Issuu on Google+

Yli 60 debattia, seminaaria ja elokuvaesityksiä sekä näytteilleasettajia ja kirjamyyntiä. Järjestäjinä lähes 100 suomalaista kansalaisjärjestöä ja-liikettä.


S U O M E N S O S I A A L I F O O R U M I 2011, M U K A N A M E N O S S A M U U N M U A S S A N Ä M Ä : Attac Hyvinvointivaltion vaalijat ry Vapaus valita toisin ry Kuka kuuntelee köyhää -verkosto Kehys ry Helsingin seurakuntayhtymä Kirkkohallitus Metallityöväen liitto PAM Rakennusliitto Sähköalan ammattiliitto Suomen ylioppilaskuntien liitto Zeitgeist -liike Pakolaisneuvonta Ammattiliitto Pro Kriittinen AY-verkosto Oikeutta siivoojille Demokraattinen Sivistysliitto DSL Eri alojen ammattiliittojen ammattiosastoja pk-seudulta (tarkentuu) Työväen sivistysliitto Iloiset veronmaksajat ry Suomen rauhanliitto - YK-yhdistys Hands-Off-Venezuela-Finland ry Snellman-korkeakoulu Vaihtoehto EU:lle tiedotuskeskus Työpaikkojen rauhantoimikunta Finnish Internet Forum maailma.net / Suomen OneWorld -portaaliyhdistys Marxilainen työväenliitto Sosialistiliitto Maan ystävät Suomen degrowth-verkosto Vasemmistofoorumi Mummoriiviöt

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto Vasemmistonuoret ry Suomen AEPF-verkosto KIOS - ihmisoikeusäätiö Siemenpuu-säätiö Aasian ystävät ry Etelä-Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ESVY ry Pro-kuntapalvelut verkosto Sel-nuoret Vastavoima Kommunistinen nuorisoliitto PAND-taiteilijat rauhan puolesta Tiede- ja taideyhdistys KAKTUS ry Vasemmistotaiteilijat ja –kulttuurityöntekijät-toimintaryhmä VATAK Solidaarisuustalous-verkosto Merkur-pankki Stadin aikapankki Maailmankauppayhdistys Cafe Caracol-ryhmä Oma Maa -osuuskunta SASK Proutist Universal Neohumanist Education Rauhanpuolustajat Valtakunnallinen työpajayhdistys Rauhankasvatusinstituutti TOKYO ry SAK Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Kulttuurivihkot Tiedonantaja Porvoon aikapankki Tampereen aikapankki Naiset Rauhan Puolesta -liike

Naiset Atomivoimaa Vastaan -liike Uraaniaseet kieltoon -verkosto Ihmisiä muuttoliikkeessä -hanke ICAHD-Finland Demokraattinen naisverkosto Spartacus-säätiö Pipliaseura Tatusotu-verkosto Helsingin yliopiston kommunistit SONK Peli seis –kampanja Suomen talousdemokraattinen puolue Kirkon Ulkomaanapu: EAPPI-ohjelma Kirkon yhteiskunnallisen työn työntekijät ry Esittelypöytä: (joilla ei seminaaria) Kepa Kultti Solidaarisuus Camino ry Pystykorvakirjat Into Voima Rosebud books Fokus VS-kustannus Changemaker Etelä-Suomen vasemmistonuoret Mustan kanin kolo Tapahtumia: Pienperheyhdistys Monikulttuurisuusyhdistys Familia Club

MIKÄ ON SOSIAALIFOORUMI? KO U L U T U S , K U LT T U U R I J A TA I D E Y M P Ä R I ST Ö

T E E M AT

TYÖELÄMÄ

D E M O K R AT I A JA OSALLISUUS

Sosiaalifoorumi ei ole itsenäinen organisaatio, vaan erilaisten kansalaisliikkeiden yhteistyön tulos. Se toimii avoimena tilana, jonne tasa-arvoisen ja demokraattisen yhteiskunnan kannattajat voivat tuoda näkemyksiään laajempaan keskusteluun. Erilaisten mielipiteiden ja taustaryhmien kirjo on laaja. Suomen sosiaalifoorumi noudattaa Maailman sosiaalifoorumin periaatteita. Suomen sosiaalifoorumi on osa kansainvälistä sosiaalifoorumien verkostoa, joka koostuu alueellisista ja temaattisista sosiaalifoorumeista. Foorumeista merkittävin on maailman sosiaalifoorumi (World Social Forum, http://fsm2011.org), joka on kasvanut globaalin kansalaisyhteiskunnan

ehkä tärkeimmäksi keskusteluareenaksi. Maailman sosiaalifoorumit ovat koonneet yhteen parhaimmillaan yli 100 000 osanottajaa. Suomen sosiaalifoorumissa tuodaan esiin monia, joissain tapauksissa täysin päinvastaisiakin, näkökulmia nykymaailmaan. Tapahtumaa järjestävien tahojen yhdistävänä tekijänä on kuitenkin usko oikeudenmukaisempaan, demokraattisempaan ja tasa-arvoisempaan maailmaan. Sosiaalifoorumin tarkoituksena on tuoda tärkeitä aiheita julkiseen keskusteluun, antaa erilaisille näkemyksille mahdollisuus rakentavaan vuoropuheluun sekä edesauttaa toimijoiden välistä yhteistyötä.

RAUHA JA TA LO U S J A HYVINVOINTI IHMISOIKEUDET

Suomen Sosiaalifoorumi, 2.–3. huhtikuuta 2011 tiedotuslehti Julkaistu Voima-lehden liitteenä Päätoimittaja Karim Maiche, karimm@kaapeli.fi, Teemu Matinpuro Layout ja design Marja Salonen, Kansi Antti Nordin, Kartta Sanna-Maria Lousaari Julkaisija Suomen Rauhannpuolustajat ry Kiitämme ulkoministeriötä taloudellisesta tuesta.

2.–3.4. 2011 HELSINKI, ARBIS


PÄÄKIRJOITUS RAIJA KORHONEN

OIKEUS, KOHTUUS JA KOHTUUTTOMUUS KIINALAINEN FARKKUTEHDAS on saanut ison koetilauksen ulkomailta. Housut on saatava valmiiksi nopeasti, muutoin menetetään jatkotilaukset. Tehtaan johtaja piiskaa työntekijöitään ylitöihin: puhuu, vetoaa, vaatii. Töitä tehdään yötä päivää, ja nukahdetaan muutamaksi tunniksi ompelukoneen äärelle tai kangaskasojen päälle. Lopulta naiset laittavat pyykkipoikia silmäluomiinsa, jotta silmät pysyisivät auki. He asuvat monen naisen yhteissalissa, jossa omaa tilaa kullakin farkunom­pelijalla on saman verran kuin suomalaisella asunnottomalla oli aikoinaan Pursimiehenkadun asuntolassa. Vuode ja sen alusta. Tehdas saa valmiista merkkifarkusta noin 4,10 euroa. Ompelija saa siitä noin 11 senttiä. Siitäkin palkasta hän lähettää suuren osan kotiin vanhemmilleen, joiden leipä on nuorten rahalähetyksistä kiinni. Toinen tarina. Olemme palaamassa työpaikkakäynniltä Olkiluodon ydinvoimalan rakennustyömaalta. Matkalla ajamme voimalan ulkomaalaisten rakentajien majoitusalueiden halki. Siistit parakit ovat riveissä metsän keskellä, kaukana kaikesta. Emme pääse sisään. Myöhemmin Anna Kontulan kirjasta Näkymätön kylä selviää, millaiselta parakeissa näyttää. Kahdeksan neliön huoneessa asuu kaksi miestä. Pienen pieni jääkaappi, tuoli, patterilla hikiset vaatteet. Yhteiskeittiö. Parakit on suunniteltu yhden hengen asunnoiksi suomalaisille siirtotyöläisille, jotka menisivät pyykkikasseineen viikonlopuksi kotiin. Nyt parakit ovat täynnä puolalaisia, ukrainalaisia ja portugalilaisia, jotka tekevät kuusipäiväistä työviikkoa ja pääsevät kotiin kuuden kuukauden tai vuoden välein. Illoissa asuu ikävä. Näiden tilanteiden äärellä kysymys oikeudesta ja kohtuudesta herää luonnostaan. Kyllä me kohtuuttomuuden tunnistamme, kun se kohdalle sattuu. Oikeus löytyi kohtuuden kaveriksi myös Suomen sosiaalifoorumin yleiskokouksessa. Mihin meillä on oikeus kansalaisina, työntekijöinä, siirtotyöläisinä tai vaikkapa seksuaalivähemmistöihin kuuluvina, ja mikä on kohtuus, ovat kysymyksiä, joita pohditaan sosiaalifoorumin monissa seminaareissa. Tarjolla on yli 60 tapahtumaa. Mukana on myös globaalia tuotantoketjua avaavia elokuvia, kuten kiinalaisesta farkkutehtaasta kertova China Blue. Suomen sosiaalifoorumi on avoin tapahtuma. Sen tapahtumiin voi osallistua ilman ennakkoilmoittautumista tai pääsymaksua. Tapahtumien suunnittelukin on ollut kaikille avoin ja omaehtoinen, mutta on edellyttänyt kotisivujen www.sosiaalifoorumi.fi seuraamista. Mukana on monenlaisia ja erilaisia tahoja. Tapahtumaa on järjestämässä yli 90 yhdistystä, yhteiskunnallista liikettä, kirkon, kulttuurin ja ay-liikkeen toimijaa. Sosiaalifoorumin sisältö jakautuu kuuteen teemataloon. Niitä ovat Työelämä, Talous ja hyvinvointipalvelut, Rauha, Koulutus, kulttuuri ja taide, Demokratia ja osallisuus sekä Ympäristö. Jokaisella talolla on tässä lehdessä oma sivunsa, jossa avataan talon tarjontaa. Vaikka Suomen sosiaalifoorumi on sisältöjensä suhteen kansalaisyhteiskunnan voimannäyte, sen toteutuminen on kiinni monista rahoittajista. Tapahtuman päärahoittaja on Ulkoministeriö. Sen avustuksella hoidetaan tapahtumajärjestelyjä, yhteistä tiedotusta ja ennen kaikkea kutsutaan kansalaisjärjestövieraita kehittyvistä maista. Tänä vuonna vieraita tulee Egyptistä, Hondurasista, Pakistanista ja Palestiinasta/Israelista. Heistä kerrotaan enemmän muualla tässä lehdessä. Tämäkin foorumi tarjoaa Maailman sosiaalifoorumin hengessä tilaa keskustelulle ja kohtaamiselle. Yhtä yhteistä totuutta täältä ei löydy, vaan esillä on vastakkaisiakin näkökulmia. Arbiksen käytävillä esittelee toimintaansa hyvin erilaiset järjestöt. Yhteistä on pyrkimys oikeudenmukaisuuteen ja vaihtoehtojen etsiminen kovenevien arvojen maailmassa. Maailma on yhteinen ja ihminen on arvokas. Ja tässä maailmassa on paljon, johon ihminen voi vaikuttaa ja jota voi muuttaa. Yhdessä.

Raija Korhonen on Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallisen työn pappi, joka on osallistunut sosiaalifoorumin järjestämiseen toisesta foorumista lähtien. Hän on myös tapahtuman tämänvuotisen tilijärjestön, Kirkon yhteiskunnallisen työn työntekijät ry:n edustaja. PS. Nyt kymmenennen Suomen sosiaalifoorumin lähestyessä on oikeus ja kohtuus mainita, että ensimmäisen foorumin puuhanaisia olivat Jaana Airaksinen ja Päivi Uljas. He toivat sosiaalifoorumiaatteen Suomeen. Kiitokset heille siitä.

