Page 1

Soolibooli

1/14 24.1.2014

Viro in, Suomi out s.14

Kunnioitus vs. luottamus s.16

Virpi Louhela-Risteel채:

Kuulluksi tulemisen pedagogiikka


Sisällys >>> JULKAISIJA Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry

3 Koulutuspolitiikan suunnistus Pääkirjoitus.

4 Mennen tullen

Ajankohtaisia poimintoja.

6 Kuulluksi tulemisen

pedagogiikka

Virpi Louhela-Risteelän väitöskirjaansa varten tekemä tutkimusprosessi synnytti opettamisen ja ohjaamisen mallin, joka on nimetty kuulluksi tulemisen pedagogiikaksi. Kuuntelemisen ja kuulluksi tulemisen hetkien myötä on mahdollista oppia hyödyntämään oppilaiden omaehtoinen innostus oppimistilanteesta riippumatta.

TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Osoite: Soolibooli, Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki Puhelin: 020 748 9741 Sähköposti: soolibooli@sool.fi www.sool.fi/soolibooli VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Julia Petäjä TOIMITUS, ULKOASU, ILMOITUSMYYNTI Rami Setälä PIIRROKSET Jussi Anttonen AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Miia Ahola, Tero Järvinen, Kaisa Leinonen, Jouni Marjakangas ja Raigo Megerild

12 SOOLin Talvipäivät Joensuussa

PAINO Forssa Print

14 Viro in, Suomi out

ISSN-L 1235-3043 ISSN 1235-3043 (painettu) ISSN 2242-9263 (verkkojulkaisu)

16 Kunnioitus vs. luottamus

ILMESTYMISAJAT 2014 nro 2/14 ilmestyy 14.3. (aineisto 17.2.) nro 3/14 ilmestyy 16.5. (aineisto 22.4.) nro 4/14 ilmestyy 28.8. (aineisto 16.6.) nro 5/14 ilmestyy 7.11. (aineisto 13.10.)

Tarkista ohjelmatiedot ja muu TP-info osoitteesta www.tp2014.fi Selittääkö täydennyskoulutus eroja PISA-tuloksissa? Kaksi ja puoli vuotta sitten Ken Wakaume muutti yli 13 miljoonan asukkaan Tokiosta Ouluun ja aloitti opinnot Intercultural Teacher Education -ohjelmassa Oulun yliopistossa. Suomalaista koulutusta arvostetaan Japanissa, vaikka koulukulttuuri on erilainen.

19 Sinä olet SOOL Pääsihteerin palsta.

20 Muutoksia työttömyysturvaan

Uusi työttömyysturvalaki tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan edellytykset voivat nyt täyttyä jo kuudessa kuukaudessa.

22 Sudoku ja sarjakuvat

Auskummitus & Huikkanen seikkailevat.

23 Aimo Jalla: Kollittaa Kevättä rinnassa!

2

Soolibooli jaetaan kotiin kaikille SOOLin jäsenille. Lehdellä ei ole vakinaista toimittajakuntaa, joten jos mielessäsi on hyvä juttuidea tai olet halukas kirjoit­ tamaan, ota yhteyttä toimitukseen. Julkaistuista artikkeleista maksetaan juttupalkkio sopimuksen mukaan.

www.sool.fi/soolibooli Kannen kuva: Silitysrautacurlingia SOOLin Talvipäivillä Raumalla 2013. (Tarmo Thorström)


Pääkirjoitus

Koulutuspolitiikan suunnistus

J

oulukuussa tuiversi Pisa-hurrikaani, joka nosti suomalaisen koulutusjärjestelmän julkiseen keskusteluun. Hetken mielessäni ehdin jo toivoa, että Pisa-järkytys aloittaisi aikakauden, jolloin koko kansaa koskettavasta aiheesta keskusteltaisiin syvällisesti, järkevästi perustellen sekä ajan kanssa. Opetusministeri peräänkuulutti tulosten kriittistä analyysiä sekä johtopäätösten ajamaa uudistunutta järjestelmää ja pedagogiikkaa. Hän korosti, että opettajankoulutus on avainasemassa muutosten jalkauttamisessa. Joulupyhät rauhoitti kärkkäimmätkin kielet ja asia jäi hautumaan. Skeptinen sanoisi lyhytaikaista raivauspuhetta mediatempuksi, optimisti näkee poliittisen koneiston vihdoin heränneen opettajankoulutuksen kehittämiseen. SOOL ja OAJ eivät ole missään vaiheessa olemassaoloaan lakanneet puhumasta opettajankoulutuksen kehittämisestä. Tavoitteet opettajankoulutukselle -ohjelma on kantava voima SOOLin pyrkimyksessä kehittää opettajankoulutusta. Koko jäsenistön voimin olemmekin saaneet vietyä koulutusta eteenpäin aina valtakunnalliselta tasolta paikalliselle. Ongelma kuitenkin on, että opetusja kasvatusjärjestelmän suurista linjoista ja tavoitteista puhuminen valtakunnan foorumilla on jäänyt vähäiseksi. Rahoitus opettajankoulutuksen laajamittaiseen kehittämiseen on uupunut. Sen sijaan valtion rahoitus yliopistoille sekä ammattikorkeakouluille on tiukentunut ja paljon kontaktiopetusta vaativasta opettajankoulutuksesta on karsittu entisestään. Eri opettajankoulutusyksiköt ovat suhteellisen autonomisia ja keskittyneet kehittämään omaa profiiliaan, mikä on edesauttanut suomalaisen opettajankoulutuksen menestystä. Toisaalla hyviä tuloksia on saatu monikulttuurisuuskasvatuksessa, toisaalla tieto- ja viestintäteknologiassa ja niin edelleen. Vahvuuksia on erilaisia opetushenkilöstöstä ja paikkakunnasta riippuen, ja hyvä niin. Entäpä jos hyvät käytänteet saataisiin levitettyä ja keskustelua opettajankoulutuksen arvoista sekä tavoitteista käytäisiin laajalla asiantuntijafoorumilla? Yksi konkreettinen keino kehittää opettajankoulutuksen edistyksellisyyttä ja laadukkuutta on perustaa valtiotason neuvottelukunta, jossa olisi edustettuna opettajaopiskelijat, opettajat, opettajankoulutuksen järjestäjät ja poliittiset päättäjät. Tällä tavoin voimme aktiivisesti tehdä tulevaisuutta eikä vain mukautua takautuvasti muutoksiin.

