Page 1

SDP:N JÄSENLEHTI 5/2013

a!

Vielä ehd

n n e i E ! n a it muka

a

t s i m u t u a tt kkoilmoi


2

SDP:N JÄSENLEHTI 5/2013

Osuvia kiteytyksiä ”Keskustelua kannustinloukkujen purkamisesta on käyty pitkään, ja puhetta on riittänyt, mutta tämä hallitus kykenee tekemään asiassa viimein myös päätöksiä.” Työministeri Lauri Ihalainen tiedotteessaan.

”Suomen kansa on valinnut kansanedustajat tekemään päätöksiä, ei suunnittelemaan seuraavaa hallituskokoonpanoa, mihin Soini on viime aikoina näyttänyt keskittyvän.” SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio tiedotteessaan.

Vähemmän loruja, enemmän tekoja Viime viikolla Suomessa tehtiin tekoja tule- Valtiovarainministeriön budjettiriihessä kriisitietoisuus oli totaalisen toista, kuin hallivaisuuden haasteiden voittamiseksi.Tutuksen puolivälitarkastelussa ja kepo ja julkisen talouden rakenneuuvään kehysriihessä. Se määrätiedistusten käynnistäminen ovat asitoisuus, jolla rakennetyö laitetoita, joiden pureskelemiseen moHyvin valmistiin liikkeelle jäi monelta polinella menee hetki. teltu voidaan tiikan helppoheikiltä huomaaTapa, jolla nuo päätökset tuviedä sisällön matta. livat, oli myös historiaa hakevaikeudesta Yhden nolon lisän mittava. Päätökset tuposta päivässä ja huolimatta van uudistustyön käynnistähallituksen vuorokauden rutispäätökseen, miseen antoi kokoomus. Satus 18-sivuisen rakennepaperin kun tahtoa on maan aikaan, kun päähallitushyväksymiseksi on osoitus siitä, riittävästi. kumppani keskittyi presidenttiä miten hyvin valmisteltu voidaan myöten sotkemaan valtiovarainviedä sisällön vaikeudesta huoliministeriön budjettiriihen julkimatta päätökseen, kun tahtoa on suutta ja kieriskelemään lisäbudriittävästi. jetin yksityiskohtien parissa, pohti Uryyy pilainen tekoja isänmaan tulevaisuuden pePäätöksistä suuri kiitos kuuluu SDP:n puheen- lastamiseksi. Johtajuus hallituksessa on jälleen SDP:llä. johtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselle.

” Työmarkkinajärjestöt osoittivat isänmaallisuutta asettamalla yhteisen edun oman edun edelle. Saavutetulla sovulla vahvistetaan työllisyyttä, ostovoimaa ja kilpailukykyä.” SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Facebookissa.

” Arvoisa Mauri Pekkarinen. Kuntien liittäminen yhteen kansanäänestyksellä ei ole kyllä mikään pakkoliitos. Se on demokratiaa.” Kansanedustaja Mikael Jungner Twitterissä.

”Oppivelvollisuuden lisävuosi tarraa juuri niihin nuoriin, joiden opintojen etenemiseen tarvitaan tukea.” Demarinuorten puheenjohtaja Joona Räsänen demari.fi:ssä.

SDP:n jäsenlehti Ilmestyy Demokraatin liitteenä. Jaetaan kaikille SDP:n jäsenille. Toimitus: aimo@sdp.fi Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki Vastaava päätoimittaja: Ismo Kainulainen, puh. 050 517 3594 / ismo.kainulainen@sdp.fi Toimitussihteeri: Jarkko Piirainen, jarkko.piirainen@sdp.fi Kuvat ja kansi: Jukka-Pekka Flander jukka-pekka.flander@ruusuverkko.fi Seuraava Aimo ilmestyy 11.10.2013


SDP:N JÄSENLEHTI 5/2013

Uudistusten punaisena lankana on työ SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on levollisena budjettiriihen jälkeen. Mittava rakennerutistus on takana. Nyt on aika käydä lävitse, miksi uudistus tehtiin ja mitä se tarkoittaa. SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen istuu levollisena valtiovarainministeriön työhuoneessaan. Takana on historiallinen, mutta samalla työntäyteinen viikko. Onkin mielenkiintoista kuulla, millaisia ajatuksia puheenjohtajan päässä pyörii suurten päätösten jälkeen. - Olo on samanlainen kuin viime talven 40 kilometrin Vaskoolihiihdon jälkeen.Väsynyt mutta samalla tyytyväinen. Erityisesti iloitsen siitä, että kykenimme tekemään päätöksiä ja lopputulos on uskottava, Urpilainen toteaa. Niin, hallitus kykeni yllättämään lähes kaikki päättämällä tiekartasta, jolla julkisen talouden kestävyysvaje kurotaan umpeen. Sen lisäksi budjettiriihessä päätettiin ensi

vuoden talousarviosta, jolla tuetaan kasvua ja tämän vuoden toisesta lisätalousarviosta, jolla elvytetään työllisyyttä yli 350 miljoonalla eurolla.

Missä vaiheessa aloit itse uskomaan, että päätöksiä todella syntyy? Jo hallitusohjelmassa sitouduimme sekä valtion velkasuhteen taittamiseen että suunnitelman luomiseen, jolla julkisen talouden kestävyysvaje hoidetaan. Ensimmäisen tavoitteen osalta olemme tehneet sopeuttamispäätöksiä joka vuosi; nostaneet veroja ja leikanneet menoja. Jälkimmäisen osalta on tahti ollut liian hidas, koska kaikilla poliittisilla

3


42

SDP:N JÄSENLEHTI 5/2013

puolueilla ei ole ollut valmiutta tehdä ratkaisuja. Viime viikon budjettiriihessä tunnelma oli kuitenkin erilainen. Päätöksentekovalmius oli kasvanut.

Panit elokuun alussa liikkeelle valmistelun rakenneuudistuksista hieman yllättäen. Mikä siinä oli taustalla? Teimme viime talvena kehysriihessä paljon isoja päätöksiä talouden kohentamiseksi. Päätimme alentaa yhteisöveroa, jotta yritykset investoisivat ja tulouttaisivat voittoja Suomeen. Päätimme panostaa liikenneinfraan sekä uuteen tietoliikenneverkostoon. Sovimme perustavamme rahaston yritysten rahoituksen turvaamiseksi. Monet nämä tärkeät asiat jäivät kuiten-

kin kevään osinkoverokeskustelun alle. Rakenneuudistuspuolella emme kuitenkaan pystyneet tekemään keväällä tarpeeksi, ja kun kesällä saimme tietoa taloustilanteen heikentymisestä ja viime vuoden luvuista (bkt oli 2 mrd arvioitua pienempi), oli mielestäni selvää ettei päätöksiä rakenneuudistuksista voinut enää lykätä tätä syksyä pidemmälle. Siitä syystä annoin valtiovarainministeriön valtiosihteerille Martti Hetemäelle toimeksiannon valmistella kokonaisuutta jo elokuun lopun budjettiriiheen.

Miten kuvailisit rakennekokonaisuuden johtoajatusta? Rakennepaketin punaisena lankana on työ. Työn-

”Oppivelvollisuuden pidentäminen on sosialid­emokraattien pitkäaikainen tavoite. ”

teko tulee nostaa taas kunniaan. On selvää, ettemme pysty ylläpitämään nykyisen kaltaista hyvinvointivaltiota, jos emme saa työllisyysastetta nousemaan.Tästä syystä olemme tehneet uudistuksia, joilla lisätään työhön osallistumista ja työntekoa.