MAAILMAN SOSIAALIFOORUMI, EGYPTI JA MUUTOS MAAILMAN SOSIAALIFOORUMI (WSF) on elossa ja voi hyvin. Foorumi kokoontui äskettäin Dakarissa, Senegalissa, helmikuun 6.–11. päivänä. Sattumalta kyseessä oli sama viikko, jolloin Egyptin kansan onnistui syöstä Hosni Mubarak vallasta. Mubarak syrjäytettiin foorumin päätöstilaisuuden aikana. WSF vietti viikon egyptiläisten kansannousun tunnelmissa keskustellen Tunisian ja Egyptin vallankumousten merkityksestä muutosohjelmalleen, joka pyrkii saavuttamaan toisenlaisen maailman – maailman, joka on mahdollinen muttei varma. Foorumiin osallistui noin 60 000–100 000 henkeä, mikä on sinänsä merkittävä saavutus. Tällaisen tilaisuuden järjestäminen vaatii foorumilta vahvan paikallisen sosiaalisen liikkeen (joka on olemassa Senegalissa) ja hallituksen, joka vähintään suvaitsee WSF:n pitämisen. Abdoulaye Waden hallitus oli valmis ”suvaitsemaan” WSF:n, vaikka perui muutamia kuukausia sitten luvatusta taloudellisesta tuesta kolme neljäsosaa. Mutta sitten tulivat Tunisian ja Egyptin vallankumoukset, ja hallitus sai kylmää vettä niskaansa. Entä jos foorumin läsnäolo inspiroisi samanlaisen kansannousun Senegalissa? Hallitus ei enää kyennyt peruuttamaan tapahtumaa, kun paikalle olivat tulossa Brasilian Lula, Bolivian Morales ja joukko Afrikan presidenttejä. Niinpä hallitus päätti tehdä toiseksi parhaan tempun: se yritti sabotoida foorumin. Se pyrki tähän erottamalla neljä päivää ennen avajaisia rehtorin Dakarin pääyliopistolla, jossa foorumi oli tarkoitus pitää, ja nimitti uuden rehtorin. Tämä pyörsi välittömästi edellisen rehtorin päätöksen peruuttaa luennot WSF:n ajaksi, jotta tilat olisivat olleet foorumin käytössä. Tästä seurasi järjestelyjen kaaos ainakin kahden ensimmäisen päivän ajaksi. Lopulta uusi rehtori salli 40 luokkahuoneen käytön, vaikka tarve olisi ollut 170 luokkahuonetta. Järjestäjät pystyttivät luovasti telttoja ympäri kampusaluetta ja tapaaminen järjestettiin sabotoinnista huolimatta. Oliko Senegalin hallitus oikeassa ollessaan niin peloissaan WSF:n vuoksi? Foorumissa debatoitiin, miten olennainen WSF itse asiassa oli arabimaailmassa ja muualla tapahtuneille kansannousuille, joiden tekijät eivät mahdollisesti koskaan olleet edes kuulleet foorumista. Osallistujien vastaukset heijastelivat pitkäaikaisia kiistoja foorumilaisten riveissä. Oli niitä, jotka olivat sitä mieltä, että WSF oli horjuttanut merkittävästi uusliberalistisen globalisaation legitimiteettiä ja että viesti oli kiirinyt kaikkialle. Ja sitten oli niitä, jotka kokivat, että kansannousut osoittivat muutoshakuisen politiikan sijoittuvan muualle kuin WSF:n piiriin. Itse koin kaksi asiaa merkittäviksi Dakarin tapaamisessa. Ensinnäkin sen, että tuskin kukaan edes mainitsi maailman talousfoorumia Davosissa. WSF perustettiin vuonna 2001 nimenomaan Davosin vastaiseksi foorumiksi. Davos tuntui kuitenkin poliittisesti niin vähäpätöiselle osallistujien keskuudessa, että se yksinkertaisesti jätettiin huomiotta. Toiseksi tärkeää oli se, missä määrin keskusteltavien asioiden keskinäinen riippuvuus koettiin tärkeäksi. Vuonna 2001 WSF oli etupäässä huolestunut uusliberalistisen talouden haitallisista seurauksista. Mutta jokaisessa tapaamisessa sen jälkeen WSF lisäsi muita tärkeitä aiheita, kuten su-

IMMANUEL WALLERSTEIN

kupuoli, ympäristö (etenkin ilmastonmuutos), rasismi, terveys, alkuperäiskansojen oikeudet, työläisten kamppailut, puhtaan veden saanti, ruuan ja energian saatavuus. Ja yhtäkkiä Dakarissa, riippumatta puheenaiheesta, tärkeää oli pikemminkin se, miten kyseinen aihe liittyi muihin ongelmiin. Minun nähdäkseni tämä on ollut WSF:n suuri saavutus – omaksua yhä lisää tärkeitä asiakysymyksiä ja paljastaa kaikille niiden väliset syvimmät yhteydet. Yleisön joukosta nousi esiin yksi vakava ongelma. Osallistujat sanoivat oikeutetusti, että me kaikki tiedämme mitä me vastustamme, mutta meidän tulisi selkeämmin tuoda esiin, minkä puolesta toimimme. Siten me voimme edistää vallankumouksia Egyptissä ja muualla. Ongelma on se, että jäljellä on yksi ratkaisematon kiista toisenlaista maailmaa tavoittelevien kesken. On niitä jotka uskovat, että maailma tarvitsee lisää kehitystä ja modernisaatiota, jolloin luonnonvarojen tasainen jakaminen olisi mahdollista. Ja sitten on niitä jotka uskovat, että kehitys ja modernisaatio ovat sivilisaation kapitalistinen kirous. Heidän mukaansa kulttuurisia lähtökohtia ja maailman tulevaisuutta pitäisi miettiä uudelleen. He kutsuvat tätä sivilisaatiotason kulttuuriseksi muutokseksi. Ne, jotka kuuluttavat sivilisaatiomuutoksen puolesta, tekevät sen lukuisten alajärjestöjen kautta. Alkuperäiskansojen liikkeet Amerikassa (ja muualla) haluavat maailman, jota Latinalaisessa Amerikassa kutsutaan ”buen vivir”, eli arvoihin perustuvan maailman. Siihen sisältyy taloudellisen kasvun hidastaminen – rajoittamattoman kasvun, jota pieni planeettamme ei kestä. Jos alkuperäiskansat keskittävät vaatimuksensa autonomiaan pystyäkseen kontrolloimaan maaoikeuksiaan omissa yhteisöissään, on monia urbaaneja liikkeitä maailman eri kolkilla, jotka korostavat rajoittamattoman taloudellisen kasvun tuhoisia vaikutuksia ilmastoon ja uusiin pandemioihin. Lisäksi on feministisiä liikkeitä, jotka painottavat taloudellisen kasvun ja patriarkaalisuuden välistä yhteyttä. Keskustelu ”sivilisaatiokriisistä” vaikuttaa suuresti siihen, millaisia poliittisia toimia tulisi kannattaa ja millaisen roolin valtiollista valtaa tavoittelevat vasemmistopuolueet ottavat keskustelussa paremmasta maailmasta. Ratkaisun löytäminen ei tule olemaan helppoa. Kyseessä on merkittävä debatti seuraavaa vuosikymmentä silmällä pitäen. Mikäli vasemmisto ei kykene selvittämään erimielisyyksiään tässä avainkysymyksessä, kapitalistisen maailmantalouden romahtaminen saattaa hyvinkin johtaa oikeiston riemuvoittoon ja uuden nykyistä huonomman maailmanjärjestelmän rakentumiseen. Tällä hetkellä huomio on kiinnittynyt arabimaailmaan ja Egyptin kansan sankarilliseen toimintaan, joka tulee muuttamaan politiikan ympäri arabimaailmaa. Mutta samanlaisten kansannousujen sytykkeet ovat olemassa kaikkialla, jopa maailman vauraammilla alueilla, vaikka toistaiseksi meillä on oikeus olla vain hitusen toiveikkaita. Kirjoittaja on Yalen yliopiston sosiologian professori © Immanuel Wallerstein Käännnös Karim Maiche

2.–3.4. 2011 HELSINKI, ARBIS


GERSHON BASKIN

PALJON OPITTAVAA J STREETILTÄ KIRJOITAN WASHINGTON DC:STÄ, jossa olen mukana Amerikan juutalaisten Israelin ja rauhan ystävien organisaation, J Streetin toisessa vuosittaisessa kokouksessa. Kokouksessa on mukana yli 2000 Amerikan juutalaista kaikilta elämänaloilta sekä neljä Knessetin jäsentä Kadima-puolueesta ja yksi Työväenpuolueesta. Täällä on myös lukuisia muita israelilaisia, jotka edustavat erilaisia rauhan- ja ihmisoikeusjärjestöjä. Avajaisilta oli omistettu kolmelle sellaiselle rauhan ja rohkeuden sankarille, joita suurin osa israelilaisista ei tunne. Jokainen heistä sai raikuvat aplodit. Yksi heistä on Peter Beinart – kirjailija, toimittaja ja juutalainen filosofi. Hän kirjoitti kesäkuussa 2010 New York Review of Books -lehteen esseen The Failure of the American Jewish Establishment. Essee toimii nyt manifestina liberaaleille Amerikan juutalaisille. Se tarjoaa heille äänen niitä syytöksiä vastaan, jotka sanovat heidän luopuneen juutalaisesta identiteetistään ja yhteenkuuluvuudestaan Israelia kohtaan, koska he suhtautuvat kriittisesti Israelin hallituksen politiikkaan. Toinen sankareista on Sara Benninga. Hän on nuori israelilainen, joka kasvoi Länsi-Jerusalemissa. Benninga ei ollut erityisen sitoutunut poliittiseen toimintaan ennen kuin Israel päätti poistaa useita palestiinalaisia kodeistaan Sheikh Jarrahissa. Useat kokivat räikeänä vääryytenä väitteen, jonka mukaan alkuperäisillä juutalaisilla omistajilla on oikeus periä takaisin omaisuuttaan, jota heillä oli ollut ennen vuotta 1948. Sen sijaan palestiinalaisilla, jotka oli pakotettu siirtymään kodeistaan Israelin sisällä vuonna 1948, ei ole mitään oikeuksia periä takaisin omaisuuttaan.

Tämä epäoikeudenmukainen säädös kosketti syvästi Benningania ja satoja muita, jotka päättivät nostaa epäkohdan esiin. Näin he ovat tehneet jokaisena perjantai-iltapäivänä viimeisen kahden vuoden aikana, ensin Sheikh Jarrahissa ja nyt myös Silwanissa ja muualla. Benninga ja monet muut ovat joutuneet pidätetyiksi useita kertoja. He ovat olleet oikeudessa syytettyinä laittomista kokoontumisista ja kotirauhan rikkomisesta. Kolmas sankari on muita tunnetumpi henkilö, lääkäri Izzeldin Abuelaish Gazasta. Hänen kolme tytärtään ja veljentytär kuolivat omassa kodissaan tykistötuleen operaatio Cast Leadin yhteydessä. Pommitukset olivat Israelin puolustusvoimien virhe. Abuelaish, joka työskenteli myös israelilaisessa Sheban sairaalassa Tel Hashomerissa, on nyt omistanut elämänsä tyttäriensä muistolle etsien oikeutta, ei kostoa. Hänen näkemyksensä oikeuden etsimisestä yhdistyy rauhan saavuttamiseen. On vaikea kuvitella, että näille kolmelle sankarille annettaisiin tällaista kunniaan Israelissa. Kaksi ensimmäistä nähtäisiin todennäköisesti ”itseään vihaavina juutalaisina”. Monet israelilaiset olisivat mielissään, jos näkisivät Benningan ystävineen (allekirjoittanut heidän joukossaan) kaltereiden takana maanpetoksesta. Abuelaish sai laajaa julkisuutta Israelissa heti tyttäriensä kuoltua. Myöhemmin ilmoitettiin, että hän päätti muuttaa Kanadaan. Puhuin hänen kanssaan hautajaisten jälkeen, ja näin kuinka tällä miehellä on palava halu koskettaa israelilaisia ja saada heidät ymmärtämään, että heidän täytyy lopettaa konflikti. Lauantaina osallistuin useiden satojen Amerikan arabien mielenosoitukseen Valkoisen talon edessä. Mielenosoituksessa vaadittiin vapautta, demokratiaa ja vapautumista diktaattorien vallasta. Erilaiset yhteisöt huusivat vuorollaan megafoniin: ”Free Libya!”, ”Free Bahrain!”, ”Free Yemen!”, ”Free Syria!”. Mukana oli myös pienen Palestiinan lipun kanssa nuori palestiinalaisnainen, joka huusi: ”Free Palestine!”. Oli kiehtovaa katsoa kuinka nämä ihmiset kansojensa lippujen kanssa lauloivat ”The people united will never be defeated” -kappaletta. Kaikki he olivat syvästi

huolissaan rakkaistaan, jotka kohtaavat väkivaltaa sellaisten itsevaltiaiden taholta, jotka kieltäytyvät luopumasta vallasta. On surullista, että Valkoisessa talossa on menneiden vuosien aikana tuettu näitä itsevaltiaita ja tyranneja. Näin on puolustettu ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeudenmukaisuuden sijasta vakautta ja öljyä. Korotan ääneni tukeakseni näitä kolme J Street -konferenssin sankaria sekä Lähi-idän sankareita Tunisiasta Egyptiin, Libyaan, Bahrainiin, Syyriaan ja Jemeniin. Heidän taistelunsa vapauden, ihmisoikeuksien ja ihmisarvon puolesta on minun taisteluni. Abuelaish kutsui sitä taisteluksi inhimillisistä arvoista. Nämä sankarit haluavat samaa kuin minä ja useimmat israelilaiset. Emme halua elää ilman ihmisarvoa ja oikeudenmukaisuutta. Mikä olisi sopivampaa meille juutalaisille kuin juhlistaa niitä ihmisiä, jotka vastustavat sortoa ja puolustavat vapautta? Kun palestiinalaiset lopulta astuvat kaduille (koska alueella kiertävä vallankumous ei pysähdy Länsirannan ja Gazan porteille), toivon, että myös he käyttävät väkivallattomuuden valtaa. Jos he tekevät niin, minä ja monet muut olemme eturintamassa heidän kanssaan, vapauttamassa heitä meidän miehityksestämme ja vapauttamassa itsemme heidän miehittämisestä. Tunsin olevani kotona J Street -konferenssissa. Ilmaisujen intohimo säteili syvää juutalaista identiteettiä ja rakkautta Israelia kohtaan. Kritiikki hallitusta – ja lähes kaikkea vuoden 1967 jälkeistä

politiikkaa – kohtaan nousee siitä kivusta, huolesta ja pelosta, että Israelista on tulossa sellainen valtio, jota he eivät voi enää tukea. Jos näin tapahtuu, osa heidän sielustaan tuhotaan. Voin vain kysyä itseltäni, miksi kaikki juutalaiset eivät ole täällä? Miksi kaikki israelilaiset eivät tue J Streetin periaatteita? Miksi emme voi tuoda yhteen 2000 israelilaista intensiiviseen kolmen päivän seminaariin, joka keskittyisi oikeudenmukaisuuteen, demokratiaan, rauhaan ja turvallisuuteen? Meillä on paljon opittavaa J Streetiltä. Julkaistu aiemmin The Jerusalem Post -lehdessä 28.2.2011. Gershon Baskin julkaisee viikottain Encountering Peace -kolumnisarjaa. Käännös: Heli Tuominen

Gershon Baskin on IPCRI:n (Israel/Palestine Center for Research and Information) perustaja, tutkija, rauhanaktivisti ja IsraelPalestiina-kysymysten kansainvälisesti arvostettu asiantuntija. Baskinin johtama IPCRI on israelilais-palestiinalainen think-tank, joka kehittää vaihtoehtoisia ratkaisumalleja Lähi-idän konfliktin purkamiseksi. Vuonna 1988 perustetun IPCRI:n laaja-alainen toiminta sisältää muun muassa rauhankasvatukseen ja ympäristökysymyksiin liittyviä hankkeita. www.ipcri.org

JAMES CHANNAN

PAKISTANILAINEN PAPPI JAMES CHANNAN:

RAUHAN PUOLESTA TOIMIMINEN ON PARASTA RUKOUSTA MAASSA, missä 96 % asukkaista on muslimeita ja 2 % on kristittyjä, uskontojenvälinen vuoropuhelu ja yhteistyö on dominikaanipapille itsestäänselvyys. Maassa, missä itsemurhapommittajat iskevät ostoskeskuksiin, sairaaloihin, kouluihin, pelastuskeskuksiin, jopa pyhäköihin ja hartauspaikkoihin, rauhantyö on välttämätöntä. Pakistanilainen James Channan harjoittaa uskontodialogia toki myös sydämensä palosta eikä vain pakosta: koskaan ei pidä luopua toivosta parempaan tulevaisuuteen.

