Page 1

Impulsseja

Marraskuu 2016

Merja Jutila Roon

Maahanmuuttajat äänestäjinä Suomen kuntavaaleissa • • •

Suomessa asuvilla ulkomaan kansalaisilla on äänioikeus kuntavaaleissa. Ulkomaan kansalaisten äänestysaktiivisuus vuoden 2012 kunnallisvaaleissa oli alhainen, vain 19,6 prosenttia. Kalevi Sorsa -säätiön TNS Gallupilla teettämän kyselytutkimuksen mukaan suurin syy maahanmuuttajien passiivisuudelle kuntavaaleissa on tietämättömyys äänioikeudesta. Viranomaisten tulisi tiedottaa äänioikeudesta muillakin kuin kotimaisilla kielillä. Myös poliittiset kampanjaorganisaatiot voisivat kohdentaa viestiään paremmin ulkomaalaistaustaisille äänestäjille.


MERJA JUTILA ROON | MAAHANMUUTTAJAT ÄÄNESTÄJINÄ SUOMEN KUNTAVAALEISSA

Sisällys

Johdanto ............................................................................................................................................. 3

Vaalit ja äänestäminen ................................................................................................................. 4

Tutkimustuloksia ...........................................................................................................................6

Kuntavaalit 2017 ......................................................................................................................... 10

Päätelmät ........................................................................................................................................ 11 Politiikkasuosituksia.................................................................................................................. 12 Lähteet ............................................................................................................................................. 13

2


WWW.SORSAFOUNDATION.FI

Johdanto

Vuoden 2015 lopussa Suomessa asui noin 230 000 ulkomaan kansalaista, joka on noin 4,2 prosenttia maan koko väestöstä. Eurooppalaisittain katsottuna se on vähän, mutta määrä on kasvanut vauhdilla, lähes yhdeksänkertaiseksi vuoteen 1990 verrattuna. Samalla ajanjaksolla kansalaisuus on myönnetty 103 214 henkilölle. 12 KAAVIO 1: Ulkomailla syntyneet asukkaat 2015 (%) 2 50 45 40 35 30 25 20 15 10 0

Luxemburg Sveitsi Kypros Itävalta Belgia Ruotsi Irlanti Viro Norja Latvia Kroatia Iso-Britannia Espanja Saksa Islanti Ranska Alankomaat Slovenia Kreikka Tanska Malta Italia Portugal Suomi Unkari Liettua Tsekki Slovakia Bulgaria Puola Romania

5

Ylivoimaisesti suurimman ryhmän muodostivat Viron kansalaiset (50 367), yli viidenneksen (21,9 %) Suomessa asuvista ulkomaan kansalaisista. Toiseksi eniten asui Venäjän (30 813) ja kolmanneksi Ruotsin kansalaisia (8 174). 3

Tilastokeskus: ’Väestö kansalaisuuden mukaan 1990–2015, Ulkomaan kansalaiset yhteensä’ ja ’Suomen kansalaisuuden saaneet edellisen kansalaisuuden mukaan 1990–2015’. 2 Eurostat: ’Foreign-born population by country of birth, 1 January 2015’. 3 Tilastokeskus: ’Ulkomaan kansalaiset’. 1

3


MERJA JUTILA ROON | MAAHANMUUTTAJAT ÄÄNESTÄJINÄ SUOMEN KUNTAVAALEISSA

KAAVIO 2: Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2015 4 60000 50000 40000 30000 20000 10000

Nepal

Filippiinit

Iran

Yhdysvallat

Ukraina

Ent. Serbia ja …

Afganistan

Puola

Saksa

Britannia

Vietnam

Turkki

Intia

Irak

Thaimaa

Somalia

Kiina

Ruotsi

Venäjä

Viro

0

4

Vuonna 2015 ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin yhteensä 20 709, eniten Venäjän, Kiinan, Intian, Ukrainan ja Vietnamin kansalaisille. Yleisimmät syyt oleskeluluvalle olivat perhesiteet (6 036), opiskelu (5 869) ja työ (5 436). 5 Turvapaikanhakijat eivät vielä näy kuin osittain vuoden 2015 tilastoissa, sillä heidän hakemustensa käsittely on jatkunut seuraavana vuonna.

