Page 1

Kappelin Kaikuja 18. vuosikerta 3/2019

Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Pyhän Sydämen kappelin kannatusrenkaan tiedotuslehti


Pääkirjoitus

maailman keskellä. Herra itse seisoo Sanojensa takana ja siksi onkin niin turvallista vedota Jumalan Sanaan. Herra on luvannut pitää omistaan huolta. Saamme yksinkertaisesti ja varmasti luottaa Jumalan Sanan lupauksiin ja siihen, että Pyhä Raamattumme on kokonainen ja erehtymätön Jumalan ilmoitus meille ihmisille. Vaikka joutuisimme elämässämme uskomme vuoksi todella ahtaalle, niin silloinkin saamme luottaa Jumalan Sanaan. "Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani; sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat. Sinä valmistat minulle pöydän minun vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet minun pääni öljyllä; minun maljani on ylitsevuotavainen." Ps. 23:4-5.

"Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu." Ps 23:1 Psalmi 23 on sisällöltään sellainen, joka antaa vahvan toivon elämän huolien keskelle. Tämän Psalmin aihepiiristä saamme elää ja ammentaa elämämme erilaisissa vaiheissa. Taivaallisen Isämme hyvässä huolenpidossa on turvallista elää uskoamme todeksi, vaikka ympäröivä maailma pauhaisi kuohuvan meren lailla. Jumalan Sana kestää rajutkin hyökkäykset. Tapahtuipa ympärillämme tai omassa elämässämme mitä tahansa, niin Jumala vie pelastushistorian päätökseen oman hyvän ja pyhän tahtonsa mukaan. Tänä päivänä elämme maailmassa, jossa mustaa muutetaan valkeaksi ja yleinen mielipide tallaa jalkoihinsa Jumalan Sanan. Tämä ei pitäisi olla Jeesukseen uskoville mikään yllätys, sillä Jumalan Sanasta voimme lukea, että juuri näin tulee tapahtumaan. Tämä on vain merkki, että Jumalan Sana pitää kirjaimellisesti paikkansa. Mitä enemmän näemme ympärillämme Jumalan Sanan murentamista, niin sitä innokkaammin saamme julistaa Jumalan muuttumatonta Sanaa pimenevän

2

Kirkkoisä Augustinus on sanonut viisaasti, että "sydämemme on niin kauan rauhaton, kunnes se löytää rauhan Jumalassa." Yhä enemmän tarvitsemme selkeää Jeesus-keskeistä julistusta ja yhä enemmän tarvitsemme sitä, että me uskovat itkemme omia syntejämme ja olemme parannuksen paikalla. Jumalan antama herätys alkaa hänen seurakun-


hän on tässä projektissa ollut mukana. Olen hämmästellyt Kullervon laajaa yleistietämystä asiasta kuin asiasta ja laajasydämisyyttä. Haikeudella ajattelen sitä, että Kullervo on nyt jäämässä eläkepäiville. Kullervon saappaita ei pysty kukaan täyttämään. Hänen toimenkuva on ollut todella laaja. Päätyönä musiikkisihteerin tehtävä, mutta Kullervolla on pysynyt myös Fiskarsin työkalut käsissä. Suuri ja arvostettu taiteilija on viihtynyt myös Sleyn varastoissa ja tehnyt sellaisiakin töitä, jotka eivät hänen varsinaiseen toimenkuvaansa olisi edes kuuluneet. Hän on kuitenkin ilolla tarttunut sellaiseenkin työhön, jota kukaan muukaan ei olisi tehnyt. Tällainen piirre tekee työntekijästä ja taiteilijasta erityisen arvostettavan.

tansa keskeltä, jossa itketään syntejä ja saadaan uskoa syntien anteeksiantamus todeksi omalla kohdalla. Tämä riemu ja ilo saa liikkeelle viemään pelastuksen sanomaa eteenpäin. Kun on itse saanut paljon anteeksi, niin tulee halu antaa myös lähimmäiselle paljon anteeksi. Jumalan seurakunta tunnetaan anteeksiantamuksesta ja lähimmäisenrakkaudesta. Tietenkin myös siitä, että siellä luotetaan Raamattuun Jumalan Sanana. Vaikka koko maailma pilkkaisi sinua siitä, että luotat Raamattuun Jumalan Sanana ja myös toimit sen mukaan, niin pysy siltikin Raamattu-uskovana! Se pohja kestää! "Mutta pysy sinä siinä, minkä olet oppinut ja mistä olet varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa." 2. Tim.3:14-15

Evankeliumijuhlan musiikkipuoli on ollut vuosi vuodelta erittäin hyvin organisoitua ja Pyhän Sydämen Kappelin Messuissa olemme saaneet nauttia, joskus yllättävistäkin jutuista. Kullervolta eivät ideat ja yllätykset ole loppuneet. Henkilökohtaisesti ja koko Sydiksen väen puolesta kiitän Sinua nöyrimmin erinomaisen hyvästä yhteistyöstämme ja ystävyydestämme! Nämä molemmat tulevat jatkumaan tulevaisuudessakin, mutta Sinulla on nyt myös lupa levätäkin! Kullervo, inspiroivia eläkepäiviä ja kaikenlaista iloa uuteen elämänvaiheeseen! Taivaan Isän siunaus olkoon kanssasi myös tulevaisuudessa!