Mainitse muutama esimerkki näistä uudistuksista. Oppivelvollisuuden pidentäminen on sosialidemokraattien pitkäaikainen tavoite. Olen ollut ajamassa asiaa koko poliittisen urani ajan eli yli 10 vuotta. Se auttaa erityisesti niitä 5000 peruskoulunsa päättävää nuorta, jotka jäävät ilman jatkoopiskelupaikkaa. Oppivelvollisuuden pidentämisellä siis pidennetään työuria, kun syrjäytyminen vähenee ja opiskeluaika nopeutuu. Toinen tärkeä uudistus on työttömyysturvan 300 euron ja asumistuen 400 euron suojaosan käyttöönotto. Tällä kannustetaan ottamaan vastaan lyhytaikaistakin työtä, kun ei tarvitse pelätä, että muut etuudet heikkenevät.

Kotihoidon tuen uudistuksella taas kannustetaan perheitä jakamaan tasa-arvoisesti kasvatusvastuuta ja lisäämään nuorten naisten osallistumista työelämään. Olemme siinä huimasti muita pohjoismaita jäljessä. Tähän liittyy myös joustavan hoitorahan käyttöönotto ensi vuoden alusta, jossa tuetaan osa-aikatyön ja lastenhoidon yhteensovittamista.

Oliko joku uudistus tai päätös erityisen vaikea? Tiekartta on kokonaisuus ja siinä on kaikille puolueille vaikeita asioita. Toisaalta siinä on myös sosialidemokraateille tärkeitä asioita kuten esimerkiksi harmaan talouden torjuminen, ikääntyneiden työntekijöiden työllistäminen ja esiopetuksen laajentaminen kaikille lapsille. Moni kiinnitti huomiota siihen, että kunnat olivat niin merkittävässä roolissa kokonaisuudessa. Julkisen talouden kestävyysvajeesta lähes puolet koskettaa kuntia.

Tästä syystä oli luontevaa, että tiekarttaan sisällytettiin myös kuntia koskevia taloustavoitteita. Tiedämme, että monen kunnan talous on vaikeuksissa ja kunnat velkaantuvat. Tästä syystä päätimme läpikäydä kuntien tehtävät ja velvoitteet ja laatia esityksen siitä, miten niitä voitaisiin karsia miljardin edestä kuntien taloustilanteen helpottamiseksi. Nythän on käynyt viime vuosina niin, että kunnille on annettu koko ajan uusia tehtäviä (niitä on jo yli 500) ja velvoitteita (niitä on jo yli 1000) mutta ei rahoitusta samassa suhteessa. Itse asiassa kuntien valtionosuuksiahan on jouduttu leikkaamaan osana valtion taloustalkoita. Tästä syystä on reilumpaa ja avoimempaa läpikäydä tehtävät ja katsoa, mihin tehtäviin kunnat keskittyvät ja hoitavat myös hyvin. Linjasimme myös, että kuntien tulopohjaa pitää vahvistaa ja tuottavuutta parantaa toisella miljardilla. Näin kuntatalouden kahden miljardin alijäämä pystyttäisiin hoitamaan.

Miksi valtioneuvoston toimivaltaa päätettiin laajentaa kuntarakenteen osalta? Kuntien tuottavuuden kasvulla on suuri merkitys kestävyysvajeen umpeenkuromisessa. Siksi kunta- ja soteuudistukset laitettiin vaalikauden alussa liikkeelle. Molempien uudistusten tavoitteena on lisätä kansalaisten välistä tasa-arvoa mutta samalla parantaa tuottavuutta. Arvostan työtä, jota kuntauudistuksen osalta on tehty eri puolilla Suomea. Samaan aikaan on rehellisesti todettava, että tarvitsemme uuden vaihteen kuntauudistukseen. Tästä syystä suurimmille kaupunkiseuduille otetaan käyttöön kuntarakenteen osalta perälauta. Jos 12 kaupunkiseudulla ei kyetä muodostamaan elinvoimaista ja eheää kuntarakennetta, voi valtio käyttää demokratialukkoa eli kysyä alueen kansalaisten mielipidettä asiaan. Mikäli enemmistö alueen asukkaista haluaa kuntaliitosta, voi valtioneuvosto siitä myös päättää. Uskon tämän mahdollisuuden vauhdittavan kuntauudistusta.

”Sosialidemokraatit on vastuunkantajaliike” Jutta Urpilainen kiittelee demarien kykyä vastuunkantoon. - Olen ylpeä sosialidemokraattien hallitusryhmästä ja eduskuntaryhmästä, jotka osoittivat, että demarit ovat edelleen vastuunkantajapuolue. Urpilainen kehuu sosialidemokraattien kantavan ensisijaisesti vastuuta Suomen tulevaisuudesta, vaikka se vaatisi vaikeitakin päätöksiä. - Kun olemme mukana tekemässä ratkaisuja, voimme puolustaa myös omien arvojemme toteutumista. Näin nytkin, Urpilainen toteaa. Kiitos tästä vastuunkan-

nosta kuuluu Urpilaisen mukaan myös puolueen kentälle. - Näiden vuosien aikana olen saanut kannustusta arvojemme puolustamiseen. Pääviestit ovat liittyneet työntekoon, oikeudenmukaisuuteen, osaamiseen ja kuntien uudistamiseen. Urpilaisen mukaan nämä viestit näkyvät myös tehdyissä ratkaisuissa. - Uskonkin, että jäsenet ja kannattajat voivat seisoa selkä suorassa tehtyjen ratkaisujen takana. Tämä kokemus vahvistui myös pohjoisen Suomen demaritapaamisessa lauantaina Kalajoella, Urpilainen sanoo.

Työmarkkina­ratkaisu osoitti sopimus­ yhteiskunnan toimivan Puheenjohtaja Jutta Urpilainen kiittää työmarkkinajärjestöjä sopimuksesta, jolla vahvistetaan työllisyyttä ja kilpailukykyä. Suomi käy läpi ennennäkemätöntä teollisuuden rakennemuutosta, joka on näkynyt suurina työpaikkamenetyksinä viimeisen 10 vuoden aikana. - Hallitus on omalta osaltaan valmis tukemaan työmarkkinaratkaisua toimilla, joilla parannetaan ostovoimaa, mutta myös tuetaan teollisuuden toimintaedellytyksiä, Urpilainen toteaa. Ansiotuloverotukseen

tehdään 1,5 % tarkistus kaikille muille paitsi yli 100 000 euroa ansaitseville. Väylämaksut puolitetaan ja ratavero poistetaan vuosille 2015-2017. - Lisäksi kilometrikorvausten heikennykset perutaan ja osallistutaan työttömyysturvassa karenssin lyhentämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Jäämme miettimään, että ehkäpä viime aikojen ratkaisuissa näkyy SDP:n paljon puhuttu rytminvaihdos myös puolueen ja ay-liikkeen yhteistyössä.

Puheenjohtaja Jutta Urpilainen uskoo, että jäsenet ja kannattajat voivat seisoa tehtyjen ratkaisujen takana. Tämä kokemus vahvistui myös Pohjois-Suomen demaritapaamisessa lauantaina Kalajoella.