Isä James toivoo, että hänen väkivaltaisesta kotimaastaan tulisi paikka, missä ei tapeta minkään uskonnon nimissä. Tämä saa hänet tarvittaessa marssimaan Lahoren katuja kynttiläkulkueessa yhdessä muiden kristittyjen, muslimien ja hindujen kanssa, koska uskonnot opettavat kunnioittamaan elämää ja kunnioittamaan toinen toisiaan. Uskontojenväliseen toimintaan Pakistanissa kuuluu vahvasti rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen. Valitettavasti Pakistan on tänä päivänä paikka,

missä kukaan ei ole turvassa juuri missään. Ruohonjuuritason dialogi on tärkeää. Tahtotila rauhaan rakentuu ihmisten kesken arjessa. Naisten työ rauhan puolesta saa Channanilta erityistä arvostusta. Kaikkien tyttöjen tulisi saada koulutusta. Tällä hetkellä ainoastaan 36% pakistanilaisista naisista on saanut koulutusta. Miehillä vastaava prosenttiluku on 63. Channan on itse opiskellut aikoinaan muun muassa Vatikaanissa ja Harwardin yliopistossa.

2.–3.4. 2011 HELSINKI, ARBIS


Paavi Johannes Paavali II nimitti Channanin Vatikaanin paavillisen uskontojenvälisen neuvostoon vuosiksi 1985–1995. Lisäksi hän on toiminut vuosina 2000–2005 Vatikaanin uskonnollisia suhteita muslimien kanssa käsittelevässä komissiossa. James Channan Pakistanin kristitty-muslimi-vuoropuhelun asiantuntija ja hän osallistui tässä tehtävässä viime vuotiseen ASEM-kokoukseen Madridissa. James Channan toimii maansa dominikaanien sääntökunnan johtajana. Dominikaaneilla on pitkä ja merkittävä historia uskontojenvälisten suhteiden edistämisessä. Channan on myös kansainvälisen uskontodialogijärjestön, United Religions Iniative, koordinaattori. URI on Kalifornian episkopaalisen kirkon emeritus piispa William E. Swingin visiosta vuonna 2000 syntynyt rauhanjärjestö. Tavoitteena on muun muassa saada eri uskontojen ja henkisten perinteiden ihmiset toimimaan uskonnolla motivoidun väkivallan lopettamiseksi. Toiminnan sydämenä on yli 500 piiriä noin 80 maassa. Pakistanissa piirejä on reilu 40, joista osa toimii vahvasti myös kehityskysymysten parissa. Dialogin perusajatuksena on kaikista maailman uskonnoista ja humanismista löytyvä ns. Kultainen sääntö, joka ohjaa ihmistä tekemään toisilleen sitä hyvää, mitä itsekin haluaa vastaanottaa. Ensin luodaan luottamuksen ilmapiiri etsimällä ennemminkin sitä, mikä yhdistää kuin sitä, mikä erottaa. Mutta erilaisuutta ei saa kuitenkaan unohtaa. Todellinen vuoropuhelu auttaa löytämään samoja eettisiä perusohjeita, mutta se auttaa myös elämään ja tulemaan toimeen erilaisuuden keskellä. Heidi Rautionmaa

GERSHON BASKIN JA JAMES CHANNAN MUKANA SUOMEN SOSIAALIFOORUMIN DEBATEISSA lauantaina 2.4. klo 12.00 Juhlasali (enlanniksi) How does peace come about?

Panel discussion with the Finnish NGDO Platform to the EU and Living Together in Cities on peace-brokering and peace education. The mediator will be Janne Hopsu, foreign affairs editor at MTV. The discussion will look at issues such as: What are the ingredients of peace? How to bring about the necessary impetus for generating peace-brokering? What is the relation between the activities of external proponents and builders of peace and the peace work of those living amidst crises? How realistic is Finland’s self-conception as a leading peace-brokering nation?

AMR GHARBEIA

TULEVAISUUDEN EGYPTI ON DEMOKRAATTINEN Karim Maiche haastatteli Suomen sosiaalifoorumiin vieraaksi saapuvaa 22-vuotiasta demokratia-aktivistia ja bloggaria Amr Gharbeiaa. Deutsche Welle valitsi hänen bloginsa gharmeia.net vuoden arabiankieliseksi blogiksi vuonna 2005. Poliisi kidnappasi hänet Egyptin vallankumouksen alkuhetkillä, mutta hän onnistui pakenemaan. Kuvaile kampanjatyötäsi aktivistina ja bloggarina Egyptissä Mubarakin kaudella. Olen ollut osa löyhää bloggaajien, tiedotusaktivistien, kansalaisjournalistien, ihmisoikeuspuolustajien ja ruohonjuuritason kollektiivia, jonka tarkoituksena on ollut työskennellä demokratiaan ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvien kysymysten parissa. Olen yleensä keskittynyt ympäristökysymyksiin, julkiseen vapauteen, teknologiaan ja Arabian niemimaahan. Olen myös tukenut ja työskennellyt ruohonjuuritason aktivistien sekä paikallisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa eri tavoin, etenkin niiden verkkoyhteyksiin ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Mikä on muuttunut Mubarakin valtakauden päättymisen jälkeen? Muutokset ovat edelleen kehkeytymässä eikä Egyptiä ole vielä täysin puhdistettu edellisestä hallinnosta ja sen sortomekanismeista. Nousevat poliittiset voimat tarvitsevat tänä ja seuraavana vuonna hitusen onnea ja paljon työtä, ja Egypti voi matkata kohti demokraattista uudistumista. Millaisen Egyptin haluaisit nähdä tule­ vaisuudessa ja mikä merkitys kansalais­ yhteiskunnalla on sen rakentamisessa? Lähitulevaisuudessa haluaisin nähdä Egyptin kehittyvän kohti parlamentaarista demokratiaa, jossa ruohonjuuritason aloitteilla ja järjestöillä olisi vahva panos. Kansalaisyhteiskunnan tehtävä on olla

kriittinen väliaikaisessa siirtymävaiheessa ja täsmentää ne yleisen konsensuksen yksityiskohdat, jotka on luotu muutaman viime vuoden aikana. Onko sosiaalisilla liikkeillä tai kansalais­ yhteiskunnalla tarpeeksi vaikutusvaltaa painostaa niitä, jotka ovat nyt Egyptissä vallassa? Kansalaisliike Egyptissä on onnistunut vakuuttamaan sotilasneuvoston siitä, että se ei tukisi Mubarakia. Tämä johti Mubarakin väistymiseen vallasta. Poliisivoimien ja kansallisen demokraattisen puolueen (NDP) hävittämisen jälkeen istumamielenosoitukset Tahririn aukiolla pitivät vallankumousta yllä ja loivat yleislakon ilmapiirin. Tästä huolimatta todellinen kansalaisliikkeen voimannäytös oli massiivinen työtaistelu muutaman viimeisen päivän aikana ennen Mubarakin eroa 11. helmikuuta. Sen jälkeen kansalaisliike jatkoi työpaikkojensa puhdistamista erilaisista Mubarakin kontrollijärjestelmistä. Kymmenen päivän aikana nähtiin työtaisteluja enemmän kuin koko edellisen vuoden aikana. Sotilasneuvosto ja valtamedia ovat syyttäneet tätä liikettä opportunistiseksi ja vaaralliseksi yleiselle turvallisuudelle. Onko maailman sosiaalifoorumi (WSF) tunnettu Egyptissä? Yksittäiset aktivistit sekä jotkin yhteiskunnallista oikeutta ajavat järjestöt ovat tietoisia WSF:stä ja ovat ottaneet siihen osaa. WSF:n toiminnasta ei tiedetä laajasti näiden pienten piirien ulkopuolella. Onko aktivistien ja järjestöjen välillä etelä–etelä-yhteistyöverkostoja niin kutsutun arabimaailman sisällä? Etenkin Egyptin globalisaation vastainen liike AGEG on yrittänyt luoda etelä–eteläyhteistyötä vuosina 2003–2004. Jotkin järjestöt ylläpitävät yhä tämänkaltaisia suhteita, vaikka ne eivät ole yhtä vahvoja

kuin aktivistien ja järjestöjen suhteet arabimaailman sisällä. Kaiken kaikkiaan koordinaatio ja verkostoituminen on heikkoa molemmilla rintamilla. Kuinka vahvat suhteet Egyptin kansalaisliikkeellä on muihin kansalaisliikkeisiin arabimaailmassa? Poliittisilla protestiliikkeillä, kuten 6. huhtikuuta, Vapaus & oikeudenmukaisuus ja muilla vastaavilla, ei ollut minkäänlaisia suhteita muihin organisoituneisiin liikkeisiin arabian kieltä puhuvissa maissa. Esimerkiksi Tunisiassa rajoitettiin kansalaisliikkeiden toimintaa ja syntyä jopa enemmän kuin Egyptissä. Ihmisoikeusjärjestöt ovat tunnettuja siitä, että ne ovat rakentaneet hyvät verkostot viime vuosien aikana, ja vuoden 2006 jälkeen on ollut olemassa verkosto arabian kieltä puhuvien bloggaajien, kansalaistoimittajien ja asiantuntijoiden välillä, joita kiinnostavat yhteiskunnalliset asiat. Tärkein linkki näiden ihmisten välillä on ollut Al Jazeera -televisiokanava. Miten suomalainen kansalaisyhteiskunta voisi auttaa teitä saavuttamaan tavoit­ teenne? Tarjoamalla ehdotuksia ja käytännöllisiä ideoita, joiden varaan voisi rakentaa vaihtoehtoisia ratkaisuja. Yleinen mielipide maassa keskittyy liikaa ”valtaviin” ongelmiin ja käyttää liian vähän aikaa uudenlaisen maailman rakentamiseen vanhan maailman tilalle. Nyt olisi oikea hetki esitellä ei-hierarkinen, vihreä ja laaja oikeudenmukainen ratkaisu energiaan, veteen, maanviljelykseen, terveyteen, asumiseen,

koulutukseen ja teknologiaan liittyviin ongelmiin, ja rakentaa toimiva liike niiden ympärille. Suomi on hyvin erilainen paikka kuin Egypti, joten myös ratkaisujen täytyy lähteä maasta itsestään. Meille olisi tarpeellista nähdä, miten eri puolilla ratkotaan omia ongelmia. Samoin solidaarisuus vie eteenpäin rajat ylittävää kamppailua yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristön puolesta.

AMR GHARBEIA MUKANA SOSIAALIFOORUMIN DEBATEISSA: Sunnuntaina 3.4. klo 11.00–13.00 Juhlasali Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä Egyptin kansannousun jälkeen Egyptiläinen kansalaisaktiivi ja bloggari Amr Gharbeia, Helsingin yliopiston tutkijat Henri Onodera, Susanne Dahlgren keskustelevat Egyptin kansannoususta alkaneen liikehdinnän taustoja ja tulevaisuutta.

klo 15.00 Juhlasali Suomen sosiaalifoorumin päätöstilaisuus (englanniksi) GLOBAALI DEMOKRATIA -keskustelu. Egyptiläinen demokratiaaktivisti ja bloggari Amr Gharbeia Kommentit: professori Heikki Patomäki ja journalisti Hanna Nikkanen

2.HELSINKI, –3.4.2011 ARBIS


Hondurasilaiset haluavat paluuta laillisuuteen ja demokratiaan. Asianajajat pitivät nälkälakon oikeuslaitoksen riippumattomuuden puolesta 2010.