Vaalit ja äänestäminen

Suomen kuntavaaleissa äänioikeus on Euroopan unionin jäsenvaltioiden, Islannin ja Norjan kansalaisilla 6 sekä muiden maiden kansalaisilla, jotka ovat asuneet Suomessa vakinaisesti yli kaksi vuotta 7.

Maahanmuuttajien äänestysaktiivisuus on Suomessa pysynyt alhaisena – myös muihin Pohjoismaihin verrattuna – siitä asti, kun ulkomaan kansalaiset saivat äänioikeuden kunnallisvaaleissa vuonna 1992. 8

4

Tilastokeskus: ’Suurimmat kansalaisuusryhmät 2015’. Maahanmuuttoviraston tilastograafit 2015, 1–8. 6 Kun kyseinen kunta on ollut heidän kotikuntansa 51 päivää ennen vaalipäivää. 7 Kun kyseinen kunta on ollut heidän kotikuntansa 51 päivää ennen vaalipäivää ja heillä on ollut kotikunta Suomessa yhtäjaksoisesti kahden vuoden ajan laskettuna 51. päivästä ennen vaalipäivää. 8 Yle uutiset 31.7.2012 ja Kariuki 2015. 5

4


WWW.SORSAFOUNDATION.FI

Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Suomessa oli 137 000 äänioikeutettua ulkomaan kansalaista, jotka muodostivat noin kolme prosenttia kaikista äänioikeutetuista. Heistä ainoastaan 19,6 prosenttia käytti tuota oikeuttaan. 9 Koko maan äänestysprosentti oli 58,2 eli kolminkertainen ulkomaalaisiin verrattuna. Ruotsin 2010 kuntavaaleissa ulkomaan kansalaisten äänestysaktiivisuus oli noin 36 prosenttia, ja kansalaisuuden saaneista yli 70 prosenttia käytti äänioikeuttaan. 10 Tutkimusten mukaan äänestysaktiivisuutta lisääviä tekijöitä ovat maassa olon kesto, suomalainen puoliso, alaikäisten lasten määrä, aikaisempi äänestyskokemus ja lähtömaan demokraattisuus. Kun äänioikeutettu tulee demokraattisesta maasta, hän todennäköisemmin äänestää myös uudessa kotimaassaan. 11

Kansalaisuuden saamisesta kulunut aika lisää maahanmuuttajien äänestysaktiivisuutta, mutta ei yhtä korkealle tasolle kuin niillä, jotka ovat syntyneet Suomen kansalaisiksi. 12 Kaiken kaikkiaan kansalaisuuden saaminen nostaa todennäköisyyden äänestää kaksinkertaiseksi. Suomen kunnallisvaaleissa 2012 kansalaisuuden saaneista maahanmuuttajista noin 39 prosenttia käytti äänioikeuttaan.

Eri tilastoja vertaillessa tulee olla tarkkana, sillä maahanmuuttajat saattavat olla luokiteltu kielen, syntymämaan tai vanhempien syntymämaan mukaan. Siten tuloksetkin vaihtelevat määritelmästä riippuen.

Suurimmat ryhmät erottuvat muita alhaisemmalla äänestysaktiivisuudella. Viron kansalaisista vain 12 prosenttia ja Venäjän kansalaisista 16 prosenttia käytti äänioikeuttaan. Suomen kansalaisuuden saaneet mukaan laskettuna luvut olivat hieman korkeammat: Virossa syntyneistä 14 prosenttia äänesti vuoden 2012 kuntavaaleissa ja Venäjällä syntyneistä 19 prosenttia.

Somalian kansalaiset puolestaan erottuvat muita korkeammalla äänestysprosentilla (39 %), perässään ruotsalaiset (36 %). Kun Suomen kansalaisuuden saaneet lasketaan mukaan, Ruotsissa (45 %) ja Somaliassa (40 %) syntyneet ovat edelleen maahanmuuttajista ahkerimpia äänestäjiä. 13

Koulutuksen ja iän vaikutukset äänestysaktiivisuuteen eivät ole maahanmuuttajilla yhtä suuret kuin syntyperäisillä äänioikeutetuilla. 14 Sen sijaan sosioekonominen asema vaikuttaa vahvasti äänestyskäyttäytymiseen. 15 Maahanmuuttajien keskimääräinen työllisyysaste ja käytettävissä olevat tulot ovat selvästi heikommat kuin Suomessa syntyneiden. 16