SDP:N JÄSENLEHTI 5/2013

KYSE ON TEKIJÖISTÄ Yhdistävä tekijä, poliittinen toimija, ystävyyssuhteiden syntypaikka, kiivaiden väittelyiden näyttämö, pienten puolustaja, työn arvostaja, kansanliike. Rakkaalla lapsella, työväenliikkeellä, on monta nimeä. Kuitenkin kokoonnumme aivan liian harvoin eri puolilta maata tapaamaan toisiamme, vaihtamaan kuulumisia ja pohtimaan tulevaa. Nyt korjataan tämäkin puute, kun sankat joukot kokoontuvat Tampereelle lauantaina 7.9. Juhlistimme elokuussa SDP:lle tärkeän Forssan kokouksen ja ohjelman 110-vuotispäivää. Tampereen työväentalolla piirretään työväenliikkeen pitkää kaarta Forssasta 2000-luvulle -seminaarissa. Mutta ei jämähdetä menneisiin, vaan katsotaan heti perään, miltä pohjoismainen malli voisi näyttää Suomessa vuonna 2030. Innokkaimmat voivat myös osallistua Forssa 2.0 -työpajaan tai kuunnella Finlaysonin alueella järjestettävää paneelikeskustelua, kuinka päästiin hyvinvoivaan Suomeen 2050. Työväenliikkeen suurpäivä on tärkeä etappi yhteisen toiminnan palauttajana luontevaksi osaksi työtämme. Tapahtuma on suunniteltu ja toteutettu yhdessä naisten, nuorten, urheilijoiden, ay-liikkeen, kulttuuriväen, Työväen sivistysliiton ja Kalevi Sorsa -säätiön kanssa. Yhdessä näytämme, että liikkeemme on elinvoimainen ja sen eri toimijat tähtäävät samaan maaliin. Esimerkiksi ammattiliittojen demaritoimijat järjestävät tapaamisia omilleen Vanhan kirjaston puistossa ja myös yhteiset iltamat Työväenmuseo Werstaalla. Eikä juhlapäivä olisi mitään ilman kansanjuhlaa. Vanhan kirjaston puistossa voi kuulla niin puheenjohtaja Jutta Urpilaista kuin presidentti Tarja Halosta. Musiikkia riittää puhaltimista Jean S:ään ja palkintojakin jaetaan niin Rohkealle Ristolle kuin kulttuuriansioista.

Tulehan sinäkin mukaan! Se on Työväenliike.Nyt. Reijo Paananen puoluesihteeri

TERVETULOA TAMPEREELLE! 110 vuotta sitten Forssasta kajahti ilmoille ohjelmajulistus, joka tähtäsi ihmisten väliseen tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja yhteisvastuuseen. Sosialidemokraatit halusivat rakentaa valtion, joka toimisi ihmisten puolesta, ja olisi olemassa ihmisiä varten. Forssan ohjelma on käytännössä toteutettu, mutta yhteiskunta ei ole koskaan valmis. Monet hyvinvointivaltion rakenteet toimivat huonosti ja byrokratia syrjäyttää ihmisiä. Hyvinvointivaltio tarvitseekin päivityksen. Tampereella on suuri kunnia toimia Työväenliike.Nyt. -tapahtuman järjestämispaikkakuntana. Sosialidemokraateilla on ollut aina vahva asema Tampereella ja olemme nytkin osa hallisevaa valtakoalitiota. SDP:n kannatus on kaupungissamme neljä prosenttia korkeampi kuin maassa keskimäärin. Tampere on hyvä paikka arvioida mennyttä ja suunnata katsetta tulevaan. Tampereella näkyy mielestäni varsin ainutlaatuisella tavalla historian eri kerrostumat. Tammerkoski loi aikanaan edellytykset teollisen Suomen ensimmäisen keskittymän synnylle. Myös vuoden 1918 katkerat muistot näkyvät edelleen katukuvassa ja ihmismielten syövereissä. Mutta Tampereella on aina osattu katsoa eteenpäin. Punatiiliset tehdasrakennukset sykkivät nykyään uudenlaista elämää, ja poliittinen yhteistyö on jo 1940-luvun lopulta lähtien ylittänyt vasemmisto-oikeisto -jaon. Olen myös entisenä Tampereen työväenyhdistyksen toiminnanjohtajana iloinen, että puolue on valinnut tapahtuman keskeiseksi toimipisteeksi Tampereen työväentalon. Viime vuonna historiaa kunnioittaen saneerattu kokouskeskus antaa varmasti juhlavat puitteet seminaareille ja työpajoille.

Nähdään Tampereella! Pekka Salmi Tampereen SD. valtuustoryhmän puheenjohtaja apulaispormestari

53


6

SDP:N JÄSENLEHTI 5/2013

TYÖVÄENLIIKE.NYT. TAMPEREELLA LAUANTAINA 7.9. Työväenliike.Nyt. -tapahtuma on työväenliikkeen yhteinen superpäivä Tampereella, jonka aikana Vanhan kirjaston puisto, työväentalo sekä torit ja kahvilat täyttyvät monipuolisesta ohjelmasta, iloisista kohtaamisista ja yhdessäolosta. Upean päivän päättää yhteinen iltajuhla. Tervetuloa mukaan! Lue lisää osoitteessa www.sdp.fi/tyovaenliike-nyt Tapahtuman toteuttavat yhteistyössä SDP, TSL, Kalevi Sorsa Säätiö, Työväen Urheiluliitto, Suomen Työväen Musiikkiliitto, Demarinuoret, SONK, Nuoret Kotkat, AY-demarit sekä työväenmuseo Werstas.

Jean S.


SDP:N JÄSENLEHTI 5/2013

Vanhan kirjaston puisto

Tampereen työväentalo

Juontajina varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman sekä Eveliina Reponen.

10:00 Kirjan julkistamistilaisuus: Tahtonaisia. Järjestäjä Demarinaiset.

10:30 Lastenohjelmaa. Järjestäjinä TUL, TTY ja Nuoret Kotkat. Herra Heinämäen lato-orkesteri, Vahtikoiran vapaapäivä, temppurata, piirustusta ja puhallintyöpaja.

10:00 SONK 50-vuotta: keskustelutilaisuus demariopiskelijoiden suhteista puolueeseen eri aikakausina.

12:00 Puhallinmusiikkia, TTY:n soittokunta ja Miskantti. 12:30 Puoluevaltuuston puheenjohtaja, asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen. 12:45 Tampereen kaupungin tervehdys, apulaispormestari Pekka Salmi. 13:00 Presidentti Tarja Halonen. 13:20 Musiikkia, Nokian työväen mieskuoro. 13:45 Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. 14:10 Eduskuntaryhmä ja ryhmän puheenjohtaja Jouni Backman. 14:20 Musiikkia, Musica ja Miskantti. 14:40 Risto Rohkea - palkinto. 14:50 KSR:n Vuoden 2013 kulttuuripalkinto. 15:00 PoLiKon leikkimielinen Poliittinen Strömsö -kilpailu. 15:30 Bilebändi JEAN S. Puistossa pörrää päivän aikana myös demareiden moottoripyöräkerho. Käy tutustumassa pyöriin ja vaihtamassa kuulumisia!

Väinö Linnan aukio ja työväenmuseo Werstas

10:30 Seminaari: Forssasta 2000luvulle - Työväenliikkeen pitkät kaaret. Seminaarissa keskustelemassa prof. Maria Lähteenmäki sekä dosentit Tapio Bergholm ja Mikko Majander. Tilaisuus päättyy klo 11:30.

