Page 1

UUDENMAAN

NÄKÖALA

VEIKKO KOIVUSALO / VAPPU 2011

SKP:N UUDENMAAN PIIRIN LEHTI 2/2012 www.skpuusimaa.fi

eu-ku

vastarinnan ääni Tule mukaan! vastarinta nousee H s.2 älä hyväksy rasismia H s. 3

kuntaliitos – ei kiitos! H s. 4

katainen hakoteillä H s. 5

asunnottomien asialla H s. 6


SATU KORTELAINEN

2  Uudenmaan Näköala 2/2012

pääkirjoitus

Sorron yöstä nouskaa Perinteinen työväen, opiskelijoiden juhlapäivä lähestyy jälleen. Tätä kirjoittaessa vappuvalmistelut etenevät ympäri Uuttamaata. Suomen kommunistinen puolue on niissä vahvasti mukana. Turuilla ja toreilla pidetään puheita, soitetaan musiikkia, mutustetaan munkkeja ja lauletaan perinteisiä lauluja. Juhlatilaisuudet kautta Suomen päättyvät työväenliikkeen lauluista arvokkaimpaan - siihen, jossa huomispäivän kansat ovat veljet keskenään. Nyt jos koskaan tuo solidaarisuus on nostettava vasemmiston ykkösaiheeksi. Kun kreikkalaiset, italialaiset, portugalilaiset, irlantilaiset, Euroopan kansat yksi toisensa jälkeen kärsivät EU:n talouskurituksen kourissa, me täällä Suomessa emme voi pysyä hiljaa. Taistelu Merkozy-sopimusta, kurjistamista ja leikkauksia vastaan on myös meidän taistelumme. Jokainen työväenliikkeen voitto Euroopassa on voitto myös meille, ja jokainen tappio on myös meidän tappiomme. On suoraan sanottuna häpeällistä, jos tässä kiihtyvässä luokkataistelussa suomalainen ay-liike ja hallitusvasemmisto veljeilee mieluummin kokoomuksen kanssa kuin astuu yhteiseen rintamaan. Lauluja on turha laulaa, jos esiinnymme Euroopan rikkureina. Sillä ei vappuna marssita ja lauleta vain siksi, että se on kivaa - mitä se toki on. Me marssimme koska se on todellinen keinomme vaikuttaa. Laulujen sanat eivät ole vain perinteitä vaan muistutuksia siitä, mistä on kysymys. Työväen valta ei kumpua kabineteista tai ministerien salkuista vaan kaduilta ja työpaikoilta - kansainvälisyydestä, yhtenäisyydestä ja itsenäisestä järjestäytymisestä. Marssi muistuttaa meitä, että valta on meillä koko ajan jos vain sitä haluamme käyttää. Me olemme se voima joka tätä maailmaa pyörittää jokapäiväisellä työllämme. Ja kun me työmme keskeytämme, ryhdymme lakkoon tai vain ylityökieltoon ja marssimme kaduilla, silloin meitä kuunnellaan. Koska on pakko. Nyt jos koskaan on aika näyttää, ettemme ole unohtaneet tätä. Pidetään huoli, että tänäkin vappuna voimme laulaa Kansainvälisen puhtaalla omatunnolla. Lait pettää, hallitukset sortaa, verot köyhälistön verta juo, ja köyhän ihmisoikeuskin ompi tyhjä lause tuo. Pois jo kansat holhouksen alta. Veljeyden sääntö on: kellä velvoitusta, sillä valtaa ja oikeutta olkohon. Sippo Kähmi SKP:n Uudenmaan piirisihteeri www.spkahmi.fi

UUDENMAAN NÄKÖALA 2/2012 SKP:n Uudenmaan piirijärjestön lehti Kevät 2012 Karhusuontie 75, 00780 Helsinki p. (09) 345 50 29, skp.uusimaa@kolumbus.fi Päätoimittaja Sippo Kähmi Painatus Ta-Tieto Oy, Helsinki

Brysselin kokouksesta lötyy videokooste ja siihen linkki SKP:n nettisivuilta www.skp.fi/ajankohtaista.

Vastarinta nousee Euroopassa Maaliskuun lopulla kokoontuivat Kööpenhaminassa EU-maiden valtiovarainministerit paisuttamaan pankkien tukea kansalaisten kustannuksella. Samaan aikaan Brysselissä vaihtoehtoinen huippukokous kokosi vastarintaa sosiaalisten oikeuksien ja demokratian alasajon pysäyttämiseksi. Euroopan vasemmiston ja Transform!-verkoston järjestämään vaihtoehtoiseen kokoukseen osallistui noin 200 radikaalin vasemmiston, ay-liikkeen, kansalaisliikkeiden ja tutkijayhteisöjen edustajaa 23 EU-maasta. Kaksipäiväisessä kokouksessa ei tyydytty vain analysoimaan kriisiä tai esittelemään omia järjestöjä. Nyt keskusteltiin siitä, mitä voidaan tehdä yhdessä.

Ay-liikkeen politisoituminen Vaihtoehtoisessa kokouksessa näkyi useiden EU-maiden am-

mattiliittojen taistelun politisoituminen. Esimerkiksi Saksan IG Metallin edustaja Horst Schmitthenner korosti ay-liikkeen tarvetta ottaa aktiivisesti osaa poliittiseen taisteluun EU:n talouskurisopimuksen hylkäämiseksi. Samasta puhuivat Belgian, Espanjan, Italian, Kreikan ja Ranskan ay-keskusjärjestöjen ja isojen liittojen edustajat. Kokouksessa tehtiin monia aloitteita tiiviimmästä yhteistyöstä. Kriittisen ay-verkoston aktiivi Sippo Kähmi esitti vasemmiston, ay- ja kansalaisliikkeiden voimien kokoamista todellista demokratiaa vaativan toriliikkeen kansainväliseen toimintapäivään 12. toukokuuta. Esillä olivat myös Ranskan ja Kreikan vaalit sekä Irlannin kansanäänestys EU:n talouskurisopimuksesta. Esimerkiksi Ranskassa presidentinvaalin galluppien kärjessä oleva sosialistien ehdokas vaatii sopimuksen uudelleenneuvottelemista. Sopimusta vastustavat kommunistit ja radi-

HOK-Elannon vaalit 2.-14.5.2012 Kommunistien ja edistysmielisen osuustoiminnan vaaliliitto tarjoaa vaikuttamisen väylän kaikille, jotka haluavat, että HOK-Elanto kehittää lähikauppaa, toimii ruuan hinnan alentamiseksi, turvaa työntekijöille kunnolliset työehdot, lisää jäsentensä vaikutusmahdollisuuksia ja tarjoaa vaihtoehdon koville kapitalistisille arvoille. Merkittävänä pääkaupunkiseudun osuustoimintaliikkeenä HOK-Elannolla on mahdollisuus toimia kuluttajien hyväksi kehittämällä suomalaista kaupan alan osuustoimintaa. Näin se olisi vastavoima Euroopan unionin kiihdyttämälle kaupan keskittymiselle ja suurten kansainvälisten kauppaketjujen leviämiselle Suomessa. Uudellamaalla HOK-Elannon vaaleissa SKP:n ehdokkaina ovat muun muassa: Elina Haapala,

tiedottaja, Tuusula (816), Irma Hautala, yo-merkonomi toimistosihteeri, Vantaa (824), Maija Karvonen-Motsakov, kielenkääntäjä, Espoo (835), Hannele Kokko, kassanjohtaja, Järvenpää (837), Juha Kovanen, insinööri, Vantaa (844), Johan Mångård, musiker muusikko, Karis (853), Lasse Nevalainen, postimies, Vantaa (854), Jarmo Nieminen, eläkeläinen, Sipoo (855), Matti Piirainen, kirvesmies, Vantaa (863), Eira Storm, ravitsemispäällikkö,Järvenpää (872), Arjo Suonperä, varatuomari, Espoo (873) Kommunistit ja edistysmieliset, SKP ja KTP

ehdokasnumerot 811-885 Postiäänestys 2.-14.5. Nettiäänestys 2.-9.5. >>www.s-osuuskauppavaalit.fi/ hok-elanto

kaali vasemmistorintama vaativat myös kansanäänestystä. Täällä Suomessa on syytä kysyä, miksi SDP ja Vasemmistoliitto hyväksyvät talouskurisopimuksen, joka alistaa jäsenmaiden budjetit EU-komission kontrolliin, ja oikeiston ajamat leikkauslistat, joita vastaan muualla Euroopassa järjestetään yleislakkoja, mielenosoituksia, kansanäänestysaloitteita ja parlamenttikamppailuja. >>www.european-left.org >>www.kriittinen.fi

Edullisen

ja reilun

lähikaupan

puolesta Ota kantaa

++ ruuan hinnan alentamiseksi ja alv-korotuksia vastaan ++ lähiruuan, ympäristöystävällisen ja reilun kaupan puolesta ++ henkilöstön kunnollisten palkkojen ja työehtojen turvaamiseksi ++ jäsenten vaikutus­ mahdollisuuksien lisäämiseksi.