ALBA OCHOA

HONDURASIN AKTIVISTIEN MURHAT, KIDUTUKSET JA KIDNAPPAUKSET OVAT KASVUSSA ”HONDURASIN KORKEIN OIKEUS on sokeutettu hal-

linnon voimin. Tuomarit, jotka olivat vallankaappausta vastaan, erotettiiin. FNRP -kansallisen vastarintaliikkeen (Frente Nacional de Resistencia Popular) aktivistien murhat, kidutukset ja kidnappaukset ovat lisääntyneet. Yli 140 henkilöä asetettu syytteeseen, yli 100 on joutunut karkotetuiksi, lisäksi on lukemattomia omantunnon vankeja ja vainottuja. Teloitusmurhien lukumäärä on jo ylittänyt 30. Kaikkien oikeuslaitosten ’hygienisointi’ on tehty”, hälyttää FNRP -vallankaappauksen vastarintaliikkeen Alba Ochoa Camacho, joka on yksi Suomen Sosiaalifoorumin 2011 kansainvälisistä vieraista. Hondurasin vallankaappaus alkoi 28. kesäkuuta 2009 aamuyöstä, kun armeija kidnappasi oikeistolaisen, edistysmielisen presidentin Manuel Zelayan. Maan oligarkia ei voinut enää sietää Zelayaa, joka ajoi laajoja sosiaalisia uudistuksia. Agronomiekonomi Alba Ochoa on ensimmäinen Suomessa vieraileva Hondurasin ihmisoikeusja vastarintaliikkeen edustaja. ”Tämän hetkinen Hondurasin tilanne on väkivaltainen ja epäoikeudenmukainen, mutta myös vastarinta järjestäytyy ja hondurasilaisten toivo vahvistuu. Oligarkia käyttää hyödykseen kykyään kontrolloida valtiovaltaa. Se on aloittanut sarjan uusliberaaleja toimenpiteitä, joilla tuhotaan tavallisten kansalaisten oikeuksia ja annetaan luonnonvarat korruptuneiden yrittäjien ja monikansallisten yritysten käsiin. Kaikille on selvää, että heidän valtaan jäämisensä johtaa pelkästään rikkauksien

keskittymiseen, maan omavaraisuuden menetykseen sekä kurjuuden ja köyhyyden lisääntymiseen.” ”Vallankaappauksen jälkeisen hallituksen ensimmäisenä vuotena hävitettiin lait, jotka suojelivat vuosikymmenien saatossa saavutettuja kansalaisoikeuksia. Maanviljelijöiden maita pakkolunastettiin, julkiset resurssit ja palvelut yksityistettiin, koulutusta ei enää annettu nuorille, terveys on joka päivä enemmän ja enemmän kauppatavaraa. Isänmaallisuuden hajottamista selkeästi valmistellaan niin, että ulkomaiselle pääomalle huutokauppaaminen onnistuu helpommin”, kertoo 53-vuotias aktivisti Alba. ”Saavuttaakseen kaiken edellä mainitun, oligarkia hallitsi tiedotusvälineitä, kirkkoa ja armeijaa. Näiden kolmen avulla pelotellaan, sekoitetaan asioita, levitetään väärää informaatiota ja kun se ei riitä niin vangitaan, karkotetaan maasta ja murhataan.” Vain muutamat valtiot ovat tunnustaneet Hondurasin nykyhallinnon. ”Hallitus ei ole saavuttanut legitimaatiota kansainvälisellä tasolla ja vielä vähemmän Hondurasissa. Huolimatta siitä avusta, minkä hallitus saa imperialisteilta, kuten USA:ta ja Kanadalta, vallankaappauksen isiltä ja kansainväliseltä oikeistolta, diktatuuri ei ole saavuttanut kansainvälistä tunnustusta. Hallitus on edelleen kansainvälisten järjestöjen ulkopuolella”, Alba korostaa. Pian vallankaappauksen jälkeen vallankaappaajat järjestivät uudet vaalit, mutta oppositio ei osallistunut niihin. Kun kysyn

Albalta miksi näin tapahtui, hän vastaa: ”Vaalien hyväksyminen olisi merkinnyt vallankaappauksen valkaisemista, niinpä FNRP-vastarintaliikkeelle se tarkoitti valtiota vastaan harjoitetun sotilaallisen väkivallan laillistamista ja näin sitä ei voinut hyväksyä. Seurauksena FNPR vaati vallankaappauksen peruuttamista ja perustuslaillisen järjestyksen palauttamista, presidentti José Manuel Zelaya Rosalesin paluuta, välitöntä demokraattista osallistuvaa perustuslaillista kansalliskokousta, yhteiskunnan militarisoinnin tuomitsemista ja rangaistusta niille, jotka olivat syyllisiä rikoksiin ihmisyyttä vastaan, joita tehtiin vallankaappauksen aikana.” ”Kansallinen vastarintaliike on työkalu sille, että valtaa rakennetaan ruohonjuuritasolta; se on tie kohti yhteiskuntamme uudelleen perustamista kohti kansalaisten osallistuvaa perustuslaillista kansalliskokousta. Se on takuu sille, että kansa ottaa vallan niin, että ne rakenteelliset muutokset, joita aikamme vaatii, voidaan toteuttaa. Kansallinen vastarintarintama on määritellyt kolme kamppailun peruskäsitettä: organisaatio, koulutus ja kasvatus sekä liikekannallepano.” ”FNRP:n perustaktiikka on organisatorisen prosessin vakauttaminen paikallista rakenteista lähtien, integroida vastarintakollektiivit, kunnalliset ja osavaltiolliset rintamat, järjestöt ja sektorit niin, että ne vahvistuvat ennen näkemättömällä tavalla. Näin ennemmin tai myöhemmin otetaan tarpeellinen askel ja vallankaappauksella valtaan tullut presidentti Lobo Sosan hallitus kaatuu”, toteaa Alba. Suomen vierailullaan Alba Ochoa Camacholla on paljon tilaisuuksia yhdessä toisen kutsuvieraan, meksikolaisen ihmisoikeuksien puolustajan Hector Cerezo Conterasin, kanssa. Alba kiittää: ”On kunnia olla työparina Hectorin kanssa. Tämä on erittäin mielenkiintoista, sillä maamme muistuttavat paljon toisiaan.” Teksti ja kuvat Meri Mononen-Matias

Sosiaalifoorumin hondurasilaisen vieraan Alba Ochoan laiton vangitseminen nähtiin Latinalaisen Amerikan elokuvafestivaali Cinemaissi 2010:n yleisönsuosikkidokumentaarissa ”Kuka sanoi pelko”. Filmin voi nähdä myös sosiaalifoorumissa sunnuntaina 3.4. klo 13, luokka 22.

HONDURASILAINEN  ALBA OCHOA CAMACHO ESIINTYY SOSIAALIFOORUMIN KESKUSTELUTILAISUUDESSA  lauantaina 2.4. kl 14.00 liikuntasalissa Vastarinnan monimuotoisuus Hondurasin vallankaappauksen vastarinnassa: naisten osallistumisesta perustuslakiin

2.–3.4. 2011 HELSINKI, ARBIS


LAITA LEHMÄ LYPSÄMÄÄN

36

www.solidaarisuus.fi

Sosiaalifoorumi su 3.4. klo 13-15

Paulo Freiren matkassa

Arbis luokka 23, Dagmarinkatu 3 Miten ihminen voi kasvaa tiedostamisen kautta vapauttamaan itsensä ja sortajansa epäihmisyydestä ihmisyyteen Alustus: Aino Hannula ja Antti Paakkari

Kommentaattori: Helena Kekkonen - Pj. Sari Vesikansa

Järjestää

Maailmankoulu

Kolmas maailma on täällä Lukutaito ja koulutus ovat tehokkain tie tasaarvoon ja kehitykseen. Jos kuulut maailman onnekkaisiin lukutaitoisiin, pystyt myös ottamaan asioista selvää ja vaikuttamaan. Muutos syntyy tietoisuudesta – me kerromme asioista, joista valtamedia vaikenee.

LukutaitoisiLLe


Teppo Eskelinen & Ville-Pekka Sorsa

HYVÄ TALOUS Millaiseen etiikkaan talouspolitiikka perustuu? Miksi rahoitusmarkkinat määräävät politiikan suuntaa? Miksi talouspolitiikan tekijät pyrkivät rajoittamaan demokratiaa? Hyvä talous tutkii talouden arvottamisen periaatteita ja talouspolitiikassa sisäistettyä talouden etiikkaa. Kirja kertoo, mitä hyvä talous on ja miten nykytaloudesta voisi tehdä paremman. Julkistamistilaisuus eduskunnan kansalaisinfossa ke 6.4. klo 14–15. Keskustelemassa Heikki Hiilamo, Hanna Kuusela ja Heikki Patomäki. Tervetuloa!

w w w. l i ke . f i

Veganismi vapauttaa eläimet, säästää luontoa ja edistää terveyttä

Tilaa ilmaista lisätietoa kasvissyönnistä! Lähetä tekstiviesti numeroon 050 3449524. Kirjoita viestiin INFO sekä oma nimesi ja osoitteesi. Infopaketissa on mm. jäsenlehti Vegaian näytenumero! Vegaaniliiton jäseniksi voivat liittyä kaikki kiinnostuneet ruokavalioon ja muihin kulutustapoihin katsomatta. w w w. v e g a a n i l i i t t o . f i

Räväkkä laatulehti yhteiskunnasta kiinnostuneille ihmisille

Kestotilaus

Vuositilaus

28 €

35 € / 4 nroa

/ vuosi

Vähävaraiset: 20 € / vuosi

www.ydinlehti.fi


YM PÄ R ISTÖ

GLOBAALI RUOKAKYSYMYS VAATII RATKAISUA MAAILMAN LUONNONVARAT HUPENEVAT, ja ne jakautuvat epätasaisesti. Kysymys on paitsi hyvinvoin-

nista ja taloudesta, myös ihmisen perustarpeista, kuten ruuasta. Maailman ruokakysymys korostuukin vuoden 2011 sosiaalifoorumissa. Globaalit ruokamarkkinat ovat vääristyneet tavalla, joka tuo luksusta länsimaisiin keittiöihin, Etelän markkinoille hintoja polkemaan. Kauppaa vääristetään myös erilaisilla tuilla ja rajoitteilla, ja Pohjoisten maiden ylituotantoa jopa dumpataan Etelän markkinoille hintoja polkemaan. Ratkaisuja maailman ruokaongelmaan löytyy paitsi maailmantaloudesta, myös ruohonjuuritasolta. Solidaarisen vaihdon mahdollisuudet ja ruokasuvereniteetti ovat tarvittavia askelia parempaan suuntaan.

KLO 14 - LUOKKA 35

L AUANTAI 2.4.

Kahvia vai sikuria kanssa? Solidaarisen vaihdon mahdollisuudet

Reilun kaupan ja kestävän kehityksen nimeen markkinoitu kapitalismi ei edelleenkään ole mikään patenttiratkaisu maailman ongelmiin. Tämän työpajan teemana on solidaarisen vaihdon käytäntö ja mahdollisuudet. Työpajan teemaan johdatetaan kertomalla kahdesta suomalaisesta ryhmästä jotka omilla tahoillaan pyrkivät ekologisesti vähemmän tuhoisaan ja sosiaalisesti kestävämmän ruoan tuotantoon ilman reilun kaupan merkkiä tai monikansallisia välikäsiä. Asiantuntijoina ja alustajina Merki Leppäkorpi, Johan Ehrstedt ja Daniel Fernandez.

KLO 16 - LUOKKA 11

Via Campesina Suomeen - vaihtoehtoja agribusinekselle

Suomen saapunut Via Campesina -liike tarjoaa globaalin ruokajärjestelmän vaihtoehdoksi ruokasuvereniteettia. Keskustelussa pyritään tuomaan esille globaalin ruokajärjestelmän ongelmat ja tuomaan esille keinoja, joilla niihin voi vaikuttaa Suomessa. Alustajina Mikko Sauli ja Jukka Lassila.

KLO 11 - LUOKKA 41

Ruokasuvereniteetti

SUNNUNTAI 3.4.

Maatalouden globaalit ongelmat ja niiden ratkaisuja. Seminaari on osa “toimiva maailmantalous” projektia, jonka toteuttajia ovat ATTAC ja Etelä-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ESVY ry.

KLO 11 - LUOKKA 35

Viedäänkö Lapista malmia Venäjälle? Soklin kaivos ja uusi kaivoslaki

Savukoskelle suunnitellaan fosfaatti-uraanikaivosta, jonka rikastaminen suunnitellaan toteutettavaksi Venäjän Kovdorissa. Millaisia haasteita ja riskejä suunnitelmaan sisältyy? Tapani Veistola, Suomen luonnosuojeluliitosta alustaa hankkeeseen liittyvistä uuden kaivoslain näkökulmista. Luonto-Liiton Venäjä-hankkeen koordinaattori Birthe Weijola ja Luonto-Liiton Senni Luo­ sujärvi.

