Page 1

SDP:N JÄSENLEHTI 4/2013


2

SDP:N JÄSENLEHTI 4/2013

Osuvia kiteytyksiä ”Veronkierron estäminen ja veroparatiisien sulkeminen ovat nyt Euroopan esityslistan kärkiasioita. Hyvä Jutta Urpilainen!” Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari Twitterissä.

Työväenliike.Nyt – täältä tullaan Tampere! Työväenliike on aina saanut suuria aikaan kokoa- osaamista, asiantuntemusta ja aatteen paloa. Täsmalla ihmiset yhteen. Tästä ajatuksesta kaikki on tä yhtälöstä voi syntyä vain jämäkkää tekemistä! Nyt tärkeintä on saada väki liikkeelle. Tavoitaikanaan lähtenyt ja siitä pidetään edelleen kiinni. Yhteistyön voima on avainasemassa myös suuren teena on saada puolueen, ay-järjestöjen ja kaikkien työväenliikkeen järjestöjen jäsenet liikkeeltapahtuman järjestämisessä. Työväenliike.Nyt -nimellä toteutettava syys- le runsain joukoin ja iloisella meiningillä. Tietoa ohjelmasta löytyy tästä lehdestä, www.sdp.fi -sikuinen tapahtuma on näyte tämän ajan vuilta ja Facebookin Kyse on arvoista yhteistyöstä ja siitä, miten yksittäis-ryhmästä. Piirien toiminnanjohtaten toimijoiden panokset yhdessä jilta voi tiedustella mahdollisuuttuottavat näyttävän kokonaisuuTavoitteena on ta yhteiskuljetuksiin. Monet yhden. Tapahtuman järjestelyt lähsaada puolueen, distykset ovat myös ilmoittaneet tivät liikkeelle alkuvuodesta, kun ay-järjestöjen järjestävänsä linja-autokuljetuksen työväenliikkeen järjestöt kokoonja kaikkien Tampereelle - ja ainahan kyyditystuivat puoluesihteerin kutsusta työväenliikkeen tä voi ehdottaa omalle osastolle! koolle - mihinkäs muualle kuin Tampereen työväentalolle. Paikaljärjestöjen yyy la oli kolmisenkymmentä henkeä jäsenet liikkeelle. ja lähes yhtä monta tahoa edusTampereella 7. syyskuuta näytetettuina. Siinä oli tunnelma juhlatään miten suuri liike olemme ja ettilan katossa, kun puoluesihteeri toitä osaamme koota joukot juhlimaan tärvotti väen tervetulleeksi yhteisen tapahtuman ideointiin. Innokkaat järjestöaktiivit kehittivät ly- keitä asioita. Iloinen vilske ja toiminta näkyvät lauantaipäivässä Vanhan kirjaston puistossa, kahhyessä ajassa lähes 90 ohjelmaideaa! viloissa ja työväentalolla. Tätä ei kannata jättää väliin! Laita siis nyt heti päivästä varaus kalenyyy teriisi ja ryhdy hetimiten järjestämään isoa poIdeoista on edetty toteutukseen. Ohjelma on lä- rukkaa omalta paikkakunnalta kimppakyytiin ja hiviikkoina valmis julkaistavaksi kokonaisuudes- kohti vuoden kohokohtaa. saan. Pieniä maistiaisia siitä on toki jo kerrottukin. On ollut mahtavaa kokea yhteistyön ja teke- Nähdään Tampereella! Pirjo Alijärvi misen meininki. Järjestöt aktiiveineen muodostaSDP:n järjestösuunnittelija. vat uskomattoman vahvan verkoston, josta löytyy

”Työhyvinvoinnin edistäminen yhdessä henkilöstön kanssa on paras lääke tuottavuuden parantamiseen.” SDP:n varapuheenjohtaja Antti Lindtman Kuntapäivillä Oulussa.

”Ihmisen oikeus omaan seksuaalisuuteensa on varmasti yksi perimmäisimpiä asioita: Siis oikeus olla omana itsenään kunnioitettu ja rakastettu.” Presidentti Tarja Halonen kolumnissaan Demokraatti-lehdessä.

”Kuntien ääni kuuluu vahvasti. Myös opposition ääni kantautui päätökseen Kuntaliiton yksimielisen kannan kautta.” Kansanedustaja Rakel Hiltunen sote-linjauksesta.

”Nyt keskustellaan aidan seipäistä, ei itse aidasta.” Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri vakuuskeskustelusta demari.fi:ssä.

SDP:n jäsenlehti Ilmestyy Demokraatin liitteenä. Jaetaan kaikille SDP:n jäsenille. Toimitus: aimo@sdp.fi Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki Vastaava päätoimittaja: Ismo Kainulainen, puh. 050 517 3594 / ismo.kainulainen@sdp.fi Toimitussihteeri: Jarkko Piirainen, jarkko.piirainen@sdp.fi Kuvat: Jukka-Pekka Flander jukka-pekka.flander@ruusuverkko.fi Seuraava Aimo ilmestyy 6.9.2013


SDP:N JÄSENLEHTI 4/2013

Sote-uudistus etenee palvelut edellä Teksti: Dimitri Qvintus

Hallituksen kärkihanke sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta etenee. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman kertoo, mitä sote-ratkaisussa sovittiin. Jouni Backman seisoo eduskunnan työhuoneessaan ja piirtää fläppitauluun kuvioita ja lukuja.Vedot ovat varmoja ja puhe on vakuuttavaa. Esittelyssä on hallituksen tuoreet linjaukset, joiden pohjalle sote-uudistus rakentuu. – Tämä ei ole keskittämishanke vaan lähipalvelujen turvaamishanke, Backman sanoo painokkaasti.