Vaihtoehto EU:n kiihdyttämälle kaupan keskittymiselle ja koville kapitalistisille arvoille.


uudenmaan Näköala 2/2012  3

Vantaalla tempaistiin rasismia vastaan Vantaan Tikkurilan Tikkuraitilla oli 21. maaliskuuta monipuolinen tempaus rasismia vastaan. Rasismivapaa Vantaa -tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa. Vantaa liittyi samalla maailmanlaajuiseen YK:n rasisminvastaisen päivän viettoon. – Tapahtumalla halutaan muistuttaa, että arkipäivän rasismi ja syrjintä eivät ole ilmiöitä, jotka esiintyvät jossakin muualla, kaukana Vantaalta. Valitettavan usein piilotettua tai avointa rasismia esiintyy, siellä missä eriikäiset ja eri kulttuuritaustaiset ihmiset kohtaavat vantaalaisessa arjessa: kaduilla, taloyhtiöissä, työpaikoilla, kouluissa, päiväkodeissa, virastoissa ja niin edelleen. Rasismivapaa Vantaa -tapahtumalla halutaan sanoa, ettei rasismia ja syrjintää tule hyväksyä missään muodossa, sanoi tapahtumaa järjestämässä ollut Hannu Väisänen.

KUVAT VEIKKO KOIVUSALO

Älä hyväksy rasismia Syrjintään ja kiusaamiseen puututtava Monella työpaikalla, koulussa tai laitoksessa toimii pelon ilmapiiri, eikä suoranaiseen alisteisessa asemassa olevan kiusaamiseenkaan usein puututa, huomauttaa SKP:n Uudenmaan piirikomitea. Lievä tai olematon seuraamusjärjestelmä tai todistelusäännöstö eivät juuri ohjaa näissä asioissa lainkuuliaisuuteen. Ajankohtaisena esimerkkinä tästä käy AKT:n tiedotussihteerin pitkään jatkunut kiusaamisriita. – Työvoiman tulisi olla valtion erityisessä suojelussa, mutta nyt tämä suojelu ei useimmiten käytännössä toimi antaen näin omituisen kuvan oikeusvaltiosta. Aika vaatii kovempia otteita epäasiallisen työntekijä-, oppilas- ja hoidokkikohtelun kitkemiseen, toteaa komitea kannanotossaan. Pelolla hallitsemista torjumaan on kehitettävä ja luotava vaikuttavaa tiedotusta ja opetusta.

Kaksoisveljesten Triple2 enterteinment värikkään esityksensä pyörteissä.

Rasismista vapaa Vantaa kokosi vantaalaisia nuoria Tikkuraitille.

Vantaan sirkuskoulun nuoret akrobaatit hurmasivat yleisön.

Hyvinkään Hyvä Pankissa ei talleteta rahaa vaan aikaa Hyvinkäälle on perustettu oma aikapankki, Hyvinkään Hyvä Pankki. Tässä pankissa ei ole kysymys rahasta, päinvastoin, rahaa ei tarvita ollenkaan. Aikapankki perustuu vaihtamiseen. Aikapankin kautta voi saada apua arjen tarpeisiin omalla asuinalueella. Hyvinkään Hyvä Pankissa on tarjolla muun muassa lastenhoitoa, tietokonetukea, kokkausta, hierontaa sekä opetusta matematiikassa ja pianonsoitossa. Erilaisten vaihtotarjousten määrä kasvaa sitä mukaa kun uusia käyttäjiä liittyy mukaan. Yrityksissä omistajat keräävät voittoja sen sijaan, että työntekijöille maksettaisiin parempaa palkkaa. Aikapankin kautta tehdyllä työllä ei rikastu kukaan ul-

kopuolinen. Siitä hyötyvät työn tekijä, tilaaja ja laajemmin ajateltuna paikallinen yhteisö. Tasa-arvoa aikapankkijärjestelmässä luo se, että kaikkien aika nähdään yhtä arvokkaana. Aikapankki perustuu yhteisöllisyyteen ja vastavuoroisuuteen ja toimii kapitalismin ja rahan vallan ulkopuolella. Vaihtotoiminta voimauttaa ihmiset huolehtimaan omista ja toistensa tarpeista sen sijaan, että he omaksuisivat markkinoiden osoittamia tar-

<<Annika Salo tarjoaa aikapankin kautta muun muassa eläinten hoitoa ja tilaisi myös mielellään jonkun lenkkeilyttämään tarvittaessa omaa koiraansa Sählyä.

peita ja pyrkisivät tyydyttämään niitä aineellisella kulutuksella. Aikapankin kautta voidaan rakentaa yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa tässä ja nyt. Aikapankin ja vastaavien paikallisten talous- tai vaihtojärjestelmien avulla toteutetaan kommunistisia käytäntöjä kapitalismia tukevan valtion sisällä. Aikapankki toimii netissä ja sitä ylläpidetään vapaaehtoisvoimin. Mukaan pääsee Hyvinkään Hyvä Pankin nettisivujen hyvapankki.wordpress.com kautta. Turo Laine ja Annika Salo Kommunistisen Nuorisoliiton Uudenmaan osastosta ovat mukana kehittämässä ja ylläpitämässä Hyvä Pankin toimintaa. >>hyvapankki.wordpress.com

U K o m N u Uudenmaan Kommunistiset Nuoret

>> ukomnu.blogspot.com


4  Uudenmaan Näköala 2/2012

Kokoomusjohtoinen sikspäckhallitus ajaa ohjelmansa mukaisesti kuntien pakkoliitoksia ottamatta huomioon kuntien esittämiä näkökulmia, puhumattakaan kuntalaisten tarpeista ja oikeuksista. Kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) kuntakierroksella esiteltiin suunnitelma, jonka mukaan nykyiset yli 330 kuntaa joutuisivat käytännössä lakkautetuiksi ja entisistä kunnista muodostettaisiin 69 uutta suurkuntaa. Lisäksi osa kunnista silvottaisiin osiin ja jaettaisiin naapureiden kesken. Kuntakierroksella kävi ilmi, että valtaosa kunnista vastustaa hanketta ja että kyse on kaikissa tapauksissa pakkotoimista koska kaikissa kunnissa ainakin osa kuntalaisista vastustaan pakkoliitoksia. Myös Uudellamaalla, jonne jäisi jäljelle vain 9 kuntaa, enemmistö kunnista vastustaa kuntien pakkoliitoksia. Rinnan kuntahankkeen kanssa suunnitellaan myös toista suurta hanketta, jonka tavoitteena on muuttaa nykyisiä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennetta radikaalisti. Tavoitteeksi on asetettu sosiaali- ja terveyspiirit, jotka ovat suuria yksiköitä ja jotka vastaisivat nykyisin kuntien näillä aloilla järjestämistä palveluista. Uudellamaalla kaavaillaan lisäksi kolmatta suurta, metropolialueena tunnettua hanketta, joka koskettaa laajasti ainakin 14

toivo koivisto

Kuntaliitos - ei kiitos

ti sosiaali- ja terveysmenoja on karsittava, joka on jyrkässä ristiriidassa sen kanssa, että ikääntyneiden määrän kasvu edellyttää nimenomaan lisäpanostuksia näihin palveluihin. Kokemukset muutaman vuoden takaisista Paras-hankkeen kuntaliitoksista kertoo enimmiltään, että suurten kuntien reuna-alueelta palvelut kaikkoavat ja laatu heikkenee. Monet perustuslakiasiantuntijat ovat arvioivat kuntien pakkoliitoksien olevan jopa perustuslain vastaisia. Erityisen paljon kritiikkiä on saanut osakseen muutosten demokratiaa kaventavat seuraukset.