Sosiaalifoorumin avajaiset Lauantaina 2.4. Aamukahvi klo 9.30-9.50 Arbiksen kahvilassa 130 ensimmäistä saa kahvin ja chiapattaleivän ilmaiseksi klo 10 YHTEINEN AVAUS, juhlasali OIKEUS JA KOHTUUS Oikeus ja kohtuus Suomessa, Kelan tutkimusprofessori Olli Kangas Kommenttipuheenvuorot Puheenjohtaja Antti Rinne, Ammattiliitto Pro Arja Alho, Vapaus valita toisin ry Jouko Karjalainen, Köyhyyden vastainen verkosto Puheenjohtaja Hyvinvointivaltion Vaalijat ry:stä Seminaareja, työpajoja, elokuvia alkaen klo 12, 14 ja 16 klo 18 vielä kaksi ohjelmaa: elokuva ja näytelmä

Sunnuntaina 3.4. seminaareja klo 11 ja klo 13 alkaen

Sosiaalifoorumin päätöskeskustelu

PAIKALLISET SOSIAALIFOORUMIT 2011 TAMPEREEN SOSIAALIFOORUMI 1.-2. kesäkuuta Tampereen sosiaalifoorumi yhdistää paikalliset järjestöt ja ihmiset 1.-2. kesäkuuta toimimaan paremman maailman puolesta. Tämän vuoden teemoja ovat paikallisuus, toiminta ja yhteistyö. Foorumi aloitetaan keskiviikkona juhlilla, jotka sisältävät karnevaalikulkueen, katujuhlat Tullintorilla ja bileet Kulttuuritalo Telakalla. Helatorstaina jatketaan keskustelutilaisuuksilla ja työpajoilla Työväenmuseo Werstaassa. Finlaysonin Väinö Linnan aukiolle kokoontuu samaan aikaan Tampereen Mahdollisuuksien tori, joka tarjoaa tietoa vapaaehtoistoiminnasta, musiikkia, makuja ja monikulttuurista ohjelmaa kaiken ikäisille. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan, tekemään ja toimimaan! Lisätiedot: www.tampereensosiaalifoorumi.fi www.mahdollisuuksientori.fi/tampere

OULUN 1. SOSIAALIFOORUMI 10.-11. syyskuuta Teemoja on laaja skaala Oulun kuntaliitosprosessista vapaakauppaan ja finanssikapitalismiin, globalisaatioon, vaihtoehtoiseen tiedonvälitykseen, yksityistämisen ja säästöjen harhaan, ennaltaehkäisevään päihdetyöhön, työelämän ongelmiin ja työttömyyspolitiikkaan. Sosiaalifoorumi järjestetään OULU-opistolla, osoitteessa Suvantokatu 1. Lisätietoja saa Oulun sosiaalifoorumi -toimikunnan puheenjohtajalta osoitteesta katriina.oinas@gmail.com.

klo 15 juhlasali: GLOBAALI DEMOKRATIA Egyptiläinen demokratia-aktivisti ja bloggari Amr Gharbeia Kommentit: professori Heikki Patomäki ja journalisti Hanna Nikkanen

TURUN SOSIAALIFOORUMI SYKSYLLÄ 2011. Lisätietoja tarjoavat nettisivut: http://turunsosiaalifoorumi.fi/

2.HELSINKI, –3.4.2011 ARBIS


TYÖELÄMÄ kolumni ANNA KONTULA

KLO 12 - LUOKKA 13

AY-liike, tuottaja-asiakas vai yhteiskunnallinen uudistaja?

L AUANTAI 2.4.

Tutkija Juhani Tarkkonen johdattelee aiheeseen, jonka jälkeen paneelikeskustelu: kenttä puhuu!

VARJOIHMISTEN VARJOYHTEISKUNTA HARMAA TALOUS LAAJENEE, sen tietävät kaikki. Maatilojen ja rakennustyömaiden lisäksi pimei-

tä töitä tehdään varsinkin kuljetus- ja palvelualoilla. Laskelmissa viiden miljardin vuosittaisista veromenetyksistä ei ole vielä lainkaan mukana kunta-alan pimeitä ylitöitä. Väestötilastoissa näkyvällä porukalla on ainakin periaatteessa vaihtoehtoja. He voivat tehdä töitä pimeästi tai verokirjalla. Hätätapauksessa he voivat hakea sairastai työttömyyspäivärahaa. Harmaalla sektorilla on kuitenkin myös sellaisia työntekijöitä, jotka eivät epämääräisen oleskelustatuksensa vuoksi voi valita. Paperittomat siirtolaiset muodostavat jo nyt Euroopassa arviolta 8–12 miljoonan varjoväestön. Suomen alueella myös väliaikaisella oleskeluluvalla tulleet vierastyöläiset ovat merkittävä ryhmä. Ihmisten oikeudet ja mahdollisuudet siis vaihtelevat. Silti heidän tarpeensa pysyvät pitkälti samoina. Kaikki me haluamme jonkinlaista toimeentuloturvaa ja saada hoivaa sairaana ja vanhana. Useimmat meistä myös haluavat rakentaa lapsilleen vähän helpompaa elämää kuin itsellä on ollut. Vastauksena näihin toiveisiin päätyi Suomi aikanaan rakentamaan vahvan julkisen sektorin hyvinvointiyhteiskuntaa. Nämä rakenteet suojelevat edelleen Suomen kansalaisia. Väliaikaisesti maassa oleskeleva siirtotyövoima on kuitenkin oikeutettu vain pieneen osaan julkisia palveluita ja sosiaaliturvaa, paperittomat eivät siihenkään. Heidän on järjestettävä elämänsä ilman virallisen Suomen tukea tai suojelua. Niinpä näkyvän yhteiskunnan huokosiin alkaa vähitellen kasvaa epävirallisia turvaverkkoja ja palveluita. Ensin tulevat bisnespohjaiset järjestelyt anonyymeistä nettilääkäreistä ja pimeistä lastenhoitajista aina rikollisjärjestöjen turvamiespalveluihin. Vähän myöhemmin heräävät seurakunnat ja muut voittoa tavoittelemattomat toimijat. Ne organisoivat maanalaisia sairaaloita, salaisia majataloja ja kellarien kielikursseja. Varjoväestö suhtautuu lakiin vain ulkoisena olosuhteena, eihän sillä ole sen paremmin juridisia kuin poliittisiakaan oikeuksia. Varjoyhteiskunnan järjestystä pidetäänkin yllä sukujen, kansallisuuksien ja liittoumien keskinäisellä voimatasapainolla. Aikaa myöten epävirallinen yhteiskunta kasvaa symbioosiin virallisen kanssa. Paperittomat oppivat käymään kunnallisissa terveyskeskuksissa tuttaviensa kelakorteilla. Yrittäjät mukautuvat maksamaan työntekijöidensä palkkoja kolmannen osapuolen tilille, jos työntekijällä itsellään ei ole työlupaa. Kukaan illallisvieraista ei erehdy utelemaan tummahipiäisen sisäkön taustoja, niin monen keskiluokkaisen kodin keittiössä puuhaa paperiton siirtolainen. Vaikka osa väestöä näin suljetaan virallisen yhteiskunnan – sen tilastojen ja oikeuksien – ulkopuolelle, eivät ihmiset silti katoa minnekään. He jatkavat elämäänsä kaupunkien katvealueilla, kaikkine noine iloineen ja tarpeineen, jotka tekevät meistä ihmisiä. Samalla he kuitenkin tulevat vaikuttaneeksi yhteiskuntaamme enemmän kuin äänestämällä koskaan olisi mahdollista. Kirjoittaja on sosiologi ja tutkija

KUNNON TYÖTÄ KAIKILLE

Vuoden 2011 Sosiaalifoorumissa on haluttu nostaa esiin työelämässä hauraassa asemassa olevat ihmiset. ”Oikeus olla ihminen – siirtotyöntekijänä Suomessa” ohjelman asiantuntijapaneelissa ottavat kantaa europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari, valvontajohtaja Markku Marjamäki sosiaali- ja terveysministeriöstä, II. puheenjohtaja Kyösti Suokas Rakennusliitosta sekä tutkija Anna Kontula. ”Maahanmuuttajat työelämässä”-seminaarissa paneudutaan siihen, miksi työ ei välttämättä integroi ulkomailta tulleita suomalaiseen yhteiskuntaamme. Sosiaalifoorumissa pyörii laadukkaita dokumenttielokuvia globaalin tuotantoketjun työoloista sekä siirtolaisuudesta; China Blue, Säädyllinen tehdas ja Paratii-

TYÖELÄMÄTALO si, kolme matkaa tässä maailmassa. Hauraassa asemassa ovat myös vajaatyöllistetyt ja pätkätyöläiset, kunnon työ on jostain syystä hukassa. Työelämän ongelmista keskustellaan syvemmin ”Kunnon työ”-seminaarissa. Onko ammattiyhdistysliike enää yhteiskunnallinen uudistaja? Paluumatkaa ruohonjuuritasolle tekevät tutkija Juhani Tarkkosen johdolla Oikeutta siivoojille liikkeen Kirsti Kangas sekä pääluottamusmiehiä monelta eri alalta. Kun ainoa kauppatavara on työ, miten toimitaan? Työtaisteluoikeudesta puhuvat Sosiaalifoorumissa sekä ammattiliittojohtajat että työntekijät. OSALLISTU SINÄKIN TYÖELÄMÄN OHJELMIIN JA KERRO OMA MIELIPITEESI NYKYPÄIVÄN TYÖELÄMÄSTÄ.

KLO 12 - LUOKKA 22

Dokumenttielokuvia globaalin tuotantoketjun työoloista sekä siirtolaisuudesta, laittomasta ja laillisesta Elokuvat: 1. China Blue 2. Säädyllinen tehdas 3. Paratiisi, kolme matkaa tässä maailmassa

KLO 14 - JUHLASALI

Oikeus olla ihminen – siirtotyöntekijänä Suomessa Seminaarin alustaa mm. tutkija Anna Kontula, jonka jälkeen asiantuntijapaneelissa eurokansanedustaja Liisa Jaakonsaari, TEM:n johtaja Markku Marjamäki ja Rakennusliiton 2. puheenjohtaja Kyösti Suokas. Lopuksi yleisökeskustelua. KLO 16 - LUOKKA 45

Eläke ”uudistus” ja suomalaisen työväenluokan kurittaminen Villejä tutkijaennusteita on esitetty siitä, että vuonna 1985 syntyneen eläke olisi enää 35 % tämän ansiotasosta. Tämä muutos perustuu elinaikakertoimeen eli eliniän pidentymiseen, mutta toisaalta myös työelämän kehittyminen yhä enemmän kohti pätkätöitä vaikuttaa eläkekertymään. Mitä siis tulevaisuus tuo tullessaan kun jo nyt eläkkeiden taso jää jälkeen palkkakehityksestä? Muuttuvista eläkkeistä keskustelemassa mm. Toni Hamutta ja Mira Auer. KLO 16 - LUOKKA 23

Työtaisteluoikeus (Pro) Työtaisteluoikeudesta puhumassa Kaarlo Julkunen (PAM), Thelma Åkers (SLSY) sekä ahtaaja Jape Loven (AKT).

KLO 11 - LUOKKA 23

SUNNUNTAI 3.4.

Visio joustavista työmarkkinoista Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon vetämän seminaarin aiheena ovat vajaatyöllistetyt, vuokratyö ja prekaari työ. KLO 11 - LUOKKA 42

Voimaa Työllisyysvoimalasta: työn teettämisen moninaistuneet tavat ja pätkä- ja silpputyöläisten asema 2015 Työn teettämisen moninaistuneista tavoista puhumassa mm. tutkija, eduskuntavaaliehdokas Pilvi Torsti. KLO 13 - LUOKKA 13

Maahanmuuttajat työelämässä: Työ ekskluusion tuottajana? Miksi työnteko ei välttämättä integroi? Miksi maahanmuuttajat ajautuvat matalapalkkatyöhön ja harmaan talouden piiriin? Miten erilaiset asenteet vaikuttavat maahanmuuttajien työllistymiseen? Näitä kysymyksiä käsitellään tässä asiantuntija Eve Kyntäjän (SAK) ja professori M’hammed Sabour’in pitämässä seminaarissa.