Helsinki - ToivoOn 4.-6.10.2019 saamme viettää Helsingin Evankeliumijuhlaa teemalla "Helsinki - ToivoOn." Tuona viikonloppuna on luvassa monipuolista ja hengellisesti ravitsevaa ohjelmaa. Juhlapaikkana on pääosin Luther-kirkko. Tarkempi ohjelma löytyy tästä lehdestä. Olet lämpimästi tervetullut juhlaviikonlopun tapahtumiin!

"Autuus suuri, oomme Herran kansa, sana varma siitä todistaa. Kiitos Jeesukselle uhristansa, siinä Herra sielun puhdistaa." SK 392:1

Kullervo, iso ja nöyrä kiitos! Kappelipelimannimme Kullervo on ollut mukana Kappelin Kaikujen tekijätiimissä lehden historian alkumetreiltä saakka. Muistan alkuaikojen hauskat lehtipalaverit ja sen kuinka uskollisesti

3

Iloa ja siunausta syksyysi! Jorma Tikkamäki päätoimittaja


Siionin kannel 447 Nyt laulan jälleen iloiten

luesittelyssä on nyt yksi Siionin kanteleen itselleni rakkaimmista lauluista.

1. Nyt laulan jälleen iloiten, maan murheita en muista, / kun kuulen kaiun kaukaisen maan uuden lauleluista. / Keskellä tuskan ihmisten taas kuulen kiitosvirren, / sen soinnut täyttää sydämen, en laulamasta lakkaa!

Heti aluksi meidät viedään olennaisen äärelle: laulamaan ilolaulua, unohtaen maan murheet kuullessamme kaiun uuden maan lauluista. Mikä uusi maa? Se maa, jonka Jumala taas luo. Entinen on mennyt, nyt annetaan uudet taivaat ja uusi maa! (Ilm. 21:3-4) Ja annetaan ihme, jonka vain Jumalan Pyhä Henki voi vaikuttaa: keskellä ihmisen tuskaa saamme kuulla kiitosvirren, kuten yhdessä Raamatun Apokryfikirjoista: Kolmen miehen kiitoslaulu (uunissa). Tapahtumasta kerrotaan Danielin kirjassa (Daniel 3:1-30). Tai kuten Paavalin ja Silaan veisatessa ylistystä Jumalalle vankilassa! (Apt. 16:16-49) Kiitosvirsi saa jatkua!

2. Iloni muut kun katoaa, niin Jeesus ilon antaa. / Kun varjot päivän sammuttaa, hän aamuun uuteen kantaa. / On rauhani nyt Jeesus vain, hän kuoli puolestani. / Suurimman aarteen siitä sain, en laulamasta lakkaa! 3. Kun nostan silmät, valaisee ristinsä Golgatalta. / Päivittäin polku oikenee ja tuntuu rakkaammalta. / Jeesuksen rauha sydämeen taas uuden voiman antaa. / Luoksensa pääsen taivaaseen, en laulamasta lakkaa!

Ilomme täällä ajassa ovat lyhytaikaisia ja katoavia jo ajan luonteeseenkin kuuluvina; aikamme on lyhyt. Silti myös maalliset ilot ovat arvokkaita, ja meillä on lupa iloita niistä Jumalan hyvinä lahjoina! Jumalamme syntyi ihmiseksi. Jeesus oli voimakkaasti tun-

Melodia: Ira David Sankey 1881, Teksti: Robert Lowry 1869, Uud.: Lauri Thurén, Sk:seen 1923 Hyvää loppukesää, rakas kappelin kävijä ja kappelin messun radiokuuntelija tai nettikatselija ja -kuulija! Kaikujen lau4


teva ihminen, evankeliumien mukaan paitsi ”hiljainen ja nöyrä”, myös temperamenttinen. Hän kirosi kuihtumaan viikunapuun, josta ei löytänyt hedelmiä, ajoi ruoskalla Jerusalemin temppelistä kyyhkysten myyjät ja kaupustelijat, sätti Israelin opettajat kyykäärmeen sikiöiksi jne. Jeesus tunsi syvän surun ja suuren ilon, suri ja iloitsi kuin tunteva ihminen vain voi. Hän ymmärtää, kun ilomme hiipuu ja varjot tiellämme pitenevät sammuttaen päivän. Hän kantaa ja antaa sen rauhan, jota maailma ei voi antaa.

aviomies, ja Ira Allan Sankeyn (18741915) isä. Nuorukaisena hän osallistui Amerikan sisällissotaan auttaen usein joukko-osastonsa kappalaista johtamalla taistelutovereittensa virsilaulua. Sodan jälkeen hän työskenteli USA:n verovirastossa, ja myös NMKY:ssä; (Young Men’s Christian Association, YMCA). Hän tuli tunnetuksi gospellaulajana ja kiinnitti lopulta evankelista Dwight Lyman Moodyn huomion. Miehet tapasivat YMCA:n kokouksessa Indianapolis’issa, Indianassa, kesäkuussa 1870. Muutaman kuukauden kuluttua Sankey osallistui ensimmäiseen evan-keliointikokoukseensa Moodyn kanssa, ja jätti työnsä verovirastossa pian sen jälkeen. Sankey sävelsi n. 1200 laulua. Elämänsä viimeisten viiden vuoden aikana glaukooma sokeutti hänet. Hän löysi sokeassa ystävässään ja muusikkotoverissaan Fanny Crosbyssa sukulaissielun. Robert Lowryn ja Howard Doanen kanssa Sankey julkaisi kokoelman Welcome Tidings (New York: Biglow & Main, 1877)

