yliopiston yhteiskonsortiona toimiva CrossBorder University.

1.2. Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus Nuorisokoulutuksen osalta keskuskaupungit ovat yleensä muita vetovoimaisempia, mutta työvoiman tarvetta on myös muilla paikkakunnilla – toimipisteiden lakkauttamista täytyy siksi tehdä harkiten. Erityisesti aikuis- ja täydennyskoulutusta on tarjottava myös muilla kuin maakuntien tai seutujen keskuskaupungeissa. Nuorten koko ikäluokka on saatava koulutuksen piiriin, mikä ehkäisee syrjäytymistä. Aloituspaikat on järjestettävä aluekehitystä palvelevalla tavalla. Nuorisokoulutuksen vetovoimaisuuden lisäämiseen Itä-Suomessa tarvitaan vahvempaa oppilaanohjausta, työelämälähtöisyyden korostamista muun muassa harjoittelupaikkojen turvaamisella ja koulutusorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän toimivaa yhteistyötä. Verkko-opiskelun mahdollisuuksia muilla kuin koulutuspaikkakunnilla on käytettävä tehokkaammin hyväksi. Lukioiden säilyttämiseen pienillä paikkakunnilla antaisi parhaan mahdollisuuden koulutuksen järjestäminen suurempina kokonaisuuksina, joka hyödyntäisi täysimääräisesti verkko-opetuksen mahdollisuudet. Lukiot voisivat toimia myös ammatillisen ja muun koulutuksen verkko-opiskelun tukipisteinä. Itä-Suomen suomalais-venäläinen koulu toimii Lappeenrannassa, Imatralla ja Joensuussa ja pyrkii vastaamaan sekä alueellisesti että valtakunnallisesti venäjän kielen osaamiseen liittyviin tarpeisiin. Koulu järjestää esiopetusta, perusopetusta ja lukiokoulutusta. Koulun oppilasmäärä on ollut viime vuosina nopeasti kasvava. Itä-Suomen koulun toimintaa voitaisiin kehittää ainakin kahdella tavalla vastaamaan venäjän kielen osaamistarpeisiin: 9 Lisäämällä koululle resurssia nykyisiin toimipisteisiin ottamaan vastaan lisääntyvä oppilasmäärä. Ja toisaalta kehittää koulua ja lisäämällä resurssia ottaman vastaan lisääntyvän kaupankäynnin johdosta Itä-Suomen venäläisten /venäläissuomalaisten perheiden lapsia sekä tukemaan heidän suomen kielen opintojaan ja kaksikielisyyden kehittymistä. 9 Nykyisen hallinnon alle voitaisiin perustaa yhdessä opetusministeriön kanssa uusia toimipisteitä niihin kuntiin/kaupunkeihin Itä-Suomessa, jotka kokevat venäjän kielen osaamisen olevan tärkeää kunnan kehittymiselle. 9 Itä-Suomen yliopiston Venäjä-osaaminen on hyödynnettävä opettajankoulutuksessa ja harjoittelukoulussa.

4


2. Työllistävää elinkeinopolitiikkaa Itä-Suomi on elinkeinorakenteensa vuoksi kärsinyt erityisen voimakkaasti rakennemuutoksesta. Perusteollisuuteen tukeutuvan alueen tuleekin omiin vahvuuksiinsa panostaen pyrkiä luomaan uusia kasvualoja. Tarvitaan uusia investointeja infraan ja uutta kasvua tukevaan tutkimus- ja kehitystyöhön. Metsäteollisuutta on kehitettävä sen jalostusarvoa nostaen. Alueen on myös hyödynnettävä EU:n alue- ja rakennepolitiikan sekä pohjoisen ulottuvuuden tarjoamat mahdollisuudet. Itäsuomalaisten on ryhdyttävä järjestelmällisesti toimimaan alueen kehittämiseksi yhteistyöllä ja innovaatioilla. Valtiovallan on oltava läsnä rakennemuutoksessa eri hallinnonalojen tiiviin yhteistyön muodossa. Nuorisotyöttömyyteen on puututtava voimakkaasti erilaisin toimenpitein. Oppisopimuskoulutusta on kehitettävä tukemaan erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Yrityksiä on tuettava mahdollistamaan useamman nuoren työharjoittelu ja harjoittelun sisältöön on kiinnitettävä huomiota ja vahvistettava ohjausta yrityksessä.