Soolibooli 1/14

Vuosi 2014 on kasvatuksellisen suunnistuksen kulta-aikaa. Varhaiskasvatuslakia, esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmia sekä lukion tuntijakoa ja tavoitteita uudistetaan. Ovatko erilliset uudistukset osa suurempaa koulutuspoliittista visiota? Ovatko uudistukset linjassa keskenään vaikka erilliset työryhmät valmistelevat niitä? Ja onko rohkeaa visiointia tulevaisuudesta ”Ovatko uudistukset tehty tarpeeksi? OAJ on ottanut tehtäväklinjassa keskenään, seen tulevaisuuden koulutuksen karvaikka erilliset työryhmät toittamisen, kun valtiovalta ei ole valmistelevat niitä?” ottanut sille kuuluvaa asiaa kontolleen. Educa-messujen yhteydessä 24.1. OAJ:n puheenjohtaja julkistaa Suomi osaamisen kärjessä 2030 -tulevaisuustyön tulokset, joita myös SOOL on ollut rakentamassa. HHH Tammikuun koulutuspoliittisten norsunaskeleiden jälkeen mielen valtaa jo Talvipäivien norsupalloturnauksen odotus. Vuoden kohokohta, Talvipäivät Joensuussa ei jätä ketään kylmäksi. Nähdään viimeistään siellä! Julia Petäjä julia.petaja@sool.fi

3


Mennen tullen >>>

SOOLille OAJ:n pronssinen mitali

SOOLin jäsenmäärä notkahti SOOLin jäsenmäärä oli vuodenvaihteessa 7 061, mikä on noin kolme prosenttia vähemmän, kuin vuosi sitten. Määrällisesti ja prosentuaalisesti eniten laskua oli isoissa aineenopettajaopiskelijoiden järjestöissä Jyväskylässä, Oulussa ja Tampereella. Monissa muissa jäsenryhmissä jäsenmäärän kasvu jatkui edelleen. Jäsenistöstä 93 prosenttia kuuluu SOOLiin jäsenyhdistysten eli opettajaksi opiskelevien ainejärjestöjen kautta, loput ovat muun muassa ammattikorkeakouluissa opiskelevia, joilla ei ole mahdollisuutta

kuulua mihinkään jäsenyhdistykseen. Suurimmat jäsenryhmät ovat edelleen luokanopettajaksi ja aineenopettajaksi opiskelevat mutta molempien suhteellinen osuus jäsenistöstä laski hieman. SOOLin jäsenistä naisia on 81 prosenttia. u

OAJ:n myöntämä mitali luovutettiin SOOLille 23. tammikuuta. OAJ-mitali on pronssia ja se voidaan myöntää tunnustuksena tai huomionosoituksena henkilölle tai yhteisölle, joka on edistänyt järjestön tavoitteita tai jolle järjestö muutoin haluaa osoittaa kunnioitustaan. Pronssinen mitali on aiemmin myönnetty muun muassa kansainvälisille järjestöille ja näiden puheenjohtajille, OAJ:n entisille puheenjohtajille sekä ministereille ja ministeriöiden kansliapäälliköille. Mitalin on suunnitellut kuvanveistäjä Heikki Häiväoja. u

Terveisiä varhaiskasvatuslain uudistukseen SOOL oli yhtenä allekirjoittajana Suomen varhaiskasvatus ry:n marraskuussa julkaisemassa kannanotossa, jossa vaadittiin muun muassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttämistä ja torjuttin pyrkimykset lastentarhanopettajien kelpoisuusvaatimusten väljentämiseksi. Uusi varhaiskasvatuslaki on parhaillaan valmisteilla ja tulossa eduskunnan käsittelyyn keväällä. Varhaiskasvatus ry:n kannanoton allekirjoittajina on varhaiskasvatuksen alan järjestöjä, tutkijoita ja koulutuksen edustajia. Kannanotossa puolustettiin yliopistollisen ja tutkimusperustaisen lastentarhanopettajakoulutuksen asemaa ja todettiin, että mikään muu koulutus ei anna vastaavaa asiantuntemusta ja pätevyyttä. Allekirjoittajien mukaan varhaiskasvatuksen kelpoisuusehdot ovat nykyiselläänkin liian väljät turvaamaan riittävän osaamisen kompleksisessa varhaiskasvatuksen

4

kentässä. Siksi kelpoisuuksien väljentämistä olisi mahdoton tehdä laatua heikentämättä. Päiväkodin johtajilta tulisi kannanoton mukaan vastaisuudessa edellyttää varhaiskasvatuksen maisterin tutkintoa. Subjektiiviseen päivähoito-oikeuden rajaaminen lisäisi allekirjoittajien mielestä epätasa-arvoisuutta Suomessa ja vaarantaisi lapsen oikeuden koulutukseen ja oppimiseen. Kannanoton mukaan varhaiskasvatus on todettu tuloksellisimmaksi lapsiperheen tukitoimeksi peruskoulun ohella. Laadukas varhaiskasvatus ehkäisee tehokkaasti myös syrjäytymistä. Kannanotossa vaadittiin lisäksi päiväkotiryhmien maksimikokojen määrittämistä lainsäädännöllä. Varhaiskasvatuspalveluissa on myös oltava riittävästi koulutettuja kasvattajia lasten määrään nähden. Kannanotto on luettavissa SOOLin nettisivuilla. u

soolblogi Lue ja kommentoi! www.sool.fi Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on Facebookissa.


Vuoden harjoittelunohjaaja taas haussa Oletko saanut ainutlaatuista ohjausta opetusharjoittelun aikana? Nyt sinulla on mahdollisuus tuoda kaiken kansan tietoon paras ja innostavin harjoittelun ohjaaja, kun SOOL valitsee toista kertaa vuoden harjoittelun ohjaajan! Opetusharjoittelu on korvaamaton osa kasvatus- ja opetusalan opintoja, ja sen aikana opiskelijalla on mahdollisuus yhdistää oppimiaan tietoja ja taitoja käytäntöön kokeneen opettajan ohjauksessa. Opiskelija rakentaa opetusharjoittelussa omaa henkilökohtaista opettajaidentiteettiään, minkä vuoksi ohjaavan opettajan asiantuntemus ja kokemus käytännön työstä on mer-

kittävässä roolissa. SOOLin hallitus valitsee vuoden 2014 harjoittelunohjaajan SOOLin jäseniltä saa­ tujen ehdotus- Vuoden 2013 harten perusteella. joittelunohjaaja oli Erkki Pekkala Oulun Vuoden harjoit­ norssilta. telunohjaajaksi voi ehdottaa millä tahansa koulutusalalla harjoittelun ohjaajana toimivaa yliopisto-opettajaa tai kentällä toimivaa harjoittelun ohjaajaa. Valintakriteerit ja tarkemmat ohjeet löytyvät SOOLin nettisivuilta. u

Vakuutettuna myös Talvipäivillä SOOLin jäsenyyteen sisältyvät If Vahinkovakuutusyhtiön jäsenetuvakuutukset ovat jatkuvasti voimassa – myös SOOLin Talvipäivillä. Vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta korvataan nimensä mukaisesti vapaa-ajalla sattuneita tapaturmia. Se kattaa myös opinnoissa sattuneet tapaturmat, mikäli niitä ei korvata oppilaitoksen vakuutuksesta. Ei omavastuuta. Matkustajavakuutus korvaa koti- tai ulkomaanmatkan aikana syntyneen sairauden ja tapaturman aiheuttamia hoitokuluja ilman euromääräistä ylärajaa. Ei omavastuuta. Matkatavaravakuutus korvaa matkatavaroille äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttamia vahinkoja. Omavastuu 130 euroa. Matkavastuuvakuutus korvaa vakuutuksenottajan tai hänen perheenjäsenensä matkalla toiselle aiheuttamia henkilö- tai esinevahinkoja. Matkan oikeusturvavakuutus korvaa välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa käsiteltävissä riitaSoolibooli 1/14

ja rikosasioissa. Matkustamiseen liittyvät vakuutukset ovat voimassa enintään 45 päivää kestävillä koti- ja ulkomaan matkoilla, kun matka kohdistuu vähintään 50 kilometrin päähän kotipaikkakunnalta. u

Muutoksia työttömyysturvaan Uusi työttömyysturvalaki tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Muun muassa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan vaadittava työssäoloehto on lyhentynyt 34 viikosta 26 viikkoon ja omavastuuaika työttömyyden alussa on lyhentynyt seitsemästä arkipäivästä viiteen. Opettajien Työttömyyskassan jäsenmaksu nousi vuodenvaihteessa 6,20 euroon. Jäsenmaksun suuruus määräytyy vuosittain maksettujen työttömyyskorvausten perusteella ja työllisyystilanteen heikentyessä maksut yleensä nousevat. Lue lisää työttömyysturvan muutoksista tämän lehden sivulta 20. u