”Minä kohotan katseeni vuoria kohti. Mistä saisin avun? Minä saan avun Herralta, häneltä, joka on luonut taivaan ja maan.” (Ps. 121:1-2, Matkalaulu). Olet matkalla, koet ehkä kulkevasi kapenevaa polkua, pimeässä. Eikö ole tuttua, koettua? Nostat katseesi nähdäksesi eteenpäin, paremmin. Piirtyykö eteen jotain tuttua, joku… kallio – vuori? Katso, sieltä kajastaa ihmeellinen valo. Sieltä, tutulta Golgatan kalliolta, loistaa Jeesuksen pyhä ristinpuu! Kiinnität silmäsi siihen. Ja polku alkaa ikään kuin oieta, tuntua tutulta, rakkaalta. Tästä on kuljettu, onhan se polku! Ja se Jeesuksen rauha, jota maailma ei voi antaa, antaa voimaa jatkaa kohti taivasta. Voit jatkaa laulua. Ei tarvitse lopettaa!

Robert Lowry (1826-1899) oli Crozier Lowryn poika. Hän avioitui kahdesti, Anna Rhees Loxleyn (1854) ja Mary Jane Runyon’in (1892) kanssa. Lowry opiskeli Lewisburg’n Yliopistossa (nyk. Bucknell University), jossa toimi myöhemmin kirjallisuuden professorina. Hänet ordinoitiin pastoriksi baptistikirkkoon ja hän palveli lukuisia seurakuntia, kuten West Chester, Pennsylvania; Bloomingdale Baptist Church, New York City; Hanson Place Baptist Church, Brooklyn, New York; First Baptist Church, Lewisburg, Pennsylvania; ja Park Avenue Baptist Church, Plainfield, New Jersey. Hän

Tekijöistä Laulu on kahden tunnetun amerikkalaisen julistajan yhteistyötä. Säveltäjä, gospel-laulaja ja saarnaaja Ira David Sankeyn, sekä muusikkoevankelista Robert Lowryn. Ira David Sankey oli Da-vid Ira Sankeyn ja Mary Leeperin poika, Frances Victoria Edwardsin 5


oli myös perustamassa New York Cityn 6. Avenuen Baptistikirkkoa. Lowry sävelsi n. 500 gospel-sävelmää, ja toimi Biglow & Main -kustantamon musiikkitoimittajana.

sortin ”konttori-urkurina”, instrumentteina ensin lankapuhelin ja Olivetti -sähkökirjoituskone. Koen olevani se ansioton palvelija, joka ehkä joskus on onnistunut tekemään jopa sen, mitä on ollut velvollinen tekemään – ei toki aina sitäkään. Monenmoista olen puuhannut, kysyttynä ja välillä kysymättäkin. Mutta Jumalamme, Israelin Pyhä, on armollinen ja uskollinen. Ei jättänyt eikä pullauttanut pois valtakuntansa työstä, johon olin lukiovuosien jälkeen, rockibändisoittooni, salien ja lavojen kiertämiseen viikonloppuisin, silloin totaalisen väsähtäneenä, henkisen ja hengellisen kriisin keskellä sydämessäni lupautunut. Pappia ei minusta tullut (- omasta syystäni, en keskittynyt riittävästi opintoihin…), kun aikoinani ajoin karille jumaluusopin opiskelijana. Lienee ollut sekä minulle että kirkolle varjelukseksi... Mutta hyvä Herramme voi käyttää meitä heikompia ja huonompiakin ”astioita” myös työhönsä, olen siitä hyvä esimerkki! Runsasta siunausta teille kaikille, rakkaat Sydiksen seurakuntalaiset ja ystävät! Kiitos komeasta virsilaulusta messuissa, hyvästä yhteistyöstä ja tuesta täällä stadissa ja muualla, missä olen Sleyn askareissa 36 vuoden aikana mellastanut – ei ikään mee mielestä! SOLI DEO GLORIA — Kunnia Israelin Pyhälle, (ristin)lippu korkealla!

”En laulamasta lakkaa” Älä lakkaa! Laula kotona, veisaa kappelin messussa, laula torstain kappeliilloissa, tule laulamaan Helsingin Evankeliseen kuoroon – sekään ei lakkaa laulamasta! Tämän kirjoittamista seuraavana pyhänä soitan vielä messut Sleyn päätoimisena kappelipelimannina Pyhän Sydämen kappelissa ja Lohjan Pyhän Ristin kappelissa. Jään lomakertymille ja lomautukselle to 5.9., ja vuodenvaihteessa eläkkeelle, jos Jumala suo ja elän. Helsingin Evankelista kuoroa johtaa Sari Pyykönen. Mm. Eerika Saarikoski toimii Sydiksen urkurina, ja johtaa myös Eläviä Kiviä. Vuosina 1991– 2019 olen Jumalan suuresta armosta saanut säännöllisesti palvella teitä, Pyhän Sydämen kappelissa kokoontuvaa Kristuksen seurakuntaa ja muutaman vuoden myös Lohjalla. Se on ollut ilo ja kunnia, hyvin rakas tehtävä! Olen toiminut paitsi Sydiksen kanttori-urkurina, kuoronjohtajana ja Sleyn kuorokouluttajana, vuodet 19832019 musiikkityön sihteerin tehtävien ohella myös Sleyn pääkonttorin jonkin