2.–3.4. 2011 HELSINKI, ARBIS


KOULUTUS, KULTTUURI JA TAIDE kolumni KATRI KOROLAINEN-VIRKAJÄRVI

ELÄKELÄISTEN SUOMESSA EI NUORILLAKAAN NOUSE? POLITIIKASSA INNOVAATIOILLA on sijansa. Entinen pääministeri Matti Vanhanen lanseera-

si keväällä 2009 Rukan hangilla keksimänsä mantran työurien pidentämisestä. Ammattiyhdistysliikkeen vuosia torppaama keskustelu eläkeiän nostamisesta nousi poliittisen debatin keskiöön. Vaikka konkreettisia päätöksiä työurien pidentämisestä ei olekaan paljoa tehty, hallitsee työuradiskurssi kiistatta poliittista keskustelua kevään eduskuntavaaleissa. On eittämättä totta, että huoltosuhteen heikentyessä työuria tarvitsee pidentää niin alusta, lopusta kuin keskeltäkin. Jännittävää sen sijaan on, että työurilla pystytään tällä hetkellä poliittisesti perustelemaan valtakunnassa mitä vain, aina leikkauksista massiivisiin investointeihin. Hillittömimpiä esimerkkejä ovat esitykset opintotuen muuttamisesta lainapainotteiseksi tai lukukausimaksujen käyttöönotto. Kannattajien mukaan opintoajat lyhenisivät ja työurat pitenisivät, jos opiskelijat osallistuisivat nykyistä vahvemmin koulutuksensa kustannuksiin. Tutkimukset osoittavat, että Suomi on koulutuksen huippumaita ja meillä on tasa-arvoisimmat kouluttautumismahdollisuudet koko maailmassa. Miksi tästä halutaan luopua? Voisivatko suomalaiset kerrankin olla ylpeitä saavutuksistaan? Kannattaako toimivaa järjestelmää romuttaa? Hurjimpia ovat kuitenkin vanhoja hyviä aikoja nostalgisoivat suurten ikäluokkien edustajat, jotka penäävät paluuta nuoruutensa käytäntöihin. Entisaikojen kovan elämän mytologisoimisseuran aktiivit ovat eittämättä oikeassa siinä, että ennen oli kunnollista. Elettiin lainaksi, juotiin punkkua muovimukeista ja villapaidat päällä hiihdettiin yliopistolle kesät-talvet. Mutta suuret ikäluokat muuttivat Suomea peruuttamattomasti. Suomesta tehtiin korkean osaamisen innovaatioyhteiskunta uudistamalla päivähoito ja peruskoulu. Korkeakoulutuksesta tuli suurten ikäluokkien myötä massojen oikeus. Luotiin asuntolainan korkovähennysjärjestelmä, kunnolliset työehtosopimukset ja hyvinvointivaltio. Lopuksi vallankumous kruunattiin anteliaalla eläkejärjestelmällä. Hyvä näin, mutta järjestelmän ylläpitokoneisto alkaa tulevina vuosina köhiä pahasti, kun harmaantuvaa Suomea kannattelee miltei puolta pienempi ikäluokka. Hyvinvointivaltion menestystarina pohjaa vahvasti koulutukseen. Juhlapuheiden lisäksi korkean osaamisen pitäisi kuitenkin näkyä myös arkipäivän tekoina. Innovaatiojärjestelmän lisäksi Suomen tulisi panostaa myös isänmaan toivoihin. Opiskelijan näkökulmasta tilanne ei näytä niin ruusuiselta. Akateeminen työttömyys hipoo kaikkien aikojen huippulukemia. Yksinasuvista opiskelijoista 90 % elää suhteellisen köyhyysrajan alapuolella. Korkeakouluopiskelijalla on käytettävissään keskimäärin 13 euroa päivässä asumiskustannuksien jälkeen. Opintorahan ostovoima on heikentynyt 13 % vuodesta 1992, jolloin nykyinen opintotukijärjestelmä luotiin. Opintotuki on 1.3. alkaen ainoa vähimmäisetuus, jota ei ole sidottu kansaneläkeindeksiin. Inflaation ja kulutusverojen noustessa opiskelijoiden ostovoima heikkenee edelleen. Tätäkö isänmaa haluaa toivoilleen antaa? Kirjoittaja on Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja

KOULUTUS, KULTTUURI JA TAIDE -TALO TULEVAISUUS SYNTYY NYT

Eri puolella kaupunkia. Kiasman kahvilassa, yliopiston käytävällä, puoluetoimistossa, bussipysäkillä… Eri puolilla on kokoonnuttu yhdessä miettimään, miten tulevaisuus syntyy. Millaisia sukupolvia me nyt kasvatamme? Millainen on kulttuurin tulevaisuus? Millainen on ihmisten tulevaisuus? Koulutus-, kulttuuri ja taide -talon pääseminaarissa Korkeakoulutus muutoksessa. Suomen Ylioppilaskuntien Liitto yhteistyökumppaneineen haastaa tulevan hallituskauden korkeakoulupolitiikan. Entä minkä varaan peruskoulutuksemme rakentuu? Seminaarissa Oikeus ja kohtuus kasvatuksessa haastetaan näke-

mään kasvatus ja koulutus toisesta näkökulmasta. Seminaarissa Homot amiksessa pohditaan tämän päivän opiskelijan mahdollisuuksia olla sinut seksuaalisuutensa kanssa ammattikouluyhteisössä. Tulevaisuus tarvitsee myös kuvaajansa. Seminaarissa Taideammattilaisen tulevaisuus joukko eri taidealojen edustajia kokoontuu käsittelemään taiteentekijän koulutukseen ja toimeentuloon liittyviä kysymyksiä. Seminaarissa Miten vasemmisto voi vallata kulttuurisen hegemonian? keskustellaan taiteen, politiikan ja median suhteesta ennakkoluulottomasti. Koko viikonlopun ajan Yhteisöllinen taidepaja, jossa voi taiteen keinoin päästä kertomaan viestinsä tulevalle hallitukselle. Ars longa vita brevis!!

KLO 14 - LUOKKA 23

Tehtävä Suomelle – Kitketään köyhyys kunnollisella koulutuksella

L AUANTAI 2.4.

Seminaarissa lähestytään koulutusta ja köyhyyttä kolmesta eri näkökulmasta: Johtaja Tapio Huttula (HUMAK): Työvoimapoliittinen koulutus opetusministeriön alaiseksi. Erikoistutkija Tarja Heino (THL): Koulutus pelastaa huostaanotetun lapsen tulevaisuuden. Erikoistutkija Pekka Tiainen (TEM): Onko koulutuslupaus pettämässä? KLO 14 - LUOKKA 12

Homot amiksessa Keskustelu ammattiin opiskelevien seksuaalivähemmistöjen asemasta oppilaitoksissa. Mukana tutkija, opiskelija ja opettaja. KLO 16 - JUHLASALI

Korkeakoulutus muutoksessa Paneelissa ylioppilaskuntien, työelämän, yliopistojen ja eri puolueiden puheenvuoroja korkeakoulutuksen muutoksesta.

KLO 11 - LUOKKA 13

Taideammattilaisen tulevaisuus?

SUNNUNTAI 3.4.

Missä koulutetaan taiteilijat? Millainen on taiteilijan eläketurva? Ohjaako elinkeinoelämä vapaata taidetta? Näistä asioista keskustellaan tässä TOKYO ry:n ja Taidemaalariliiton järjestämässä seminaarissa. KLO 11 - LUOKKA 11

Miten vasemmisto voi vallata kulttuurisen hegemonian? Keskustelua median ja kulttuurin rajapinnalla KLO 13 - LUOKKA 23

Oikeus ja kohtuus kasvatuksessa Seminaarin aiheina mm. globaalikasvatus, Freire, sosiaalipedagogiikka ja opetuksen arvomaailma. KLO 13 - LUOKKA 35

Elämmekö unessa – Yrjö Kallisen elämä ja totuus Dokumentaristi Timo Korhonen haastattelee kirjailija Matti Salmista ja vapaata tutkijaa Hilkka Pietilää.

BUSSIKULJETUS JOENSUUSTA – VARAA PAIKKASI!

MATKA SOSIAALIFOORUMIIN 2-3.4.2011 REITTIÄ JOENSUU – VARKAUS – MIKKELI – HELSINKI

Aikataulu:

La 2.3. klo 6.00 Joensuun tilausajopysäkki, Siltakatu klo 7.30 Varkaus, ABC (Severin vieressä) klo 9.00 Mikkelin linja-autoasema klo 11.45 Helsinki Reitin varrelta pääsee tietysti myös kyytiin, mutta reitiltä ei kuitenkaan ehditä poikkeamaan. Paluu sosiaalifoorumin ohjelman päätyttyä sunnuntaina. Matkan edestakainen hinta 30 e/henkilö. Paikkavaraukset: markku.o.aho@gmail.com tai 044-5767201 (tekstarilla)

2.HELSINKI, –3.4.2011 ARBIS


TA LO U S J A H Y V I N V O I N T I

KLO 12 - LIIKUNTASALI

L AUANTAI 2.4.

Miksi ja miten pääomaverotusta on muutettava KLO 12 - LUOKKA 12

Miten leikkauslistat kaadetaan? – kokemuksia kansalaistoiminnan tuloksista Suomen kunnissa

kolumni HEIKKI TAIMIO

Kokemustenvaihtoa kuntien palvelujen leikkauksia vastustaneiden toimijoiden kesken. Puhujina Helsingin ja Vantaan Pro-kuntapalvelujen edustajia sekä Turun kirjastoliikkeen toimijoita.

KLO 12 - LUOKKA 31

Osallisuustalouskeskustelu

Markkinatalouden keskeisten myyttien kautta peilataan osallisuustalouden mahdollisuuksia talouden instituutioiden ja päätöksenteon uudistamisesta niin työpaikoilla kuin kansainvälisestikin. Puhujina Parecon Finlandin Antti Jauhiainen, Joona Mäkinen ja Tuomas Salonen, sekä kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki.

ONKO KESTÄVYYSVAJE TODELLINEN?

KLO 12 - LUOKKA 41

Miten hyvinvointi järjestetään degrowth-yhteiskunnassa?

RUNSAAN KUUKAUDEN KULUTTUA pidettävien eduskuntavaalien alla ehdokkailta tivataan kan-

nanottoa leikkauslistoihin ja veronkorotuksiin. Valtamedia on ottanut ihan täydestä valtiovarainministeriön näkemyksen, että vyötä on jatkossa kiristettävä roimasti niin valtiolla kuin kunnissakin. Sitä on kuitenkin vahvat syyt epäillä. Valtiovarainministeriön synkkä näkemys perustuu sen viime joulukuussa julkistamaan raporttiin “Julkisen talouden valinnat 2010-luvulle”, jonka mukaan julkisen talouden kestävyysvaje on 5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Toisin sanoen valtion, kuntien sekä työeläkelaitosten ja muiden sosiaaliturvarahastojen veroja maksutuloja olisi lisättävä ja/tai menoja leikattava runsaalla 10 miljardilla eurolla ensi vaalikauden aikana eli vuoteen 2015 mennessä. Muutoin Suomen julkinen talous ei olisi kestävällä pohjalla. Suunnilleen tämän verran on VM:n laskelmista kerrottu valtamediassa. Puolueita ja ehdokkaita punnitseville kansalaisille olisi kuitenkin hyödyllistä kertoa, kuinka huteralla pohjalla VM:n kestävyysvajearvio todellisuudessa on. VM:n laskelmissa on useita heikkoja kohtia, joista mainittakoon tässä muutamia. Ministeriö nojaa EU:ssa sovittuun periaatteeseen, että julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on vakiinnutettava lähtövuoden tasolle - tässä tapauksessa vuoden 2015 vähän yli 50 prosenttiin. Ei ole mitään pakkoa eikä edes järkiperustetta menetellä näin. Suomen julkisen velan tilanne on EU:n parhaita. Suurten ikäluokkien aiheuttamia lisämenoja lähivuosikymmeninä voitaisiin aivan hyvin kattaa väliaikaisella lisävelalla. Kaikki merkit viittaavat siihen, että monet muutkin EU-maat joutuvat tekemään näin. VM:n mukaan sen laskelmien “oletukset vastaavat pitkälti EU:ssa yhteisesti sovittuja oletuksia” - mutta mistä ne ovat lähtöisin? VM:llä on aikaisemmin ollut ikävä tapa syöttää omia näkemyksiään kansainvälisille arvioijille, joiden tiedot Suomen tilanteesta ovat puutteellisia. Ei ole ihmekään, että EU:n komission, OECD:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston kestävyysvajeluvut ovat samaa luokkaa kuin VM:llä. Laskelmien helposti kyseenalaistettavia oletuksia ovat mm. bruttokansantuotteen totuttua paljon heikompi kasvu (1,7 % vuodessa), nettomaahanmuuton jääminen nykytasolle (+ 15 000/v) ja työurien piteneminen vain 1½ vuodella vuoteen 2025 mennessä. Julkisen velan reaalikoroksi VM olettaa koko ajan 3 prosenttia, vaikka se on viime aikoina ollut jopa negatiivinen ja voisi hyvin olla sitä jatkossakin. Tuoreet arviot (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos 2,5 % ja Nordea 3 %) osoittavat, että VM:stä riippumattomat kestävyysvajelaskelmat jäävät merkittävästi alemmiksi. Palkansaajien tutkimuslaitoskin on arvioinut, että jo vuonna 2014 julkisen talouden tilanne olisi runsaat 7 miljardia euroa parempi kuin VM:n laskelmissa. VM ei tuota puolueettomia virkamiesarvioita, jotka olisi kiveen hakattu. Tämän superministeriön rooli valtion kirstunvartijana näkyy sen varovaisissa ja synkistele­ vissä arvioissa. Sen ilmapiiri tarttuu nopeasti kaikkiin, jotka menevät sinne töihin, henkilön poliittisesta kannasta riippumatta. Kannattaa myös muistaa, että VM on ministerinsä Jyrki Kataisen (kok) poliittisessa ohjauksessa. Puolueelle, jonka ideologisena linjana on keventää verotusta ja siirtää mahdollisuuksien mukaan eri toimintoja julkiselta puolelta yksityiselle, sopii mainiosti, että kestävyyslaskelmat viittaavat tarpeeseen leikata julkisia menoja. Kirjoittaja on Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija

Tilaisuudessa pohditaan konkreettisia toimia, joilla kaikkien hyvinvointi turvataan hallitun talouslaskun oloissa.

KLO 12 - LUOKKA 45

Solidaarisuustaloustiede

Seminaarissa kartoitetaan maailmansosiaalifoorumin peruskirjaan soveltuvia taloudellisia käytännön esimerkkejä Suomessa. Maanviljelijä Jukka Lassila esittelee suunnitelmiaan solidaarisuustalouden kehittämisestä maatilan ympärille sekä Etelä-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistyksen toimintaa.

KLO 14 - LUOKKA 13

Epävarmuudesta hyötyjät Suomessa ja maailmalla

Mitkä intressiryhmät hyötyvät taloudellisesta ja poliittisesta epävarmuudesta sekä jatkuvasta talouden heilahtelusta Suomessa ja muualla. Matti Ylönen tarkastelee globaalista epävarmuudesta hyötyjiä, Ville-Pekka Sorsa analysoi pörssimaailman epävarmuuden hyväksikäyttäjiä ja Juha Nurmela analysoi millaiset intressiryhmät Suomessa hyötyvät köyhyydestä ja epävarmuudesta.