Jouni Backman toimi varapuheenjohtajana pääministeri Kataisen asettamassa niin sanotussa sote-koordinaatiotyöryhmässä. Ryhmä ei piirtänyt karttoja eikä tehnyt kuntaluetteloja. Ryhmän tehtävänä oli kuntarakenteen ja sote-palvelurakenteen yhteensovitus. Siinä onnistuttiin.

3


4

SDP:N JÄSENLEHTI 4/2013

Valta ja vastuu lyttää vähintään 20 000 samassa paikassa asukkaan väestöpohjaa. SilJouni Backman ihmette- loin todettiin myös, että lee väitteitä, että hallitus kunta- ja palvelurakenteen olisi ottamassa pieniltä al- tulee perustua työssäkäyntile 20 000 asukkaan kunnil- alueisiin. Nyt linja on sama ja sitä selkeytetään, toteta pois sosiaali- ja aa Backman. terveyspalveKuntapohjailujen järjessessa mallissa tämisoikeu”Ihmisillä valta ja vasden. Se ei tuu ovat sapidä paikpitää olla massa paikaskaansa. mahdollisuus sa eli sosiaali– Täpäästä lääkäja terveyspalmä halliveluista vastus ei poisrille ja sen on taavalla perusta pienoltava riittävän kunnalla. Se ten kuntilähellä.” mahdollistaa en järjestäkokonaisuumisvastuuta. den toimivuuSen teki Kesden, niin palveluja kustan johtama hallitus Paras-lain yhteydes- tarjoavan kunnan kuin niisä jo vuonna 2007, Back- tä tarvitsevan kuntalaisenkin kannalta. man huomauttaa. – Hyvinvointipalvelujen Paras-laissa päätettiin laajalla poliittisella rintamalla, on oltava samoissa käsissä. että sosiaali- ja terveyspal- Siten voidaan turvata palvelujen järjestäminen edel- veluiden saatavuus ja nii-

den laatu. Me haluamme, että palvelut myös tuotetaan kuntien toimesta, Backman painottaa.

Perustaso ja laaja perustaso Yli 20 000 asukkaan kunnat saavat perustason järjestämisvastuun. Perustasoon kuuluvat esimerkiksi terveyskeskukset. Samalla yli 20 000 asukkaan kunta toimii oman työssäkäyntialueensa vastuukuntana peruspalveluissa. – Vastuukunnasta syntyy joillekin kuva, että palveluja pitäisi lähteä hakemaan 100 kilometrin päästä. Näin ei tietenkään ole, Backman sanoo. Laajan perustason eli erikoissairaanhoidon ja vastaavan sosiaalihuollon järjestämisvastuun saavat maakuntien keskuskaupungit ja tietyin edellytyksin yli 50 000 asukkaan

kunnat. Ne ovat sote-alu- Laajan perustason eli sotemuodostaminen eita ja sen vastuukuntia. alueen edellyttää lisäksi Sote-alue tarlaissa säädetkoittaa laatyjen kriteejaa perusta”Tässä ei rien täyttysoa, mutta mistä. Krinekin joutuole kunnille teerit liittyvat tukeutukeppiä, mutta vät paljon maan erityiporkkanaa on.” käytettyyn sen vaativissanaan kansa palveluistokyky. Kansa yliopistollitokyvyllä tarsiin keskussairaakoitetaan taloutta, loihin. Perusmalli pohjautuu osaamista ja olemassa olepitkälti asukasmääriin. vaa infrastruktuuria.

– Jos siis muodostuu uusia yli 50 000 asukkaan kuntia, joissa ei ole sairaalaa tai vaadittavaa osaamista, ne eivät voi saada omaa sote-aluetta. Asukasmäärä on keskeinen kriteeri, mutta ei automaattinen, Backman muistuttaa.

Ei mikään saneeraushanke Lähtökohtaisesti tukeudutaan olemassa olevaan palveluverkkoon. Backman painottaa, että tällä taval-

Täytyykö sote-slangi hallita? Sote-uudistusta on helpompi ymmärtää, mikäli hallitsee sote-slangin. Poliitikkojen ja asiantuntijoiden puhe vilisee lyhenteitä ja suomen kielelle aiemmin vieraita sanoja. Mi-

tä mieltä Jouni Backman on asiasta? Voiko sote-uudistuksesta puhua ymmärrettävästi? Jouni Backman huomauttaa, että kyseessä on vaikea kokonaisuus. Ym-

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman esittelee työhuoneessaan hallituksen linjauksia, joiden pohjalle sote-uudistus rakentuu.

märrettävästi Sotesta voi puhua, mutta helppoa se ei ole. – Nykyistäkään järjestelmää ei voi kuvata kovin helposti. Sen takia on kohtuutonta odottaa, että uut-