2.1. Vauhtia rakennerahastoista EU:n alue- ja rakennepolitiikan uusi ohjelmakausi alkaa 2014. Nykyisellä ohjelmakaudella 2007–2013 Suomen saama kokonaiseuromäärä tulee olemaan yhteensä 1,7 miljardia euroa. Tällä ohjelmakaudella Suomen saamaa tuen määrää on nostanut se, että harva asutus on yksi tuen myöntämiskriteeri. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomi on hyötynyt harvan asutuksen kriteeristä. Suomen saamasta alue- ja rakennepolitiikan tuesta tällä ohjelmakaudella 40 prosenttia määräytyy harvan asutuksen perusteella. Meneillään olevalla rahoituskaudella EU:n tuki vähenee ohjelmakauden loppuvuosina. Olisikin tärkeää, että tätä vähenemää korvattaisiin kansallisen tuen korotuksilla, jotta hankkeita voitaisiin rahoittaa koko ohjelmakausi. Byrokratian ei tule hidastaa tai vaikeuttaa tuen antamista. EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa uudistettaessa Suomen on edelleen varmistettava, että harva asutus säilyy rahoituksen peruskriteerinä. Samalla pitää varmistaa, että rahoituksen hyöty kohdistuu sinne missä harva asutus muodostaa pysyvän olosuhdehaitan eli Itä- ja Pohjois-Suomeen. Niin ikään ikääntyminen on huomioitava rahoituksen kriteerinä. Rahoitus on aiempaa voimakkaammin kytkettävä työelämän sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen, joissa Itä-Suomen on mahdollista toimia edelläkävijänä. Nuorten työpajatoiminta tulee turvata. Kansallisilla ja EU-rakennerahaston rahoitusvälineillä tulee käyttää korkeampia tukiprosentteja voimakkaasti väestöään menettävillä alueilla. Rakennerahastoja on pystyttävä käyttämään liikenneinfran kehittämiseen. Alue- ja rakennepolitiikan sisältö ratkeaa pitkälti sen mukaan miten paljon jäsenvaltiot ovat valmiita rahoittamaan EU:n yhteistä budjettia. Rakennepolitiikkaan käytetään kolmasosa koko EU:n budjetista ja se on tärkein väline millä yhteistä politiikkaa koskevia tavoitteita voidaan rahoittaa. Niinpä Suomen edun mukaista olisi, että EU:n budjetti olisi riittävän suuri, jotta alue- ja rakennepolitiikkaa voidaan edelleen jatkaa koko EU:n alueella. Tukien kohdentamisessa on oltava selvä kytky Eurooppa 2020 strategiaan ja sen päätavoitteisiin, joita ovat älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Tukipolitiikalla on varmistettava, että Itä-Suomi pystyy kuromaan umpeen kehityseron, joka sillä on edelleen Suomen ja EU:n keskimääräiseen BKT:hen. Kohdistamalla tukia innovaatioihin, osaamisen sekä työelämän kehittämiseen ja tätä kautta uusien työpaikkojen luomiseen on tärkeä merkitys ItäSuomen elinvoimalle. Voimavaroja tarvitaan myös sosiaalirahaston tyyppisiin työllistämis- ja ja sosiaalista syrjäytymistä estäviin hankkeisiin. Entistä painokkaammin voimavaroja on kytkettävä väestön ikääntymisestä johtuvien sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten kohtaamiseen. Huol-

5


tosuhde tulee olemaan vuonna 2020 EU maista kaikkein heikoin Suomessa ja erityisesti ItäSuomessa. Itä-Suomessa olisikin pyrittävä kehittämään sosiaalirahaston turvin uusia innovaatioita ja hyviä käytänteitä väestön ikääntymisestä johtuvien alueellisten ongelmien ratkaisuun mm. luomalla uusia sosiaali- ja palveluinnovaatioita malliksi muulle Euroopalle. Itä-Suomen kannalta rajat ylittävän yhteistyön jatkuminen osana EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa on tärkeä hyödynnettäessä sitä potentiaalia, mitä on edelleen käyttämättä Suomen ja Venäjän välisessä yhteistyössä.