18:00

TYÖVÄENILTAMAT Järjestäjinä AY-demarit. Iltamissa yhteislaulua ja tanssimusiikkia. B-oikeudet. Omakustanteinen ateriointi. Tilaisuus päättyy klo 23:00.

19:00

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan puhetilaisuus: ”Sosialidemokratia keskinäisriippuvuuden maailmassa”.

Toritapahtumat

11:45 Seminaari: Pohjoismainen malli Suomessa 2030. Pohjoismaista mallia käsittelevän tutkimushankkeen Suomen maaraportti julkistetaan. Raportin Olli Kankaan kanssa laatinut Antti Saloniemi esittelee raportin. Kommentit mm. professori Pauli Kettunen ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly. Tilaisuus päättyy klo 13:00. 12:00 Pentti Haanpää – keskustelu. Keskustelijoina Juha Hurme ja Matti Salminen. Tilaisuus päättyy klo 13:30. 14:00 Seminar: Nordic Model - The Way Ahead. Englanninkielinen seminaari pohjoismaisen mallin tulevaisuudesta. Keskustelemassa mm. työelämä- ja hyvinvointitutkijat Jon Erik Dølvik ja Tone Fløtten sekä opetusministerin valtiosihteeri Pilvi Torsti. 15:00 Forssa 2.0 työpaja. Järjestäjä Töölön Demarit. Tilaisuus päättyy klo 17:00.

10:00

Tammelan tori, Hakametsän sosialidemokraatit.

11:00

Tesoman tori, Länsidemarit.

11:00

Hervannan tori, Hervannan sos.dem. yhdistys.

Finlaysonin alue 10:30 CAFE ASCHAN Paneelikeskustelu: Hyvinvoiva Suomi - miten siihen päästiin? Järjestäjä Demarinuoret. 19:00 RAVINTOLA PLEVNA Aatteen sotureiden ilta. Järjestäjä Demarinuoret. Paikalla varapuheenjohtajat Antti Lindtman ja Eero Vainio.

Metson kirjastotalo PERJANTAINA 6.9. EUROOPPA-FOORUMI PIETILÄ-SALISSA. Klo 17-19:30. ”Työläisten Eurooppa.”

16:00 Nuorten valtuutettujen tapaaminen.

mia u t h a p a on t t s i u p o dp.fi s . Kats e v i l : tissä e n ä n e liv

7


8

SDP:N JÄSENLEHTI 5/2013

SONKin juhlaseminaarissa puidaan opiskelijajärjestön ja SDP:n suhteita Jarkko Piirainen

Sosialidemokraattiset opiskelijat järjestävät Tampereen työväentalolla seminaarin, jossa keskustellaan SONKin ja SDP:n suhteista eri aikakausina. – Luvassa on varmasti mielenkiintoisia näkökul- Juhlavuosi mia avaamaan opiskelijoi- täynnä toimintaa den ja puolueen erityislaa- Tampereen seminaari on tuisiksikin kutsuttuja väle- osa laajempaa seminaarien jä 50 vuoden ajalta, SON- sarjaa, jolla SONK juhlistaa Kin pääsihteeri Anni Lah- 50-vuotista taivaltaan. tinen lupaa. – Rajallisten resurssiemTilaisuudessa on pu- me vuoksi päätimme, että humassa SONKin nykyi- emme järjestäisi niinkään nen puheenjohtaja Anette erillisiä juhlavuositapahtuKarlsson sekä entisistä pu- mia vaan juhlavuosi näkyiheenjohtajista Antti Vuo- si kaikessa toiminnassamme, renrinne, Mikael Jungner Lahtinen kertoo. ja Esa Suominen. Koska SONK järjestää Keskustelu avataan SON- perinteisesti seminaaritoiKin entisen päämintaa, päättivät sihteerin Kaisa he tänä vuonna Pennyn vetätehdä seminaamällä paneereista keskei”Yleisön lilla, jonka jälsen osan juhlatoivotaan keen yleisön vuotta. ottavan toivotaan otSeminaareisaktiivitavan aktiivisa on keskussesti osaa kesteltu sukupolsesti osaa kusteluun. vien väliseskeskusteLahtinen ketä oikeudenluun.” huu, että työmukaisuudesväenliikkeen ta, on pohdittu superpäivä on hyvinvointivalmitä mainioin tion menneisyytaloitus syksylle. tä ja tulevaisuutta sekä kes– Päivä on täynnä toi- kusteltu koulutuspolitiikasnen toistaan mielenkiin- ta otsikolla Sivistyskö suuntoisempaa ohjelmaa, mutta tana? ennen kaikkea on hienoa - Kaikki seminaarit ovat tavata suuri joukko tove- olleet erittäin suosittuja ja reita ympäri Suomea. Toi- onnistuneita, Lahtinen tovotaan, että aurinko pais- teaa. taa! Vuoden viimeinen tee-

maseminaari pidetään syyskuun lopussa teemalla Eettisyys ja solidaarisuus.

Arvokkuutta ilman pönötystä SONKin perustava kokous pidettiin marrasereella. – Nyt 50 vuotta myöhemmin haluamme myös pitää liittokokouksemme samaan aikaan ja nimenomaan Tampereella, Anni Lahtinen toteaa. Juhlaliittokokouksen päätteeksi pidetään iso 50-vuotisjuhla, jonne Lahtinen toivoo paljon sonkkilaisia, niin nykyisiä kuin entisiä toimijoita. – Yritämme välttää turhaa pönötystä kuitenkin huomioiden tilaisuuden vaativan arvokkuuden. Illan ohjelmassa on muun muassa Jutta Urpilaisen juhlapuhe sekä hyväntekeväisyyshuutokauppa. SONKin teemaseminaari SONK&SDP, klo 10-12 Yrjö Mäkelin -salissa työväentalolla. SONKin pääsihteeri Anni Lahtinen kehuu työväenliikkeen superpäivän olevan mitä mainioin aloitus syksylle.

Maaraporttia ja työväenliikkeen kaaria Mari Tolvanen

Kalevi Sorsa -säätiö on keskeisenä toteuttajana kolmessa Työväenliike.Nyt. -tapahtuman huippuseminaarissa, joissa keskustellaan hyvinvointivaltion menneisyydestä, nykytilasta ja tulevaisuudesta. Kolmen seminaarin sarjan aloittaa aamupäivällä Työväenliikkeen pitkät kaaret – Forssasta 2000-luvulle -keskustelu. – Työväenliike järjestäytyi 1900-luvun alun Suomessa paitsi poliittisena puolueena myös ammattiyhdistys-, osuustoiminta- ja sivistysliikkeenä. ItäSuomen yliopiston professori Maria Lähteenmäki sekä Helsingin yliopiston dosentit Tapio Bergholm ja Mikko Majander keskustelevat, miten tavoitteet ovat vuosikymmenten saatossa toteutuneet näillä eri sektoreilla, Antti Kaihovaara Kalevi Sorsa -säätiöstä kertoo.