Ulkomaiden kansalaiset työskentelevät suomalaistaustaisia harvemmin asiantuntijatehtävissä ja ovat keskimääräistä useammin palvelu- ja myyntityössä sekä Demokratiaindikaattorit 2013, 79. Bevelander 2012. 11 Wass ym. 2014, 1–12. 12 Wass ym. 2014, 11. 13 Wass & Weide 2015, 39–41. 14 Wass ym. 2014, 11. 15 Wass & Weide 2015, 56. 16 Eronen ym. 2014, 16. 9

10

5


MERJA JUTILA ROON | MAAHANMUUTTAJAT ÄÄNESTÄJINÄ SUOMEN KUNTAVAALEISSA

muissa työntekijäammateissa. 17 Maahanmuuttajat ovat usein määräaikaisissa työsuhteissa tai vuokratyössä, ja heidän käytettävissä olevat keskitulonsa jäävät noin kahteen kolmasosaan kantaväestön keskimääräisistä tuloista. Vuonna 2011 38 prosenttia maahanmuuttajista eli köyhyysrajan alapuolella, kun syntyperäisten kohdalla luku oli 14. 18

Somalit erottuvat tilastoissa myös taustamuuttujat huomioon ottaen. Heidän työllisyysprosenttinsa on keskimääräistä alhaisempi, mutta äänestysaktiivisuus keskimääräistä korkeampi, paljon esimerkiksi Virosta tai Venäjältä tulleita edellä. 19 Tämä on poikkeuksellista ajatellen myös lähtömaan demokratian puutetta. Lisäksi somalit ovat aktiivisia yhdistysten perustajia. 20 Maahanmuuttajia tulee Suomeen hyvin moninaisista taustoista ja eri syistä. Myös mahdollisia syitä heidän alhaiselle osallistumiselleen vaaleissa on useita. Niitä on tutkittu vähemmän.

Tutkimustuloksia

Kalevi Sorsa -säätiö teetti maahanmuuttajille suunnatun kyselytutkimuksen TNS Gallupilla kesä-heinäkuussa 2016. Siinä haastateltiin puhelimitse 400 Suomessa yli kaksi vuotta ollutta vieraskielistä asukasta. Tutkimuksen virhemarginaali oli 4,9 prosenttia suuntaansa, haastattelukielinä venäjä, viro, suomi, ja englanti.

Otos jakautui tasaisesti vastaajien sukupuolen ja koulutustason mukaan sekä sen suhteen, kauanko kukin oli asunut Suomessa. Suurin osa vastaajista oli työikäisiä, asui kaupungissa tai pääkaupunkiseudulla. Keskimääräinen Suomessa asumisaika oli 13,1 vuotta, ja 37 prosenttia oli saanut maan kansalaisuuden.

Vastaajista 19 prosenttia oli virolaisia, 12 prosenttia venäläisiä ja 5 prosenttia sekä brittejä että irakilaisia. Toisaalta 21 prosenttia ei halunnut vastata tähän kysymykseen. Siksi eri maista tulevien välisiä eroja on vaikea yleistää tässä tutkimuksessa.

Puolet vastaajista sanoi seuraavansa Suomen politiikkaa ja yhteiskuntaa koskevia uutisia erittäin tai melko paljon. Saman verran kertoi seuranneensa alkuperäisen kotimaan uutisia siellä asuessaan. Muutto uuteen maahan tuntui lisäävän kotimaan uutisten seuraamista, sillä 63 prosenttia sanoi seuraavansa niitä erittäin tai melko paljon Suomeen muutettuaan.