Tapahtumia keväällä 2014 24.1. Opettajuuden kasvukipuja -seminaari Helsingissä. SOOLin teemaseminaari tarjoaa monipuolista ja käytännönläheistä näkökulmaa opettajaksi kasvamisen haasteisiin. 25.–26.1. Jäsenyhdistysten puheenjohtajatapaaminen. Koulutuspäivä ja risteily SOOLin jäsenyhdistysten puheenjohtajille. 10.2. Koulutuspäivä jäsenyhdistysten aktiiveille. Koulutusta ainejärjestöjen Soolvastaaville, kopovastaaville. kvvastaaville ja taloudenhoitajille. 21.–23.2. SOOLin Talvipäivät Joensuussa. Legendaariset SOOLin Talvipäivät järjestää Joensuun ja Savonlinnan opeopiskelijoiden talvipäiväyhdistys Josa ry. 7.3. SOOLin teemaseminaari Helsingissä. Aiheina aktiivinen kansalaisuus ja demokratiakasvatus. 22.–23.3. OAJ/SOOL järjestökurssi Jyväskylässä. Yhdistyskoulutusta uusille ainejärjestöaktiiveille. 26.–27.4. SOOLin liittokokous Helsingissä. Jäsenyhdistykset käyttävät kokouksessa liiton ylintä päästösvaltaa. Liittokokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. valitaan puheenjohtajisto ja hallitus sekä vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä talousarvio. 13.5. Sooliboolit Helsingissä. Sidosryhmätapaaminen SOOLin yhteistyökumppaneille. 1.6. Uuden hallituksen toimikausi alkaa.

www.sool.fi

5


Kuulluksi tulemisen pedagogiikka Virpi Louhela-Risteelän väitöskirjaansa varten tekemä tutkimusprosessi synnytti opettamisen ja ohjaamisen mallin, joka on nimetty kuulluksi tulemisen pedagogiikaksi. Kuuntelemisen ja kuulluksi tulemisen hetkien myötä on mahdollista oppia hyödyntämään oppilaiden omaehtoinen innostus oppimistilanteesta riippumatta.

V

almistuin vuonna 2000 varhaiskasvattajaksi. Ensimmäiset kokemukseni työstä lasten kanssa herättivät minussa yhtälailla riittämättömyyden tunteita kuin myös kiinnostusta oppia ja ymmärtää kasvatuksen maailmaa enemmän. Työni ohella kouluttauduin luokanopettajaksi, erityisopettajaksi, aineenopettajaksi ja lopulta kasvatustieteen tohtoriksi. Väitöskirjani Kuulluksi tulemisen pedagogiikka kaikille yhteisessä koululiikunnassa on tutkimuskertomus kahden opettajan ammatillisesta

6

Teksti Virpi Louhela-Risteelä kehittämistyöstä tutkimuksen keinojen avulla. Tutkimukseni on osa Suomen Akatemian rahoittaman tutkimushankkeen TelLis-tutkimusryhmän toimintaa. TelLis eli Children Tell, who Listens -tutkimusryhmän toiminnasta (2010–2013) vastasi Oulun ja Helsingin yliopiston muodostama konsortio. Hankkeen tavoitteena oli nostaa esiin lasten kerrottua hyvinvointia ja lasten kuuntelemisen tärkeyttä.

Omaa tarkkanäköisyyttä kehittämään Tutkimusaineistoa kerätessäni työskentelin erityisluokanopettajana ja työstin kuulluksi tulemiseen tähtäävää pedagogiikkaa yhdessä työparini luokanopettaja Sari Koskenkarin kanssa. Väitöskirjani on kuvaus yhden lukuvuoden aikana toteutetusta narratiivisesta eli kerronnallisesta toimintatutkimuksesta. Toimintatutkimus toteutettiin koululiikunnan tunneilla, koska liikunta on kehollisuutensa kautta oppiaine, jossa toiminta on julkista ja oppimisen työkaluna on oma keho. Työparini kanssa olimme yhtä mieltä siitä, että tästä syystä opettajan olisi hyvä omata erityistä tarkkanäköisyyttä opetustilanteissa. Tätä tekijää halusimme lähteä omassa opettajuudessamme tarkastelemaan ja

kehittämään. Nimesin tutkimuksessani kehitetyn opettamisen ja ohjaamisen mallin kuulluksi tulemisen pedagogiikaksi painottaakseni kuuntelemisen tärkeää tavoitetta, toisen osapuolen kuulluksi tulemista. Väitöstutkimukseni aineisto koostuu meidän opettajien ammatillisista elämäkerroista, liikuntatunneilla kuvatusta videomateriaalista ja tuntien jälkeen kirjoitetusta pedagogisesta päiväkirjasta. Työparini opettama yleisopetuksen luokka ja opettamani erityisopetuksen opetusryhmä yhdistettiin yhdeksi ryhmäksi. Oppilaat olivat 1–4-luokkalaisia. Heitä oli tutkimuksen loppuvaiheessa yhteensä 28. Oppilaiden taitohajonta liikuntataidoissa ja motoriikassa sekä kognitiivisissa, kielellisissä ja sosioemotionaalisissa taidoissa oli suurta. Kognitiivisilla taidoilla tarkoitan tässä yhteydessä ohjeiden ymmärtämiseen, tarkkaavuuden suuntaamiseen ja ylläpitämiseen, oman toiminnan ohjaukseen ja muistitoimintoihin liittyviä toimintoja koululiikunnan tunneilla. Ryhmän erityistä tukea saavien oppilaiden diagnoosit vaihtelivat kehitysvammoista ja erilaisista oireyhtymistä ADHD-diagnoosiin ja erityyppisiin laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin. Kaikki erityisryhmän oppilaat olivat erityisen tuen piiriin otettuja

ggg


Soolibooli 1/14

7


tai siirrettyjä oppilaita. Tunneilla toimi lisäksemme kolmantena aikuisena koulunkäynninohjaaja. Kuuntelemisen harjoitteleminen johti tutkimusvuoden aikana meidän opettajien työtapojen muutokseen sekä oppilaiden toiminnan muutokseen – tilanteisiin, jotka nimesin kuulluksi tulemisen hetkiksi.

Kuulluksi tulemisen hetki Analysoidessani tutkimuksen videoaineistoa kiinnostuin hetkistä, joissa opettajan ja oppilaan välisen vuorovaikutuksen myötä oppilaan toiminnassa tapahtui muutos. Vuorovaikutustilanne sai usein alkunsa kieltäytymisestä, pelosta tai epävarmuudesta mutta loppui kuitenkin oppilaan omaehtoisen osallistumisrohkeuden syntymiseen. Aloin tarkastella tarkemmin mitä näissä tilanteissa oikeastaan tapahtuu, mikä niitä oli edeltänyt ja mitä tilanteista seurasi. Ensimmäinen merkittävä tekijä oli, että ryhmässä vallitsi turvallinen oppimisilmapiiri. Kuulluksi tulemisen hetki saavutettiin opettajan ja oppilaan välisessä lämpimässä ja luottavaisessa vuorovaikutuksessa. Rakensimme turvallista ilmapiiriä tietoisesti lukuvuoden alussa erilaisilla ryhmäyttämis- ja luottamusharjoituksilla. Ryhmä oli hyvin heterogeeninen, ja pidimme tärkeänä tutustuttaa oppilaat toisiinsa niin hyvin, että esimerkiksi erilaisista tuen tarpeista voitiin keskustella lasten kanssa avoimesti. Toiseksi, työtavaksi valittu samanaikaisopettajuus mahdollisti riittävät resurssit oppilaiden yksilölliseen huomiointiin. Analysoidessani sitä, mitkä tekijät myötävaikuttavat kuulluksi tulemisen hetkeen, oli aineistosta nähtävissä oman ajan, tilan ja yksilöllisen huomion tärkeys. Samanaikaisopettajuudella saimme