2.2. Matkailu Itä-Suomen vahvuutena Kauppa ja matkailuteollisuus ovat työpaikkojen kasvua luovia toimialoja. Pietarin kaupungin ja Leningradin läänin väestömäärä on 6,5 miljoonaa asukasta. Venäläiset tekivät v 2010 noin 2,5 miljoonaa matkaa Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen kautta. Matkailun markkinointia varten tarvitaan koko Saimaan ja Itä-Suomen kattava markkinointiyhteistyö, joka suuntautuu paitsi Venäjälle akselilla Pietari – Moskova ja Laatokan suuntaan sekä Venäjän talousveturialueille, kuten Tjumen, Jekaterinburg, myös Keski- ja EteläEurooppaan. Lakeland Finland -konsepti on luontainen alusta yhteisille markkinointiponnisteluille ja teemapohjaiselle tuotekonseptille. Suomen brändityöryhmän lanseeraamat visiot puhtaan luonnon, järvien ja veden merkityksestä sopivat erittäin hyvin nimenomaan ItäSuomen matkailun vahvuuksiin. Itä-Suomen pirstaloitunut matkailutarjonta on koottava vahvan brändin ja tehokkaan operatiivisen yhteismarkkinoinnin alle. Ostosmatkailun volyymin kasvattamiseksi on varauduttava vahvistamaan Itä-Suomen kauppapaikkaverkostoa siten, että alueen vetovoimaisuus kasvaa. Tämä on nopein tapa luoda uusia työpaikkoja. Hyviä esimerkkejä ovat Kouvolan Tervaskangas sekä piakkoin valmistuva Kuopion Ikean kauppakeskus. Maakuntakaavoissa osoitettuja kauppakeskuksia rakennettaessa on myös liikenneinfraa kehitettävä samaan tahtiin. Keskeinen tavoite on painottaa matkailuvirtaa kestoltaan pitempiin matkoihin, jolloin yöpymisvuorokausien määrä koko alueella kasvaa. Pelkästään Etelä-Karjalaan on rakenteilla 2010 – 2015 hotelli-kylpylähankkeisiin 10 000 uutta vuodepaikkaa. Alueella on monia muitakin erinomaisia matkailukohteita, kuten Koli, Tahko, Vuokatti tai Imatrankoski, joiden varassa elinkeinotoimintaa voidaan edelleen voimakkaasti kehittää. Saimaan ja Saimaan kanavan kaupallis-matkailullista potentiaalia tulee hyödyntää aiempaa voimakkaammin. Majoitus, kokous- ja kotimaanmatkailu avaavat kaikki entistä suurempia mahdollisuuksia elinkeinotoiminnalle. Näiden hankkeiden myötä lisääntyvät matkailun työpaikat helposti tuhansilla työpaikoilla suuntautuen useimmiten nuoriin, nyt alueelta pois muuttavaan väestöön. Venäläisten halutuin matkailumuoto on mökkimatkailu, joka suuntautuu koko Itä-Suomen alueelle. Mökki-investointien tulee tukeutua olemassa olevaan palveluvarustukseen, jolloin samalla voidaan vahvistaa niiden asemaa. Tontti- ja maapolitiikassa on löydettävä yhteiset pelisäännöt. Matkailun kasvuun ja pysyvyyteen liittyy matkailutoiminnan sisältötuotanto. Jotta alueelle tultaisiin uudestaan viihtymään ja lomailemaan, tulee matkalla olla kivaa tekemistä ja mielenkiintoisia kohteita. Siksi samalla kun investoidaan seiniin, tulee matkailupalveluiden sisältö-/oheistuotantoa kehittää. Alalle mahtuu jokainen idearikas toimija, jokainen vuodepaikan varannut haluaa viihtyäkseen jokaisena päivänä tehdä jotain – ei vain shoppailla tai kylpeä. Hyvinvointimatkailussa tarvitaan tarinoita ja niiden kertojia samoin kuin erilaisia omaan aktiviteettiin perustuvia mahdollisuuksia esim. kalastusta, retkeilyreittejä ja

6


oppaita. Savonlinnassa Itä-Suomen yliopistolla on laaja-alainen Matkailun opetus- ja tutkimuslaitos MOT, jonka yksi tehtävä on kansallisen matkailualan verkostoyliopiston koordinointi. MOT itsessään on vahva soveltavan matkailututkimuksen yksikkö.