KLO 14 - LUOKKA 41

Miehet, naiset ja raha

Tiedämme, että palkkatilastoissa naisen euro on 80 senttiä, mutta miten verotus vaikuttaa miesten ja naisten tuloeroihin? Miten muun muassa julkisten palvelujen karsiminen sortaa naisia? Onko sosiaaliturva sukupuolittunut? Entä miten perustulo vaikuttaisi sukupuolten suhteisiin? Keskustelemassa Leena Eräsaari, Martina Reuter, Katri Immonen ja Silvia Modig.

KLO 14 - LUOKKA 45

Raha – kulttuurimme sokea kohta

Raha on itsestäänselvä instituutio jonka harva kyseenalaistaa. Nykyisellään se johtaa moniin ongelmiin sekä Suomessa että globaalisti. Missä mättää ja millainen olisi kestävä ja reilu rahajärjestelmä. Kun rahan vallasta on vapauduttu, voidaan maapallon ongelmia alkaa toden teolla ratkomaan. Alustajina Henry Brade ja Ville Iivarinen.

KLO 16 - LUOKKA 13

Mahtuuko hyvinvointi yhteen mittariin?

Bruttokansantuote on kansantalouden aktiviteetin mittari, mutta sitä käytetään usein myös vaurauden ja hyvinvoinnin mittarina. BKT:ta ei ole kuitenkaan suunniteltu hyvinvoinnin mittariksi. Miten hyvinvointi ja subjektiivinen onnellisuus voidaan vangita tilastoihin? Mitä pitäisi ja mitä ylipäätään voidaan mitata? Alustajina Jussi Ahokas (VATT) sekä Jukka Hoffren (Tilastokeskus).

KLO 16 - LUOKKA 12

Finanssikriisin varjo KLO 18 - JUHLASALI

Ajan henki –elokuva

SUNNUNTAI 3.4. KLO 11 - LUOKKA 12

KLO 13 - LUOKKA 42

Puhutaan rahasta

Velka ja anteeksianto – paneeli oikeudenmukaisuudesta ja kohtuudesta

Katsotaan pätkä elokuvasta The money fix, jossa selitetään rahan luomisen Jeesuksen kehotti seuraajiaan rukoilemaan “anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin periaatteita. Elokuvaa kommentoi rahoitusmarkkinatutkija Lauri Holappa annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velassa”. Pitäisikö velat todella antaa anteeksi? Attacista, joka jälkeen pohditaan vaihtoehtoja nykyiselle rahajärjestelmälle. Keskustelemassa pastori Kai Sadinmaa, teologian maisteri Anssi Almgren sekä Helsinki Mission toiminnanjohtaja pastori Olli Valtonen (kok). Juontajana toimittaja Janne Villa.

KLO 13 - JUHLASALI

Perustulo – miten, milloin ja millä rahalla?

KLO 13 - LUOKKA 12

On aika siirtää perustulokeskustelu kyllä-ei -asetelmasta konkretiaan ja poh- Aikapankin Tovimarkkina tia sitä, millainen perustulojärjestelmä meille olisi luotava ja millaisin menetelmin. Perusturvavisionäärit Ville Ylikahri (vihr), Jouko Kajanoja (vas) ja Arja Alho (sdp) esittelevät mallinsa perustulosta. Helsingin työttömien toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantola arvioi mallien vaikutuksia työttömän elämään. Keskustelua johtaa perustuloaktivisti, Dan Koivulaakso (vas).

Tervetuloa Aikapankin Tovimarkkinoille! Tovimarkkinoilla Aikapankin jäsenet esittelevät ja antavat palveluitaan, kuten hierontaa, hiustenleikkuuta, lastenhoitoa, sukkien parsintaa ja leivontaa. Aikapankin Tovimarkkinoilla vaihdetaan palveluita aikaa vastaan. Kaikki työ ja aika on saman arvoista. Eurojen sijaan valuuttana on aika. Ajatuksena on perinteisen naapuriavun henkiin herättely, mutta palvelujen vaihto ei ole ainoastaan kahdenvälistä, sillä myös erilaiset järjestöt voivat osallistua.  

2.–3.4. 2011 HELSINKI, ARBIS


DEMOK R ATI A JA OS A L L I S U U S

KLO 12 - LUOKKA 42

KOLME AJATUSTA KANSANVALLASTA

Ihmisoikeudet ja vapaa liikkuvuus

Seminaari, jossa alustuksen ja keskustelun merkeissä pohditaan ihmisoikeuksien toteutumista EU:n vapaan liikkuvuuden nimissä. Puhujana filosofian tohtori Sylvain Kipré.

KLO 12 - LUOKKA 35

Economic Democracy and Universalism

DEMOKRATIAN JUURET Demokratia on tärkeää kolmesta syystä. Ensimmäinen syy on ihmisten erilaisuus. Jos olisimme samanlaisia kuka tahansa meistä voisi tietää mitä kukin meistä haluaa. Voisimme tällöin delegoida yhteisten asioiden hoitaminsen harvoille. Mutta koska olemme erilaisia olemme kaikki toiveissamme, tarpeidemme arvioinnissa ja uusien ideoiden keksijöinä ja aloitteiden lähteinä korvaamattomia. Toinen syy on ihmisen yhteisöllinen olemus. Taloustieteen ja evoluutioteorian ruokkiman pinnallisen ihmiskuvan mukaan ihmisen tahto muodostuu olennaisesti muista ihmisistä riippumatta. Kuitenkin tiedämme seuraavaa: minä voin ymmärtää mitä minä haluan vain jos saan vapaasti kohdata sinut ja muut ihimset. Se, mitä te haluatte ja toivotte ja esitätte vaikuttaa minuun - siihen mitä minä haluan ja toivon ja saatan ehdottaa. Vain demokraattisen yhteisön jäsenenä - yhdessä muiden kanssa - voin kasvaa vapaasti omaksi itsekseni. Kolmas syy on ns. Platonin virhe. Platon uskoi, että demokratiaa parempi vaihtoehto olisi valistunut harvainvalta. Hän ei huomannut, kuinka vaikeaa on taata että harvainvalta pysyy valistuneena. Kuinka takaamme etteivät valistuneiden hallitsjoiden ohi valtaan nouse Stalin, Hitler tai sokeat markkinavoimat?

DEMOKRATIA ILMASTONMUUTOKSEN AIKAKAUDELLA Ympäristöliikkeen sisällä yhä useampi on alkanut puhua aikapulasta tavalla, joka uhkaa kääntyä demokratiaa vastaan. Moni saattaa ajatella yhdysvaltalaisen sosiologin Michael Mannin tavoin, ettei vastuullista ilmastopolitiikkaa ehkä voida toteuttaa riittävän nopeasti demokratian keinoin. Minullakin on ystäviä, jotka puhuvat vakavaan sävyyn siitä, että nyt tarvitaan suurten yhtiöiden ja vahvojen johtajien apua tehokkaiden teknisten ratkaisujen käyttöönottamiseksi. Demokratialle ei heidän käsityksensä mukaan ole aikaa sillä ihmiset eivät ole valmiita riittävän nopeasti luopumaan tuhoisista kulutustottumuksistaan. Pidän tällaisia ajatuksenkulkuja psykologisesti ymmärrettävinä mutta planeetan tulevaisuuden kannalta vaarallisina.

GLOBALISAATIOKRIITTISEN LIIKKEEN TULISI HARRASTAA STRATEGISTA JA KRIITTISTÄ ITSEARVIOINTIA. Olemme kamppailleet Tobinin veron ja tiukan globaalin ilmastosopimuksen puolesta jo kahden kymmenen vuoden ajan. Miksi tulokset ovat niin laihoja? Globali liike, jota olemme sosiaalifoorumeiden ja temaattisten kampanjoiden kautta rakentaneet, on panostanut suhteettomasti ylikansalliseen tasoon. Liian monella on myös epärealistisia haaveita Euroopan unionista globaalin vastuun edistäjänä: yhtiövalta ja demokratian heikkous ovat EU:ssa jättiläismäisiä ongelmia. Jos haluamme tuloksia demokratisointipolitiikan pitää olla kokonaisvaltaista. Itsehallinto, autonomia, paikallisuus, omavaraisuus mutta myös kansallinen demokratia ja kuntataso ovat tärkeitä. Aloiteoikeus ja kansanäänestykset kaikilla tasoilla ovat tärkeitä. Mutta vaaleja ja puolueitakin tarvitaan. Ellei kansanvallan koko ketju toimi globaali demokratisointi jää tyhjäksi haaveeksi. Kirjoittaja on kansalaisaktivisti ja filosofi

Sosiaalifoorumin kantavana ajatuksena on se, että toisenlainen maailma on mahdollinen. Kansalaisten toimintamahdollisuudet vaikuttavat merkittävästi siihen, miten yhteiskuntamme toimivat ja kenen hyväksi. Demokratia- ja osallisuuskysymykset ovatkin vuoden 2011 sosiaalifoorumissa hyvin edustettuna. Foorumissa järjestetään yhteensä yksitoista aihetta käsittelevää tapahtumaa, jotka käsittelevät niin mediaa, internetin vaikutuksia kansalaistoimintaa kuin kansalaisliikkeiden tarvettakin. Politiikkaa ruoditaankin useista näkökulmista. Vasemmistotaiteilijat ja -kulttuurityöntekijät-toimintaryhmä VATAK ehdottaa vasemmiston ja vihreiden yhdistämistä. Pakolaisneuvonnan järjestämässä

Suomen turvapaikkapolitiikan suunta ja seuraukset

Suomessa on vaadittu turvapaikkapolitiikan kiristämistä ”yleiseurooppalaiselle tasolle”. Tärkeämpää olisi kuitenkin saavuttaa aito vastuunjako ja oikeudenmukainen turvapaikkajärjestelmä EU:n tasolla. Tilaisuudessa ovat keskustelemassa Pakolaisneuvonnan lakimies Liisa Välimäki, ministeri Astrid Thorsin eritysavustaja Thomas Bergman ja tutkija Suvi Keskinen Turun yliopistosta.

kolumni THOMAS WALLGREN

Toisenlainen maailma tehdään

L AUANTAI 2.4.

KLO 12 - LUOKKA 23

tilaisuudessa pohditaan Suomen turvapaikkapolitiikan suuntaa ja seurauksia nykyisessä pakolaisvastaisesta ilmapiiristä. Metropolipolitiikan ja suoran demokratian lisäksi syvennytään myös Helsingin Sanomien journalismiin ja uraaniaseisiin. Euroopan unioni näkyy demokratia- ja osallistumistalossa vapaan liikkuvuuden ja Eurooppalaisen kansalaisaloitteen teemoissa. Rakenteisiin liittyviä kysymyksiä puretaan, kun pohditaan kapitalismin vaihtoehtoja, taloudemokratiaa ja universalismia sekä internetin vaikutuksia demokratian mahdollistajana - ja toisaalta informaation leviämisen estäjänä. Osallistumisen mahdollisuudet vaikuttavat kansalaistoimijoihin monilla eri politiikan aloilla. Demokratia- ja osallistumiskysymyksissä seminaareja järjestävät niin ympäristöliikkeen, vasemmiston kuin ihmisoikeusliikkeenkin toimijat. Aiheista on keskustelemassa monenlaisia maailman muuttajia - tutkijoita, lakimiehiä, ministereitä ja aktivisteja. Tähän joukkoon ovat kaikki tervetulleita.

Nature has been kind enough to provide abundant natural resources to every region of this earth, but she has not given guidelines on how to distribute these resources among the members of society. A seminar in english with Proutist Universal speaker Ravi & Neohumanist Education speaker (Gurukul) Dada Gatiimayananda.

KLO 14 - LUOKKA 42

Internet, demokratia ja osallistuminen

Yleinen käsitys on, että internet sellaisenaan toimii sananvapauden ja demokratian hyväksi. Toisaalta sitä on käytetty esimerkiksi mielenosoittajien identifioimiseen tai vallanpitäjille kiusallisen informaation leviämisen estämiseen. Mitkä ovat internetin mahdollisuudet demokratian ja kansalaisosallistumisen edistämiseen.

KLO 14 - LUOKKA 33

Loppuiko historia? - Kaatuuko kapitalismi? Keskustelua finanssikriisistä ja kapitalismin vaihtoehdoista

Onko tulevaisuus sosialismin vai barbarismin? Riittääkö kohtuus- tai onnellisuustalous vai tarvitaanko perusteellinen järjestelmän muutos? Kapitalismin kriisiä käsittelevässä seminaarissa mukana mm. Antti Ronkainen Tampereen yliopistosta.

KLO 16 - LUOKKA 21

Kansalaistoimikunta WikiLeaksin ja yleismaailmallisen julkisuusperiaatteen puolesta!

WikiLeaks on nerokkaasti pystynyt käyttämään internetiä ja luomaan perusteita maailmanlaajuiselle salailun vastustamiselle. Samalla se on rakentanut pohjaa yleismaailmalliselle julkisuudelle ja demokratialle. Kokouksessa perustetaan kansalaistoimikunta, joka tutkii ja esittää miten me Suomessa voimme parhaiten tukea avoimuutta ja WikiLeaksia. Mukana professori Heikki Patomäki sekä osuuskunta Katto-Meny.