Suomen maaraportin julkistus Päivää jatkava Pohjoismainen malli Suomessa -seminaari nivoutuu Pohjolan työväenliikkeen yhtei-

seen NordMod 2030 -tutkimusprojektiin, jossa pohditaan pohjoismaisen mallin haasteita, kestävyyttä ja muutostarpeita keskipitkällä aikavälillä. Kaihovaara nä-

kee seminaarin luotaavan Suomen nykyistä tilannetta huomionhakuisia uutisotsikoita syvällisemmin. – Seminaari keskittyy Suomea koskevaan maaraporttiin, jos-

Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Antti Kaihovaara odottaa innolla Työväenliike.Nyt. -tapahtuman huippuseminaareja.

sa käsitellään pohjoismaisen mallin tilaa Suomessa ja siihen vaikuttaneita kansallisia ja kansainvälisiä kehitystrendejä viimeisen 20 vuoden ajalta. Keskusteluun osallistuvat muun muassa SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly.

Tähtivieraina norjalaisia tutkijoita Englanninkielisessä Nordic Model – The Way Ahead -seminaarissa kuullaan ulkomaisina tähtivieraina Jon Erik Dølvikia ja Tone Fløttenia. Nämä kaksi työelämä- ja hyvinvointitutkijaa ovat laatineet Normod 2030 -projektin pohjoismaisen mallin peruspilareita sekä väestönmuutoksia koskevat raportit. – Tässä seminaarissa pohditaan pohjoismaisen mallin tulevaisuutta Suomea laajemmin. Miten laajoihin

hyvinvointipalveluihin ja järjestäytyneisiin työmarkkinoihin perustuva yhteiskuntamalli selviää tilanteessa, jossa siihen kohdistuu huomattavia ulkoisia ja sisäisiä paineita? Kaihovaara muistuttaa, että vaikka tapahtuman alustukset ovat englanniksi, kommentteja ja kysymyksiä on mahdollista esittää myös suomeksi. Hän kertoo henkilökohtaisesti odottavansa innolla norjalaisia tutkijavieraita. – Suomen ulkopuolinen näkökulma hyvinvointikeskusteluun on erittäin tervetullut maassa, jossa kliseisesti sanotaan olevan tilaa vain yhdelle mielipiteelle kerrallaan. Yhteiskuntatieteiden maisteri Antti Kaihovaara aloitti elokuussa Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkijana, vastaten säätiön Tasavertaiseen yhteiskuntaan -projektista.


SDP:N JÄSENLEHTI 5/2013

Kenelle vuoden 2013 Työväen kulttuuripalkinto? Jarkko Piirainen

KSR:n perinteinen palkinto luovutetaan Tampereella. Vanhan kirjaston puiston Laikunlavalla on monipuolista ohjelmaa aamusta iltapäivään. Lavalla juhlistetaan myös työväenkulttuuria, kun Kansan Sivistysrahasto luovuttaa perinteisen Työväen kulttuuripalkintonsa. Mutta kuka palkinnon saa? Säätiön asiamies Ulla Vuolanne ei paljasta vielä palkinnon saajan nimeä, vaan vinkkaa, että tänä vuonna palkitaan pitkän teatteritaiteen uran tehnyt, arvostettu näyttelijä. – Työläisperheeseen syntynyt taiteilija on pysynyt työväenliikkeen vankkumattomana kannattajana koko ikänsä. Tämä on näkynyt myös hänen tuotannossaan ja töissään. – Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja ajatusten herättäminen taiteen voimalla on ollut hänellä voimakasta koko elämän ajan. Työväen kulttuuripalkinto myönnetään työväenkulttuurin, sivistys- ja valistustyön parissa tehdystä ansiokkaasta työstä. Palkinnonsaajan päättää KSR:n hallitus. – Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1982, jolloin sen vastaanotti laulutaiteilija Reijo Frank, Vuolanne kertoo.

tärkeimpänä tehtävänä on ollut rikkoa ihmisten itsensä tai ympäristön heille asettamia rajoja. – On tärkeää, että ihmisiä rohkaistaan ja kannustetaan kehittämään itseään, innostumaan uusista haasteista ja uskaltautumaan luovaan elämään. Vuolanne kertoo Kansan Sivistysrahaston olevan täynnä upeita kokemuksia, ja hän kehuu apurahansaajien tehneen mahtavaa jälkeä ympäri Suomen. – Haluamme koota näitä apurahatarinoita esitteeseemme ja kotisivuillemme kaikkien nähtäväksi. Vuodesta 2013 kertova esite ilmestyy vuodenvaihteessa. Työväenliike.Nyt-tapahtuman sanomaa Vuolanne pitää erittäin tärkeänä. – Enemmän kuin koskaan, nyt eriarvoisuuden ja totaalisen köyhyyden lisääntyessä, tarvitaan sosialidemokraattisen työväenliikkeen toimintaa. Se on sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja ihmisten turvaan perustuvaa toimintaa, Vuolanne näkee. Hän korostaa, että esimerkiksi nuorison työttömyys ja vanhusten yksinäisyys eivät ole asioita, jotka voivat leimata sivistynyttä yhteiskuntaa.

Mahtavia kokemuksia Ulla Vuolanteen mielestä työväenkulttuurin yhtenä

KSR:n vuoden 2013 Työväen kulttuuripalkinnon luovuttaminen Vanhan kirjaston puistossa klo 14:50.

Rakennemuutos Jouduitko taas alakynteen illanvietossa? Ei hätää, me tarjoamme välineet nokkeliin vastauksiin kaikissa tilanteissa. Tällä kertaa väännämme kättä rakennemuutoksesta. ”Rakennemuutos tarkoittaa sitä, että Irish coffeessa kerma laitetaan pohjalle ja viski vaihdetaan rommiin.” Tällä aloituksella saat taatusti hipsteriystäviltäsi hiljaisen hetken lattemukien äärellä.Voit jatkaa valottamalla rakenneuudistusten haasteellisuutta vielä kertomalla, että onkin täysin mahdotonta perustella kahvijuoman muutoksia Irish coffeen ystävälle. Väistämättä joku ystävistäsi lisää heti, että eihän se edes voi toimia käytännössä. Paljasta hipsteriystävillesi, että rakenneuudistus onkin vain tapa puhua. Jos haluat puhua ilman, että haluat kertoa todellista tarkoitusperääsi, niin puhu rakenteista ja niiden uudistamisesta. Voit pudotella rakenneuudistus-sanan väliin sanoja kestävyysvaje, tekemisen meininki sekä tehokkuus ja tuottavuus. Näin puhut paljon ja vaikutat fiksulta, mutta yhtään konreettista asiaa ei tarvitse kertoa. Varo tämän ystäväjoukon läsnä ollessa paljastamasta, että opintotuen ehtojen kiritys ja opintoaikojen lyhennys ovat juuri niitä konkretian hippusia, mitä puheilla rakenneuudistuksesta haetaan. Keski-ikäinen ystäväporukkasi tietää, että saavuttaakseen uutta on luovuttava vanhasta. Kun jalat ovat oman pöydän alla, pitää pärjätä sillä mitä tienaa. Näiden ihmisten kanssa voit puhua aivan hyvin suoraan rakenneuudistuksen konkretiasta. Kuntien määrä, verotuksen taso ja oikeudenmukaisuus. Tulojen ja menojen epäsuhta on monilla perheillä pysyvä ja siten valtion vastaavan tilanteen perustelu säästöihin johtavilla rakenneuudistuksille on ymmärrettävää. Kannattaa myös paljastaa, että työsuhdeturvan leikkaukset, työajan jatkaminen sekä eläkeleikkaukset ovat myös rakenneuudistuksia. Saat porukan puolellesi, kun sanot, että näitä kokoomus elinkeinoelämän etujärjestöjen kautta yrittää salaa hiivuttaa eduskunnan käsiteltäväksi.