Päätöksenteko harvainvaltaistuu Kunnallista päätöksentekoa hallituksen kuntahanke kohtelee kaltoin monella tapaa. Tehokkuusvaatimusten alttarille uhrataan kunnallisen itsehallinnon oleellisimmat puolet. Kunnallinen itsehallinto tarkoittaa kuntalaisen itsehallintoa, joka toteutuu vaaleilla valittujen instituutioiden kautta. Näihin vaaleilla valittuihin elimiin osallistuvien suhteellista määrää kuntaliitokset rajaa erittäin voimakkaasti. Esimerkiksi, jos keskiuusmaalaiset kunnat Järvenpää, Kerava, Tuusula ja Nurmijärvi liitettäisiin esitetyllä tavalla yhteen, muodostuisi yli 150 000 asukkaan suur-

Myös Uudellamaalla vastustettiin kuntien pakkoliitoksia. nykyistä kuntaa.

Ontuvat perustelut Hallituksen teettämä laaja perusteluaineisto sisältää paljon sinänsä arvokasta tilastotietoa, mutta varsinaiset asialliset perustelut jäävät vähälle. Muun muassa viimeisinä 20 vuotena kuntiin kohdistetuista rajuista tulojen leikkauksista ja tehtävien lisäämisestä johtuva vaikea talousti-

lanne on jätetty lähes huomiotta. Hanketta vastustava kuntien kapinaliike toteaakin osuvasti, että kyse ei ole kuntien rajoista, vaan kuntien rahoista. Perusteluissa vedotaan painotetusti väestön ikääntymiseen ja kuntien huoltosuhteen muuttumiseen tästä syystä. Mutta kuntarajat eivät aiheuta ikäihmisten suhteellisen osuuden kasvua, eikä kuntarajojen muutokset myöskään sitä pysäytä. Useasti vedotaan myös siihen, että kuntien menoja, erityises-

kunta. Nykyisin näiden neljän kunnan asioista päättää yhteensä 204 valtuutettua ja yli 400 eri lautakunnan jäsentä. Suurkunnassa valtuutettujen määrä olisi vain 67 ja lautakunnissa ehkä noin sata jäsentä.

Palvelut keskittyvät Suurkunnissa lähipalvelut joutuvat vakavan uhan alaisiksi ja niitä uhkaa myös ulkoistaminen ja yksityistäminen. Kuntaliitosten eräs julkituotu tavoite on yksityisten palvelutarjoajien markkinoiden laajentamisen pyrkimys. Tästä seuraa myös palvelujen keskittyminen jolloin reuna-alueet jäävät palvelujen ulkopuolelle tai huonompien palvelujen varaan. Tasa-arvokehitys ottaisi pitkiä harppauksia taaksepäin. Kuntien työntekijöille kuntaliitokset toisivat irtisanomisten uhan ja yleisen työllisyyskehityksen näkökulmasta pidemmällä tähtäimellä vaikeuksia suuren määrän julkisen sektorin työpaikoista jäädessä pois työmarkkinoilta. Eräitten arvioiden mukaan 10 prosenttia kuntien työpaikoista häviäisi, joka tarkoittaa 43 000 työpaikan vajetta. ARTO VIITANIEMI, Järvenpää

>>artoviitaniemi.blogspot.com

Tuusulan kunnan kohtuuttoman pitkät jonotusajat lääkärille sekä terveyskeskuslääkärien vaje ovat saaneet Jori Porspakan tekemään kuntalaisaloitteen. Aloitteella Porspakka vaatii, että jo pitkään jatkuneet ongelmat korjataan mitä pikimmin. Tuusulassa on kolme terveyskeskusta. Porspakka on selvittänyt vastikään, että terveyskeskuksien jonotusajat voivat kuntalaiselle olla käsittämättömän pitkät, jopa kolme viikkoa. – En epäile sosiaali- ja terveystoimen pätevyyttä Tuusulan kunnassa, mutta samat ongelmat olivat päällä jo muutama vuosi sitten. Silloin kunnan päättäjät tekivät opintoretken Sipooseen, missä heille annettiin tietoa siitä, miten samoja terveydenhuollon ongelmia – pitkiä jonotusaikoja ja lääkäripulaa – oli ratkottu Sipoossa, muistuttaa Porspakka. Valitettavasti opinto- ja tutustumisretki Sipoon terveyspalveluihin ei koskaan parantanut Tuusulan tilannetta. Tuusulan päättäviltä tahoilta ilmoitettiin, ettei Sipoon malli sovi Tuusulalle. Ongelma on päättäjien mukaan se, että lääkäreitä on Tuusulan terveyskeskuksissa liian vähän terveyskeskusten väestömäärään nähden. Lääkäreitä puuttuu viranhaltiatietojen mukaan kuusi kappaletta. – Koska jonotus- ja lääkäri tilanne on kaikissa Tuusulan terveyskeskuksissa edelleen yhtä huono, esitän aloitteellani niin sanotun Sipoon mallin ottamista käyttöön sillä pienellä muutoksella, että omalääkärijärjestelmä säilyy niille, jotka sitä haluavat, kertoo Porspakka. Lisäksi hän haluaa, että esi-

VEIKKO KOIVUSALO

Tuusulan terveyspalvelut kuntoon aloitteella

Jori Porspakka vaatii aloitteessaan, että Tuusulassa pitkään jatkuneet terveydenhuollon ongelmat korjataan pikimmiten. tetyn aloitteen palvelut on tuotettava kunnan omana työnä ja maksuttomana.

Tuusula sanoo ei Kuntalaisena Porspakkaa ihmetytti valtuutettujen hiljaisuus Tuusulan kunnan rahallisista valtionosuuksien menetyksistä, vaikka ne Kuntaliiton julkaisemista tiedoista käyvät ilmi. – Kyseinen menetys Tuusulalle, reilut 5,5 miljoonaa euroa, on niin valtava rahasumma, että olisi syytä valtuutetuilla herätä pohtimaan, miten hallituksen leikkauksesta huolimatta turvataan kunnassa palvelut vuodelle 2012, ihmettelee Porspakka. Valitettavasti Tuusulan kun-

nan talousarvio vuodelle 2012 ja taloussuunnitelma 2012–2014 noudattavat kuitenkin samaa lailla kiellettyä alibudjetoinnin linjaa kuten muissakin tasavaltamme kunnissa. – Hyvin on tiedossa myös Tuusulankin osalta työttömyyden lisääntyminen ja sitäkin kautta toimeentulotukea hakevien ”asiakasperheiden” määrän kasvu, niin tämäkin tarve ohitetaan alibudjetoinnilla. Tuusulan budjettiesitys on Porspakan mielestä yksiselitteisen huono. Siinä on lukuisia sixpack-hallituksen linjaa tukevia leikkauksia, ja maksujen korotuksia, mikä tietää työttömyyden kasvua ja kulutuskysynnän vähentymistä, povaa Jori Porspakka.