Kullervo Puumala Pyhän Sydämen kappelin kanttori

6


Talouspäällikön kaikuja

Tervehdys ystävät ja lähetyksen työn tukijat Pyhän Sydämen kappelilla. Palasimme vaimoni kanssa Keniasta viime syksynä ja olemme toistuvasti hämmästelleet, kuinka nopeasti nuo 5,5 vuotta menivät. Ajan kulumista ei aikuisella iällä aina huomaa. Kun kappelilla näkee lasten kasvaneen, niin voi ymmärtää ihmiselämän lyhyyden. Olemme olleet kiitollisia siitä, että saimme palvella Kristuksen kirkkoa lähetystyössä omalla paikallamme, mutta nyt on aika jäädä kotimaan kamaralle.

Paluu kotimaahan johtuu talouspäällikön tehtävän avautumisesta Sley:ssä, johon minut viime syksynä valittiin. Sley:llä on ollut vakavia taloudellisia haasteita jo vuosia ja nyt on tullut aika kertoa avoimesti niistä myös työn ystäville. Kiitos teille, jotka olette olleet tukemassa esirukouksin ja lahjoituksin Pyhän Sydämen kappelin mesuyhteisöä läpi vuosien. Nyt alkusyksyn aikana on lisääntyneitä lahjoituksia käytetty kappelin katon kunnostamiseen, kiitos kaikille siitä.

Paluu Suomeen on sujunut kohtuullisen hyvin. Kenian auringonpaisteen vaihtuminen Suomen kaamokseen oli aluksi raskasta. Ensimmäisten kuukausien aikana palelin jatkuvasti, eikä väsymys tuntunut hellittävän ollenkaan. Vasta kevään aurinko toi muutoksen tilanteeseen. Kevään aikana vierailimme meitä tukeneissa seurakunnissa ja kerroimme työstämme Keniassa; Anna-Liisan työstä opettajana Matongon teologisessa- ja opettajaseminaarissa sekä omasta työstäni orpoprojektissa.

Olemme iloinneet Pyhän Sydämen kappelin messuyhteisöstä. Nyt pääsemme jälleen itse viikoittain tuttuun penkkiin, saamme kuulla evankeliumia omalla kielellämme ja pääsemme ehtoolliselle. Jumala siunaa meitä Sanallaan ja sakramentillaan: Kristuksen ruumis - minun edestäni annettu, Kristuksen veri - minun edestäni vuodatettu. Jumalan siunatusta elämäänne ja johdatusta siinä tehtävässä, mihin Herra on itse kunkin asettanut. Esirukoilijan

7


viran tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Sen merkitys on koko liikkeen työn kannalta ensisijainen.

Jos Herra ei taloa rakenna, turhaan näkevät rakentajat vaivaa. Jos Herra ei kaupunkia vartioi, turhaan vartija valvoo. (Ps 127:1) Paavo Markkula Sleyn talouspäällikkö

Kiitollisuuden osoittaminen

liitetty hänen pelastustyönsä yhteyteen. Saamme elää vapaina Jumalan lapsina. Se on elävää todellisuutta. Saamme elää sitä todeksi yhä uudelleen ja uudelleen.

Elämme kirkkovuoden jälkipuoliskoa. Helluntaista lähtien kuljemme koti tuomiosunnuntaita. Siitä taas uuteen odotus- eli valmistusaikaan ja suuriin kristillisiin juhliin. Ehkä tätä kirkkovuoden kulkua ei niin paljon tule mietittyä oman arjen keskellä. Mutta ainakin adventtina ja joulun lähestyessä alamme taas tajuta missä mennään.

Vanhastaan tätä kirkkovuoden jälkipuoliskoa on kuvattu sanoilla ”Kristus meissä” (Christus in nobis). Kun taas alku- eli juhlapuolta on sanoitettu ”Kristus meidän puolestamme” (Christus pro nobis).

Nyt siis syksyn tullessa saamme kiitollisina muistaa Jumalan hyviä tekoja ja erityisesti, mitä Kristus on puolestamme tehnyt. Hän on kärsinyt ja kuollut ristillä meidän syntiemme tähden. Hän on ylösnousemisellaan kuolleista tehnyt meidätkin osallisiksi iankaikkisesta elämästä. Meidät on pyhässä kasteessa

Raamatun tekstit kertovat meille syksyn mittaan enemmän siitä, mitä Kristuksen seuraaminen meille merkitsee käytännössä. Ja kuitenkin kaikki, mitä teemmekin, tulee sekin Jumalalta hänen johdatuksessaan. 8


Yksi osa tätä kristityn elämää on kiitollisuuden osoittaminen hänelle, jolle kiitos kuuluu. Esimerkiksi 15. ja 16. sunnuntai helluntaista korostavat Jumalan huolenpitoa meitä kohtaan ja miten me saamme osoittaa kiitollisuutemme kaikesta hänelle. Jeesus osoitti elämällään, millainen Jumalan mieli on. Hän teki hyvää erotuksetta kaikille. Hän rakasti loppuun asti.