Rakentajasukupolvi rakastaa rakenneuudistuksia. Kansakoulusta peruskouluun, kunnanlääkäristä terveyskeskukseen. Ahtaista asuinoloista omakotitaloon. Silti. Kahvi ABC-asemalla pyrskähtää suusta, jos edes yrität sanoa, että saavutettuja etuja voitaisiin ehkä tarkastella sukupolvisopimuksen valossa. Myöskin eläkeiän pohdinta saattaapi olla haastava, joskin hyvin ajankohtainen aihe, joka kuumentaa henkilökohtaisella koskettavuudellaan ilmapiirin kahviossa. Toisaalta ystäväpiirisi talous- ja yhteiskuntatietoisuus ovat aivan huippuluokkaa ja tämän porukan kanssa kannattaa puhua enemmänkin filosofisesti pohdiskellen. Aina keskustelua voi rauhoittaa muistuttamalla, miten hyvin ennen asiat olivat. Siitä riittää esimerkkejä loputtomaan keskusteluun. Säätiön asiamies Ulla Vuolanne kehuu KSR:n apurahansaajien tehneen mahtavaa jälkeä ympäri Suomen.

9


10

SDP:N JÄSENLEHTI 5/2013

– Hyv käytä ät nnöt

Politiikan viikko kokoaa kärkipoliitikkoja Vantaan lähiöön Uu pals si ta

Jarkko Piirainen

Koivukylän demarit kokeilevat uudenlaista tapahtumakonseptia. Syyskuun 9.–14. päivä Vantaan Koivukylässä kuullaan raskaan sarjan poliittista debattia, kun nimekäs joukko puolueen vaikuttajia kerääntyy Koivukylän Sosialidemokraattien uuteen Politiikan viikko -tapahtumaan. Koivukylän demarit järjestävät Politiikan viikon nyt ensimmäistä kertaa. Puolueosaston puheenjohtaja Juha Kähärä kertoo idean tapahtumasta syntyneen keväällä yhdistyksen johtokunnan pohtiessa, kuinka he voisi-

vat uudistaa toimintaansa. – Siellä syntyi ajatus, että voitaisiinko järjestää viikon mittainen tapahtumasarja erilaisilla teemoilla. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille, niin koivukyläläisille, vantaalaisille kuin kaikille muillekin kiinnostuneille. Kähärä mainitsee, että Koivukylän demareiden tarkoituksena on olla näkyvillä muulloinkin kuin vaalien alla. – Meillä on tavoitteena, että Koivukylässä ihmi-

set tietävät keitä me demarit olemme, ja että demarit ovat läsnä. Kähärä uskoo, että näkyminen ihmisten arjessa on vaikuttanut positiivisesti myös heidän aikaisempiin vaalituloksiin. – Viime kunnallisvaaleissa kannatuksemme oli Koivukylässä hieman yli 40 prosenttia ja tavoitteemme on nostaa sitä.

Nimekkäitä keskustelijoita Politiikan viikolla keskustellaan kuutena päivänä ajankohtaisista politiikan teemoista. Puhetta on luvassa

esimerkiksi vanhuspalveluiden uudistuksista, kaupunkisuunnittelusta, Suomen ja Vantaan tulevaisuuden haasteista, ympäristön tilasta sekä Euroopan työmarkkinoista. – Nämä teemat ovat tulleet yhdistyksemme kokouksista ja jäsenkyselyn avulla, Juha Kähärä kertoo. Koivukylän demarit ovat myös kysyneet paikallisilta asukkailta, keitä poliitikkoja he haluaisivat tavata. Politiikan viikon esiintyjälista on varsin vaikuttava. Mukana keskusteluissa ovat muun muassa Eero Heinäluoma, Antti Lindtman, Pia Viitanen, Maria Gu-

zenina-Richardson, Sirpa Paatero, Liisa Jaakonsaari sekä Antti Rinne. Kähärän mukaan noinkin nimekkään puhujalistan kokoaminen ei kuitenkaan ollut vaikeaa. – Kysymällä saimme nämä henkilöt mukaan.Tietysti myös Koivukylän sijainnilla on oma merkityksensä, jotta valtakunnan tason poliitikot ehtivät paikalle.

Tekeminen vaatii sitoutumista Koivukylän demareilla on alustavia suunnitelmia tehdä Politiikan viikosta pysyvämpi käytäntö. Ensin kui-

Koivukylän demareiden puheenjohtaja Juha Kähärä kannustaa tovereita rohkeasti kokeilemaan uudenlaisia toimintamuotoja.

På gång inom FSD Den 7.9 samlas vi i Tammerfors i samband med Arbetarrörelsen.nu. FSD kommer naturligtvis att vara med, och vi ordnar dessutom eget program. Undervisningsråd Armi Mikkola vid Undervisnings- och kulturministeriet informerar om språkbadsverksamheten och språkbadslärarutbildningens utsikter. FSD:s andra huvudföreläsare för dagen är UllaMaija Rajakangas, statssekreterare vid social- och hälsovårdsministeriet. Hon kommer att berätta om social- och hälsovårdsreformen och vad den innebär

för den svenska servicen inom metropolområdet. Dessutom kommer vi att diskutera FSD:s roll i Svenskfinland. Välkommen med! För FSD:s del har hösten inletts med god aktivitet och mycket synlighet, speciellt i Österbotten. Den 16.8 besökte omsorgsminister Susanna Huovinen Malax och Vasa. Responsen var mycket bra och besöket uppmärksammades i media. Speciellt glada är vi inom FSD att omsorgsministern tog ställning till det medborgarinitiativ som vill slopa den obligatoriska nyttosvenskan.

”Innostunut ilmapiiri tuo lisää innostuneita henkilöitä mukaan.” tenkin kerätään kokemukset talteen ensimmäisestä viikosta. – Toiveeni on, että saisimme pidettyä viikon keväällä ja syksyllä, Kähärä toteaa. Hän toivoo myös muilta yhdistyksiltä löytyvän tällaista ”luovaa hulluutta”. – Tekeminen vaatii uskoa onnistumiseen ja sitoutumista toimintaan. Tällaisesta tapahtumasta saamme lisäksi roimasti kokemusta toimivan poliittisen tapahtuman järjestämisestä, Kähärä näkee. – Innostunut ilmapiiri tuo lisää innostuneita henkilöitä mukaan. Jos tämä on mahdollista meillä, niin on tämä mahdollista muuallakin, Kähärä alleviivaa. Hän lisää, että taloudelliset seikat vaikuttavat totta kai Politiikan viikon järjestämiseen. – Haluan jo tässä vaiheessa kiittää meitä tukeneita tahoja, sillä ilman heitä tämä tapahtuma ei olisi ollut mahdollista järjestää. Koivukylän demarit ovat saaneet myös puolueelta toimintatukea politiikan viikon järjestämiseen. Toimintatukea myönnetään anomuksesta puolueosastoille uudenlaisten toimintamuotojen kokeilemiseen. Lisätietoja toimintatuesta saa puoluetoimistolta järjestö­ päällikkö Ari Näätsaarelta. Katso Politiikan viikon ohjelma: koivukylandemarit.fi

Nils-Johan Englund

– Finland är ett tvåspråkigt land, och alla bör ges samma möjligheter att lära sig båda språken, sade omsorgsminister Huovinen.