Sutela 2015. VATT-työryhmä 2014, 16–18. 19 Eronen ym. 2014, 38. 20 Pirkkalainen ym. 2016, 70–74. 17 18

6


WWW.SORSAFOUNDATION.FI

KAAVIO 3: Politiikkaa ja yhteiskuntaa koskevien uutisten seuraaminen (%) Erittäin vähän

Melko vähän

Ei osaa sanoa 0%

Melko paljon

20%

Suomen politiikkaa ja yhteiskuntaa koskevat

20

Alkuperäisen kotimaan politiikkaa ja yhteiskuntaa koskevat nyt

18

Alkuperäisen kotimaan politiikkaa ja yhteiskuntaa koskevat, kun asui siellä

21

40% 28

17

19

60% 2

2

Erittäin paljon

34

29

10

80%

100% 16

34

24

26

Käytännössä kaikilla TNS Gallupin haastattelemilla maahanmuuttajilla tulisi olla äänioikeus Suomen kuntavaaleissa. Tutkimuksen häkellyttävin tulos oli se, että 39 prosenttia toistaiseksi äänestämättömistä eivät olleet tietoisia omasta äänioikeudestaan. Koko otoksessa äänioikeudesta tietämättömiä oli 27 prosenttia. Tämän tiedon mukaan epätietoisten määrä on äänestävien määrää paljon suurempi. KAAVIO 4: Tietoisuus omasta äänioikeudesta kuntavaaleissa (% niistä, jotka eivät ole äänestäneet Suomessa)

Ei osaa sanoa 2%

Ei 37% Kyllä 62%

7


MERJA JUTILA ROON | MAAHANMUUTTAJAT ÄÄNESTÄJINÄ SUOMEN KUNTAVAALEISSA

Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna uutta oli se, että ne Virosta ja Venäjältä tulleet, jotka eivät olleet äänestäneet Suomen vaaleissa, olivat kuitenkin äänioikeudestaan tietoisia: venäläisistä 63 prosenttia ja virolaisista 88 prosenttia. Silti he äänestävät muita kansallisuuksia harvemmin.

Vastaajista 28 prosenttia sanoi äänestäneensä kuntavaaleissa 2012, mutta todellisuudessa ulkomaalaisten äänioikeutettujen osallistuminen jäi 19,6 prosenttiin. Eroa voi selittää joko otokseen valikoitunut joukko, tai sitten kyseessä on tavanomainen kyselytutkimuksissa esiintyvä harha: vastaajat helposti sanovat äänestäneensä, vaikka eivät oikeasti ole sitä tehneet. Äänestäminen koetaan kelvollisimmaksi vastaukseksi, tai sitten moni ei yksinkertaisesti muista vuosia sitten sattunutta estettä, jonka vuoksi jätti äänestämisen väliin. Sama todennäköinen vääristymä koskee tulevia kuntavaaleja. Vastaajista 27 prosenttia sanoi aikovansa varmasti äänestää, ja 28 prosenttia vastasi äänestävänsä melko varmasti. Mikäli luvut toteutuvat, kyseessä olisi tietenkin positiivinen kehitys.

Vajaa kolmannes (29 %) haastatelluista ei aikonut äänestää. Syiksi mainittiin, että politiikka ei kiinnosta (46 %), että sopivaa ehdokasta tai puoluetta oli vaikea löytää (28 %) tai että vastaaja ei koe tietävänsä tarpeeksi suomalaisesta poliittisesta järjestelmästä (22 %). Kielitaidon puutteella (11 %) ja Suomessa asumisen väliaikaisuudella (6 %) näytti olevan vähemmän merkitystä. KAAVIO 5: Syyt, joiden takia ei aio äänestää kuntavaaleissa 2017 (% niistä, jotka eivät luultavasti äänestä) 0

10

20

30

Politiikka ei kiinnosta

40 46%

Vaikea löytää sopivaa puoluetta tai ehdokasta Ei tiedä tarpeeksi suomalaisesta poliittisesta järjestelmästä

28% 22%

Suomenkielen taito ei ole riittävä

11%

Asuminen Suomessa on väliaikaista

6%

Puolueet eivät aja maahanmuuttajille tärkeitä asioita

5%

Muu syy

15%

Ei mikään edellä mainituista 4% Ei osaa sanoa 4%

8

50


WWW.SORSAFOUNDATION.FI

Suurin osa passiivisista ei osannut identifioida tekijöitä, jotka lisäisivät mielenkiintoaan äänestämistä kohtaan. Jonkin verran toivottiin enemmän ohjeistusta omalla äidinkielellä (16 %) sekä maahanmuuttajille tarkoitettuja vaalitilaisuuksia (11 %), ja joka kymmenes olisi halunnut tavata ehdokkaita henkilökohtaisesti. Toiveissa olisi siis juuri maahanmuuttajille kohdennettua tietoa ja kampanjointia. KAAVIO 6: Tekijät, joiden toteutuminen lisäisi mielenkiintoa äänestää kuntavaaleissa 2017 (% niistä, jotka eivät luultavasti äänestä) 0