8

järjestettyä tuntitilanteisiin tarpeeksi aikuisia, jotta opetus saattoi edetä katkeamattomana ja laadukkaana samaan aikaan, kun yksittäiselle oppilaalle oli mahdollista antaa riittävästi yksilöllistä huomiota. Kolmanneksi, meidän opettajien tuli jatkuvasti harjoitella aktiivisen kuuntelemisen taitoa. Opetustilanteissa tuli keskittyä sisällöllisen opettamisen lisäksi yhtä lailla aktiivisesti kuuntelemaan oppilaitaan ja opetusryhmässä vallitsevia tilanteita. Kuunteleminen oli harjoiteltavissa oleva taito ja tutkimuksen myötä opimme kuuntelemaan sanallisuuden lisäksi myös ruumiillista, tunteiden sävyttämää, paikkaan ja tilanteeseen sidottua sekä sosiaalisissa suhteissa olevaa kerrontaa. Kuvaan edellä kertomiani asioita Kirsin esimerkin avulla. Eräänä päivänä, tutkimusvuoden aikana, olimme oppilaiden kanssa luistelutunnilla. Opettaja nosti korkealle kuvan kynttiläliu’usta. Kirsi vetäytyi pois oppilasryhmästä ja istahti jään reunalle. Opettaja näytti mallisuorituksen toisille oppilaille ja näin harjoittelu alkoi. Katsoessaan jään reunalta Kirsi huutaa: ”Mä en halua tehdä tollasta!” Opettaja keskustelee toisten oppilaiden kanssa. Kirsi huutaa: ”Isä sanoi, että mä EN SAA tehdä tollasta!” Oppilaiden lähtiessä kokeilemaan Kirsi toistaa vielä kerran: ”Mä en halua tehdä tollasta. Kirsin tilanteessa opettaja ja oppilas ovat ensimmäisessä vaiheessa kohti onnistunutta kuulluksi tulemisen hetkeä. Kirsin tunnetila harjoitetta kohtaan on kielteinen, hän vetoaa jopa isäänsä, ettei opettaja patistelisi häntä osallistumaan. Opettaja antaa Kirsille tilaa vetäytyä seuraamaan toimintaa sivulle ja keskittyy opettamisen lomassa kuuntelemaan, miten Kirsi vie vuorovaikutusta eteenpäin. Kirsi

kertoo monin tavoin. Vetäytymällä tilanteesta, kehon asennoilla, eleillä, ilmeillä, äänenpainolla, voimakkuudella ja sanallisesti. Pyytäessään lisäohjeita hän myös koskettaa opettajaa. Hetken kuluttua Kirsi lähestyy opettajaa pyytäen lisäohjeita. Opettaja sanoo: ”Määpä voin näyttää.” Opettaja näyttää liu’un Kirsille ja Kirsi sanoo: ”Mä en halua tehdä tuota!” Opettaja kysyy: ”No minkä liu’un voisit ottaa vielä toisen kerran?” Kirsi katsoo varpaitaan ja sanoo: ”Yksjalkaset on liian hankalia!” Opettaja kysyy: ”Haluaisitko ottaa kynttiläliu’un vielä uudestaan? Sen, että nostetaan kädet ylös?” Kirsi miettii ja sanoo epävarman näköisenä ”joo”. Opettaja keksii: ”Tai tiiäkkö mitä? Saat keksiä ihan itse jonkin liu’un.” Toiset lapset palaavat taas opettajan ympärille ja Kirsi häviää taustalle kokeilemaan, keksisikö jonkin oman liu’un. Kirsi on saanut aikaa prosessoida osallistumistaan ja nyt hän saa kerrottua opettajalle huolensa. Yksijalkaiset liu’ut ovat liian vaikeita. Kirsi arvioi osaamistaan hyvin totuudenmukaisesti, opettaja tietää että Kirsillä on motorista epävarmuutta. Opettaja ei yritä rohkaista Kirsiä silti kokeilemaan vaan antaa Kirsille mahdollisuuden näyttää millä tavoin hän voisi osallistua. Hetken luisteltuaan muun joukon taustalla Kirsi palaa opettajan luokse ja videonauhalla kuuluu iloinen ja riemukas ääni: ”Kato, mä oon keksiny jo oman! Mä oon keksiny monta asiaa!” Kirsi yllättää opettajan. Hän ylittää sekä omansa että opettajan odotukset suorituksellaan. Hän keksii muun muassa meduusaliu’un ja tömistelevän elefantin. Motivaatio on herännyt, nyt oppimista ei voi estää enää


Erityisen tärkeää on pysähtyä kuuntelemaan silloin, kun oppilas tekee vuorovaikutuksen aloitteen.

mikään. Hienointa tilanteessa on se, että motivaation heräämisen myötä Kirsin itsensä keksimissä liu’uissa on myös yhden jalan liukuja. Harjoite, jota hän alun perin kieltäytyi kokeilemasta. Kuuntelemisessa oli voimaa, joka mursi epävarman kieltäytyjän liikkeelle ja iloitsemaan osallistumisestaan. Edellisen kaltaiset tilanteet, joissa kieltäytyminen, huoli tai epävarmuus kääntyi omaehtoiseksi osallistumisen riemuksi, olivat nimeämiäni kuulluksi tulemisen hetkiä. Kuulluksi tulemisen hetkessä olennaisinta on, kun oppilas alkaa uskoa omiin kySoolibooli 1/14

kyihinsä ja epävarmuus, jännitys tai huoli poistuu ja tilalle vaihtuu oppimisen ja osallistumisen ilo. Kuulluksi tulemisen pedagogiikan kriittisin vaihe on ymmärtää, ettei pedagoginen toiminta kuitenkaan pääty saavutettuun kuulluksi tulemisen hetkeen. Tässä vaiheessa opettajan on tärkeää jatkaa toimintaansa tukemalla oppilaan seuraavia onnistumisen kokemuksia, jotka edelleen vahvistavat oppilaan uskoa itseensä ja omiin kykyihinsä. Kirsin tilanteessa opettaja antoi Kirsille yksilöllistä huomiota niin pitkään kuin Kirsillä riitti erilaisia liukuja näytettävänä. Näin innostus harjoit-

telua kohtaan jatkui ja Kirsi halusi jatkaa liukuharjoittelua vielä oppilaiden itsensä valitseman loppuleikin aikana. Tunti alkaa olla lopussa ja alussa on luvattu säästää vielä aikaa oppilaiden toivomalle loppuleikille. Kun toiset alkavat leikkiä, ei Kirsi malta siirtyä heti mukaan, vaan keksii ja kokeilee vielä muutamia liukuja itsekseen sivummalla. Kuulluksi tulemisen hetken päättyminen oppilaan omaehtoisen osal­ lis­ tumisrohkeuden syntyyn oli oppimistilanteen kannalta merkittävä

9


Oppilaan huolta tai häiriökäyttäytymistä ei tulisi siirtää irti siitä tilanteesta ja vuorovaikutuksesta, jossa se on syntynyt.

tekijä. Prosessi kohti osallistumisrohkeuden heräämistä ja onnistuneita liikuntasuorituksia rakentui kuuntelemisen ja kuulluksi tulemisen hetkien vuorotteluna. Tärkeintä oli ymmärtää, että kuulluksi tulemisen pedagogiikka ei ollut toisistaan irrallisia kuuntelemisen tai kuulluksi tulemisen hetkiä, vaan jatkuva vuorovaikutusprosessi.