SDP:N JÄSENLEHTI 4/2013

la turvataan lähipalvelut, ei pureta niitä. Kyseessä ei siis ole saneeraushanke. – Pikemminkin päinvastoin. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus päästä lääkärille ja sen on oltava riittävän lähellä. Nykymallilla sitä ei ole pystytty turvaamaan ja siksi tarvitaan muutos, Backman sanoo. Koordinaatio eli työnjako sote-alueiden kesken hoidetaan viidellä erityisvastuu- eli erva-alueella. Koordinaatiolla vältetään

ta järjestelmää voisi kuvata sen helpommin. – Itse perusmalli on yksinkertainen, mutta monet tarpeelliset poikkeukset ja lisäehdot vaikeuttavat asiaa, Backman sanoo.

turhat päällekkäisyydet tai vääränlainen kilpailu ja kilpavarustelu. Pääsääntönä on, että järjestäminen hoidetaan hallinnollisesti vastuukuntamallilla. Backman huomauttaa, että vastuukunta ei tarkoita perinteistä isäntäkuntaa, jossa isäntäkunnan hallinto päättää asioista yksin. – Tässä haetaan uutta vastuukuntamallia, jossa on toimielin, jossa mukana ovat vastuukunnan lisäksi myös muut kunnat, hän sanoo.

Kuntien ääni kuuluu Backman pitää erittäin hyvänä sitä, että kuntien ääni kuuluu vahvasti ratkaisuissa. Linjaukset antavat kuntapäättäjille nyt tiedon, millä pelisäännöillä kunta- ja palvelurakenne yhteensovitetaan. Kunnilta odotetaan syksyllä linjausta, minkä kunnan kanssa ne ryhtyvät tekemään selvitystä kuntarakenteen osalta. Ensi vuoden loppuun men-

”SDP:lle on tärkeää tehdä isot ratkaisut mahdollisimman laajalla rintamalla oppositiota ja kuntia kuullen. Tämä linjaus on lähes yksi yhteen Kuntaliiton yksimielisen linjauksen kanssa”

nessä niiden pitää ilmaista kantansa sote-alueiden muodostamisesta. Backman muistuttaa, että pakkoelementtejä ei ole. – Tässä ei ole kunnille keppiä, mutta porkkanaa on. 20 000 ja 50 000 asukkaan kunnille on olemassa selkeät porkkanat. Kunnat tietävät, mitä ne voivat saada näillä asukaspohjilla. Pallo on nyt kunnilla, Backman sanoo.

5

– SDP:lle on tärkeää tehdä isot ratkaisut mahdollisimman laajalla rintamalla oppositiota ja kuntia kuullen. Tämä linjaus on lähes yksi yhteen Kuntaliiton yksimielisen linjauksen kanssa. Siksi voi olettaa ja odottaa, että tämä malli saa kuntakentältä myönteisen vastaanoton myös oppositiolta. Jos näin ei ole, silloin kyse on opposition poliittisesta pelistä, Backman sanoo.

Peruspalveluministeri on tyytyväinen sote-sopuun Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson on tyytyväinen sotevalmistelun poliittisen yhteisymmärryksen saavuttamiseen. – Pääministerin ratkaisu asettaa erillinen työryhmä sovittamaan kuntarakenneuudistus ja sote-uudistus oli tärkeä ratkaisu. Jouni Backmanin ja Petteri Orpon johdolla saatiin vihdoinkin aikaiseksi ratkaisu, joka mahdollistaa soteuudistuksen seuraavan vaiheen, eli lain kirjoittamisen aloittamisen. – Tämä on ollut poikkeuksellisen haasteellinen tehtävä, koska kuntauudistuksen osalta ei päästy niin kunnianhimoiseen ratkai-

suun kuin hallitusneuvotteluissa toivottiin. Guzenina-Richardsonin mukaan sote-uudistusta on jouduttu mukauttamaan kuntauudistuksen tilanteen eläessä ja poliittisten mielipiteiden sekä asiantuntijoiden näkemysten moninaisuudessa.

Lähipalvelut turvataan Ministerin mielestä erityisen hyvää saavutetussa sovussa on, että linjausten painopisteenä on selkeästi kansalaisten arjessa tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalveluiden vahvistaminen. – Näissä linjauksissa on huomioitu niin meille demareille tärkeiden lähipal-

veluiden turvaaminen kuin vaativampien sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuuksien parempi hallinta. Nyt on peruslinjaukset tehty ja ministeriön virkamiehet pääsevät kirjoittamaan tehdyt linjaukset lain muotoon. Maria Guzenina-Richardson on erityisen tyytyväinen sosiaali- ja terveyspalveluiden vahvistuvaan integraatioon. Sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksenteko, johtaminen ja rahoitus saadaan tällä uudistuksella parempaan kuosiin. Tämä mahdollistaa kuntalaisen eri palveluiden paremmat hoitoketjut ja vähentää ihmisten pompottelua luukulta toiselle.

Sote-asiat selviksi SDP:n seminaareissa Pääministeri antoi eduskunnalle ilmoituksen kuntarakenne- sekä sosiaali- ja terveysuudistuksesta eilen torstaina. Sitä ennen kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Petteri Orpon vetämä työryhmä esitti oman ratkaisuesityksensä uudistuksiin. Työryhmän varapuheenjohtajana toimi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman. Työryhmän esityksiä ja hallituksen päätöksiä käsitellään lauantaina 18.5. Helsingin työväentalolla SDP:n sote- ja kuntarakenne seminaarissa. Lisäksi järjestetään yhdeksän alueellista tilaisuutta.

Suo ra oso lähety s itt live eessa .sdp .fi Helsingin seminaaria voi seurata suorana lähetyksenä osoitteessa live.sdp.fi.