10

Jos äänestämisestä olisi enemmän ohjeita omalla äidinkielellä

20

30

40

50

16%

Jos tarjolla olisi enemmän maahanmuuttajille tarkoitettuja vaalitilaisuuksia

11%

Jos olisi tavannut enemmän ehdokkaita henkilökohtaisesti

10%

Jos suomenkielen taito olisi parempi

7%

Jos maahanmuuttajille tärkeitä asioita ajettaisiin enemmän politiikassa

7%

Jos tuntisi voimakkaammin olevanne osa suomalaista yhteiskuntaa

7%

Jos ehdolla olisi enemmän 5% maahanmuuttajataustaisia ihmisiä Ei mikään edellä mainituista

44%

Ei osaa sanoa

18%

Lähes puolet (48 %) niistä, jotka saattaisivat äänestää, ei tässä vaiheessa osannut sanoa, mitä puolueita äänestäisivät. Valintansa tehneistä 17 prosenttia kertoi äänestävänsä todennäköisesti vihreitä ja 16 prosenttia sosialidemokraatteja. Tulokset ovat samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa. Maahan muuttaneet äänestävät yleisimmin vihreitä tai vasemmistopuolueita, ja nämä puolueet myös asettavat – RKP:n ohella – eniten maahanmuuttajaehdokkaita. 9


MERJA JUTILA ROON | MAAHANMUUTTAJAT ÄÄNESTÄJINÄ SUOMEN KUNTAVAALEISSA

KAAVIO 7: Puolueet, joita voisi ajatella äänestävänsä kuntavaaleissa (% niistä, joilla äänestysaikeita) 0

10

20

Vihreät

17%

Sosialidemokraatit

16%

Perussuomalaiset

40

50

60

9%

Kokoomus Keskusta

30

8% 5%

Vasemmistoliitto 3% RKP 3% Kristillisdemokraatit 3% Ei mikään näistä 1% Ei osaa sanoa

48%

Kuntavaalit 2017

Puolueet ovat pyrkineet lähestymään maahanmuuttajia muun muassa monipuolistamalla ehdokastarjontaansa ja jakamalla tietoa myös muilla kuin kotimaisilla kielillä. Lisäksi puolueilla saattaa olla erillisiä ulkomaalaistaustaisille tarkoitettuja valtakunnallisia yhdistyksiä ja paikallisosastoja. 21 Maahanmuuttajia on myös pyritty nostamaan puolueiden yleiseen toimintaan, jolloin ei synny erottelua ”meidän ja muiden” välillä. 22

Maahanmuuttajat eivät välttämättä valitse ulkomaalaistaustaista ehdokasta, ja myös Suomessa syntyneet voivat yhtä hyvin antaa äänensä maahanmuuttajalle. Ehdokasasettelun monipuolisuus kuitenkin viestittää puolueen kiinnostuksesta maahanmuuttajia koskevia kysymyksiä kohtaan. Maahanmuuttajaäänioikeutettujen määrä tulee olemaan keväällä 2017 huomattavasti edellisiä kuntavaaleja suurempi, onhan ulkomaan kansalaisia Suomessa nyt noin 35 000 enemmän kuin vuonna 2012, ja kansalaisuudenkin on vuosina

21 22

Ahokas ym. 2011, 50–56. Weide & Saukkonen 2013, 278.

10


WWW.SORSAFOUNDATION.FI

2013–2015 saanut noin 25 000 maahanmuuttajaa. 23 Luvut eivät vielä ole kovin suuria, mutta niiden todennäköisesti kasvaessa tulee Suomessa pyrkiä integroimaan maahanmuuttajaväestö hyvissä ajoin osaksi uuden asuinmaansa poliittista järjestelmää.