Oppimisesta ja opettamisesta yhteinen ilo Kuulluksi tulemisen pedagogiikka on kahden opettajan yhteistyönä syntynyt opettamisen ja ohjaamisen malli. Tutkimusvuoden jälkeen olemme kokeilleet ja soveltaneet kuulluksi tulemisen pedagogiikkaa myös muiden oppiaineiden opetukseen. Samat ydintekijät, ryhmän turvallinen oppimisilmapiiri, opettajan ja oppilaiden välinen lämmin vuorovaikutus, riittävä määrä aikuisia ja aktiivisen kuuntelemisen taito, voidaan siirtää mihin tahansa opetus- tai kasvatustilanteeseen. Aktiivisen kuuntelemisen harjoittelemisessa on tärkeää oppia kuulemaan oppilaiden kerronnasta puheen ja sanojen lisäksi hiljaisuuden, osaamattomuuden, epävarmuuden ja vetäytymisen viestit yhtä lailla kuin ilon, innostuksen ja osaamisen viestit. Erityisen tärkeää on pysähtyä kuuntelemaan silloin, kun oppilas tekee vuo-

10

rovaikutuksen aloitteen tai haastaa käyttäytymisellään aikuista kohtaamiseen. Tutkimukseni perusteella näen, että juuri sen aikuisen on tärkeää reagoida ja antaa aikaa, jolle oppilas viestittää. Oppilaan huolta tai häiriökäyttäytymistä ei tulisi siirtää tuntitilanteen ulkopuolelle, toisen ammattilaisen hoidettavaksi, irti siitä tilanteesta ja vuorovaikutuksesta, jossa se on syntynyt. Sen sijaan meidän tulisi kehittää pedagogisia toimintamalleja, jotka mahdollistavat suurissa opetusryhmissä myös yksilöllisen huomion antamisen op-

pilaalle ilman, että oppiaineen opetus siitä kärsii. Ammatillinen kehittyminen omalla kohdallani on tarvinnut aikaa, täydennyskouluttautumista, erilaisten työyhteisöjen jäsenenä toimimista ja yhteistyötä kollegojen kanssa. Jokaisen opettajan kohdalla ammatillisen kehittymisen polku on erinäköinen. Itselleni erityisen merkittävää on ollut esimiesten suoma pedagogisen toteuttamisen vapaus eli mahdollisuus kokeilla ja etsiä omannäköistä toteuttamisen tapaa. Mikäli innostut kokeilemaan kuulluksi tulemiseen tähtäävä pedagogiikkaa, huomaat, että se muotoutuu aina opettajansa näköiseksi. Tärkeintä on, että ydinideana pysyy kuunteleminen ja kuulluksi tulemisen hetkien myönteiset seuraukset. Näiden hetkien myötä huomaat oppivasi hyödyntämään lasten omaehtoisen innostuksen oppimistilanteessa riippumatta siitä, mitä lukujärjestykseen on juuri sillä hetkellä kirjoitettu. Näin oppimisesta ja opettamisesta muodostuu yhteinen ilo ja nautinto niin lapsille kuin aikuisillekin. u Kirjoittaja on kasvatustieteen tohtori ja työskentelee erityisluokanopettajana Oulussa. Hänen väitöskirjansa Kuulluksi tulemisen pedagogiikka kaikille yhteisessä koululiikunnassa hyväksyttiin Oulun yliopistossa vuonna 2012.


Soolibooli 1/14

11


12


Soolibooli 1/14

13


Viro in, Suomi out Selittääkö täydennyskoulutus eroja PISA-tuloksissa?

Teksti Raigo Megerild

S

uomen tulokset OECD:n koulutusvertailussa ovat huippuvuoden 2006 jälkeen heikentyneet ja suunta jatkui joulukuussa julkaistuissa PISA 2012 -tuloksissa. Viro osallistui PISA-tutkimuksiin ensimmäisen kerran vuonna 2006 ja uusimmassa vertailussa sen tulokset olivat parantuneet selvästi. Viron nousu tutkimustuloksissa ei kuitenkaan ole niin jyrkkä kuin Suomen alamäki, mutta kehitystrendit Virossa ja Suomessa ovat ilmeisen erilaisia.

Kuin kaksi marjaa Mikä selittäisi sitä, että Viro nousee ja Suomi laskee? Vastausta on vaikea löytää vertailemalla koulutusjärjestelmien välisiä eroja, sillä ne ovat melko pieniä. Kummassakin maassa esiopetusta seuraa yhtenäinen peruskoulu, joka aloitetaan samaan aikaan. Opettajat ovat maisteritasoisia. Kummassakin maassa on merkittävä kielivähemmistö. Myös PISA tuloksissa maat ovat huipputasoa, ja siten lähellä toisiaan. Heikoimman ja vahvimman oppilasaineksen väliset erot ovat PISA-maiden pienimpiä ja heikkojen oppilaiden suoritustaso on kansainvälisesti korkea. Molemmissa maissa koulumenestys ja kodin sosioekonominen tausta korreloivat melko vähän. Pojat menestyvät yleisesti huonommin kuin tytöt Suomenlahden eteläpuolellakin. Myös kouluviihtyvyydessä Viro ja Suomi ovat lähellä toisiaan: koulu ei ole kiva. Virossa koulujen väliset

14

erot ovat tosin suurempia kuin Suomessa ja selkeä eroavaisuus löytyy opettajien ammatin arvostuksessa ja palkkauksessa, jossa Viro on paljon Suomea jäljessä. Näissäkin tosin kehityssuunta on toisiaan kohti.

Pakolla täydennyskoulutukseen Yritin löytää vastausta Viron menestykseen sikäläisestä mediasta. Viron suurimpien päivälehtien nettiversioita selaillessa ei tule törmänneeksi järjestelmällisiin yrityksiin analysoida Viron positiivisen kehityksen taustalla vaikuttavia tekijöitä, ja asiasta ei näytä vallitsevan yhteistä näkemystä. Kun vastausta ei ole, sellainen on keksittävä itse. Uskallan väittää, että selittävänä tekijänä niin Viron menestyksen kuin Suomen alamäen taustalla on opettajankoulutus. Varsinkin Viron maisterivaiheen jälkeinen opettajankoulutus eli täydennyskoulutus eroaa Suomesta merkittävästi. Vuodesta 2004 alkaen jokainen vastavalmistunut opettaja voi käydä läpi perehdytysvuoden (vapaasti suomennettuna), jonka aikana uusi opettaja saa tukea mentorilta ja voi osallistua lisäkoulutukseen. Sen lisäksi opettajan pätevyyden ja uralla etenemisen edellytyksenä on osallistuminen täydennyskoulutukseen, yhteensä vähintään 160 tuntia viiden vuoden aikana. Koulutusta järjestävät sekä yliopistot että esimerkiksi valtakunnalliset aineliitot, joiden järjestämät


Pisa

kurssit liittyvät enemmän tietyn opetettavan aineen ominaispiirteisiin, kuten tekniikan soveltamiseen, arviointiin tai opetussuunnitelman muutoksiin. Yliopistojen kurssit ovat taas enemmän yleispedagogisia sisältäen esimerkiksi erityisopetukseen tai oppiainerajoja ylittävään opetukseen liittyviä kursseja. Täydennyskoulutuskurssit ovat pääosin julkisesti rahoitettua ja koulujen on käytettävä tietty osuus budjetistaan opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen.