viljaa ja hedelmiä; kyntämisemme ja istuttamisemme eivät niitä meille anna, vaan sinä ne meille lahjoitat.” Apostoli Paavali kirjoittaa Efesolaiskirjeessään 5:15-20: Katsokaa siis tarkoin, miten elätte: älkää eläkö tyhmien tavoin, vaan niin kuin viisaat. Käyttäkää oikein jokainen hetki, sillä tämä aika on paha. Älkää olko järjettömiä, vaan ymmärtäkää, mikä on Herran tahto. Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne. Veisatkaa yhdessä psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja, soittakaa ja laulakaa täydestä sydämestä Herralle ja kiittäkää aina ja kaikesta Jumalaa, Isää, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.”

Saamme rukoilla häneltä kaikkia elämämme tarpeita ja sitten ottaa ne kiitollisin mielin vastaan. Virressä 330 lauletaan: ”Nyt Herran hyvyydestä me saamme riemuita ja armon kyllyydestä kiitosta veisata. Päivinä myötäisinä ja vaivan täyteisinä iloitkaa Herrassa.” Näin syksyllä saamme kiittää myös vuoden sadosta sekä kaikesta muusta hyvästä, jonka hän meille lahjoittaa. Saamme kiittää myös arjesta ja työstä, jota saamme tehdä.

Vaikka elämme kirkkovuoden nk. juhlatonta puoliskoa, niin joka sunnuntai saamme viettää juhlaa. Jokainen sunnuntai on Herramme Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen juhlapäivä. Silloin kokoonnumme yhteen rukoilemaan, kiittämään ja viettämään yhteistä ehtoollista, syntien anteeksiantamuksen ateriaa. Sieltä ehtoollispöydästä sitten vapain sydämin lähdemme arkeen eri tehtäviimme palvelemaan lähimmäisiämme. Vielä lopuksi apostolin tervehdys meille kaikille. 1.Tess.5: 23-24: ”Itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonaan ja varjelkoon koko olemuksenne, teidän henkenne, sielunne ja ruumiinne, niin että olette nuhteettomat Herramme Jeesuksen Kristuksen tullessa. Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen ja pitää lupauksensa.”

Luther kirjoittaa hartauskirjassaan ”Sana ja armo” siitä, miten myös työmme on Herran työtä. Hän ottaa VT:sta Jes. 26:12 sanan: …”sillä myös kaikki meidän tekomme olet sinä, Herra tehnyt.” Tämän sanan pohjalta ”meidän työmme pellolla, puutarhassa, kaupungissa, kodissa” jne. on Jumalan työtä. Sen kautta Hän tahtoo antaa meille lahjansa ”pellolta, kodista ja kaikkialta”. Luther sanoo jopa, että työmme on vain Jumalan valepuku, johon hän kätkeytyy ja jonka suojassa hän tahtoo kaikki suorittaa. Jumala voisi antaa lahjansa ilman työntekoammekin, mutta sitä hän ei tahdo. Lutherin mukaan meidän tulisi tehdä työtä näin rukoillen: ”Jumala, pidä meistä huoli, anna rakas Herra meille 9

Tapio Kiviranta Kappelin pastori


Kappelin nimikkolähettien kaikuja

Uudet nimikkolähetit esittäytyvät Olemme iloisia siitä, että meidät on valittu Pyhän Sydämen kappelin nimikkoläheteiksi. Kappeli on hengellinen kotimme, siellä tutustuimme toisiimme, siellä meidät vihittiin avioliittoon ja siellä meidät myös siunattiin lähetystyöhön Saksaan noin kaksi vuotta sitten. Työskentelemme Berliinissä Pyhän Kolminaisuuden seurakunnassa, joka kuuluu Saksan itsenäiseen luterilaiseen kirkkoon. Seurakuntamme on tullut kuuluisaksi siitä, että siihen on viime vuosina liittynyt noin 1500 persialaista maahanmuuttajaa, lisäksi joitakin pakistanilaisia. Jumala on antanut meille ainutlaatuisen tilaisuuden tavoittaa Lähi-idästä kotoisin olevia ihmisiä evankeliumilla. Sato, jota emme itse ole kylväneet, on kypsä korjattavaksi. Välillä tuntuu siltä, että on ikään kuin kiire kerätä omenat puusta ennen kuin ne putoavat. Käytämme tätä tilaisuutta parhaamme mukaan ja pyrimme juurruttamaan ihmisiä Jumalan sanaan sinä aikana, kun he ovat seurakunnassamme. Monien tie nimittäin jatkuu eteenpäin, ja heidän kohdallaan jäämme rukoilemaan sitä, että he löytäisivät kristittyjen yhteyden myös uudella paikkakunnallaan ja saisivat viedä evankeliumin valoa sinne, missä ovatkin. Joitakuita on myös