Seminaarin ohjelma:

12.00 Avaus: SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. 12.20 SOTE-koordinaatioryhmän esityksen esittely. • SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, sote-koordinaatioryhmän varapuheenjohtaja Jouni Backman. • Kommentit: peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson ja asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru. 12.45 Neljä kommenttipuheenvuoroa • Aki Lindén, toimitusjohtaja, HUS. • Pekka Järvinen, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen. • Kari Nenonen, kaupunginjohtaja, Vantaa. • Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto.

Alueelliset tilaisuudet:

• 20.5. Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala/Varkaus, alustajana kansanedustaja Anneli Kiljunen. • 20.5. klo 18.00 Lappi/Rovaniemi, Rovaniemen Kansantalon alakerrassa. Osoite on Urheilukatu 3. Alustajana puoluesihteeri Reijo Paananen. • 21.5. klo 17.30 Pohjanmaa ja FSD/Härmän kuntokeskus, kahvit klo 17.00 ja tilaisuus alkaa auditoriossa klo 17.30. Alustajana eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman. • 21.5. klo 17.00 Varsinais-Suomi/Turku, Työväentalo, alustajana puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. • 21.5. klo 18.00 Satakunta/Rauma, alustajana kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta. • 21.5. klo 18.00 Pirkanmaa/Tampere, alustajana valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori. • 21.5. klo 17.00 Keski-Suomi/Jyväskylä, Työväentalo Aaltosali, alustajana valtiosihteeri Sinikka Näätsaari. • 22. 5. klo 18.00 Kymi/Luumäki kunnantalo valtuustosali, kahvit klo 17.30. Alustajana kansanedustaja Anneli Kiljunen. • 25.5. Päivätilaisuus Oulussa, alustajana puoluesihteeri Reijo Paananen. Aluetilaisuuksiin ilmoittaudutaan järjestävään piiriin, josta saa myös lisätietoja.


6

SDP:N JÄSENLEHTI 4/2013


SDP:N JÄSENLEHTI 4/2013

7


8

SDP:N JÄSENLEHTI 4/2013

Aatepolulta askelmerkkejä eettiseen markkinatalouteen Jarkko Piirainen

Viime viikolla Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella keskusteltiin Jutta Urpilaisen johdolla markkinatalouden haasteista hyvinvointivaltiolle ja pohdittiin eettisen markkinatalouden mahdollisuuksia. Tilaisuus avasi useita yliopistoseminaareTavoitteena pitää ja sisältävän aaolla ekologisesti, tepolku-sarjan, joka toteutetaan taloudellisesti SDP:n, Työväja sosiaalisesti en Sivistysliiton kestävä kehitys. ja Kalevi Sorsa -säätiön yhteistyönä. Aatepolku-sarjan seminaareissa vuoropuhelu yleisön kanssa on keskeisellä sijalla. Joensuussa täysi salillinen seminaariyleisöä keskustelikin aktiivisesti ja esitti alustajille kiperiä kysymyksiä. Heti tilaisuuden aluksi yleisö pääsi pienissä ryhmis- Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen haluaa päättäjille ja kansalaisille enemmän vaikutusvaltaa markkinatalouteen. sä pohtimaan, mitä eettisen – Yli puolet maailmanmarkkinatalouden käsite oi- viime vuosien aikana. Hän sekä tuloerojen ja sosiaa- sellaisia innovaatioita, jotka kein pitää sisällään.Yleisös- haluaa kehittää markkinata- lisen eriarvoisuuden kas- vastaavat ilmastonmuutok- kaupasta, yli puolet kaikesta tä todettiin eettisyyden kyl- loutta siihen suuntaan, et- vu edellyttävät sitä, että sen tuomaan haasteeseen ja maailman pankkivarallisuulä olevan tuttua. Epäilystä tä päättäjien ja kansalais- kykenemme kehittämään samalla tarjoavat uusia työherätti kuitenkin se, kuin- ten valta ja vaikutusmah- markkinataloutta entistä paikkoja. ka paljon eettisyyttä pysty- dollisuudet olisivat nykyis- eettisemmäksi. – Tässä Suomella on iso Urpilainen muistutti so- mahdollisuus laittaa työ ja tään tämän päivän maail- tä suuremmat. Tavoitteena massa näyttämään, kun ”ra- pitää olla ekologisesti, ta- sialidemokratian olevan ai- ympäristö lyömään kättä, ha ja talous kaatavat kaiken loudellisesti ja sosiaalisesti noa oikeasti kansainvälinen Urpilainen totesi. Eettinen markkinatalous liike, joka myös pystyy paralleen.” kestävä kehitys. Sääntelemättömiä ra- -seminaarin toisena alustajaUrpilainen esitti pu- haiten vaikuttamaan näihin hoitusmarkkinoita, veron- na puhunut professori PentKolme globaalia heenvuorossaan kolme kolmeen haasteeseen. kiertoa ja veroparatiiseja ti Arajärvi jaotteli oikeuhaastetta globaalia haastetta, jotka Jutta Urpilainen piti ilmiö- denmukaisuuden käsitettä nä, joka on tällä hetkellä muodolliseen ja asialliseen Valtiovarainministeri Jut- edellyttävät markkinatalo- Innovaatioilla ilmaston­ muutoksen kimppuun osa meidän talousjärjestel- oikeudenmukaisuuteen. ta Urpilainen kertoi miet- uden muutosta. – Ilmastonmuutos, ve- Urpilainen uskoi suoma- mää erittäin syvällisellä taArajärvi kertoi muodoltineensä eettisen markkilisen oikeudenmukaisuunatalouden käsitettä paljon ronkierto ja veroparatiisit laisten pystyvän tekemään solla.