Årets höjdpunkt i Ekenäs Den 17.8 var det dags för FSD:s årliga sommarfest i Österbotten. Denna gång var det Vasa Svenska Socialdemokrater som ordnade tillställningen i samarbete med FSD och ABF. Upplägget var lite annorlunda än ifjol, och tillställningen påminde mera om ett seminarie istället för en sommarfest. PD Andreas Fagerholm

Under seminariet förpresenterade sin doktorsavhandling, en avhandling där des även en saklig diskussihan studerat de socialdemo- on om SDP:s rådande situkratiska partiernas ation. Man ansåg att utveckling i Väsläget är mycket teuropa under svårt, och det ”FSD 1900-talet. nuvarande reHans hälsgeringssamarkommer ning till oss sobetet tvingar naturligtvis cialdemokraoss till kompatt vara ter var att våromisser. ra grundvärSamtidigt har med!” den är tidlösa vi genom vår och står sig liregeringsmedkaväl idag som tiverkan lyckats digt 1900-talet, det gäller bedriva en socialbara att förmedla dem på demokratisk politik. Ungett sådant sätt att männis- domsgarantin, solidaritetsskor förstår dem och deras katten, äldreomsorgslagen värde även 2013. samt en förstärkning av so-

cialskyddet är alla resultat av SDP:s medverkan i regeringen. Årets höjdpunkt för FSD är vår kongress. Den 2627.10 samlas ett hundratal medlemmar i Ekenäs. Kongressen är mycket viktig för våra medlemmar som är spridda runtom i Finland. Kongressen kommer även att ta ställning till ett politiskt program som en arbetsgrupp utsedd av FSD:s styrelse arbetat med under hela året. Till sist vill jag önska alla SDP:s medlemmar en riktigt fin avslutning på sommaren!


SDP:N JÄSENLEHTI 5/2013

Ideasta aamukahvipöytään Emilia Tervonen, eduskuntaryhmän tiedotussihteeri

Mainoskampanjan matka suunnitelmasta suoraan lukijan käteen.

Viikko 2:

Mediatoimisto Caratin kanssa on nyt käynnistetty keskustelut lehtikattauksesta, jota tullaan käyttämään mainostamiseen. Me emme halunneet ostaa Hesarin etusivua, vaan kohdistaa sanottavamme myös niihin aamukahvipöytiin, joissa ei maksullista aamulehteä ole tarjolla. Siksi päätimme, että mainos julkaistaan vaalipiireittäin ilmaisjakelulehdissä, alueen kansanedustajien allekirjoittamana. Nyt odotellaan ensimmäistä listausta niistä lehdistä, joita vaalipiireittäin voidaan käyttää. Valinnasta tulee tiukka. Jokaiseen suomalaiseen kaupunkiin ei ole mahdollista ostaa mainosta, mutta alueellisen kattavuuden on oltava mahdollisimman hyvä.

Viikko 1:

Kävimme keskusteluja ja päätimme, että julkaisemme mainossarjan SDP:n tärkeistä, ihmistä lähellä olevista teoista hallituksessa. Teemoiksi valittiin vanhuspalvelulaki, joka tuli voimaan heinäkuun alussa, sekä panostukset koulurauhaan. Näitä ovat muun muassa koulurauhapaketti, joka astuu voimaan vuoden 2014 alussa, sekä 60 miljoonan panostukset luokkakokojen pienentämiseen. Nämä päätökset ovat olleet päätöksiä arjen parantamiseksi ja monella tapaa myös satsauksia inhimillisyyteen. Molemmat ovat asioita, jotka ovat sosialidemokratian ydinaluetta. Huisia päästä tekemään tällaista projektia!

Viikko 3:

Viikko 4:

Lehtikattausta on nyt pyöritelty muutaman kerran. Kesälomat alkavat painaa päälle, toivottavasti kaikki saadaan kuosiin ajoissa. Puoluetoimiston markkinointiviestinnän suunnittelija Mari Tolvanen on lupautunut taittamaan mainokset valmiiksi. Ensimmäinen kuvauspäivä vanhuspalvelulakimainosta varten meni mönkään. Juuri kun kaarsimme kuvattavan pariskunnan pihaan, taivas aukeni ja koko aamupäivän kaukana myllännyt ukkonen saapui Helsinkiin. Lykkäsimme kuvaukset huomiseen, toivottavasti ilma on silloin toinen.

Viikko 5:

Kuvaukset on saatu pulkkaan! Olli otti upeat kuvat ja Mari taittaa niitä parhaillaan puolueen viestintätiimin suunnittelemien tekstien kanssa. Viilausta on paljon, toivottavasti Mari ei ihan näänny tämän jatkuvan soittelun ja muokkailun alle. Lehtikattauskin alkaa olla jo pulkassa, loppuun jatketaan sitten kun palaan ensimmäiseltä kesälomapätkältä.

SDP nosti vaaleissa viisi asiaa esille • Vanhuspalvelulaki • Koulujen työrauhan parantaminen • Veroparatiisien vastainen työ kuntahankinnoissa • Nuorisotakuu • Toimivat terveyskeskukset Näistä kaikista löydät lisää tietoa sekä ajatuksia omalle valtuustoaloitteellesi SDP:n www-sivuilta osoitteesta www.sdp.fi/tyoekalut. Siellä kohdasta ”taustatietoa valtuutetuille” avautuu valikko, jossa kerrotaan jokaisesta teemasta lisää. Toivottavaa olisi, että jokaisessa Suomen kunnassa SDP:n valtuustoryhmät sekä yksittäiset valtuutetut olisivat näiden asioiden suhteen aloitteellisia. Myös SDP:n ministereitä voi pyytää kertomaan yllä olevista teemoista valtuustojen kokouksiin. Meillä on neljä vuotta hyvää aikaa porukalla laittaa lupaukset toimeksi. Suomea muutetaan tekojen kautta.

Valokuvaaja Olli Urpela palkattiin kuvaamaan mainoskuvat. Koska uudistukset koskettavat nimenomaan ihmisten arkea, halutaan käsiteltäviin aiheisiin tarttua juuri yksittäisen ihmisen kokemuksen kautta. Olli on rautainen ammattilainen, mutta hänellä on käsileikkauksen takia vain muutama vapaa kuvauspäivä. Toivottavasti aikataulut pitävät. Lehtilistojen muokkaus jatkuu.

Viikko 6:

Huhhuh! Nyt on SDP:n luotsaamilla uudistuksilla kuvat ja kasvot lehdissä.Vielä viime hetkellä muokattiin lehtilistoja alueellisesti kattavammiksi ja tehtiin parit loppuviilaukset.Vanhuspalvelulakimainos on nyt ulkona ja heti kesäloman jälkeen tehdään valmiiksi koulurauhamainos. Se mennee eteenpäin sutjakkaammin, sillä nyt meillä on valmiina sekä kuvat että lehdet. Molemmat mainokset menevät myös verkkoon. Sinne lisätään taustatietoa uudistuksista, jotta kiinnostuneet voivat lukea mainosta tarkemmin miten arki tulee uudistusten myötä muuttumaan. Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että huima prosessi, mutta olen tyytyväinen. Mahtava porukka oli tekemässä ja upeat ihmiset mainoksissa.Yhteistyöllä tehtyä, kuten liikkeen tyyliin kuuluu.

”Kyllä kesästä on kaikkein muka vi nauttia yhdess nta ä, omassa kodissa .”