Päätelmät

Äänestysaktiivisuus on keskeinen kotoutumisen ja osallisuuden mittari. 24 Äänestysaktiivisuus puhuu vahvasti kotoutumisen ja yhteisöön kuulumisen puolesta. Äänestämättömyys taas kertoo tiedon puutteesta tai ulkopuolisuuden kokemuksesta yhteiskunnassa, aivan kuten Suomessa syntyneidenkin kohdalla.

Yhteiskunnan eheyden kannalta on tärkeää, että kaikki kokevat voivansa vaikuttaa omiin elinoloihinsa ja osallistua yhteisistä asioista päättämiseen. 25 Keskusteluissa kotoutumisesta yhteiskunnallinen ja poliittinen osallisuus ovat kuitenkin jääneet vähemmälle huomiolle. 26

Maahanmuuttajien sosioekonominen asema on yksi tekijä, johon tulisi kiinnittää huomiota, kun mietitään keinoja maahanmuuttajien osallisuuden parantamiseksi pitkällä tähtäimellä. Myös tiedotukseen suomalaisesta järjestelmästä, vaaleista ja äänestämisestä tulisi panostaa entistä enemmän.

Tiedotusta suunniteltaessa on otettava huomioon, että esimerkiksi kotoutumiskoulutuksen kautta tavoitetaan vain työttömät maahanmuuttajat. Työn perässä tulleet eivät välttämättä edes saa tietoa äänioikeudestaan. Tällä hetkellä ilmoitus äänioikeudesta laaditaan vain suomeksi tai ruotsiksi. 27 On hyödytöntä toimittaa ilmoitus äänioikeudesta kotiin kielellä, jota vastaanottaja ei välttämättä ymmärrä.

Poliittisten puolueiden kannattaisi pyrkiä tavoittamaan maahanmuuttajia entistä enemmän ja tarjoamaan heille tietoa puolueiden välisistä eroista. Pelkkä maahanmuuttotaustaisten ehdokkaiden asettaminen ei ole riittävä keino äänestäjien aktivoimiseen. Tässä olisi saumaa erityisesti työväenpuolueille, sillä ”nykytiedon valossa Euroopan maahanmuuttotaustaiset ihmiset tukevat useammin vasemmistopuolueita”. 28

Maahanmuuton vuosikatsaus 2012; Suomen kansalaisuuden saaneet edellisen kansalaisuuden mukaan 1990–2015. 24 Kariuki 2015. 25 Suurpää 2015, 10. 26 Pirkkalainen ym. 2016, 72. 27 Tieto vahvistettu sähköpostilla Oikeusministeriön Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksiköstä 1.4.2016. 28 Weide & Saukkonen 2013, 267. 23

11


MERJA JUTILA ROON | MAAHANMUUTTAJAT ÄÄNESTÄJINÄ SUOMEN KUNTAVAALEISSA

Politiikkasuosituksia • •

Ilmoitus äänioikeudesta muillakin kuin kotimaisilla kielillä.

Viranomaisten järjestämiä ’Ask about elections’ -infopisteitä, joista saisi tietoa suomalaisesta poliittisesta järjestelmästä ja vaaleista.

Kohdennettua tiedotusta äänioikeudesta ulkomainoksilla ja/tai sosiaalisessa mediassa eri kielillä. Puolueiden tulisi kohdentaa viestiä enemmän maahanmuuttajille, tiedon lisäämiseksi sekä äänioikeudesta että puolueiden välisistä eroista.

12


WWW.SORSAFOUNDATION.FI

Lähteet

AHOKAS, Laura, WEIDE, Marjukka & WILHELMSSON, Niklas: Maahanmuuttajien yhteiskunnallis-poliittisen osallistumisen tukeminen alue- ja paikallishallinnossa sekä poliittisissa puolueissa. Oikeusministeriö, Selvityksiä ja ohjeita 9, 2011.

BEVELANDER, Pieter: ‘Voting Participation of Natives and Immigrants in Sweden – a Cohort Analysis of the 2002, 2006 and 2010 Elections’. Malmö University, 2012, http://carleton.ca/ces/wp-content/uploads/Bevelander-Ottawa-2012.pdf. Demokratiaindikaattorit 2013. Toim. Sami Borg. Oikeusministeriö, Selvityksiä ja ohjeita 52, 2013.