Opet ajan tasalle Pätevyyden vaatimuksena oleva 160 tuntia viiden vuoden aikana saattaa kuulostaa suomalaisen opettajan korviin melko paljolta, sillä Suomessa ei ole vastaavia vaatimuksia opettajille. Ei edes opetussuunnitelman muutoksiin liittyvissä tilanteissa. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että Suomessa toimii toki vapaaehtoinen täydennyskoulutusjärjestelmä. Periaatteessa kuitenkin opettaja voi valmistautumisen jälkeen olla osallistumatta yhteenkään sisällöllisesti täydentävään koulutukseen. Usein kuulee sanottavan, että koulu on jäänyt ajastaan jälkeen. Johtuisiko se tästä? Jos jotain haluaisi Virolta oppia niin systemaattinen ja kattava täydennyskoulutusjärjestelmä voisi olla yksi keino pitää koulu ja opettajat kiinni ajassa ja muuttuvassa yhteiskunnassa sekä kääntää Suomen PISA-alamäki taas nousuun. u Soolibooli 1/14

15


Kaksi ja puoli vuotta sitten Ken Wakaume muutti yli 13 miljoonan asukkaan Tokiosta Ouluun ja aloitti opinnot Intercultural Teacher Education -ohjelmassa Oulun yliopistossa. ”Minua jännitti, mutta olin myös innoissani uudesta muutoksesta. Suomalaisella koulutuksella on loistava maine Japanissa, joten oli hienoa päästä opiskelemaan nimenomaan kasvatusalaa Suomeen”, Ken kertoo. Suomalaista koulutusta arvostetaan Japanissa, vaikka

WIKIMEDIA COMMONS/KASUGA

koulukulttuuri on erilainen.

16


Kunnioitus vs. luottamus

K

oulujärjestelmä on Japanissa samanlainen kuin Suomessakin. Esikoulun jälkeen alakoulu aloitetaan 6–7-vuotiaana. Alakoulu kestää kuusi luokka-astetta. Kouluvuosi alkaa huhtikuussa ja päättyy maaliskuussa. Lukuvuosi on jaettu kolmeen lukukauteen, joiden välillä on muutaman päivän vapaa. Yläkouluun siirryttäessä suhtautuminen kouluun muuttuu ja oppimisen paineet kasvavat. Yhdeksännellä luokalla oppilaat tekevät pääsykokeet lukioihin. Näihin kokeisiin ladataan suuret odotukset niin vanhempien kuin yhteiskunnan puolesta. Koko Japani kirjaimellisesti pysähtyy tuoksi ajaksi. Kutsumme sitä sodaksi. Tuloksia odotetaan todella hartaasti ja eliittilukioihin on kova kilpailu. Kokeet lataavat suuret paineet yhdeksäsluokkalaisten harteille, koska kokeista riippuu pitkälti se, millainen tulevaisuus oppilaalla on. Parhaat yksityiset lukiot maksavat todella paljon ja päästäkseen niihin täytyy saada erinomaiset tulokset.

Pänttäystä kellon ympäri Suurin osa japanilaisista oppilaista käy niin sanottua valmennuskoulua, jossa syvennetään ja kerrataan koulussa opittuja asioita. Valmennuskoulut ovat hyvin suosittuja Japanissa. Vanhempani laittoivat minut valmennuskouluun kahdeksannella luokalla. Silloin koulupäiväni venyivät melko pitkiksi. Menin aamulla kouluun, jossa oppitunnit kestivät neljään saakka. Sen jälkeen menin valmennuskouluun ja siellä opetus kesti yleensä yhteentoista asti illalla. Jotkut menevät valmennuskouluun saadakseen tukiopetusta vaikeisiin aineisiin ja jotkut taas Soolibooli 1/14

ollakseen parhaita. Valmennuskoulussa voi opiskella muun muassa äidinkieltä eli japania, englantia sekä matematiikkaa. Kouluviikot kestivät maanantaista lauantaihin, joten sunnuntai oli lepopäivä. Molemmista kouluista sai läksyjä, jotka täytyi myös tehdä. Harrastukset jäivät vähemmälle ainakin yhdeksännellä luokalla, kun kaikki aika piti lukea pääsykokeisiin.

Ranking kasaa paineita Mielestäni suurin ero suomalaiseen kouluun on se, että kotimaassani on hyvin paljon yksityiskouluja. Eliittilukioihin on kova tungos, sillä opinahjo määrittää millaisen arvostuksen sekä ammatin saa itselleen. Sen vuoksi pääsykoe on elintärkeä monelle. Vanhemmat alkavat säästää lapsensa koulutukseen jo hyvissä ajoin, osa jopa ennen lapsen syntymää. Myös parhaisiin päiväkoteihin ilmoittaudutaan hyvissä ajoin. Suomalainen koulujärjestelmä on tässä suhteessa paljon tasa-arvoisempi, eikä täällä ole yläkoululaisilla yhtä suuria paineita lukioon pääsystä. Japanilaisessa kulttuurissa arvostus on hyvin tärkeää ja lapsen hyvään kouluun pääseminen nostaa myös vanhempien arvostusta yhteisössä. Joka vuosi pääsykoetulosten tultua julki koulut rankataan. Tämä tuo suuria paineita myös opettajille. Opettajat haluavat, että heidän oppilaansa menestyvät kokeissa hyvin, näin myös opettajan arvostus työyhteisössä sekä vanhempien silmissä kasvaa.

Teksti Ken Wakaume suom. Kaisa Leinonen

Kulttuurieroissa löytyy Opettajaa arvostetaan hyvin paljon Japanissa. Heitä puhutellaan kunni-

ggg

17


WIKIMEDIA COMMONS/DOUGLAS P. PERKINS

oittavasti ja myös kuri on tiukempaa kuin Suomessa. Kuitenkin suomalaisessa yhteiskunnassa opettajiin luotetaan enemmän. Täällä opettajat saavat tehdä itsenäisiä ratkaisuja opettamisen suhteen, kun taas Japanissa opettamiseen liittyy monia sääntöjä. Myös vanhemmat osaavat olla hyvin tietoisia oikeuksista ja voivat pistää opettajan koville. Koen, että tämä johtuu myös kulttuurisesta erosta. Suomessa ihmiset luottavat toisiinsa helpommin kuin Japanissa. Kuitenkin koulukulttuuri ja yhteiskunnan odotukset opettavat japanilaisille paineiden sietokykyä. Mielestäni on mielenkiintoista, että tutkimusten mukaan suomalaiset oppilaat eivät viihdy

18

koulussa, kun taas japanilaiset oppilaat ovat kertoneet viihtyvänsä hyvin. Viime aikoina on ehdotettu, että Suomen pitäisi tehdä yliopistokoulutus maksulliseksi EU- sekä ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Ajatus on sekä hyvä että huono. Ymmärrän suomalaisten huolen siitä, että ilmainen koulutus valuu hukkaan ulkomaille, eikä ulko­ mai­sista opiskelijoista ehkä tule veronmaksajia Suomeen. Toisaalta pitkällä aikavälillä suomalaisen koulutuksen maine voi hälvetä. Pidän siitä, kuinka suvaitseva suomalainen yhteiskunta on kansainvälisyyttä kohtaan. u