2.3. Toimivat yhteydet elinkeinopolitiikan turvana Matkailuvirtaa lisää myös uusi joulukuussa 2010 aloittanut Allegro-junayhteys, joka tuo ItäSuomen parin tunnin päähän Pietarista ja päinvastoin. Mm. ”päivämatka” Pietariin kiinnostanee myös keskieurooppalaisia matkailijoita. Tämän yhteyden täysimääräinen hyödyntäminen tuo merkittäviä uusia kasvumahdollisuuksia. Kun Itä-Suomessa asetetaan tavoitteeksi uusien työpaikkojen luominen hyödyntäen suurinta kasvupotentiaalia kauppaa ja matkailua, tulee myös liikenneväyläinvestointien tukea tuon toteutumista. Siksi väylähankkeet on toteutettava mahdollisimman nopeasti, olemassa olevan väyläverkoston kuntoa parantaen ja pääväylien kunnostamiseen keskittyen. Ensisijainen tavoite on liikenneinfralla kytkeä Itä-Suomi entistä notkeammin etelän suuntaan, Helsinkiin ja idän suuntaan Pietariin. Tähän kokonaisuuteen lukeutuvat myös rajayhteyksien panostukset. Parikkalan rajanylityspaikan avaaminen 2010-luvulla kansainväliselle liikenteelle ja Imatran rajanylityspaikan vahvistaminen edistävät itään ja idästä suuntautuvan liikenteen sujuvuutta, kuten myös alueen keskeisten valtateiden 5, 6 ja 7 parantaminen. Rautatieliikenneyhteyksien kehittämisessä oleellista on itään ja Aasiaan suuntautuvan vienti- ja tuontirahtiliikenteen palveleminen. Lappeenrannan lentokenttä on muodostumassa alueen kansainvälisen lentoliikenteen toimintapisteeksi, mikä vahvistaa eteläisen Itä-Suomen matkailuasemaa. Lentokenttämarkkinointi on osa alueen matkailun markkinointia. Joensuun, Kuopion, Savonlinnan ja Varkauden lentokenttiä on kehitettävä. Lappeenrannan lentotoiminnan pilotoinnilla on kehitettävä uusia toimintatapoja, jotta eurooppalaisia lentoyhtiötä kiinnostuu toimintaan muualtakin kuin Helsinki-Vantaalta. 9 Ajatusta Lappeenrannan kentästä Pietarin (Pulkovon) kentän kakkoskenttänä on kehitettävä rohkeasti. Myös Itä-Suomen virtuaalisia liikenneyhteyksiä on kehitettävä. Tietoliikenne tarjoaa mahdollisuuksia alueelle. Laajakaistainen ja nopea sekä luotettava tiedonsiirto turvaa talouden ja yhteiskunnan kriittiset toiminnot ja mahdollistaa työn sekä asumisen alueella. 9 Liikenneinvestoinneissa onkin tulevaisuudessa uuden ja laajenevan tietoliikenteen osuutta kasvatettava.

2.4. Metsä- ja kaivannaisteollisuus Alueen tärkein teollisuudenala on metsäteollisuus. Paperiteollisuus on ajanut toimintaa alas ja jatkanee samaa ylikapasiteetin purkamiseksi. Sellun kysyntä on ollut kohtalainen ja sen osalta nykyiset laitokset jatkanevat vakaasti. Myös kartonki pärjännee jatkossakin. Älypapereiden ja pakkausteollisuuden kehitysnäkymät ovat alkuvaiheessaan ja siltä alalta löytyy uusia innovaatiota, jotka tulevat vahvistamaan ja monipuolistamaan metsäteollisuuden läsnäoloa. Tuotteiden jalostusarvoa on koko teollisuudenalalla pystyttävä nostamaan. Erityisesti mekaaniseen puunjalostukseen Itä-Suomessa on panostettava, jotta tavoitetaan muu Suomi. Siellä piilevien uusien innovaatioiden löytäminen on kehitystyön ensisijainen tavoite. Lappeenrannan yliopisto ja Itä-Suomen yliopiston metsäosaaminen kattaa koko 7