pakkopalautettu takaisin kotimaahansa. Näiden kahden vuoden aikana olemme kuitenkin huomanneet, että ihmisten virta alkaa hidastua ja yhä suurempi osa messuvieraista on vakiintuneita seurakuntalaisia. Marko vihittiin papiksi yhteistyöseurakunnassamme viime vuoden marraskuussa. Hän toimittaa messuja saksaksi, farsiksi ja englanniksi, pitää nuorteniltoja, sekä opettaa ja kastaa. Siiri on ammatiltaan psykologi ja tarjoaa seurakunnassa psykologista apua. Lisäksi hän johtaa persialaista kuoroa. Tehtäviimme kuuluvat myös raamattupiirit, pyhäkoulutyö, sairaalavierailut sekä ihmisten sielunhoidollinen kohtaaminen ja monenlaisissa pulmissa auttaminen. Monta kulttuuria – yksi seurakunta Persialainen kulttuuri ottaa uuden tulijan viehättävästi vastaan. Ihmiset ovat erittäin kohteliaita, ystävällisiä ja hymyileviä. Ruusuvesi, sahrami ja muut eksoottiset mausteet tuoksuvat teessä, jota automaattisesti tarjoillaan vieraalle. Päivällispöydät notkuvat täynnä uskomattomia herkkuja. Istumapaikkaa tarjotaan, vaikka itsellä olisi jalka poikki ja kainalosauvat. Ovesta ei suostuta 10


millään kulkemaan ensin. On kuitenkin usein vaikea tietää, mitä kohteliaisuuden ja hymyn taakse kätkeytyy. Luottamuksellisissa keskusteluissa kahden kesken paljastuu paljon sellaista, mikä ei julkisesti käy ilmi. Epätoivoa, pelkoa, masennusta, katkeruutta, koti-ikävää ja toisaalta jopa inhoa omaa kotimaata ja sen kulttuuria kohtaan. Eurooppaan tultuaan monet kyseenalaistavat omaa kulttuuriaan ja alkavat nähdä ylenpalttisen kohteliaisuuden taakkana, jopa teeskentelynä.

aktiivisesti palvellut nainen oli loukkaantunut tilanteessa, jossa hänen lastansa nuhdeltiin julkisesti. Muutaman vuoden kuluttua hän kuitenkin palasi takaisin seurakuntaan ja antoi kastaa nuorimman lapsensa. Valitettavasti joitakin ihmisiä ei kuitenkaan enää koskaan näe kirkossa sen jälkeen, kun he kokevat kunniansa kolhiutuneen. Aikuisten kohdalla opittujen toimintamallien muuttaminen on vaikeaa, mutta pyrimme opastamaan lapsia ja nuoria selvittämään ristiriitoja avoimesti. Onhan Jumala antanut meille valtavan paljon anteeksi, jotta mekin antaisimme edes vähässä anteeksi. Eräässä persialaisessa laulussa on sanat: ”Jeesus, sinä olet minun kasvoni.” Persialaisia puhuttelee se, että Jeesus kärsi häpeän meidän puolestamme, peittää häpeämme ja palauttaa kunniamme. Jopa menetetyt kasvot voi saada takaisin.

Kohteliaisuuden ja hienovaraisuuden taustalla vaikuttaa pyrkimys suojella kunniaa. Kunnian ja kasvojen säilyttäminen on persialaisille lähes yhtä tärkeää kuin japanilaisille. Asema perheen ja yhteisön keskellä on kaikki kaikessa ja kasvojen menetys on katastrofi – pahinta mitä voi käydä. Berliiniläinen, hyvin suorasukainen tapa huomauttaa sääntöjen rikkomisesta vaikka ventovieraille kadulla saa monet persialaiset tuntemaan itsensä loukatuksi. Suomalaiseenkin makuun Berliinissä ollaan usein melko tylyjä, jos asiat eivät toimi sovitusti.

Itämaisen kulttuurin yhteisöllisyydessä ja läheisissä ihmissuhteissa on paljon voimaa. Kun aloitimme kuoroharjoitukset jälleen kesätauon jälkeen, kolmasosa kuorosta puuttui, sillä he olivat käymässä yhden kuoron jäsenen luona, joka oli juuri ollut polvileikkauksessa. Edellisenä sunnuntaina kävimme sairaalassa katsomassa yhtä seurakuntalaista, ja vielä keskustellessamme sinne ilmaantui joukko kuorolaisiamme. Vietimme siellä yhteisen sairaalahartauden.

Ja kun persialainen loukkaantuu, tyypillinen toimintamalli on mykkäkoulu ja välttely. Näin ollen on vaikea tietää, mitä persialainen todella ajattelee ja mitä tilanteessa ehkä meni pieleen. Riidan tai harmistuksen aiheita ei kohdata suoraan, vaan konfliktia vältellään kasvojen menettämisen pelossa. Usein riidan syynä on ollut väärinymmärrys tai kulttuurien törmäys, jota ei mykkäkoulun vuoksi saada selvitettyä. Parhaimmassa tapauksessa menneet annetaan anteeksi ja sovinto syntyy. Eräs seurakunnassa

Persialaisten mielestä illanistujaiset ovat sitä paremmat, mitä enemmän ihmisiä, kovaäänistä musiikkia, meteliä ja tanssia on. Suomalaisella introvertilla menee helposti pää pyörälle. Suomalaisena ihmetyttää myös jatkuva utelu siitä, kuinka kauan oikein olemme olleet 11


dollisessa työssä on hienoa kokea syvää yhteyttä niin erilaisista taustoista tuleviin. Persialaiset ilmaisevat tunteita ja kiitollisuutta myös avoimemmin kuin suomalaiset, mikä saa työn tuntumaan entistäkin mielekkäämmältä.

naimisissa, kun ei vielä lapsia ole kuulunut. Toisaalta keskusteluista tulee nopeammin mielenkiintoisia, kun on tavallista kysyä henkilökohtaisia kysymyksiä esimerkiksi perheestä, vaikka ei vielä oltaisikaan niin läheisiä. Eräs afgaanimies kysyi, mikä rooli Jeesuksella on elämässäsi, ja miltä tuntui palata Suomesta Saksaan loman jälkeen.