Uudenmaan kunnat tarvitsevat lisää resursseja – ei pakkoliitoksia Lähes välittömästi presidentin vaalien jälkeen Kataisen hallitus löi pöytään pienissä piireissä valmistellun kuntien lahtauslistan, jolla pyritään lakkauttamaan satoja kuntia. Koko kansan mielipiteiden kuulemisesta ei ole enää puhettakaan, kun radikaaleja valtakunnallisia rakennemuutoksia ollaan jälleen runnomassa läpi hallituksen toimesta. SKP:n Uudenmaan piirikomitean mielestä tapa, jolla hallitus kokoomuksen johdolla nyt pyrkii väkipakolla poistamaan kuntia Suomen kartalta halveksuu demokratian periaatteita. Kuntaliitokset ovat aina enemmän tai vähemmän pakkoliitoksia, mutta nyt pääministeri Katainen uhkaa pakkoliitoksilla niitä kuntia, jotka eivät suostu lakkauttamaan itseään vapaaehtoisesti. Tosiasiassa miekalla kuntien rajoja uudelleen piirtäminen ei ole ratkaisu kuntapalvelujen turvaamiseen. Kuntien ongelmana eivät ole rajat vaan rahat, joita kokoomusjohtoiset hallitukset ovat määrätietoisesti leikanneet. Nyt esitelty kuntien lopettamishanke on tämän pitkän poliittisen linjan jatkoa, jolla pyritään vähentämään jopa kymmeniä tuhansia työpaikkoja julkiselta sektorilta sekä karsimaan ja yksityistämään lähipalveluja entisestään. Hyötyjiä ovat ainoastaan suuret yksityisyritykset, joille avautuu uusia markkinoita. Uudenmaan SKP vaatii, että kauppakamarien ja pääomasijoittajien sijaan kuntien asioissa on kuunneltava kuntalaisia itseään. Eriarvoistumista lisäävien jättikuntien sijaan tarvitaan parempia julkisia palveluja, kattavaa lähipalvelujen verkostoa, lisää työntekijöitä palveluihin ja todellista lähidemokratiaa. Oikeistolaisen leikkauspolitiikan sijaan me haluamme elvyttää kunnat toimiviksi demokraattisiksi yhteisöiksi, joiden talous turvataan omaehtoisella tuotannolla, suurituloisten verotusta kiristämällä ja laittamalla pääomatulot kuntaveron piiriin. SKP:n Uudenmaan piirikomitea Espoossa 16.2.2012


uudenmaan Näköala 2/2012  5

Kataisen verolinja hakoteillä Kataisen hallitus on päättänyt yhteensä jo 5 miljardin euron veronkorotuksista ja menoleikkauksista valtion talouteen. Jo hallitusohjelmassa ja tämän vuoden budjetissa päätettiin 2,5 miljardin euron leikkauksista ja veronkorotuksista. Aika harva on tainnut huomata, että koko valtionhallinnon alijäämä oli viime vuonna enää 5,5 miljardia euroa. Vielä edellisenä vuonna alijäämä oli 9,5 miljardia euroa. Todella huomattava vajeen supistuminen tapahtui siis jo ennen hallituksen leikkausohjelman toimeenpanoa. Alijäämä oli niin pieni, että valtionvelka ei suhteessa kansantalouden kokoon (bruttokansantuotteeseen) enää kasvanut viime vuoden aikana. Näyttääkin ilmeiseltä, että verotulot kasvavat talouden elpyessä ja valtion alijäämä pienenee tänä ja ensi vuonna, myös ilman ”sopeutustoimia”. Velka saattaa kasvaa euromääräisesti vielä pari vuotta, mutta suhteessa kansantalouden kokoon se pienenee, mikä on tässä tilanteessa aivan riittävää. Siitä huolimatta maaliskuun kehysriihessä Kataisen hallitus päätti vielä 2,4 miljardin euron menoleikkauksista ja veronkorotuksista. Muun muassa sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto rikkoivat karkeasti lupauksensa olla korottamatta arvonlisäveroa. Arvonlisäveron korotus rasit-

taa suhteellisesti eniten pienituloisia. Se siirtyy suoraan hintoihin ja merkitsee reaalitulojen laskua. Samalla se heikentää erityisesti palvelualojen pienyrittäjien tilannetta. Veron korotus yhdellä prosenttiyksiköllä tuottaa 900 miljoonaa euroa. Suurituloisten verotukseen tehtävät kiristykset – yhteensä 115 miljoonaa euroa – ovat siihen nähden pelkkää kosmetiikkaa. Sitä paitsi samaan aikaan pääomasijoittajille myönnetään uusia verohelpotuksia keventämällä myyntivoittoverotusta. Myös yhteisöveroa kevennetään uusilla verovähennyksillä 480 miljoonaa euroa vuodessa. Kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia leikataan 500 miljoonaa euroa tämänvuotisen 630 miljoonan euron lisäksi. Lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia leikataan muun muassa luopumalla indeksikorotuksista. Leikkaukset johtavat kuntien palveluiden heikentämiseen ja kunnallisverotuksen kiristämiseen. Otetaan taas askel tasaveron suuntaan.

Mikä on vaihtoehto Kataisen hallituksen toimille? Kuntien taloutta voidaan oleellisesti kohentaa luopumalla valtionosuuksien leikkauksista ja saattamalla pääomatulot kun-

nallisveron piiriin. Niitä pitää verottaa samalla tavalla kuin palkkatuloja. Osinko- ja muiden pääomatulojen keveälle verotukselle ei ole perusteita. Valtiontalouden vahvistamiseksi tulee pörssikaupalle säätää varainsiirtovero ja palauttaa

varallisuusvero isoille omaisuuksille. Samoin työnantajan kansaneläkemaksu tulee palauttaa. Myös viime vuosina tehdyt veronkevennykset keskimääräistä paremmin ansaitsevien osalta on peruutettava. Jo näillä toimilla valtion ja

kuntien rahatilanne kohentuisi miljardeilla euroilla ja muuttuisi jopa ylijäämäiseksi. Olli Savela Yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu

>>www.ollisavela.fi

kommentti

Energiamoka korjattava! Kuntasähkö peliin Sähkön ja kaukolämmön hinta kohoaa jatkuvasti. Siitä on muodostunut yksityisille energiantuottajille upea rahasampo. Kuluttajalla ei käytännössä ole välttämättömyyshyödykkeitten osalta vaihtoehtoisia tuottajia. Monopolihinnoittelu ruoskii yhä pahemmin. Espoon oman energiayhtiön yksityistäminen oikeistoideo­ logisista syistä kokoomuksen toimesta oli karmea esimerkki kokoomuksen talous- ja veropoliittisesta osaamattomuudesta ja pitkäjännitteisen suunnittelun puutteesta. Nyt saksalaisilta Fortumin käsiin päätynyt Espoon energiayhtiö on suuromistajan tuottoisimpia yksiköitä, mutta ei hyödytä espoolaista kalliin sähkön ja kaukolämmön kuluttajaa eikä veronmaksajaa. Varsinkin kaukolämmön myynnissä Espoo on luovuttanut ulkopuoliselle ehdottoman monopolin. Espoolla on jatkossa pitkä tie asukkaittensa sähkön ja kaukolämmön tuottajaksi. Fortum tuskin on halukas myymään energialaitosta takaisin. Espoolaisen kuluttajan ja veronmaksajan tulevaisuus kuitenkin vaatii toimia sähkö- ja kaukolämpölaskun kurissa pitämiseksi.

Yksittäinen kuluttaja ei juuri pysty vaikuttamaan sähkön hintaan eikä lainkaan kaukolämmön hintaan. Jos Espoon kaupunki olisi sähkön tilaaja periaatteessa kaikille kuntalaisilleen, sillä olisi painoarvoa hinnoittelussa. Jotta kuntalaiset saataisiin hankkimaan sähkönsä kaupungilta, siihen tarvittaisiin toimiva houkutin. Kaupungin kaikille asukkainaan oleville jäsenilleen tarjoama tuntuva alennus sähkölaskusta olisi hyvä porkkana. Puolet ns. jokamiehen sähkölaskusta ilmaiseksi eli tukena verovaroista, ei kuitenkaan aivan ökyrikkaille. On jo aika tavallisten espoolaisten saada vastinetta veroilleen. Espoolla on tähän varaa. Jonkun on näytettävä suuntaa. Kuluttajan maksuosuus sähkölaskusta hillitsisi energian tuhlaamista. Tulevaksi energiapolitiikaksi ei riitä välittäjänä toimiminen. Espoon on itse ryhdyttävä sähkön ja lämmön tuottajaksi, rakennettava oma energialaitos, joka voi käyttää hyväksi sähkön tuotannossa syntyvää hukkalämpöä kaukolämpönä myytäväksi. Sähkölaskun ilmaisosan vuoksi Espoolla olisi vankka tilauspohja lähisähkön myynnille. Haiskahtaa sosialismille, mutta kun melkein kaikki siinä voittaisivat, niin antaa mennä ja vauhtia lisää!