desta kulkee veroparatiisien kautta. Yli kolmannes monikansallisten yritysten suorista sijoituksista on veroparatiiseissa tai kulkee niiden kautta, Urpilainen listasi tämänhetkistä tilannetta kuvaavia faktoja. Hän lisäsi, että Kansainvälinen valuuttarahasto on arvioinut yksistään pienissä veroparatiisisaarissa olevan varallisuutta 18 biljoonan dollarin edestä. Tämä vastaa käytännössä kolmannesta maailman bruttokansantuotteesta. Urpilaisen mukaan ilmapiiri on nyt kuitenkin muuttumassa siten, että kansainvälinen yhteisö tuomitsee veronkierron ja on aktiivisemmin halukas puuttumaan veroparatiisien toimintaan. – Tämä on monien vuosien vaikuttamisen tulos, Urpilainen totesi. Seuraava aatepolku-sarjan seminaari pidetään 21.5. Turun yliopistolla. Katso lisätiedot: www.sdp.fi

Oikeudenmukaisuudesta den olevan esimerkiksi sitä, että kaikki voivat mennä kouluun. – Asiallinen oikeudenmukaisuus on taas sitä, että kaikki menevät kouluun, mutta tulevat sieltä myös oppilaitoksen suorittaneina ulos, hän havainnollisti.

Solidaarisuutta yli rajojen Jarkko Piirainen

Joensuun Demariopiskelijat JOSY järjesti yliopistoseminaarin jälkeen rennon keskustelutilaisuuden, joka kulki otsikolla Solidaarisuutta yli rajojen! Joensuulaisessa baarissa puitiin eettisen markkinatalouden teemaa pääasiassa kehitysyhteistyökysymysten ja kansainvälisen solidaarisuuden näkökulmasta. Tilaisuuden aluksi Rami Lindström (kuvassa ensimmäisenä vasemmalla) kertoi kokemuksistaan ammattiyhdistysliikkeen työstä EteläAfrikassa. Hän oli vieraillut maassa nuorille ay-aktiiveille suunnatun kurssin puitteissa. Lindström puhui mielenkiintoisessa alustuksessaan muun muassa Etelä-Afrikan naisten asemasta, nuoren työväenliikkeen moni-

muotoisesta toiminnasta sekä paikallisesta koulutusjärjestelmästä, joka on apartheidin jäljiltä vielä monella tapaa epätasa-arvoinen. Hän kertoi vaikuttuneensa siitä, kuinka paikallinen ayliike ei keskittynyt pelkästään työntekijöiden oikeuksiin vaan tarjosi ihmisille hyvin laaja-alaista koulutusta. – Työväen sivistäminen laaja-alaisesti on erittäin tärkeää. Laajasta toiminnasta jokaiselle löytyy myös oma tapa osallistua. Samanlaisia matalan kynnyksen tapoja osallistua Lindström toivoi enemmän Suomeenkin.

Joensuun Demariopiskelijoiden tilaisuudessa eettisen markkinatalouden teemaa puitiin iloisissa tunnelmissa.

Kansainvälisyys rikkaudeksi Illan aikana keskusteltiin myös siitä, kuinka hyvin

rajat ylittävä solidaarisuus näkyy SDP:n toiminnassa. Kaikki keskustelijat kaipasivat puolueelta selvästi

globaalimpaa otetta. – SDP:n pitäisi nostaa kansainvälisyyttä selvemmin esiin. Nimenomaan globaa-

lilla tasolla, ei vain EU:ssa, keskustelussa linjattiin. Osa tilaisuuden osallistujista kertoikin kiinnostu-

neensa SDP:n toiminnasta ensisijaisesti liikkeen kansainvälisyyden vuoksi. Puolueelta, ja työväenliikkeeltä laajemminkin, toivottiin kansainvälistä yhteistyötä monella eri tasolla alkaen ihan ruohonjuuritason toimijoiden tiedonvaihdosta. Kansainväliset tapaamiset ja workshopit, joissa jaetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä koettiin hyväksi tavaksi lisätä vuoropuhelua, vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Tilaisuudessa toivottiin, että SDP olisi myös selkeämmin vastavoima suvaitsemattomuudelle ja rasismille. – Tässä työssä parhaita välineitä ovat solidaarisuus, suvaitsevaisuus ja rakkaus, JOSY:n puheenjohtaja Noora Kettunen kiteytti.


SDP:N JÄSENLEHTI 4/2013

Aatepolku-sarjan seminaareissa vuoropuhelu yleisön kanssa on keskeisellä sijalla. Äänessä Tommi Heino.

ja kohtuudesta Arajärven mukaan on tärkeää, että pyritään asialliseen oikeudenmukaisuuteen, jossa nimenomaan lopputulos on oikeudenmukainen. Arajärvi totesi, että oikeudenmukainen toiminta voi joskus johtaa myös epäoikeudenmukaisuuteen.