ERONEN, Antti, HÄRMÄLÄ, Valtteri, JAUHIAINEN, Signe, KARIKALLIO, Hanne, KARINEN, Risto, KOSUNEN, Antti, LAAMANEN, Jani-Petri & LAHTINEN, Markus: Maahanmuuttajien työllistyminen. Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys, 6/2014. Eurostat: ’Foreign-born population by country of birth, 1 January 2015’, http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/File:Foreignborn_population_by_country_of_birth,_1_January_2015_(%C2%B9)_YB16.png.

KARIUKI, Peter: ’Äänestysaktiivisuus kertoo kotoutumisesta’. Helsingin Sanomat 9.9.2012, http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1347072771920. Maahanmuuton vuosikatsaus 2012. Sisäasiainministeriö 2013, http://www.intermin.fi/download/43828_Maahanmuuton_tilastokatsaus2012_ web.pdf?c7ec18075367d388.

Maahanmuuttovirasto: Tilastograafit 2015, http://www.migri.fi/download/64996_Tilastograafit_2015_valmis.pdf?f16571bc de6cd388. PIRKKALAINEN, Päivi, WASS, Hanna & WEIDE, Marjukka: ’Suomen somalit osallistuvina kansalaisina’. Yhteiskuntapolitiikka, Vol. 81 (1), 2016. SUTELA, Hanna: ’Ulkomaalaistaustaiset työelämässä’. Tilastokeskus 2015, https://tilastokeskus.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-12-17_003.html.

SUURPÄÄ, Johanna: ’Esipuhe’. Teoksessa Hanna Wass & Marjukka Weide: Äänestäminen osana poliittista kansalaisuutta. Maahanmuuttotaustaisten äänioikeutettujen osallistuminen vuoden 2012 kunnallisvaaleissa. Oikeusministeriö, Selvityksiä ja ohjeita 26/2015. Tilastokeskus: ’Suomen kansalaisuuden saaneet edellisen kansalaisuuden mukaan 1990–2015’, http://vertinet2.stat.fi/VERTI/graph/graphserver.htm?ifile=quicktables/Maaha nmuuttajat/kansal_saaneet_1&lang=3&rind=1&x=800&y=600. Tilastokeskus: ’Suurimmat kansalaisuusryhmät 2015’, http://vertinet2.stat.fi/verti/graph/Graphserver.htm?ifile=quicktables/Maahan muuttajat/kansa_2&lang=3&x=586&gskey=2. 13


MERJA JUTILA ROON | MAAHANMUUTTAJAT ÄÄNESTÄJINÄ SUOMEN KUNTAVAALEISSA

Tilastokeskus: ’Ulkomaan kansalaiset’, https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/index.html/maahanmuuttajatvaestossa/ulkomaan-kansalaiset.

Tilastokeskus: ’Väestö kansalaisuuden mukaan 1990–2015’, http://vertinet2.stat.fi/verti/graph/Graphserver.htm?&ifile=quicktables/Maaha nmuuttajat/kansa_1&lang=3&rind=3&gskey=2&x=586. VATT-työryhmä: Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen. VATT Analyysi. Helsinki, Valtion taloudellinen tutkimuslaitos, 2014.

WASS, Hanna, BLAIS, André, WEIDE, Marjukka & MORIN-CHASSÉ, Alexandre: ’Engaging immigrants? Examining the correlates of electoral participation among voters born outside the country’. Paper prepared for presentation at the MPSA conference, Chicago, April 3–5, 2014.

WASS, Hanna & WEIDE, Marjukka: Äänestäminen osana poliittista kansalaisuutta. Maahanmuuttotaustaisten äänioikeutettujen osallistuminen vuoden 2012 kunnallisvaaleissa. Oikeusministeriö, Selvityksiä ja ohjeita 26/2015.

WEIDE, Marjukka & SAUKKONEN, Pasi: ’Maahanmuuttajien poliittinen osallistuminen’. Teoksessa Muuttajat. Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Toim. Tuomas Martikainen, Pasi Saukkonen & Minna Säävälä. Gaudeamus, 2013.

Yle uutiset 31.7.2012 ’Maahanmuuttajien äänestysinnolle potkua’, http://yle.fi/uutiset/3-6237328.