Kiitos, että te kappelilaiset kuljette mukana matkallamme. Lähettäjien tuki on ensiarvoisen tärkeää työmme kannalta. Lisää ajankohtaisia kuulumisia ja rukousaiheita voitte lukea ystäväkirjeistämme joko tukirenkaaseemme liittymällä (sinikka.ahvenainen@sley. fi) tai Sleyn nettisivuja seuraamalla (https://www.taivaallinenlahja.fi/siirija-marko-turunen-saksassa).

Kaikista eroista huolimatta persialaiset ovat kuitenkin tavallisia ihmisiä, joilla on kutakuinkin samanlaiset tunteet, tarpeet ja unelmat kuin kaikilla meillä. Usko ja etenkin yhdessä rukoileminen yhdistää meitä, ja varsinkin sielunhoi-

Siiri ja Marko Turunen Kappelin lähetit

12


Kaikenikäisten naisten raamattupiiri syksyllä 2019 ENSIMMÄISTEN LÄHETYSTYÖNTEKIJÖIDEN MATKASSA Helsingin Luther-kirkon Paimen-kappelissa (2.krs) klo 18 seuraavina keskiviikkoina: 18.09. Lähetysmatka jatkuu: Vainoa ja herätystä (Ap.t. 14) 09.10. Kokous Jerusalemissa: Pelastus yksin armosta (Ap.t. 15) 30.10. Uudelle lähetysmatkalle: Evankeliumi Eurooppaan (Ap.t. 16) 20.11. Sanaan perustaen: Rohkeaa julistusta (Ap.t. 17) 11.12. Jumala rohkaisee: Työ jatkuu (Ap.t. 18) Illan päätteeksi nyyttikestit. Tervetuloa! Tiedustelut: Päivi Poukka 050 3062590 Anneli Räty 040 5694131

Löydät meidät myös Facebookista, YouTubesta, Instagramista ja Twitteristä Pyhän Sydämen kappelin Facebook-ryhmä viestii kappelin tapahtumista. YouTubesta löydät sunnuntain messun hakusanalla Pyhän Sydämen kappeli. Pyhän Sydämen kappelin viestintä Instagramissa: Pyhän Sydämen kappeli & Twitterissä: @pskappeli Liity seuraajaksi.

13


Perheuutisia Ajasta iankaikkisuuteen Katri Helena (Kati) Karppinen (os. Laitinen) s. 14.4.1965 Michigan, USA k. 5.6.2019 Kellokoski ”Opeta meille, miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen.” Ps. 90:12

Avioliittoon vihityt 20.7.2019 Sari Kaisa (os. Aho) ja Markku Petteri Puntila ”Pitäkää avioliitto kaikin tavoin kunniassa! Hepr. 13:4

14


15


Jumalalle yksinänsä

Jumalalle yksinänsä kuuluu kaikki kunnia. Elävällä sanallansa hän loi koko maailman. Järvet sekä mantereet järjesti hän erilleen, maalle elon, kasvun antoi, eläimet myös metsään kantoi.

Käärme valheen ansan heitti lumoonsa näin Eevan sai, epäilyksen varjoon peitti ohjeet Kaikkivaltiaan. Eeva kanssa Aadamin eksyi käärmeen verkkoihin. Astuessaan yli rajan, hylkäsi he onnen majan.

Päivänä hän kuudentena mullasta loi ihmisen, planeettaamme viljelemään, varjelemaan maata sen. Kohta Luoja huomasi: -kumppanin hän tarvitsi, niinpä naisen avuksensa iloksi loi miehellensä.

Luojan kuva ihmisissä, täysin turmeltunut on, ylpeys kun sydämissä, tuottanut on tuomion. Paratiisi takanaan oli enää muistoissaan, alkoi ohdakkeinen taival maassa kuolon, synnin vaivan.

Siunauksen heille antoi, lisääntyä, täyttää maa, rakkaudellaan heitä auttoi rakastamaan toisiaan. Paratiisin katveessa, elo oli ihana, hedelmän sai puusta syödä, ilo, onni oli myötä.

Hylännyt ei ihmislasta kaiken Luoja silloinkaan, sydän täynnä armahdusta Poikansa soi maailmaan. Jeesus kuoli ristillä uusi aamu viestittää: -Kaikki synnit sovitettu, kuolemakin kukistettu.

16


Syntiinlankeemuksen maassa, edelleen me kuljemme,, hauraina ja haavaisina ristin juureen astumme. Vapahtaja turvaansa kutsuu meitä jokaista: -Luonani saat lohdutuksen rauhan, anteeksantamuksen.