metsäsektorin, myös uusien puun- ja metsänkäyttömuotojen tutkimus- ja kehitystyön. ItäSuomen yliopisto on käynnistämässä puun uusia käyttömahdollisuuksia tukevan uuden Wood Science -koulutusohjelman metsä- ja luonnontieteiden yhteistyönä. Kainuussa toimii Woodpolis. Metsäteollisuuden tulee aktiivisesti kehittää bio-osaamista, onhan ala muun muassa ylivoimaisesti merkittävin uusiutuvan energian tuottaja Suomessa. Kokonaan uudet tuotevaihtoehdot eivät kuitenkaan näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa kykene korvaamaan perinteistä tuotantoa. Itä-Suomelle erityisen tärkeätä on puun jatkojalostus, lisäarvon hankkiminen. Sitä ei edistetä suosimalla puun polttamista energiaksi. Enemmänkin energia-alkuiset johdannaiset – biodiesel ja hajautettu energiantuotanto, mm. jätteiden hyväksikäyttö ovat tähän liittyviä kasvualoja, jotka työllistävät myös alueen metalliosaamista. Tuleva biodiesellaitos tulee sijoittaa Imatralle. Uusiutuvan energian mahdollisuuksia on tuettava kestävällä ja järkevällä tavalla. Metsäteollisuuden kehittämiseksi tarvitaan ainakin seuraavia toimenpiteitä: 9 metsäosaamiskeskuksen, metsäteollisuuden tutkimuksen ja koulutuksen tason nostaminen 9 alueella olevien teollisuuden tutkimusyksiköiden vahvistaminen ja niissä syntyvien oheis-innovaatioiden levittäminen elinkeinoelämän ja edelleen kehittämisen käyttöön 9 mekaanisen puun jalostusarvon nostaminen, alueellisten ja paikallisten hankkeiden edistäminen – puukeskukset - aihiojalostus – lämpökäsittely ja uudet toimintalohkot sekä niiden aloitus- ja investointituet 9 Venäjän raakapuun käyttö ja tuonnin pitäminen kilpailukykyisenä Kaivannaisteollisuus on tulevaisuudenala. Lähivuosikymmeninä Aasian kehittyvien maiden talouskasvussa painottuvat raaka-aineita käyttävät investoinnit: infrastruktuurin kehittäminen ja muu rakennustoiminta lisäävät metallien ja muiden raaka-aineiden kysyntää. Myös kehittyvien maiden kulutuskysynnässä tavaratuotannon merkitys on huomattava: kehittyvien maiden kotitaloudet hankkivat kestokulutushyödykkeitä. Kaivannaisteollisuuden lupaavat kasvuodotukset eivät yksin riitä alan kehittämiseen. Geologian tutkimuslaitoksen vahvistaminen ja sen resurssien turvaaminen on ollut järkevää. Tulevaisuudessa sen asemaa luonnonvara-alan sektoritutkimuksessa on edelleen vahvistettava. Kaivannaisteollisuudessa on myös muistettava jatkuva tutkimuksen ja tuotekehittelyn periaate, jotta se välttää monia perusteollisuuden aloja vaivaavan kilpailukykyongelman ja jotta alan arvonlisäyksestä saadaan mahdollisimman suuri osuus jäämään kaivospaikkakunnille. Erityistä huomiota on kiinnitettävä toimialan ympäristövaikutuksiin: Suomi vastaa osaltaan kasvavan kulutuksen sovittamisesta kestävän kehityksen puitteisiin. 9 Tarvitaan kaivannaisteollisuuden ympäristöystävällisten menetelmien kehittämisen ohella myös koko tuotannon ja kulutuksen elinkaaren huomioon ottavaa kehittämistyötä. Kaivannaisteollisuuden edistäminen on perusteltua työllisyyssyistä. Kaivokset ja kaivannaisteollisuus tulee saattaa kiinteistöverotuksen piiriin.