”Kohtuudella

– YhteiskunnasKohtuus on korjataan sa oikeudenmuArajärven muoikeuden­ kaisuus perustuu kaan se menetelmukaisuuden mä, jolla oikeuyleiseen sääntöön virheet.” ja yleinen sääntö denmukaisuuden voi yksittäistapaukvirheet korjataan. sessa johtaa kohtuut– Kohtuus on erittomaan tilanteeseen. Tätä täin oleellinen yhteiskunvarten tarvitaan kohtuutta. nan rakentamisen periaate.

Ilmianna opiskelijademari! Suomen korkeakoulujen yli- mattikorkeakouluilla. Syksyllä 2013 SONK on oppilas- ja opiskelijakunnissa kasvaa joka vuosi uusia suuren haasteen edessä. Lotaitteessa yhteiskunnallisesti aktiivi- ka-marraskuun sia sukupolvia. Kautta lin- käydään lähes kaikkien ylijan ovat nuoret opiskeli- oppilas- ja opiskelijakuntien edustajistoja-aktiivit nousvaalit, joissa valiseet myöhem”Opiskelutaan yhteensä samin elämässään aikana moni toja opiskelijoita yhteiskunnallipäättämään opissille vaikutuspailöytää oman kelijayhteisöjen koille. Opiskepoliittisen asioista. Sosialideluajat ovat myös kotinsa.” mokraateilla on valintojen aikaa edustajistovaaleis– moni löytää silsa listat kaikissa korloin oman poliittisen kotinsa ja säilyttää valin- keakoulukaupungeissa, missä toimii SONKin paikallistansa vuosikymmeniä. Sivistyksen ja oikeuden- osasto. Listojen täyttäminen mukaisuuden liikkeenä sosi- aloitetaan ennen kesää. Kaikki opiskelevat dealidemokratian on puhuteltava opiskelijoita sekä näyt- marit eivät suinkaan toimi tävä heidän arjessaan. Sosi- SONKin osastoissa, eivätkä alidemokraattiset Opiskelijat siksi välttämättä asetu ehdol– SONK ja sen toistakym- le. Siksi pyydämmekin apumentä aktiivista osastoa te- asi potentiaalisten ehdokkaikevätkin tätä työtä ahkeras- den etsintään.Toimiiko puoti niin yliopistoilla kuin am- lueosastossasi opiskelijoita?

Tunnetko demarihenkisen korkeakouluopiskelijan, jota kannattaisi pyytää ehdolle? Ilmianna heidät SONKille, niin lähestymme heitä ehdokasasettelun merkeissä. Voit kertoa ehdotuksesi suoraan SONKin paikallisosaston puheenjohtajalle (yhteystiedot löydät nettisivuiltamme) tai liittohallituksemme edustajistovaalivastaavalle Tuulia Pitkäselle. Kaikkien ehdokasta ehdottaneiden kesken arvotaan SONKin 50-vuotisjuhlavuoden tuotteita. Kohti vaalivoittoa! Puheenjohtaja Anette Karlsson puheenjohtaja@sonk.fi p. 040-7476604 Edustajistovaalivastaava Tuulia Pitkänen tuulia.pitkanen@gmail.com p. 041-5013092

DEMOKRATIATELTTA Maailma kylässä -festivaalilla 25.5.-26.5. Rautatientori, Helsinki Tervetuloa Demokratiatelttaan keskustelemaan poliitikkojen kanssa! SDP:stä tavattavissa la 25.5. klo 12.30 europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari ja su 26.5. klo 14.00 SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio. Mekong-lavalla keskustellaan la 25.5. klo 11.45 politiikasta ihmisoikeutena. SDP:stä keskustelussa mukana on ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja. ul Nuoret poliitikot puhuvat Taiga-lavalla kehityspolitiikkaa la 25.5. klo 17.30. Demarinuorista keskustelemassa puheenjohtaja Joona Räsänen.

Tervetuloa!

Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö Demo ry www.demofinland.org

9


10

SDP:N JÄSENLEHTI 4/2013

Bejaka individuella insatser År 2013 är ett valfritt år, vilket innebär att vi kan ägna oss åt att vitalisera vår folkrörelse inför kommande prövningar. Socialdemokraternas omtalade rytmbyte lyckas bara om hela partifältet känner ett ägarskap till de gemensamma målsättningarna och ett kall att föra rörelsen vidare. Delade målsättningar och lite fananamma -mentalitet är vad vi behöver. Distriktets roll är nu att sporra fältet att göra ett rytmbyte. I Finlands svenska socialdemokrater har vi lanserat två kampanjer som riktar sig direkt till partimedlemmarna. Vi vill ge medlemmarna möjlighet att själv vara den förändring de tror på. Medlemmarna måste få visa vad de går för oberoende av vad deras partiavdelning gör. Kampanjen ”100 nya medlemmar” går ut på att distriktet belönar enskilda medlemmar som lyckas med att rekrytera nya medlemmar. Goda medlemsrekryterare belönas med presentkort och de allra bästa med en Sverigeresa. Varje dag möter vi människor som kan vara intresserade av att bli medlemmar i socialdemokratiska partiet. Orsaken till att de ännu inte är medlemmar kan vara att ingen frågat dem. Under våren har FSD redan utbildat ett dussin unga medlemmar

”Varje medlem ska ges möjlighet att förändra världen på sitt sätt.”