Keräyslupa 2017-2021 Poliisihallituksen 31.1.2017 myöntämän keräysluvan RA/2017/100 mukaisesti Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry voi kerätä varoja 31.12.2017-31.12.2021 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta julistus-, opetus- ja diakoniatyöhön kotimaassa sekä yhdistyksen lähetyskohteissa ulkomailla.

Jumalalle yksinänsä ylistys nyt kaikukoon, ainoalle Pojallensa kiitosvirsi raikukoon. Kerran kaikki kahleet maan yltämme pois riisutaan, nimi Herran otsissamme kumarramme Voittajaamme.

Pankkiyhteystiedot Pyhän Sydämen kappelin toiminnan tukemiseksi:

Anneli Räty

Tilinro: Danske Bank FI13 8000 1500 7791 95 Saaja: SLEY, PL 184, 00181 Helsinki Viitenro: 10078 89200 41311 40515 Keräyslupa no: RA/2017/100

17


Kappeli-illat, syksy 2019 Pyhän Sydämen kappeli, Kirstinkatu 1. Kahvitarjoilu klo 18 alkaen, ohjelmaosuus alkaa klo 18.30 12.9. Syksyn alkajaisseurat. ”Uskonoppi autuuteen” osa 1. Tapio Kiviranta 19.9. Galatalaiskirje ja ainoa evankeliumi, Pasi Hujanen 26.9. Pyhän ehtoollisen merkitys, Antti Rusama 03.10. Lauletaan Siionin kanteleen lauluja, laulattajana Kaisa Pärnänen 10.10. Evankelinen herätys 40-50 luvuilla, Reijo Arkkila 17.10. Hanna Rauta– Rautakannel, Seppo Salo 24.10. Apostolien teot toimintamallina, Pasi Hujanen 31.10. Jumalallinen sijoitus, Juhana Tarvainen 07.11. SLEY:n maahanmuuttajatyö Sakasassa 14.11. Siionin kannel- lauluilta, laulattajana Seppo Suokunnas 21.11. Arjen Jumalanpalvelus, Valtteri Tikkakoski 28.11. Tuhatvuotinen valtakunta, Pasi Hujanen 05.12. Pyhä Kolminaisuus VT: ssa, Topias Tanskanen 12.12. ”Uskonoppi autuuteen” osa 2, Tapio Kiviranta 19.12. Pyhän Sydämen kappeli, joululauluilta, Seppo Suokunnas Lämpimästi tervetuloa!

18


Messu sunnuntaisin klo 11 Pyhän Sydämen kappelissa, os. Kirstinkatu 1 Rukoushetki ennen messua klo 10.30

Pvm 08.09. 15.09. 22.09. 29.09. 06.10. 13.10. 20.10. 27.10. La 02.11. 03.11. 10.11. 17.11. 24.11. 01.12. 08.12. 15.12. 22.12.

Liturgi

Saarnaaja

Tapio Kiviranta Tapio Kiviranta Seppo Suokunnas MIkkelinpäivä Ari Norro Tapio Kiviranta Helsingin ev.ankeliumijuhla Lauri Huhtinen Tapio Kiviranta Teijo Mathlin Pyhäinpäivä Tapio Kiviranta Tapio Kiviranta Ari Lukkarinen Tapio Kiviranta Tuomiosunnuntai Tom Säilä 1. adventtisunnuntai Tapio Kiviranta 2. adventtisunnuntai Ari Norro 3. adventtisunnuntai Ari Lukkarinen 4. adventtisunnuntai Juhana Tarvainen

19

Tapio Kiviranta Hannu Kippo Seppo Suokunnas Ari Norro Lasse Nikkarikoski Lauri Huhtinen Timo Eskola Seppo Suokunnas Antti Rusama Jukka Niemelä Ari Lukkarinen Reijo Arkkila Tom Säilä Pekka Huhtinen Ari Norro Ari Lukkarinen Juhana Tarvainen


Yhteystietoja KAPPELIN KAIKUJEN TOIMITUSKUNTA

KAPPELIN VASTUUNKANTAJAT

Päätoimittaja: Jorma Tikkamäki p. 040 552 9754 jorma.tikkamaki@gmail.com

Kappelin pastori: Tapio Kiviranta puh. 045 263 1713 tapio.kiviranta@sley.fi

Kappelin pastori: Tapio Kiviranta puh. 045 263 1713 tapio.kiviranta@sley.fi

Pääsuntio: Ilmari Pyykönen puh 040 500 4378 psksuntio@gmail.com

Kappelipelimanni: Kullervo Puumala kullervo.puumala@sley.fi

Kappelipelimanni: Kullervo Puumala, p. 0400 568 666, kullervo.puumala@sley.fi

Taitto: Kaisa Koponen Etukannen kuva: Pia Haataja

Kahvitusvastaava: Susanne Pirttinen puh. 040 969 5353 s.pirttinen@hotmail.com. Kirkkokahvivarauslistan osoite: www.sydis.dy.fi

Jos osoitteesi muuttuu, muistathan ilmoittaa siitä joko jorma.tikkamaki@gmail.com (puh. 040 5529754) tai anna.poukka@sley.fi.

Pyhäkoulu- ja raamattukerhovastaava: Johanna Hakkari johanna.hakkari@gmail.com

20

Profile for Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley)

Kappelin kaikuja 3/2019  

Kappelin kaikuja 3/2019  

Profile for sley
Advertisement