Jätteet ovat tulevaisuudessa suuri ongelma. Osa niistä voitaisiin polttaa ja se olisi järkevää yhdistää Espoon omaan sähköntuotantoon. Polttotekniikka ja savukaasujen puhdistus ovat kehittyneet niin paljon, että jätteet voidaan polttaa. Kapitalismin ongelmana on, että julkisen sektorin tuotantoa ja palveluja vain riisutaan ja yksityistetään. Yksityinen sektori kuihtuu, siirtää tuotantoa ulkomaille tai tavoittelee voittoja johdannaisilla ja muulla virtuaalirahalla. Tämän seurauksena oikeat työpaikat ja verotulot vähenevät. Uusia arvoja entisten tilalle ja lisäksi on kuitenkin pakko luoda. Yksityissektorista ei sen tilauk­ sen täyttäjäksi riittävästi ole, tarvitaan julkista valtaa ja sen voimavaroja. >>www.skpuusimaa.fi/espoo

Arjo Suonperä, varatuomari, Espoo

Heikki Kurttila, tekniikan tohtori, Espoo

Tule puolustamaan kuntien lähipalveluja ja demokratiaa Hallitus valmistelee kuntauudistusta, joka lopettaisi suurimman osan kunnista, karsisi lähipalveluja, vähentää yli 40 000 työpaikkaa ja heikentäisi asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Se on osa hallituksen ja Euroopan unionin ajamaa julkisten menojen leikkaamista ja yksityistämistä. Asukkailta hallitus ei ole kysynyt mitään. Haluatko Sinä muutosta eriarvoisuutta ja turvattomuutta lisäävään politiikkaan? Tule mukaan puolustamaan asukkaiden oikeutta peruspalveluihin ja demokratiaan. Jos haluat ehdokkaaksi kuntavaaleihin tai osallistua SKP:n toimintaan muulla tavoin ota yhteyttä: SKP:n Uudenmaan piiri p. (09) 345 50 29 tai sähköpostitse skp.uusimaa@kolumbus.fi


6  Uudenmaan Näköala 2/2012

Asuntoja asunnottomille Vantaalla

Vantaalla huoli asunnottomista Vantaalla ilmoitettiin vielä viime vuoden lopulla olleen noin 600 asunnotonta. Kaupunki on omistamansa vuokra-asuntoyhtiön (VAV Asunnot Oy) kautta päättänyt yrittää ratkaista ainakin osaa ongelmasta rakennuttamalla Viertolan kaupunginosaan nopeasti toteutettavalla tekniikalla 58 asuntoa pitkäaikaisasunnottomille. Asuminen&Yhteiskuntalehden numerossa 3-4/2011 esiteltiin Viertolan kohteessa toteutettavan projektin ideaa. Kolmen pienkerrostalon piti valmistua kuluvan vuoden alussa. VAV ilmoittaa kohteen etenemisestä ja asuntojen hakumenettelystä www-sivullaan: ”VAV Asunnot Oy rakennuttaa Viertolaan, osoitteeseen, kerrostalokohdetta uudella moduuliteknologialla. Kohde valmistuu vuoden 2012 alussa. VAV:lle on tullut jonkin verran kyselyjä siitä, miten tämän kohteen asuntoja voi hakea. Osmankäämintie 28:n kaikki asunnot ovat erityisasuntoja, jotka on varattu pitkä-

aikaisasunnottomille. Kohde on osa ympäristöministeriön pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa. VAV ei tee asukasvalintoja Osmankäämintie 28:aan, vaan asukkaat tähän kohteeseen valitsee Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi.” Kriittisempiä ongelmia Vantaa aikoo ilmeisesti paikata hetkellisesti siirrettävillä pikkumökeillä ”siirtotuvilla”. Hollannissa puuttuvia asuntoja on korvattu mm. ”merikonteilla” opiskelijoille ja asunnottomille hyvällä menestyksellä. Lienevätkö nämä kuitenkaan soveliaita esim. ympärivuotiseen asumiseen? Vaikka Vantaan kaupungin toimet asuntokurjuuden ratkaisemiseksi ovat oikeansuuntaisia ja erittäin tarpeellisia, on joukko vapaaehtoisia vantaalaisia kansalaisaktiiveja päättänyt ryhtyä myös toimiin asunnottomuuden kitkemiseksi, siihen johta­vien syiden selvittämiseksi ja siitä seuraavien ongelmien syövereihin joutuneita auttaakseen. Aja-

tus järjestäytymisestä syntyi viime vuoden Asunnottomien yön järjestelytoimikunnan, lähinnä vapaaehtoisista koostuneen ryhmän aloitteesta. Maaliskuun lopulla joukko kokoontui Vantaan A-killan tiloissa päättämään ”porukan” rekisteröinnistä. Hankkeen puuhamies ja yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittu Vantaan Tikkurilassa asuva Jarno Eskelinen määrittelee Vantaan asunnottomien hyvinvoinnin tuki ry:n tarkoitusta: – Toiminnan tarkoitus on lähinnä tukea vantaalaisia asunnottomia asunnon haussa, mutta toimintamme tulee keskittymään myös syrjäytyneisiin nuoriin, vanhuksiin ja heidän hyvinvointiongelmiinsa, sanoo Eskelinen. Syksyllä 17.10.2012 yhdistys järjestää perinteisen Asunnottomien Yön tapahtuman. Tapahtuma on osa YK:n kansainvälistä köyhyyden ja syrjäytymisen vastustamisen päivää.

Järjestäjinä voisivat olla mm. seurakunta ja kolmannen sektorin yhdistykset vapaaehtoistoimijoineen. Kumppanuuskahvilan yhteyteen on suunnitteilla myös vaatevarasto ja kirpputori. Seppo Flinck kertoo Vantaan hankkeiden liittyvän valtakunnalliseen PAAVO II –ohjelmaan. Sen tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2015 mennessä, vähentää pitkäaikaisasunnottomuuden riskiä tehostamalla sosiaalisen vuokra-asuntokannan käyttöä asunnottomuuden vähentämiseksi, sekä tehostaa toimenpiteitä asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi. PAAVOhankkeita on käynnissä kymmenessä kaupungissa. Vantaan Mesikukka ja Tervekukka –yksiköt valmistuvat v. 2014. Sepon mukaan tämänkaltainen asuntojen tarve lienee toistaiseksi aika hyvin tyydytetty. Eniten Seppoa huolestuttaa Vantaalla rakennettavien vuokra-asuntojen määrä; se kun on kasvavaan tarpeeseen nähden mitätön ja saattaa lopulta osin turhentaa PAAVO-hankkeen kaltaiset tulokset. Juha Kovanen, Vantaa

>>juhakovanen.blogspot.com Juha Kovanen

Vantaan asunnottomien hyvinvoinnin tuki ry perustettiin 30.3.

Asunnottomuutta suitsitaan Vantaalla kahden rakennusprojektin voimalla. Ne tuovat pitkäaikaisasunnottomille myös ns. loppuelämän asuntoja, joissa on tarvittaessa tarjolla tukea. Vantaalaisen päihdetyön veteraani, Vantaan RuokaApu yhdistyksessä etsivää päihdetyötä tekevä Seppo Flinck on tyytyväinen, että asunto-oloihin on vihdoin tulossa merkittävää parannusta. Rakennushankkeista isompi, 50 asunnon Mesikukka on Koivuhaassa Mesikukantiellä, pienempään Tervakukkaan Matarissa tulee 35 asuntoa mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Mesikukassa on asuntoja eriasteista tukea tarvitseville ja 15 itsenäisesti asuvalle. Nämä eivät ole tarkoitettu pysyviksi asunnoiksi, vaan niistä siirrytään normaaliin asumiseen, jolloin paikat vapautuvat uusille asiakkaille. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute voi olla yksi vaihtuvuutta haittaava tekijä. Mesikukkaan rakennetaan asuntojen lisäksi kumppanuuskahvila, mistä Seppo on erityisen tyytyväinen. Kahvilassa on tarkoitus järjestää asukkaita ja muita vantaalaisia lähentävää harrastusja muuta toimintaa. Tällöin myös nuoriso huomioidaan.

Jarno Eskelinen (vas.) ja Seppo Flinck.