Verksamhetsledere Mikael Hiltunen (till höger) skriver om FSD:s medlemsrekryteringskampanj ”100 nya medlemmar”. I foton också president Tarja Halonen och ombudsman Nils-Johan Englund.

att bedriva medlemsrekrytering. Bildtävlingen ”Ta ett foto och vinn 100 e !” ordnas för att uppmuntra medlemmarna att ta foton från evenemang som den lokala föreningen ordnar. Fo-

tona laddas upp på FSD:s hemsida och sedan uppenbaras de automatiskt även på distriktets Facebooksida. Genom kampanjen hoppas vi att medlemmarna blir mera medvetna om den verksamhet som ord-

nas runt om i Svenskfinland och snappar upp goda idéer. Det bästa fotot belönas med ett 100 euros verksamhetsbidrag till fotografens partiavdelning. Kampanjerna pågår till årets slut och mera infor-

mation finns på distriktets hemsida socialdemokraterna.fi. Gå in och klicka! Vår socialdemokratiska folkrörelse måste bli bättre på att belöna individuella insatser och ge medlemmarna utrymme att för-

Jäsenpalvelusta päivää

SDP Jäsenpalvelu Saariniemenkatu 6 00530 HELSINKI

Petri Nurmi puh. (09) 4789 8234 petri.nurmi@sdp.fi

Arja Pennanen puh. (09) 4789 8225 arja.pennanen@sdp.fi

verkliga sig själv. Varje medlem ska ges möjlighet att förändra världen på sitt sätt. Mikael Hiltunen, Verksamhetsledare, Finlands svenska socialdemokrater..

Hyvä jäsen SDP:n ,k Jäsen irjaudu Extra an!


SDP:N JÄSENLEHTI 4/2013 Leevi Taimela

Talousoppi-artikkelisarjassa Kalevi Sorsa -säätiön tutkijat avaavat talouspolitiikkaan liittyviä ajankohtaisia aiheita. Artikkelisarja on yksi osa SDP:n eettinen markkinatalous -keskustelusarjaa.

Velka ja kasvu Puoluehallituksen jäsen Saija Karnisto ja kansanedustaja Katja Taimela viime vuoden jäätelökesän tunnelmissa.

Jäätelökesän paluu SDP:n jäätelölaukku ilmestyy jälleen kesäiseen katukuvaan ympäri Suomen! Vuoden 2012 jäätelökesä oli menestystarina ja näyte mahtavasta yhteistyöstä meidän sosialidemokraattien välillä. Upeasta ja iloisesta kampanjasta kiitos kuuluu kaikille Jäätelökesän tekemiseen tavalla tai toisella osallistuneille jäsenillemme. Tänä vuonna pistetään vielä paremmaksi! Lämpiminä kevätpäivinä jäätelökesälaukku on jo pilkahdellut katukuvassa eri

JäsenExtraan pääset kirjautumaan osoitteessa www.sdp.fi/jasenelle. Jäsennumerosi on käyttäjätunnuksesi palveluun. Jos et muista tai tiedä salasanaa, saat sen JäsenExtran alemmasta kirjautumisvalikosta ja se tulee sähköpostiisi, mikäli osoitteesi on rekisterissä. JäsenExtran kautta voit päivittää omia tietojasi ja olla yhteydessä entistä helpommin myös yhdistyksen toimihenkilöihin. Jäsenet, joiden sähköpostiosoite löytyy rekisteristä, saavat muun muassa eAimo-uutiskirjeen säännöllisesti.

Vauhtia jäsenhankintaan! Yhdistyksen kannattaa antaa lupa verkkoliitty-

puolilla Suomea. Nyt on aika lähteä liikkeelle, näkymään, kuulumaan, ilahduttamaan, kuuntelemaan ja ennen kaikkea etsimään uusia jäseniä mukaan SDP:n toimintaan. Kohti aurinkoista jäätelökesää!

Bongaa jäätelölaukku ja voita hytti risteilylle Viime kesästä tuttu valokuvakilpailu on jälleen käyn-

Nyt on aika lähteä liikkeelle!

yyy nissä. Bongaa siis SDP:n jäätelökesäkassi, ota kuva tilanteesta ja lähetä se meille. Osallistumalla kuvakisaan voit voittaa 2-4 hengen hytin SDP:n jäsenristeilylle Tallinnaan 18.-19. tammikuuta 2014. www.sdp.fi/jaatelokesa

”JäsenExtran kautta voit päivittää omia tietojasi ja olla yhteydessä entistä helpommin myös yhdistyksen toimihenkilöihin.”

miseen. Sitä kautta tulee noin kolmasosa uusista jäsenistä. Myös jäsenhankinta tuttavapiirissä ja ”turuilla ja toreilla” on edelleen hyvä keino. Liityttyään jäseneksi uusi jäsen saa kuukauden sisällä tervehdyksen puoluetoimistosta. Paketti sisältää puoluejohdon tervetuliaiskirjeen, jäsenkortin, uuden jäsenen kirjasen ja pinssin. Jäsenmaksun summaa ei saa itse vaihtaa, muuten jäsenmaksu ei kohdistu oikein ja se tuottaa paljon selvittelytyötä. Jäsenmaksun muutokset täytyy sopia yhdistyksen toimihenkilöiden kanssa ja heidän tulee il-