KLO 16 - LUOKKA 35

Rahaeliitti maksakoon itse kriisinsä - eurooppalainen kansalaisaloite

Mikä on EU:n kansalaisaloite? Voidaanko sen avulla tuoda kansalaisyhteiskunnan tärkeäksi katsomia asioita EU:n agendalle? Puhujina Euroopan vasemmiston hallituksen jäsen Yrjö Hakanen ja Vasemmistoliiton Kirsi Pihlaja.

KLO 16 - LUOKKA 33

Yhdistetään vasemmisto ja vihreät

Kolmen suuren puolueen järjestelmä on murrettava, jotta Suomen poliittinen elämä ei museoidu. Vasemmiston ja vihreiden yhdistäminen sekoittaisi perusteellisesti poliittisen kentän, ja tarjoaisi todellisen punavihreän vastavoiman.

SUNNUNTAI 3.4.

KLO 11 - LUOKKA 21

Mihin kansalaisliikkeitä tarvitaan

Keskustelua moniäänisten kansanliikkeiden vaikutuksesta yhteiskunnalliseen ajatteluun ja niiden roolista vaikuttajana ihmisten lähellä oleviin asioihin ja saadaanko heidän äänensä kuuluville päätöksentekoon asti?

KLO 11 - LUOKKA 22

Helsingin Sanomat – journalismin hautausmaa

Alustus ja keskustelua siitä, miten Helsingin Sanomat on vuosikymmenien varrella käsitellyt vapaakauppaa, Nato-jäsenyyttä, korruptiota ja atomivoimaa. AnnaLiisa Mattsoff kertoo Uraaniaseet kieltoon verkoston toiminnasta ja kansainvälisen kampanjan tähänastisista tuloksista ja työstä jatkossa. Lisäksi esitetään dokumenttielokuva: Uranium 238 Paljastava kuvaus uraaniaseiden kehittelystä USA:ssa ja niiden ottamisesta käyttöön Persianlahden sodassa. Elokuva kertoo köyhdytetyn uraanin radioaktiivisuuden vähättelystä ja vaikutusten peittelystä.

KLO 13 - LUOKKA 11

Onko metropoli pelkkä kuntaliitos?

Vapaus valita toisin -yhdistyksen ja Into-kustannuksen metropolipamfletin merkeissä keskustelemassa kaupunkitutkija TkT Kaarin Taipale ja kaupunginvaltuutetut Elina Moisio ja Yrjö Hakanen.

KLO 13 - LUOKKA 41

Kansan valta – Suora demokratia Suomen politiikan pelastuksena

Suomalaisen demokratian täydennykseksi tarvitaan suoria vaikutusmahdollisuuksia, jotta edustuksellisen  politiikan oikeutus voidaan taata. Pelastaako suora demokratia parlamentarismin? Miten suoran demokratian käyttöönotto tapahtuisi, miksi niin tulisi tehdä ja miten Suomi muuttuisi.


R A UH A JA I H M I SOI K E UD E T KLO 12 - JUHLASALI

L AUANTAI 2.4.

Mistä rauha syntyy?

Keskustelua siitä, miten ruohonjuuritasolla käytävä rauhankasvatus suhteutuu rauhanvälitykseen. Mistä syntyy rauhanvälityksen tarvitsema tahtotila? Mikä on ulkopuolisten rauhantoimijoiden suhde kriisin keskiössä elävien omaan rauhantyöhön? Kuinka realistinen on Suomen kuva itsestään rauhanvälityksen suurmaana? Keskustelemassa sosiaalifoorumin kansainväliset vieraat Gershon Baskin Palestiinasta ja James Channan Pakistanista.

KLO 12 - LUOKKA 11

Terveiset Maailman nuorison ja opiskelijoiden festivaalilta Etelä-Afrikasta

Kansainvälisestä solidaarisuudesta keskustelemassa Etelä-Afrikan 2010 festivaalikävijät Sari Lähteinen ja Teea Jäske, sekä vuoden 1997 Kuuban festivaalin kävijä Juha-Pekka Väisänen. Diaesitys festivaalitunnelmista.

KLO 12 - LUOKKA 33

Meksikon pitkät vallankumoukset ja ensimmäinen todellinen maailmanvallankumous

Yli 60 debattia, seminaaria ja elokuvaesityksiä sekä näytteilleasettajia ja kirjamyyntiä. Järjestäjinä lähes 100 suomalaista kansalaisjärjestöä ja -liikettä. Sosiaalifoorumin ohjelma kokonaisuudessaan

www.sosiaalifoorumi.fi KLO 11 – JUHLASALI

Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä Egyptin kansannousun jälkeen

SUNNUNTAI 3.4.

Egyptiläinen kansalaisaktiivi ja bloggari Amr Gharbeia, Helsingin yliopiston tutkijat Henri Onodera ja Susanne Dahlgren keskustelevat Egyptin kansannoususta alkaneen liikehdinnän taustoja ja tulevaisuutta.

KLO 11 - LIIKUNTASALI

Vastarinnan monimuotoisuus Hondurasin vallankaappauksen vastarinnassa: naisten osallistuminen Naisvetoinen vastarinta? Miksi naiset aktivoituivat Hondurasissa mm. perustuslakiuudistuksen yhteydessä? Mitä muotoja vastarinnalla on? Sosiaalifoorumin kansainvälinen vieras agronomi/ekonomi Alba Ochoa (Hondurasin kansallinen vastarintarintama) kertoo.

V TT Petri Minkkinen alustaa mitä Meksikon kolme pitkää vallankumousta pitivät sisällään, mihin niillä pyrittiin ja kuinka ne liittyivät ja liittyvät kulloisiinkin maailmantapahtumiin. Ja kuinka Meksikon pitkät vallankumoukset vaikuttivat kulloiseenkin maailmanjärjestykseen. Miten Meksikon kolmas pitkä vallankumous kytkeytyy käynnissä olevaan ensimmäiseen todelliseen maailmanvallankumoukseen.

KLO 14 - LIIKUNTASALI

Hondurasin vallankaappaus ja vastarinta valtion laittomuutta vastaan – ihmisoikeudet Hondurasissa

Mitä tapahtui Hondurasissa 2009 ja missä mennään nyt? Miten vallankaappaajat ja vastarinta toimivat? Mikä on ihmisoikeustilanne Hondurasissa? Näistä kysymyksistä kertomassa sosiaalifoorumin kansainvälinen vieras agronomi/ekonomi Alba Ochoa (Hondurasin kansallinen vastarintarintama).

KLO 14 - LUOKKA 11

Sri Lankan tamilien ihmisoikeudet ja ympäristöoikeudet

Sri Lankan sisällissota päättyi muutama vuosi sitten, mutta tamilien tilanne on edelleen huono. Eurokansanedustaja Heidi Hautala puhumassa EU:n Sri Lankapolitikasta ja KIOSin Katja Ilppola kenttäkokemuksistaan Sri Lankan tamilialueilla.

KLO 16 – LIIKUNTASALI

Sosiaalisen protestin verinen tukahduttaminen Meksikossa: valtio vastaan köyhät

Meksikon alkuperäiskansojen ihmisoikeusongelmat, yhteiskunnan militarisoituminen ja väkivalta ihmisoikeuksien puolustajia kohtaan: mitä tapahtuu Oaxacassa, Michoacanissa ja Chiapaksessa? Tilanteesta kertomassa meksikolainen ihmisoikeuksien puolustaja Hector Cerezo (Comité Cerezo, Meksiko).

KLO 16 - LUOKKA 42

Arabialainen vallankumous ja kapitalismin kriisi

Jatkuva vallankumous tänään - kyse on muustakin kuin vain demokratiasta! Mistä tämä maailmaa järisyttävä vallankumousten aalto johtuu ja miten tämä liikehdintä vaikuttaa muuhun maailmaan. Tule keskustelemaan kanssamme! Mukana Dimitris Mizaras, Kaj Henriksson sekä Hannu Reime.

KLO 13 - LIIKUNTASALI

KLO 16 - LUOKKA 41

Monikansalliset intressit Latinalaisessa Amerikassa ja väkivalta

Israelin asekauppa

Meksikossa monikansalliset yritykset tunkeutuvat alkuperäiskansojen maille, yhteiskunta militarisoituu (32  000 kuollutta huumesodan yhteydessä) ja yhteiskunnallinen protesti on kriminalisoitu johtaen mm. katoamisiin sekä laittomiin teloituksiin. Meksikon tilanteesta puhumassa sosiaalifoorumin kansainvälinen vieras, ihmisoikeuksien puolustaja Hector Cerezo (Comité Cerezo, Meksiko). KLO 13 - LUOKKA 21

Siirtokunnat rauhan esteenä – ajankohtaisia kokemuksia palestiinalaisalueilta Israelin siirtokunnat palestiinalaisalueilla ovat paitsi este rauhanpyrkimyksille kahden valtion ratkaisun pohjalta myös jatkuvien ihmisoikeusloukkausten aiheuttaja. Keskustelussa tuodaan esiin siirtokuntien vaikutusta tilanteeseen palestiinalaisalueilla ajankohtaisten esimerkkien kautta. Keskustelemassa israelilaisen Peace Now-rauhanliikkee Settlement Watch –projektia johtava Hagit Ofran sekä EAPPI-ohjelman kautta ihmisoikeustarkkailijana Länsirannalla Hebronin alueella toiminut Laura Tuominen. Tilaisuus osin englanniksi. KLO 13 - LUOKKA 22

KLO 18 - LUOKKA 23

Seven, ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle -näytelmä

Seitsemän kirjailijaa – seitsemän naista. Seven on dokumentaarinen näytelmä, joka on syntynyt seitsemän kirjailijan seitsemästä ihmisoikeustaistelijan haastattelusta. Pohjois-Irlannista, Afganistanista, Venäjältä, Pakistanista, Nigeriasta, Kambodžasta ja Guatemalasta. Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle. ”Well, that’s the best fuckin’ kept secret in the whole world!” Ohjaaja Marcus Groth, näyttelijöinä Saana Salin, Niina Heiskanen, Elina Rinne, Petra Theis, Kati Vainio, Laura Hietala ja Marjo Väkeväinen.

Quien dijo miedo -elokuva. “Kuka sanoi pelko / Who is afraid”, englanninkieliset tekstitykset.

2.–3.4. 2011 HELSINKI, ARBIS


Kallistu vasemmalle. Matti Salminen

YRJÖ KALLISEN ELÄMÄ JA TOTUUS

Opetusneuvos Yrjö Kallisen elämä on Suomen historian merkillisimpiä. Sisällissodassa neljä kuolemantuomiota saaneen filosofin ajatukset ovat nyt ajankohtaisempia kuin koskaan. Sid.

28 €

ELÄMMEKO UNESSA? Yrjö Kallisen elämä ja totuus -keskustelu sunnuntaina 3.4. kello 13–14.30

(ovh 30 €)

Dokumentaristi Timo Korhonen haastattelee kirjailija Matti Salmista ja vapaata tutkijaa Hilkka Pietilää. Suomen sosiaalifoorumi, työväenopisto Arbis, Dagmarinkatu 3, Helsinki. Työväen Sivistysliitto TSL ja Into Kustannus. VAPAA PÄÄSY, TERVETULOA!

! T Y N A TILA

www.intokustannus.fi

27 € (ovh 29 €)

Seppänen Esko

OMA PÄÄOMA

Tässä eräänlaisessa elämäkerrassa Esko Seppänen ei ennusta menneitä vaan puhuu tästä päivästä ja siitä, miten tähän on tultu.

Roy Arundhati

KUUNTELEN HEINÄSIRKKOJA – Merkintöjä demokratiasta Arundhati Roy hahmottelee kirjassaan demokratiaa, jonka on jatkuvasti uudistuttava.

25 € (ovh 27 €)

Jan Liesaho & Vaula Tuomaala (toim.)

ILMAN LENINSETÄÄ, HUOM. Kulttuurivasem­ miston vastaisku.

Kirjassa mukana mm. Esa Kirkko­ pelto, Lissu Lehtimaja, Tuomas Rantanen, Teemu Mäki ja Aku­ liina Saarikoski.

Heikki Hiilamo

UUSI HYVINVOINTI VALTIO Tasa­arvoisen yhteiskunnan reseptit. Hyvin­ vointivaltio, ei kahlitse eikä lannista.

Saara Ilvessalo & Henrik Jaakkola (toim.)

KANSAN VALTA Suora demokratia Suomen politiikan pelastuksena. Emme voi olla vapaita, jos toiset päättävät asioistamme. Vain suora demo­ kratia voi muuttaa järjestelmän.

Tuomas Martikainen

SUOMI REMIX Kirjassa on vil­ voittavaa faktaa maahanmuutosta. Se ravistelee usein toistettuja harhoja.

Into-pamfletit 15 € /kpl (ovh 17 €)


Työntekijöillä pitää olla yhdenmukaiset oikeudet, riippumatta työsuhteen muodosta. Kesäloma, sairausloma ja irtisanomissuoja ovat ihan yhtä tarpeellisia kaikille työntekijöille Suomessa. Myös pätkä- ja vuokratyöläisille. Vai mitä? Katso työelämän vaalikoneesta, mitä mieltä eri puolueiden ehdokkaat ovat työntekijöiden oikeuksista.

Työelämän vaalikone: www.sak.fi


SuomenSosiaalifoorumi2011