Koronkiskontaan on tultava loppu Suomessa on selvitykseni mukaan ”luottorekisterissä” reilusti yli 350 000 luottohäiriöistä, eli noin 8 % työikäisistä ja määrä kasvaa edelleen. Suomessa syödään masennuslääkkeitä ennätysmääriä juuri siksi, että velat usein masentavat velkaantuneita ja maksukyvyttömiä. Velkojen takaisinmaksu on raskasta ja turhauttavaa, koska korot ja oikeudenkäyntikulut ovat kohtuuttoman suuria. Meillä on sellainen yhteiskuntapoliittinen järjestelmä jossa joka vaivaan löytyy lääke, mutta syihin ei puututa.

Ulosoton, perintätoimistojen ja oikeudenkäyntien kierre Maksukyvyttömyyteen joutunut aikuinen ihminen joutuu monimutkaiseen ja rasittavaan perintäkoneistoon, mikäli ei pysty

maksamaan velkojaan takaisin. Ensimmäisessä perintävaiheessa lasku tipahtaa postiluukusta yksityisten perintätoimistojen kautta velkojan toimesta. Perintätoimistojen kirjeissä pyydetään ”ystävällisesti” lasku suorittamaan kohtuuttomien korkojen kera ajallaan ja mikäli näin ei tapahdu, perintätoimisto uhkailee luottotietojen menetyksellä ja siirtää laskut oikeuden käsiteltäväksi. Jos maksukyvyttömyys johtaa oikeudessa luottotietojen menetykseen, velkahelvetti ja kierre on valmis alkamaan. Perintätoimistojen laskut ohjataan ulosottovirastoon, josta lähetellään useita maksukehotuksia tai uhkaillaan ulosmittauksella. Mikäli asiakas ei ole maksanut velkaa määräaikaan mennessä, ulosottovirasto lähettää laskun takaisin perintätoimistoon, joka taas kierrättää laskua

uudelleen velalliselle uusien korkojen kanssa.

Maksusuunnitelmat uusiksi – pikavipit kieltoon! Toisen ahdinko on toisten tuottava bisnes: yksityisiä perintätoimistoja alkaa olla saman verran

kuin pikavippifirmojakin. Koronkiskurit houkuttelevat härskisti uusia uhreja lupailemalla ”hillot tilille, paljonko pannaan, fyffet sinulle nyt” mainoksissa joka kadunkulmalla. Tähän on tehtävä radikaali muutos. Velallisten maksusuunnitelmia on helpotettava, laskujen korkoja pienennettävä ja kunnallisten perintätoimistojen määrää on lisättävä. Tavarantoimittajien, pankkien ja palveluiden tarjoajien velat tulisi siirtää yhteen ainoaan kuntien valvomaan paikkaan, eikä kierrättää niitä perintätoimistojen koronkiskonnan kautta. Pikavippifirmojen katumainostaminen täytyisi kieltää kokonaan. Onhan tupakan mainostaminenkin kielletty eikä kaupoissakaan ole esillä enää tupakalle myönteistä mielikuvaa jakavia tuotehyllyjä. Jarno Eskelinen Vantaa

fakta

Suomalaisten maksuvaikeudet ovat lisääntyneet hurjaa vauhtia, ja maksuhäiriöiden määrä lähestyy jo 1990-luvun lopun ennätystasoa. Ulosottovirastoihin saapui vuonna 2011 noin kolme miljoonaa uutta ulosottoasiaa, mikä on noin kymmenen prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Kaikissa ulosoton asiaryhmissä oli lisäystä lukuun ottamatta elatusapuja ja sakkoja. Peräti 137 900 suomalaista sai uuden maksuhäiriömerkinnän tammi - maaliskuussa, mikä on jopa neljänneksen enemmän kuin vuosi sitten. Huhtikuun alussa astuneen lain voimasta noin 40 000 suomalaista lisää sai luottohäiriömerkinnän. (Lähteet: http://www.oikeus.fi/ vvv/57852.htm, HS.fi 13.4.)


uudenmaan Näköala 2/2012  7

mielipide

Det talas idag mycket om den ekonomiska krisen och de problem som vår snedvridna åldersstruktur kommer att föra med sig inom en snar framtid. Vår välfärd måste enligt beslutsfattarna därför naggas i kanten med allt större bitar i taget. Det är inte länge sedan vi fick läsa om Museiverkets sparkrav och hur många av dess gårdsmuseer måste stängas. Dagens finländska samhälle undergår snabba förändringar och Nyland haft ledningen i skapandet av ett nytt Finland. Ännu på 1950-talet kunde Esbo- och Helsingebor på väg till sin närbutik se åkrar, som odlats i hundratals år och frontmannahusen utgjorde då ett nytt inslag i närmiljön. På 1960-talet började de nya förorterna med sina höghus att breda ut sig. Det gamla kulturlandskapet fick ge vika och på det nya gatorna rörde sig nyinflyttade människor från andra delar av Finland. Det finns omkring tusen museer i Finland. Endast en liten del har året om anställd professionellt utbildad personal. De vetenskapligt arbetande museerna är omkring 300 och av dem är 22 landskapsmuseer. Den stora majoriteten, drygt 700 är små lokala hembygdsmuseer, som vanligen drivs av några lokala eldsjälar som försöker samla in, bevara och visa upp det lokala kulturarvet. Ofta är det samma personer som också på sin fritid arbetar med ett lokalt arkiv, där man försöker bevara kunskapen om den egna byns, den egna kommunens eller den egna gemenskapens historia. I de flesta hembygdsmuseer samlas reliker från det gamla bondesamhället. Ofta är ekonomin en stötesten. Det finns inte pengar till konservering av några enskilda föremål, utan entusiasterna får vanligen försöka genom bidrag och talkon koncentrera sig på mera grundläggande krav som

KUVAT VEIKKO KOIVUSALO

Hembygdsmuseet och de nya invånarna

takreparationer och på att få de växande samlingarna i ett någorlunda torrt utrymme. Ett reellt hot är också inbrott. Årligen drabbas många hembygdsmuseer av ovälkomna besökare som ignorerar öppethållningstiderna. Det finns en stor marknad för antikviteter och många hembygdsmuséer har inte ekonomiska möjligheter att skydda sina skatter på ett ändamålsenligt sätt. I kommuner där inflyttning har förändrat befolkningsstrukturen blir ofta de gamla hembygdsmuséet som en kvarleva av ringa betydelse för de nya invånarna. De upplever ofta att de egna rötterna finns kvar i den gamla hembygden, där man fortsättningsvis har släktingar och kanske sin sommarstuga. Idag är många av huvudstadsregionens invånare inte mera inflyttare utan barn och barnbarn till dem som på 1960-talet måste söka sig en ny utkomst i söder. De har skapat sig en egen kultur, som vanligen är väsensskild från den gamla jordbruksbygd, som fanns före förorten. Varför skulle de besöka ett fullproppat dammigt sockenmagasin

eller ett gammalt torp med dålig belysning? Hembygdsmuseernas största utmaning ligger därför i att bygga en bro mellan dagens kommuninvånare och situationen för hundra år sedan. Många har också svarat på utmaningen. Syvende och sist, situationen idag är inte så annorlunda. Också tidigare har människorna varit tvungna att rycka upp sina rötter. Därför har hembygdsrörelsen fortsättningsvis en viktig funktion och den ekonomiska krisen med sina nedskärningar borde inte få drabba allt det frivilliga kulturarbete som utförs på fältet. Lena Huldén Vice ordförande i FKP Vanda