Onko sinulla kokemusta eri maiden koulujärjestelmistä ja -kulttuureista? Oletko ollut vaihdossa, harjoittelussa tai opettajantöissä ulkomailla? Kirjoita kokemuksestasi ja tarjoa juttua Sooliboolille! Julkaistuista kirjoituksista maksetaan pieni juttupalkkio.

soolibooli@sool.fi


Sinä olet SOOL

S

OOL on toimijoidensa näköinen järjestö ja tarvitsee jäseniään toimiakseen näiden hyväksi. SOOLin hallitus ja me SOOLin toimistolla teemme päivittäin töitä sen eteen, että sinä saisit parempaa opettajankoulutusta nyt ja tulevat opeopiskelijat tulevaisuudessa. SOOLissa tehtävä työ on mahdollista, koska sinä olet SOOLin jäsen. Jotta SOOL voisi palvella sinua entistä paremmin, se tarvitsee motivoituneita toimijoita toteuttamaan kaiken sen toiminnan, mistä liittokokous toimintasuunnitelmassa vuosittain päättää. Haluamme kuulla sinulta, mitä SOOLilta toivot ja mihin sitä tarvitaan. Haluamme kuulla sen myös opiskelukaveriltasi – oli hän jäsen tai ei. HHH Parhaiten voit vaikuttaa toimintaan sanomalla suoraan mitä ajattelet – juuri silloin kun asia on ajankohtainen ja mielen päällä. Se onnistuu palautelomakkeella netissä 24/7 tai ottamalla yhteyttä suoraan SOOLin toimistolle tai hallituksen jäseniin. Myös SOOLin teemaseminaareissa ja muissa tapahtumissa toivomme saavamme sinulta palautetta ja koulutusyksikössäsi säännöllisesti vieraileva SOOLin kenttäasiamies välittää mahdolliset terveisesi aina suoraan liiton toimistolle. Ainejärjestösi kautta voit konkreettisimmin vaikuttaa siihen minkälaista toimintaa SOOL toteuttaa. Liittokokouksessa käsiteltävät toimintasuunnitelmaluonnokset lähetetään ennakolta jäsenyhdistyksille kommentoitavaksi, jotta myös sinä voisit vaikuttaa niihin. Ainejärjestö-

Soolibooli 1/14

si – tai ehkä juuri sinä ainejärjestösi edustajana pääset sitten kertomaan liittokokouksessa sen, mitä oman koulutusalasi ja koulutusyksikkösi opiskelijat haluavat. Parhaassa tapauksessa lähdet itse toteuttamaan tehtyjä päätök­ siä ja suunnittelemaan tulevia asettumalla ehdolle SOOLin hallitukseen. Hallitus toimii aktiivisesti opettajankoulutuksen kehittämisen, valtakunnallisen edunvalvonnan ja yhteistyötahojen kanssa tehtävän pitkäjänteisen vaikuttamistyön parissa. Opintojen ohella se vaatii aikaa ja vaivaa, mutta hallituksessa toimiminen tarjoaa sinulle myös verkostoitumismahdollisuuksia ja unohtumattoman näköalapaikan suomalaisen opettajankoulutuksen koko kenttään. Vuoden mittaisen hallituskauden aikana tapaat opiskelijoita eri koulutusyksiköistä ja pääset suunnittelemaan heille koulutustilaisuuksia ja seminaareja, koska opettajankoulutuksessa ei kerrota kaikkea. Se vaatii ennakkoluulottomuutta, intoa ja paneutumista monenlaisiin asiakokonaisuuksiin. Sinä olet opettajankoulutuksen asiantuntija, jolla on varmasti sanottavaa ja kehittämisideoita, jotta koulutuksestamme saataisiin entistä parempaa ja sitä kautta lapsille ja nuorille entistä laadukkaampaa opetusta. SOOL tarvitsee jatkuvasti toimintaan mukaan uusia ihmisiä ja raikkaita uusia ajatuksia.

tuntuvasti halvemmalla, kuin työssä käyvät OAJ:n jäsenet. Jo pelkät jäsenetuvakuutukset tai Opettajalehti maksaisivat moninkertaisesti erikseen hankittuina. Kaikki tiedämme, ettei opiskelijalla ole koskaan liikaa rahaa, joten kannattaa tutustua myös kaikkiin muihin jäsenetuihin! Kun sinä tai opiskelukaverisi haluatte rahanarvoisia etuja, SOOLin jäsenyys on järkevä sijoitus. Haluan toivottaa sinulle oikein mukavaa kevätlukukautta opintojen parissa! Toivottavasti näemme kevätkauden aikana Talvipäivillä, teemaseminaareissa sekä muissa tapahtumissa ja koulutuksissa. Ne on järjestetty sinua varten, joten käytä ne hyödyksi. Toivon näkeväni sinut huhtikuussa myös liittokokouk­sessa vastaamassa haasteeseen paremmasta SOOLista.

Markus Ropponen SOOLin pääsihteeri markus.ropponen@sool.fi

www.sool.fi

HHH Tämän lisäksi SOOL tarjoaa sinulle joka tapauksessa runsaat OAJ:n jäsenedut ja palvelut, jotka saat

19


Muutoksia työttömyysturvaan Uusi työttömyysturvalaki tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan edellytykset voivat nyt täyttyä jo kuudessa kuukaudessa.

S

Heikennyksiä päivärahan enimmäismaksuaikaan

OOLin jäsenet voivat liittyä Opettajien työttömyyskassaan erillisellä hakemuksella lyhyenkin opetus- ja kasvatusalan sijaisuuden perusteella, jolloin jo opiskeluaikaiset työsuhteet kartuttavat tulevaa työttömyysturvaa valmistumisen jälkeen. Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on huomattavasti Kelan maksamaa peruspäivärahaa korkeampi.

Työssäoloehto ja omavastuuaika lyhenivät Palkansaajan ansiopäivärahan maksaminen edellyttää, että henkilö on ollut työttömyyskassan jäsen ja työskennellyt ennen työttömyyden alkamista määrätyn ajan. Palkansaajan jäsenyys- ja työssäoloehto lyheni vuoden alussa 34 kalenteriviikosta 26 kalenteriviikkoon eli noin kuuteen kuukauteen. Tämä tarkoittaa sitä, että kassan jäsenelle voidaan maksaa ansiopäivärahaa aikaisintaan 26 viikon jäsenyyden ja työskentelyn jälkeen. Silloin, kun työssäolo on ollut satunnaista, esimerkiksi erimittaisia sijaisuuksia, työssäoloehtoon lasketaan mukaan sellaiset kalenteriviikot, jolloin on ollut opettajan työssä vähintään kahdeksan tuntia tai muissa töissä vähintään 18 tuntia. Työssäoloehto voi siis jatkossakin kertyä useista työsuhteista, joiden ei tarvitse seurata toisiaan katkoitta. Myös työttömyysturvan omavastuuaika on lyhentynyt. Työttömyyden alkaessa asetetaan omavastuuaika, jonka ajalta ei makseta

20

työttömyyspäivärahaa. Omavastuuaika lyheni vuodenvaihteessa seitsemästä arkipäivästä viiteen arkipäivään ja se asetetaan jatkossa enintään kerran vuodessa.