14


WWW.SORSAFOUNDATION.FI

Kirjoittaja

Merja Jutila Roon, PhD, on Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija, joka vastaa ajatuspajan demokratia-hankkeesta. Jutila Roon väitteli valtiotieteen tohtoriksi The City University of New Yorkissa (CUNY) valtio-opin tutkimuksellaan suomalaisen hyvinvointivaltion murroksesta. Viimeksi häneltä on ilmestynyt raportti Kenen demokratia? Miten edustuksellinen demokratia saadaan toimimaan nykyajassa (Kalevi Sorsa -säätiö, 2016).

15


MERJA JUTILA ROON | MAAHANMUUTTAJAT ÄÄNESTÄJINÄ SUOMEN KUNTAVAALEISSA

Impulsseja-sarjassa ilmestynyt 2015–2016

SIHTO, Matti: ’Aktiivisen työvoimapolitiikan paluu. Suomi nostettava pohjoismaiselle tasolle.’ Lokakuu 2016 (10 s.)

VALTANEN, Markku: ’Onnistuuko sote? Mitä kansalaiset ajattelevat hallituksen sosiaalija terveydenhuollon uudistuksesta.’ Lokakuu 2016. (22 s.)

SILTALA, Juha: ’Työnantajan alaisena ilman työsuhdetta. Uuden talouden keikka- ja silpputyö paluuna entiseen’. Syyskuu 2016. (31 s.)

PENNY, Kaisa: ’Tulonsiirroista tuotonjakoon, uudelleenjaosta ensijakoon’. Syyskuu 2016. (24 s.) KUISMA, Markku: ’Mikä on totuus valtion yhtiöistä?’ Toukokuu 2016. (11 s.)

BUSSEMER, Thymian, KRELL, Christian & MEYER, Henning: ’Sosialidemokraattiset arvot digitaalisessa yhteiskunnassa – Neljännen teollisen vallankumouksen haasteita’. Huhtikuu 2016. (20 s.) LIIKANEN, Erkki, SORSA, Pertti & IIVARI, Ulpu: ’Kalevi Sorsa ja Suomen Pankki’. Maaliskuu 2016. (20 s.)

JOKINEN, Saana-Maria: ’Syyrialaispakolaiset taistelevat toimeentulosta Turkissa’. Helmikuu 2016. (12 s.) ’Sosialidemokratia vapausaatteena – Kirjoituskilpailun parhaat’. Helmikuu 2016. (32 s.)

KAIVO-OJA, Jari: ’Suomen innovaatiojärjestelmän kehitys ja tulevaisuus: Miten selvitään finanssikriisistä ja leikkauksista?’ Joulukuu 2015. (32 s.)

HARJUNIEMI, Timo: ’Ordoliberalismi, euro ja eurokriisi – saksalainen talousperinne yhteisvaluutan ytimessä’. Marraskuu 2015. (15 s.)

KAJALA, Jussi: ’Innovatiiviset julkiset hankinnat: Miten kurotaan umpeen puolet Suomen kestävyysvajeesta?’ Syyskuu 2015. (22 s.) SINISALO, Samuli: ’Sosiaalidemokratia ja yrittäjyys’. Kesäkuu 2015. (21 s.)

KALELA, Jorma: ’Perustulo ja omaa elämistä koskeva itsemäärääminen’. Kesäkuu 2015. (20 s.)

BENGTSSON, Jesper: ’Anders Borg ja Ruotsin porvariallianssin politiikan työllisyysvaikutukset’. Huhtikuu 2015. (10 s.)

KUUSELA, Hanna & YLÖNEN, Matti: ’Ulkoistajan ja yhtiöittäjän käsikirja’. Helmikuu 2015. (30 s.)

Kalevi Sorsa -säätiö on sosiaalidemokraattinen ajatushautomo, joka ylläpitää yhteiskunnallista, tasa-arvoa ja demokratiaa edistävää keskustelua. www.sorsafoundation.fi

16

Maahanmuuttajat äänestäjinä Suomen kuntavaaleissa  

Suomessa asuu yhä enemmän ulkomaalaisia ja maahanmuuttajia, joilla on myös äänioikeus Suomen kuntavaaleissa. Osallistuminen edellisiin vuode...