8


2.5. Kasvua uudenlaisesta hyvinvoinnista Itä-Suomi on nostettava Suomi-brändin kärkialueeksi. Alueen puhtaat vedet, hiljaisuus, luonnonläheisyys, kulttuuriperimä ja esimerkiksi laadukas elintarviketuotanto mahdollistavat houkuttelevan mielikuvan ja tulevaisuushorisontin rakentamisen. Itä-Suomessa on ihmisen hyvä olla. Alueella on korkealuokkainen elinympäristö. Asukkaiden etu on läheisyys luontoon ja elämisen korkea laatu. Rakennetun ympäristön perusrakenne on hyvä ja sitä on hyvä vahvistaa yhdyskuntarakenteita tiivistäen. Itä-Suomessa on maailmanluokan kulttuuriperintö ja -osaaminen. Savonlinnan oopperajuhlat keräävät vuodesta toiseen ison kansainvälisen vierasjoukon ja sen rahoitus on jatkossakin turvattava. Myös laajasta muusta kulttuuritoiminnasta on ammennettavissa lisää vaurastumisen mahdollisuuksia ja hyvinvointia. Tästä erinomaisia esimerkkejä ovat muun muassa Ilosaarirock, Kuhmon Kamarimusiikki, Kuopio tanssii ja soi. Ympäristön ja elinkeinotoiminnan kestävä yhteensovittaminen voisi olla alueen vahvuus. Maataloudessa lähi- ja luomuruoan suosion kasvaminen tarjoavat merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Sama koskee puhtaiden vesistöjen kestävää hyödyntämistä. Alueella on kaikki mahdollisuudet olla edelläkävijä tulevaisuuden matkailutrendien vahvuuksien suhteen. Tulevaisuutta rakennetaan kestävää hyvinvointia luomalla. Erittäin merkittävä haaste on myös nuorten syrjäytymisen torjuminen. Syrjäytymisen vastaisessa työssä onkin haettava uusia malleja hyödyntämällä muilla alueilla hyväksi koettuja keinoja. Hakevassa- ja etsivässä nuorisotyössä on saatu myönteisiä kokemuksia esim. ”Haavi-Heikki” -toiminnasta. 9 Itä-Suomi voisi toimia työelämän kehittämisen sekä laaja-alaisen ja innovatiivisen ikäosaamisen pilottialueena.

3. Rakenneuudistuksella elinvoimaa Valtion ja kuntien hallintorakenteita on kehitettävä ja palvelutuotantoon tulee löytää uusia toimintamalleja. Nykyiset tuottavuusohjelmat on jäädytettävä. Itä-Suomen osalta talouden ja hallinnon haasteet tuovat esille monia erityisongelmia mutta myös mahdollisuuksia niiden ratkaisemiseen. Itä-Suomen kehitysyhtiöiden yhteistyötä on kehitettävä ja niitä tulee koota suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Niiden tulee keskittyä kahteen päätehtävään; edistämään Itä-Suomeen suuntautuvia investointeja ja palvelemaan alueen elinkeinoelämää Venäjä-suhteissa. 3.1 . Hallintorakenteita tarkasteltava rohkeasti Itä-Suomi Kainuusta Kymenlaaksoon ei ole hallinnon kannalta yhtenäinen alue. Kainuu tekee kiinteää yhteistyötä Oulun kanssa ja Etelä-Karjala ja Kymenlaakso suuntautuvat monissa kysymyksissä Etelä-Suomen suuntaan. Monet kysymykset kuitenkin yhdistävät ItäSuomen maakuntia. Kainuussa on kokeiltu ns. Kainuun mallia, jonka jatkosta päätetään lähiaikoina. Periaatepäätös on jo olemassa. Kuntaliitoksia on toteutettu Mikkelissä, Lappeenrannassa, Kouvolassa, Joensuussa jne. Itä-Suomen keskuskaupungit ovatkin kilpailukykyisiä, mutta niiden asemaa on vahvistettava suhteessa muihin kasvukeskuksiin. Hallintorakenteiden kehittämisellä Itä-Suomi voi itse vaikuttaa kehityksen suuntaan, parantaa vetovoimaa ja lisätä kilpailukykyään. Sähköisten palveluiden kehittämisessä on edel-