Muutosten merkitys opiskelijalle Opiskelijan kannalta työssäoloehdon lyhentymisellä on kahtalainen merkitys. Kun työssäoloehdon saa aiempaa nopeammin täyteen, ei työttömyyskassaan välttämättä kannata liittyä kovin aikaisessa vaiheessa, vaan omasta työtilanteesta riippuen ehkä vasta opintojen loppuvaiheessa. Toisaalta nyt on myös helpompi saada koko työssäoloehto täyteen jo ennen valmistumista, mikä voi tarkoittaa sitä, että oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan alkaa heti valmistumisen jälkeen. Tästä voi olla isokin rahallinen hyöty, jos valmistuu opettajaksi esimerkiksi keväällä, jolloin opettajan töitä ei käytännössä ole heti tarjolla.

Työhistoria ja kieltäytyminen työllistymistä edistävästä palvelusta vaikuttavat ansio-osan enimmäismaksuaikaan. Ansiopäiväraha koostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansioihin perustuvasta ansio-osasta. Ansiopäivärahan ansio-osan kesto riippuu jatkossa työhistorian pituudesta. Jos työhistoriaa on alle 3 vuotta, kesto on enintään 400 päivää. Jos työhistoriaa on vähintään 3 vuotta, kesto on jatkossakin 500 päivää. Enimmäismaksuajasta vähennetään sata päivää myös silloin, jos henkilö kieltäytyy ensimmäisen 250 työttömyyspäivärahapäivän aikana työllistymistä edistävistä palveluista tai keskeyttää palvelun.

Osa-aikatuloille suojaosa Ansiopäiväraha maksetaan soviteltuna, jos henkilö on työllistynyt osittain. Osittain työllistyvien toimeentuloa helpotetaan kahdella toimella. Sovitellun päivärahan ja ansaitun tulon yhteenlaskettu enimmäismäärä maksujaksolta nousee sataan prosenttiin päivärahan perusteena olevasta palkasta (nykyisin 90 prosenttia). Työttömyysturvaan on myös tullut takaisin suojaosuus, eli osuus ansiotulosta, jota ei oteta sovittelussa huomioon. Suojaosuus on 300 euroa kuukaudessa. Vasta tämän ylittävät tulot otettaan sovittelussa huomioon.


Miksi kassan jäseneksi?

Työttömyyskassan jäsenmaksu nousi Opettajien työttömyyskassan jäsenmaksu on tänä vuonna 6,20 euroa kuukaudessa. Jäsenmaksun suuruus määräytyy vuosittain maksettujen työttömyyskorvausten perusteella ja työllisyystilanteen heikentyessä maksut yleensä nousevat. Kassamaksut tulee maksaa kaikilta jäsenyyskuukausilta riippumatta siitä, onko ollut töissä vai ei. u Soolibooli 1/14

Monen opettajaksi valmistuneen ensimmäiset työsuhteet ovat erilaisia sijaisuuksia, joiden välissä on työttömyysjakso ja ja uusien pätkäpestien etsintää. Niin sanottu koko lukuvuoden sijaisu uskin päättyy usein - ei pitkään kesälomaan - vaan vähintään elokuulle kestä vään työttömyyteen. Kun valmistuttuaan ja ensimmäisen työpaikkan sa saatuaan liittyy ammattijärjestön jäseneksi ja samalla työttömyys kassaan, pitää niin sanotun työssäoloehdon täyttyä, ennen kuin on oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan. Jo opiskeluaikaisten työsuhteiden perusteella kertyneestä työssäoloehdosta voi siis olla rahanarvoista hyötyä juuri työuran alkuvaiheessa. SOOLin jäsenet eivät automaattisesti kuulu työttö myyskassaan. Opettajien työttömyyskassaan liittyminen SOOL in kautta on kuitenkin mahdollista lyhyenkin opetus- ja kasvatusalan sijaisuuden perusteella, jolloin jo opiskeluaikaiset työsuhteet kartuttava t työttömyysturvaa. Liittymisen perusteena tulee siis olla opetusalan työsuhde mutta sen jälkeen työskentely myös muilla aloilla lasketaan mukaan työssäoloehtoon. Työttömyyskassan jäsenmaksu vuonna 2014 on 6,20 euroa kuukaudessa. Lue lisää:

www.sool.fi/jasenelle/tyottomyyskassa

21


Auskummitus

Jomarja

Huikkanen

Mahola

SB Sudoku

Ansku

Sumea logiikka

Oikea ratkaisu netissä: www.sool.fi/soolibooli

”Mieli toimiii parhaiten avoimena, ihan kuin laskuvarjo.” Michael Monroe

22


Kollittaa

V

anhempi lehtori, koko kansan tuntema ja televisiosta tuttu Elias Jekoweh tunsi outoa kuumotusta kropassaan. Oli tuntenut jo torstain ruokatunnista lähtien. – Jukoliste, nyt alkoi kevät, Elias sanoi. – Mutta eihän vielä ole ollut kunnon talveakaan, sanoi vaimo. – Paskat talvesta. Nyt alkoi kollittaa, Elias sanoi vaimolleen. – Kollittaa? vaimo kysyi. – Niin. En jaksa selittää, Elias vastasi. Seuraavana lauantaina Elias kaivoi kukkakuvioisen silkkipaidan kaapistaan. Samoin Elias etsi sävyyn sopivan kravatin. Sanoi vaimolleen moi, otti samettisen irtotakin ja lähti. Ja saapui tanssiravintolaan. Kohta jo jonotti karaokepisteeseen. Pian lauloi. – I wanna make love to you, Elias lauloi, kunnes eturivistä nousi nainen, joka työnsi 20 euron setelin vanhemman lehtorin vyön alle. – Tuo oli korvaus laulun lopettamisesta, nainen sanoi. – Ottaisko kissa drinksun? Elias kuiskasi naisen korvaan. – Niin, nythän sulla on rahaakin, nainen sanoi. – On. Jos juodaan kaljaa, voin tarjota kaksi, Elias sanoi. Niin mentiin tiskille. Baarimikko valutti juomat hanasta. – Mitä tollanen kaunotar tekee täällä? Sulla on saman sävyiset silmät kun äidilläni, siniharmaat, Elias sanoi. – Sepä mukavaa, nainen sanoi. – Mutta poskesi ovat leveämmät. Toisaalta äidilläni oli poskissaan usein kesäisin aurinkoihottumaa, Elias jatkoi. – Sepä ikävää, nainen sanoi. – Taidat olla ihan sulaa vahaa, jos juodaan vielä toiset, Elias sanoi. – Aivan varmasti, nainen vakuutti. Ja niin Elias tilasi toiset. Ja joutui jo sijoittamaan omaakin rahaansa. Kaksi euroa. – Jos sulla on bonuskortti, voit leimata ne itsellesi, Elias sanoi naiselle ja hipaisi tätä kevyesti poskesta. Hymyilikin. – Sepä kiva, nainen sanoi, mutta ei hymyillyt. – Pakko käydä miesten huoneessa. Nenä puuteroimassa. Eturauhanen, you know, Elias sanoi ja nauroi, – kjeh, kjeh. – Sepä se, nainen sanoi. Ja kun Elias palasi takaisin, nainen oli kadonnut. Elias joi oluensa ja lähti kotiin. Kotiin päästyään katsoi itseään peilistä. Kokovartalopartaa, viisi senttiä kalsareiden kuminauhan yli vyöryvää vatsaa. – No joo. Ei kollita enää. S*****a, minusta on tullut oman elämäni sketsihahmo, Elias sanoi ja kömpi vaimonsa viereen. Vaimo käänsi kylkeä. – Otitko Putouksen digiboxille? Elias kysyi. – Ympf, vastasi vaimo.

Soolibooli 1/14

23


Soolibooli 1/14  

Juttua mm. kuulluksi tulemisen pedagogiikasta...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you