Tekijänoikeuksista ja solidaarisuudesta Tekijänoikeuksista käydään näinä päivinä enemmän tai vähemmän jatkuvasti jonkinlaista polemiikkia. Julkiseksi keskusteluksi sitä ei kuitenkaan voida kutsua hyvällä tahdollakaan, sillä toisen osapuolen näkemykset ja perustelut ohitetaan julkisuudessa lähes säännöllisesti. Viimeisimmät tapahtumat ACTA-sopimuksen tiimoilla ovat vain jatkumoa tälle. Ohittaminen on helppoa, sillä kuten edellä mainitsin varsinaisesta asiasta ei todellista keskustelua ole käyty. Silloin syntyy helposti mielikuva tekijänoikeuslakien vastustajien perusteluiden puutteellisuudesta, tai jopa niiden täydellisestä puuttumisesta. Kysymys kuuluu: mitä ja tai minkälaista tietoa voidaan pitää osana omaisuutta, ja siten liittää omistusoikeuden piiriin, vai voidaanko minkäänlaista? Markkinamiehet ovat olleet tehokkaita ”oman” näkemyksensä ajamisessa, sillä tekijänoikeuslaeista puhuttaessa nousee lähes säännönmukaisesti ensimmäi-

seksi aiheeksi nyt esiin työnnetty nälkätaiteilija, ja kysymys, eikö hänellä ole oikeutta leipäänsä? Lähtemättä edes selvittelemään todellisia vaihtoehtoja pienituloisten elannon turvaamiseksi, tai taiteiden monipuolisuuden turvaamisen keinoja, totean että se on tekijänoikeuslakien vastustajien mielestä vain pieni osa kokonaisuutta, vaikkakin näkyvä. Markkinointikoneiston tehokkuus on tässä ilmiselvää, sillä kaikki muut kipukohdat on onnistuttu piilottamaan nälkätaiteilijan selän taa. Todellinen kamppailu kuitenkin käydään sananvapaudesta, netin sensuurista, yksilön ja yhteisöiden oikeuksista sekä ihmisoikeuksista YK:n ihmisoikeusjulistuksen tarkoittamalla tavalla (katso erityisesti artiklat 22, 25, 26, 27 ja yleistä sitovuutta koskevat artiklat). Esimerkkinä Brasilian valtio, joka on jatkuvan kansainvälisen painostuksen kohteena rikkoessaan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti kansainvälisiä te-

kijänoikeussopimuksia. Brasilia nimittäin valmistaa itse luvatta HIV-lääkkeitä ja jakaa ne sitten kansalaisilleen halvemmalla, kuin mitä niiden patentit omistavat länsimaiset lääkeyhtiöt sallisivat niitä jaettavan. Pitäisikö meidän puhua enemmän tekijänoikeuksista ja kansainvälisestä solidaarisuudesta? Aiemmin esitettyä kysymystä pohdiskellessa lisämateriaaliksi sopisi vaikkapa dokumenttielokuva Rip! - A Remix Manifesto. Milutin Krivokapic Hyvinkää

>>milutinkrivokapic.blogspot.com

Markkinatalous johtaa umpikujaan Kapitalismi perustuu jatkuvalle kasvulle, joka perustuu kulutuksen jatkuvalle kasvulle. Maapallon resurssit eivät kuitenkaan ole rajattomat. Jo nyt on näköpiirissä öljyn ja uraanin tuotantohuiput, jonka jälkeen niiden käyttö hiipuu. Tiedetään siis jo nyt ettei tätä menoa voida ikuisesti jatkaa. Maapallon kantokyky, eli biokapasiteetti ylitettiin jo kahdeksankymmentäluvulla ja siitä lähtien olemme kuluttaneet enemmän kuin maapallo kestää. Talouskasvulla on myös se ikävä puoli, että kulutuksen kasvaessa myös ympäristötuhot lisääntyvät. Tämän takia tulisikin luopua talouskasvun ihanteesta. Sanotaan, että hyvinvointivaltio pysyy pystyssä ainoastaan talouskasvun ja lisääntyvän kulutuksen avulla. Mutta jos tämä johtaa lopulta umpikujaan, niin mitä järkeä on tuhota elämän edellytykset tulevilta sukupolvilta vain sen takia, että me länsimaissa voimme jatkaa juhlia? Monet

uskovat, että jokin tekninen keksintö tuo aikanaan ratkaisun energian, ruuan ja puhtaan veden riittävyyteen, eikä meidän tarvitse muuttaa elintapojamme juurikaan, mutta mikään tekninen ratkaisu ei yksin riitä vähentämään talouskasvun aiheuttamia ympäristötuhoja. Meidän tulisi luopua kilpailun, ahneuden, itsekkyyden ja alistamisen yhteiskunnasta ja pyrkiä kohti tasa-arvoista ja oikeudenmukaista kohtuuden ja yhteistyön yhteiskuntaa, jossa jokainen antaisi kykyjensä mukaan ja saisi tarpeidensa mukaan. Jussi Saari Porvoo

Valtuustot vastuuseen kuntien kikkailusta Kuntien sosiaalitoimessa on valitettavan usein asiakkaan oikeuksia loukkaavia puutteita. On yleistä, että asiakas ei saa tietää kaikkia hänelle kuuluvia etuuksia, ellei hän osaa niitä vaatia. Eikä lain mukaan kuuluvaa palvelua aina saa vaikka vaatisikin. Tulkinnanvaraiset tilanteet pitäisi ratkaista asiakkaan eduksi. Mutta joskus ratkaisu on asiakkaan etua vastaan ja mukana seuraa virkailijan ohje: ”Tee valitus jos et ole tyytyväinen.” Vammaispalveluissa asiakkaan omainen joutuu liian usein toimimaan koko elämänsä taistelevana asianajajana lakimääräisten palvelujen saamiseksi. Kun sosiaalitoimen asiakkaalla on usein tarve valittaa tai kannella, eivät asiat ole kohdallaan. Vielä hullummin ne ovat, jos sosiaalialan järjestöt alkavat pitää valittamista, kantelua ja haasteita keskeisinä edunvalvontakeinoina. Samoilla hakoteillä ollaan, jos kyseisiin ongelmiin haetaan perimmäistä syytä virkailijoista, heidän asenteistaan tai ammattitaidostaan. Tämä on tietoista poliittisen vastuun hämärtämistä. Kunnan virkailijat toimivat talon isännän, valtuuston alaisi-

na. Kehotukset ja keinot säästää sosiaalipalveluissa tulevat valtuustolta ja kohdistuvat heikoimpiin asiakkaisiin, jotka eivät pysty puolustautumaan. Palkinnon, lakimääräiset palvelut, saa vahva, taistelukykyinen. Heikko jää ilman. Vallitseva poliittinen ilmasto on 1990-luvun jatkumoa, jolloin maa ”pelastettiin” heikentämällä yksinhuoltajien, päihderiippuvaisten ja vammaisten etuja ja palveluja. Tietoista sosiaalisten erojen kasvattamista jatketaan edelleen heikoimpia kurittamalla. Kunnallisvaaleihin on mentävä rakentaen yhteistyötä tasa-arvoisten sosiaalitoimen käytäntöjen luomiseksi. Kommunistit ovat tähän valmiita. Juha Kovanen Vantaa

Mitä mieltä sinä olet? Lähetä mielipiteesi Uudenmaan Näköala -lehden toimitukseen: skp.uusimaa@kolumbus.fi Seuraa blogeja ja kommentoi netissä www.uudenmaankommunisti.net

Sinun tähtesi Stjärnan för dig


8  Uudenmaan Näköala 2/2012

Kevään tapahtumia Espoo 29.4. klo 16 alkaen vapun vastaanotto & kunnallispolitiikkaa Matinkylän pirtillä, Keskipäivänkuja 4, Olari. TT Heikki Kurttila: ”Kuntasähköä nyt!”. Kahvitarjoilu.

1.5. Vapputilaisuudet

Helsinki Yhteinen vappumarssi kokoontuu klo 10, lähtee klo 11. Marssin jälkeen klo 11.45 työväen vappujuhla Tokoinrannassa. Puheenvuorot Yrjö Hakanen (SKP) Tommi Lievemaa (STP) Iranin kompuolueen tervehdys, esiintyvät Kristiina Halkola ja Juha Mäntylä. Järj. Helsingin työväen vappujuhlatoimikunta. Hyvinkää Käynti punaisten muistomerkeillä Puolimatkassa ja Sahanmäessä. Kerava Työväen vappujuhla Keravan Aurinkomäellä. Aloitus klo 14:30. SKP:n ja KTP:n puheenvuorot. Ohjelmaa. Kirkkonummi APJ:n kunniakäynti punaisten haudalla klo 9.00. Porvoo APJ:n kunniakäynti punaisten haudalla klo 10.00. Raasepori SKP:n vapputilaisuus Pohjan nuorisotalolla klo 13:30 Högåssa. Puhuu JP Väisänen, esiintyy Johan Mångård. Maahanmuuttajapuheenvuoro. Tuusula Kunniakäynti punaisten haudalla Hyrylässä. Kokoontuminen klo 9 Paijalan hautausmaalla. Vantaa Vasemmiston yhteinen muistotilaisuus klo 9. Punaisten muistomerkillä Hiekkaharjussa Urheilutien ja Kauratien kulmassa. 12.5. 12M - Globaali kevät. Tapahtumia ympäri Suomen. Maailmanlaajuinen tyytymättömien toimintapäivä demokratian puolesta. >>http://torillatavataan.wordpress.com 16.5. Helsinki Mummo Pappa Walk. Vanhusten ja eläkeläisten mielenosoituskulkue eduskuntatalolle klo 16:00.