9


leen merkittäviä mahdollisuuksia. Hallintorakenteiden ei pidä johtaa siihen, että poliittinen vaikutusvalta ja painoarvo vähenevät. Näin on nyt käynyt. 9 Lisääntyvä yhteinen edunvalvonta Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla puoltaa vaalipiirien yhdistämistä. Lipposen I hallitus loi periaatteet valtionhallinnon alueellistamiselle. Alueellistamisen tulee perustua ensisijaisesti työn, ei henkilöiden siirtämiseen pääkaupunkiseudulta maakuntiin. Mittavan eläköitymisen vuoksi tehtävien uudelleen järjestelyyn on juuri nyt hyvä mahdollisuus. Alueiden luontaiset vahvuudet ja koulutustarjonta tulee huomioida tehtävien siirrossa. Kokonaan uusien tehtävien tai organisaatioiden osalta on aina ensin selvitettävä niiden sijoittaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Alueellistamisesta on hyviä esimerkkejä ItäSuomessa. Sitä tulee jatkaa alkuperäisten tavoitteiden ja linjausten mukaisesti. Itä-Suomi tarvitsee ripeästi uusia toimialoja ja työpaikkoja; myös valtion toimintoja ja työpaikkoja. Itä-Suomessa on turvattava varusmies- ja rajamieskoulutus myös tulevaisuudessa.

3.2. Valtion aluehallinto Valtion aluehallintoa on uudistettu pitkän aikaa ja se on vieläkin osittain kesken. Pidemmällä aikavälillä valtion aluehallinto tulee organisoida yhdeksi hallinnolliseksi yksiköksi esimerkiksi vanhaa perinteistä maakuntajakoa myötäillen. 9 ELY-keskusten voimavarojen vahvistaminen nykyisillä toimialueilla on perusteltua näiden alueiden työllisyysasteen nostamiseksi vähintään koko maan ELY-keskusten (tai 75%) keskiarvon tasolle.

3.3. Sairaanhoitopiiri ja kuntayhtymät Itä-Suomessa on monia erikoissairaanhoidon toimijoita. Yhteistyö näiden kesken on jo osittain vakiintunutta, mutta kaikkea taloudellista ja toiminnallista hyötyä ei nykyisillä toimintatavoilla ja -rakenteilla saada aikaan. Uhkana on Itä-Suomen aseman heikkeneminen nykyisestään, ellei tarvittavia uudistuksia toteuteta. Itä-Suomen kannalta on tärkeää, että erikoissairaanhoito järjestetään ns. miljoonapiirin toiminta-alueen puitteissa huomioiden alueen laajuus, sekä jo aiemmin tehdyt toimivat ratkaisut. Ratkaisu nojaisi Itä-Suomen yliopiston ja alueen ammattikorkeakoulujen vahvaan koulutusosaamiseen ja tukisi koko ItäSuomen kehittymistä terveydenhuollon ”mallimaakunnaksi”. Ratkaisu järkeistäisi työnjakoa, parantaisi erikoissairaanhoidon palvelujen laatua ja potilasturvallisuutta, mutta tukisi myös kehittyvää lääketeollisuutta ja terveydenhuollon palvelutoiminnan säilymistä vahvana Itä-Suomessa. 3.4. Vahva peruskunta Itä-Suomen kuntarakenne on hajanainen. 2000-luvulla kuntayhteistyö on lisääntynyt. Parashankkeen myötä on syntynyt palvelurakenteita, jotka eivät keskipitkällä aikavälillä ole kestävällä pohjalla. Palvelujen järjestämisvastuu on epäselvä, palvelutuotanto on osittain koordinoimatonta ja monimutkaistunut, kuntalaisten ja kunnallisen demokratian vaikutusmahdollisuudet ovat heikentyneet samalla kun virkamiesten ja yksittäisten tuottajien valta on kasvanut. Epäselvä sopimusviidakko on astunut kunnallisen demokratian tilalle. Kuntarakenteen tulee Itä-Suomessakin perustua pääsääntöisesti työssäkäyntialueeseen, jonka puitteissa demokraattinen päätöksenteko sekä vastuu palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta parhaiten toteutuisivat. Työssäkäyntialueella vahva kunta ja asukkaat voisivat vaikuttaa alueensa työpaikkakehitykseen ja kilpailukykyyn. 9 Kuntauudistusta on kiirehdittävä ja tuettava.

10


Kuntauudistuksen edetessä kuntayhtymät vähenevät. Myös kuntien monimutkainen konsernirakenne lukuisine yhtiöineen tervehtyisi ja toiminnot tulisivat läpinäkyviksi ja nykyistä selvemmin kunnallisten päättäjien ohjaukseen. Palvelujen järjestämisvastuu tulee säilyttää vahvalla peruskunnalla. Kunnallisten palvelujen tuotantotavat kehittyvät ja tulee myös uusia palvelujen tuottajia. Kunnallisten lähipalvelujen tuottaminen kunnan eri osissa on turvattava ja samalla tulee kehittää kuntien hallinnossa lähidemokratian osallistumismuotoja.