- Inga ja Pentti

N

iin on, ja meille on tär keää, että myös tulevista kesistä voi nauttia puolisonsa kanssa omassa kodis saan. Heinäkuussa voimaan astunut vanh uspalvelulaki takaa jokaiselle palve lusuunnitelman ilman ikärajoja, ihmisen om an jaksamisen ja tarpe en mukaan. Se takaa ma hdollisuuden asua om assa kodissa niin pitkään kuin on mahdollista ja turvallista. Kun koton a ei enää pärjää, on pariskunnalla edellee n oikeus pysyä yhde ssä. Hoitolaitosten henk ilöstön alimitoitusta ei hyväksytä. - SDP:n kansanedustaj

at

Sosialidemokraattin en Eduskuntaryhmä

Johanna Ojala-Nieme lä kansanedustaja

Kuvassa Lapin lehdissä ollut mainos.

Jutta Urpilainen ministeri

11


12

SDP:N JÄSENLEHTI 5/2013

Muurinpohjalettuja ja vakavaa puhetta Forssassa Pieni tihkusade ei haitannut leppoisaa menoa Forssan torilla, kun sosialidemokraatit aloittivat Forssan ohjelman 110-vuotisjuhlinnan.Tarjolla oli niin musisointia, muurinpohjalettuja kuin poliittisia puheita. Puoluesihteeri Reijo Paananen korosti, että yksilöllisyyden korostamisesta alkanut keskustelu ei saisi sulkea pois yhteisöllisyyttä. – Täytyy muistaa, että pohja hyvinvoinnille on tehty yhdessä. Forssan ohjelmasta Paanasen mieleen on erityisesti kehotus huolehtia lapsista ja vanhuksista. – Toivottavasti heinäkuun alussa voimaan tullut vanhuspalvelulaki parantaa vielä tilannetta. Monen mielestä Forssan ohjelmasta on toteuttamatta vain kirkon ja valtion ero. Paananen kertoi, että SDP:n marras-joulukuun vaihteen puoluevaltuustoon on tulossa selvitys kirkon ja valtion roolista. – Saija Karniston johdolla toiminut työryhmä on selvittänyt, mikä tilanne on muissa samankaltaisissa maissa sekä mitä kirkon ja valtion ero tarkoittaisi käytännössä.

Luokkayhteiskunta palaamassa takaisin Juhlaseminaarissa Forssan työväentalossa puhunut ulkoministeri Erkki Tuomioja totesi seminaaripuheessaan, että luokkayhteiskunta, jonka parhaimmillaan kuvittelimme hävittäneemme, on hiipimässä takaisin. – Kun Suomessa tuloerot vielä vuonna 1966, jolloin hyvinvointivaltion rakentaminen pääse alkuun, jättivät lähes 20 prosenttia vä-

Kari Hulkko

Ulkoministeri Erkki Tuomioja on ollut jo pitkään huolissaan tuloerojen kasvusta.

vemmin alakohtaisessa estöstä köyhyysratarkastelussa. jan alle, niin vuo– Forssan ohteen 1991 menjelmassa vaanessä köyhyysas”Täytyy dittiin ”Tervete oli pudonnut muistaa, ydenhoito valjo kuuteen proettä pohja tion ja kuntain senttiin. Sen jälasiaksi. Maksukeen tuloerojen hyvinton lääkärinapu kasvu on kuivoinnille ja lääkkeet setenkin nostanut on tehty köyhyysasteen kä synnytysapu.” yhdessä.” 13 prosenttiin. Tänään tilanne Tuomioja huoon kuitenkin se, mautti, että kehiettä alimpaan tutys näkyy vielä selloviidennekseen kuu-

luva mies kuolee 12 vuotta aiemmin kuin rikas, kun 20 vuotta aiemmin ero oli reilu seitsemän vuotta. Juhlapäivää isännöineen Forssan työväenyhdistyksen puheenjohtaja Eino Järvinen vaati, että kahdeksan tunnin työpäivä pitäisi tuoda uudelleen. – Nyt monilla ihmisillä on pätkätöitä tai ei töitä ollenkaan. Järvisen mukaan historia edellyttää, että demarit

ovat keskeisiä päätöksentekijöitä. – Meidän täytyy tehdä voimakasta työtä kansan puolesta. Kun Helsingin herrat lähtevät kenttää kiertämään, niin saadaan puolueen kannatus nousuun.Tuomioja on hyvä esimerkki aktiivisesti eri puolilla maata käyvästä ministeristä. Katso juhlaseminaarin videotallenne osoitteessa www.youtube.com/user/demaritv

”Luokkayhteiskunta, jonka parhaimmillaan kuvittelimme hävittäneemme, on hiipimässä takaisin.”

Forssan perintö Forssan puoluekokouksen muistamisen merkeissä on usealla taholla haikailtu, kuinka SDP tarvitsisi nyt yhtä rohkean vision tulevaisuudesta ja selkeät ohjelmavaateet sen saavuttamiseen. Skeptisemmät epäilevät, onko moinen tavoitteenasettelu enää ylipäätään mahdollista. Suomi ja maailma eivät ole pitkään aikaan jäsentyneet niin yksiselitteisistä palikoista, että niistä voisi rakentaa kovinkaan kauas kurkottavaa kehityskertomusta. Ohjelmat vanhenevat käsiin, tai sitten vesittyvät yleisluontoisuuttaan merkityksettömiksi. Vaalikamppailussa vannotut kynnyskysymykset eivät kestä täyttä vaalikautta, hyvä jos sen puoliväliin.

Toisaalta, ei Forssankaan maine perustunut aina ohjelman kirjaimeen vaan henkeen, sen tarjoamaan identiteettiin. Tämä näkyi sekä sisällissodan että erityisesti jatkosodan jälkeen, kun työväenliikkeen eri siivet kamppailivat kunniasta, kenelle perustajatovereiden perintö oikein kuuluu. Kommunistit korostivat Forssan ohjelman periaatepuolta, joka tähdensi luokkataistelua ja tuotantovälineiden ottamista yhteiskunnan hallintaan. Sosiaalidemokraatit painottivat demokratiaa kaiken muun edellytyksenä sekä sen avulla toteutettua reformivaatimusten listaa.

yyy

yyy

Kun SDP 1940–1950-luvun taitteessa uusi periaateohjelmaansa, vasemmalta kritisoitiin puolueen luopuvan näin virallisesti sosialismin tavoittelusta. Ehkä senkin vuoksi R.H. Oittisen muokkaamaan paperiin jäi hieman vanhamarxilainen sävy. Sekään ei tahtonut riittää 1970-luvun aatteellisella kukoistuskaudella. Forssan ohjelma koki melkoisen renessanssin, kun SDP:n johto saattoi julistaa sen olevan ”ajankohtaistettuna edelleen puolueemme ohjelma”. Ohjelmakohtia tärkeämpää alkoi olla Forssan symboliarvo, jota jakamaan SDP ei ole koskaan kelpuuttanut ”kuokkavieraita”. Eikä taida kelpuuttaa vieläkään.

Mikko Majander Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja, VTT. Kalevi Sorsa -säätiö julkaisee myöhemmin syksyllä kirjan, josta voi lukea lisää taistelusta Forssan ohjelman perinnöstä.


AIMO - SDP:n jäsenlehti 5/2013  

Jutta Urpilainen kertoo budjettiriihen päätöksistä - Työväenliike.Nyt. - Hyvät käytännöt - Argumenttipankki

Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you