SKP:n Uudenmaan piirijärjestö ry www.skpuusimaa.fi Karhusuontie 75, 00780 HELSINKI Aluejärjestöt ja osastot ESPOO SKP:n Espoon ja Kauniaisten kaupunkijärjestö ry www.skpuusimaa.fi/espoo SKP:n Kivenlahden osasto: Arjo Suonperä, 040 731 2383 SKP:n Matinkylän osasto: Pekka Kallioniemi, (09) 803 6086 SKP:n Olarin osasto: Seppo Ruotsalainen, (09) 547 4353 SKP:n Viherlaakson osasto: Jorma Pekki, 050 330 8968

HANKO SKP:n Hangon osasto: Kauno Bister, 040 585 0426 HYVINKÄÄ SKP:n Hyvinkään osasto Olli Savela, olli@ollisavela.fi 040 537 5049 tai (019) 417 188 JÄRVENPÄÄ SKP:n Järvenpään kaupunkijärjestö ry www.skpuusimaa.fi/jarvenpaa Veikko Laine, v.laine.kiuru@ kolumbus.fi, (09) 287 236 SKP:n Järvenpään osasto: Pentti Storm, (09) 283 510 SKP:n Järvenpään läntinen osasto: Olavi Päivinen, 041 460 6917 SKP:n Järvenpään pohjoinen osasto: Arto Viitaniemi, viitaniemi. arto@gmail.com, 041 460 6916

Rauha Syyriaan ei tule sotaa lietsomalla - tarvitaan aitoa rauhanpolitiikkaa Syyriassa jo vuoden päivät jatkunut sisällissota on vaatinut tuhansia kuolonuhreja, kymmeniä tuhansia loukkaantuneita, tuhansittain poliittisia vankeja ja pitkälle yli miljoona ihmistä on joutunut pakenemaan kotiseudultaan. Tapahtumat alkoivat runsas vuosi sitten hallituksen vastaisista mielenosoituksista. Hallitus vastasi poliittisten ratkaisujen sijasta niihin väkivaltakoneistolla. Myös mielenosoittajien joukossa toimi monia aseellisia ryhmiä, jotka provosoivat yhteenottoja ja ovat niin ikään syyllistyneet sotarikoksiin. Hautajaisista tuli mielenosoituksia ja mielenosoitukset johtivat uusiin hautajaisiin. Tunisian kaltaisen kansannousun sijasta Syyriassa on kyse sisällissodasta, johon monet ulkovallat ovat sekaantuneet. Syyriasta on tullut myös suurvaltojen välisen valtapolitiikan kysymys. Samalla on käyty myös informaatiosotaa ja totuus on tunnetusti sodan ensimmäinen uhri. Syyriassa pitkään valtaa pitänyt Baath-puolue nousi aikoinaan imperialisminvastaisena voimana. Sen jälkeen Syyria on ollut välillä USA:n ja Israelin kumppanina, välillä ei. Nykyinen Bashar al-Assadin hallitus tu-

li valtaan sotilaskaappauksella. Hallitsevat piirit ovat etäällä kansalaisten enemmistöstä maassa, jolla on paljon rikkauksia, mutta jossa keskitulo on alle 200 euroa kuukaudessa, puuttuu yleinen sosiaaliturva ja jossa työttömyys oli jo ennen sotaa 25 prosenttia. Yksityistäminen ja korruptio ovat kasvattaneet eriarvoisuutta. USA:n johto on käyttänyt hyväksi kansalaisten tyytymättömyyttä Assadin hallitukseen ja sen väkivaltaisiin otteisiin verhotessaan imperialistiset tavoitteensa humanitaaristen ja demokraattisten tunnusten alle. USA on koonnut EU:n, Turkin, SaudiArabian ja eräiden muiden maiden kanssa ”Syyrian ystävien” ryhmän. Jo tämän ryhmän kokoonpano kuvastaa sitä, että puheet demokratiasta ja ihmisoikeuksista ovat ainakin useimmille mukana olevista tekopyhiä ja varsinaiset tavoitteet ihan muita, omien taloudellisten ja valtapoliittisten etujen ajamista.

KARKKILA SKP:n Karkkilan kaupunkijärjestö ry Tauno Koskinen, (09) 225 6434 SKP:n Tuorilan osasto: Veikko Alho, (09) 225 8017

RAASEPORI SKP:n Karjaan-Pohjan osasto, FKP:s Karis-Pojo avdelning Peter Björklöf, peter.bjorklof@ pikaposti.fi, 040 534 9547

KERAVA SKP:n Keravan osasto: Pekka Rosenberg, 046 599 2489

SIPOO SKP:n Talman osasto http://www.skpuusimaa.fi/sipoo Seppo Saarinen, 040 515 7786

NUMMI-PUSULA SKP:n Nummen osasto: Pauli Kumaja, (019) 373 822 NURMIJÄRVI SKP:n Lepsämän osasto: Toivo Malassu, (09) 879 9543 PORVOO SKP:n Porvoon osasto: Jussi Saari, 040 535 9501

Suomen rooli rauhanvälittäjänä Yhdistyneiden Kansakuntien entisen pääsihteeri Kofi Annanin neuvottelema sopimus avaa mah-

TUUSULA SKP:n Jokelan osasto http://www.skpuusimaa.fi/jokela Jori Porspakka, 040 560 5008 SKP:n Tuusulan osasto Igor Kopiloff, 040 502 6919 VANTAA SKP:n Vantaan kaupunkijärjestö ry www.skp-vantaa.fi Juha Kovanen, juha.t.kovanen@

dollisuuden pysäyttää väkivallan kierre ja avata tie poliittisille ratkaisuille. Tämä edellyttää konfliktin kaikilta osapuolilta – niin hallitukselta kuin oppositiolta pidättäytymistä aseiden käytöstä ja provokaatioista, sotilaallisten joukkojen vetämistä pois kaupungeista, huolehtimista humanitaarisen avun perillepääsystä ja neuvottelujen aloittamista poliittisista uudistuksista. Suomen osallistuminen USA:n ja sen liittolaisten kokoamaan ”Syyrian ystävien” ryhmään on herättänyt kysymyksiä siitä, miksi hallitus on ollut mukana yksipuolisesti eräitä Syyrian oppositiovoimia tukevassa ja sotilaallisella sekaantumisella uhkailevassa ryhmittymässä. SKP:n keskuskomitean mielestä Suomen rooli tulee olla rauhan välittäjä ja rakentaja. Tulitauon valvomisen ohella on nyt tärkeä antaa humanitaarista apua ja edistää maan eri poliittisten voimien keskusteluyhteyksiä ja neuvotteluratkaisuja. On turvattava kansalaisten, ay-liikkeen ja puolueiden, muun muassa kommunistien, toimintaoikeudet. SKP:n keskuskomitea 15.4.2012 >>www.skp.fi

netti.fi, 040 060 9073 SKP:n Tikkurilan osasto: Unto Nikula, unto.nikula@gmail.com, SKP:n Rekolan osasto: Seppo Kortelainen, 040 509 1432 SKP:n Ruskeasannan osasto: Esko Parviainen, esko. parviainen@pp.inet.fi SKP:n Länsi-Vantaan osasto: Mauri Perä, mauri.pera@ kolumbus.fi, 044 290 6111 SKP:n Friherrsin osasto: Larry Huldén, larry.hulden@helsinki. fi

Uudenmaan Näköala 2/2012  
Uudenmaan Näköala 2/2012  

SKP:n Uudenmaan piirijärjestön mielipidelehti, vappunumero.

Advertisement