4. Venäjä avaa mahdollisuuksia Aluetta leimaa Venäjän rajan läheisyys. Venäjä on Itä-Suomen valttikortti niin kaupankäynnissä, yritystoiminnassa kuin matkailussakin. Itä-Suomi elää perinteisestä teollisuudesta, jota rakennemuutos parhaillaan koettelee. Haasteena on keksiä uusia innovaatioita, jotka tuovat alueelle yrittäjyyttä ja työpaikkoja. Korkeakoulut ovat tärkeä osa innovaatioiden ja osaamisen kehittämistä. Itä-Suomen yliopiston syntyminen on ollut yksi askel kohti parempaa yhteistyötä koko Itä-Suomen alueen hyväksi. Joensuun kampuksella on vahvaa Venäjä-osaamista. Itäsuomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaa voidaan kehittää ja opetuksen ja tutkimuksen taso turvata laajentamalla yhteistyötä Pietarin ja muiden Venäjän lähialueiden suuntaan. Venäjän teollisuuden ja infrastruktuurin rakennemuutos on vasta käynnistymässä ja tulee jatkumaan kymmeniä vuosia, jolloin koulutustarve ei kaakkoisessa Suomessa vähene. Myös lähialuetyökalujen eli EU:n tukien, pohjoisen ulottuvuuden yhteistyön ja omien budjettivarojen käytön painotukset on arvioitava uudelleen palvelemaan tehokkaalla tavalla laajasti tarkastellen alueen kehittymistä. Venäjä-yhteyksien parantamiseksi tarvitaan pidemmällä aikavälillä tarkastellen viisumivapautta. Pietarin konsulaatti myönsi 700 000 viisumia (2010), joista useimmat monikertaviisumeina ja aiempaa enemmän kahden vuoden tai viiden vuoden kestoisina. Viisumivapaus voisi kaksinkertaistaa helposti nykyisen Itä-Suomen raja-asemien kautta maahan tulleiden määrän 5 – 6 miljoonaan matkailijaan, jotka entistä enemmän viettävät ostosmatkaa pitempiä aikoja Suomessa eli tämä piristysruiske Suomen matkailulle ei rajoitu vain Itä-Suomeen, vaan yhtä lailla koko Suomeen. Tämä edellyttää joustavuuden lisäämistä erityisesti rajanylityksiin. Itäsuomalaisten nuorten kilpailukyvyn turvaamiseksi työmarkkinoilla tulee vahvistaa kielten osaamista. Siinä tarkoituksessa kielten opiskelun mahdollisuuksia yleensä ja venäjän kielen opiskelumahdollisuuksia erityisesti tulisi lisätä. Itä-Suomi voisi olla pilottialue kielten opiskelun aikaistamisessa peruskoulussa ja opetusmetodien kehittämisessä. 9 Venäjän kielen opiskelun lisäämiseksi suunnataan kouluihin erityistä hankerahoitusta, jolla helpotetaan venäjän kielen valintaa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Myös venäjän kielen aikuisopetusta on lisättävä erityisesti palvelualojen kieliosaamisen parantamiseksi. Toimenpiteet edellyttävät venäjän kielen opettajien saatavuuden turvaamista. Maahanmuuttajat ovat alueen voimavara - venäjän kielen ja kulttuurin tuntemusta tarvitaan Itä-Suomessa. 9 Itä-Suomeen on perustettava Karjalan kielen kotiseutualue. Rajan yli tapahtuva yhteistyö alueella yleensä ja myös karjalan kielen elvyttämiseksi on jo laajaa. Monia karjalaiseen kulttuuriin liittyviä elinkeinoja voidaan elvyttää ja harjoittaa yhteistyössä molemmin puolin rajaa ja matkailuelinkeino saisi huomattavaa lisäarvoa kulttuurista ja kielestä, jota millään muulla alueella Suomessa ei ole tarjota.

11


SDP:n tavoitteet Itä-Suomen kehittämiseksi - SDP:n Itä-Suomi -työryhmä 14.3.2011