Velka on pahasta ja yli tulojensa eläminen tie turmioon. Näin olemme tottuneet ajattelemaan ja sen on myös moni nähnyt lähipiirissään. Kun valtioiden menot ovat kasvaneet ja tulot romahtaneet finanssija sitä seuranneen talouskriisin johdosta, on katse kääntynyt kauhistuneena valtionvelkaan, viimeistään Kreikan velkakriisin myötä*. Ratkaisuksi on esitetty vyönkiristystä. Kun kotitalous elää yli varojensa, sen on karsittava menojaan. Siksi tuntuu luonnolliselta, että vastaus julkisen talouden tervehdyttämiseen on menoleikkaukset ja velkaantumisen taittaminen. Mutta kansantalous ei toimi kuten kotitalous. Matti voi vähentää kulutustaan ilman että se vähentää hänen tulojaan. Kansantaloudessa taas Matin kulutus on Maija tuloa ja Maijan kulutus Matin tuloa. Jos kaikki vähentävät kulutustaan samaan aikaan, vähenevät myös kaikkien tulot. Sen seurauksena työttömyys kasvaa, mikä ruokkii kehää entisestään. Juuri tähän havaintoon perustuu Keynesin vastasyklinen kysynnän säätely.

moittaa ne jäsenpalveluun. Jos suoraveloituksen tilinumero on vaihtunut, ilmoitathan siitä jäsenpalveluun. Myös yhdistysten tilinumeron muutos täytyy ilmoittaa jäsenpalveluun. Jäsenet voivat ottaa käyttöönsä elaskun oman verkkopankin kautta. Vapaajäsenyyden ehdot ovat 65 vuoden ikä ja 30 vuoden jäsenyys. Vapaajäsenillä on mahdollisuus maksaa halutessaan vapaajäsenen jäsenmaksua. Jos sinulla on kysyttävää jäsenasioissa, ole yhteydessä jäsenpalveluun. Aurinkoista kevättä!

Taantumassa - kun kotitaloudet ja yritykset yrittävät maksaa velkojaan pois - julkisen vallan on kulutettava, jotta talouden pyörät pysyvät liikkeessä ja ihmisillä olisi töitä. Aika hellittää kaasua on vasta, kun talouskasvu on vahva ja täystyöllisyys saavutettu.Yksilölle turvaa luovat instituutiot kuten työttömyysturva ja toimeentulotuki toimivat taantumassa automaattisina vakauttajina, jotka ylläpitävät kulutuskysyntää ja vakautta taloudessa. On siis yritysten etu, että julkinen sektori velkaantuu. Virkamiehet ja poliitikot molemmin puolin Atlanttia ovat hakeneet tukea vyönkiristyspolitiikalle pääasiassa kahdesta tutkimuksesta. Ne ovat Alesinan ja Ardagnan tutkimus, jonka mukaan suuret ja päättäväiset julkisen kulutuksen leikkaukset ovat monessa maassa luoneet kasvua, ja Reinhartin ja Rogoffin työpaperi, jonka mukaan talous supistuu, kun valtionvelka ylittää 90 prosenttia bkt:stä. Jälkimmäinen näistä on nyt tullut surullisen kuuluisaksi, kun jatko-opiskelija huomasi, että tulos perustuu virheeseen excel-taulukossa. Molemmat johtavien päättäjien hehkuttamat tutkimukset ovat osoittautuneet tutkimusmenetelmällisesti heikoiksi ja niiden johtopäätökset paikkansa pitämättömiksi. Alesina ja Ardagna olivat jättäneet vertailustaan pois maita, jotka eivät sopineet kuvaan, he eivät huomioineet muita selittäviä tekijöitä jne. yyy Reinhartin ja Rogoffin tutkimuksen heikkouksia on excel-virheen lisäksi, etteivät he tehneet eroa maiden välillä, joilla velka on omassa valuutassa ja oma keskuspankki, ja niiden jotka eivät voi harjoittaa itsenäistä rahapolitiikkaa. Lisäksi se, että korkean velka-asteen syy on heikko kasvu, on yhtä hyvä (tai jopa parempi) selitys kuin tutkijoiden oletus, että korkea velka-aste johtaa heikkoon kasvuun. Tutkijoiden puolustukseksi on sanottava, että he muotoilivat johtopäätöksensä paljon varovaisemmin kuin useimmat, jotka ovat niitä käyttäneet poliittisesti hyväkseen. Olisimme voineet oppia kerrasta, eli 1930-luvun lamasta, että vyönkiristys syventää talousahdinkoa. Oppimattomuuden hinta on ollut uusi taantuma, miljoonien eurooppalaisten työttömyys, köyhyys ja näköalattomuus. Turhan takia. Nyt kun läksy on toivottavasti opittu, tulisi katse kääntää elvytykseen ja sosiaalisiin investointeihin. Meillä ei ole varaa olla tekemättä niitä. * Katso myös Antti Alajan kirjoitus ”Hyvä talouspolitiikka ei synny paniikissa” (AIMO 28.3.) Hildur Boldt

Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön tiedotus- ja hallintosihteeri, pol. kand., E.MA Human Rights.

11


12

SDP:N JÄSENLEHTI 4/2013

Kotivakuutuksen nettiostajan etu ensimmäisestä vakuutuskaudesta

-20 %

VAKUUTUSKAUPPA

(turvaamo) 24 h

www.turva.fi

Osta vakuutukset helposti netistä! 255x180 SDP_Aimo_nro4_Turvaamo_052013.indd 1

5/6/2013 1:55:09 PM

AIMO - SDP:n jäsenlehti 4/2013  

Sote-uudistus etenee palvelut edellä - Työväenliike.Nyt - Askelmerkkejä eettiseen markkinatalouteen

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you