Page 1

UUDENMAAN

NÄKÖALA NÄKÖALA

SYKSY

2006 TOIVO KOIVISTO

SKP:N UUDENMAAN PIIRIN LEHTI

JAKO UUSIKSI! Suomi on ollut heinäkuun alusta lähtien EU:n puheenjohtajamaa. Suurten johtajien tapaamisista ja keskusteluista on tavallisen ihmisen kouraan jäänyt kovin vähän konkreettista. Näkyvintä lisäystä on tullut vain poliisien määrään, jotka on komennettu tuhatpäisinä laumoina suojelemaan EU-herroja ja -rouvia. Tarvittaessa on annettu protestoijille pamppua. Tämän selvemmin tuskin voidaan kansalaisille osoittaa, että kansa ja eliitti kulkevat EU:ssa eri teitä. Eliitin juhlapolitiikan taustalla kansalaiset kohtaavat karun

Tulonjaon vääristymä oikaistava

Kuntapuitelaki on susi ■ 3

■ 4-5

todellisuuden. Köyhien määrä on kasvanut yli 600 000. Palkkojen osuu kansantulosta on alentunut voimakkaasti. Opiskelijoiden opintotukea ei ole korotettu 14 vuoteen. Suurtyöttömyys on jatkunut jo 15 vuotta. SKP vaatii eduskuntavaaliohjelmassaan oikeudenmukaisempaa tulonjakoa. Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Maassamme on varaa korottaa palkkoja, parantaa sosiaaliturvaa ja kehittää julkisia palveluja. Kansalaiset voivat tehdä siitä totta ensi vuoden eduskuntavaaleissa.

Maahanmuuttajalla syytä olla aktiivinen ■ 7

Valvomo ottaa kantaa biiseillään ■ 8


2 UUDENMAAN NÄKÖALA

PÄÄKIRJOITUS

Kohti eduskuntavaaleja Äänioikeutettujen määrä kymmenkertaistui 100 vuotta sitten. Silloin suomalaiset naiset saivat ensimmäisinä Euroopassa äänioikeuden ja ensimmäisinä maailmassa oikeuden asettua ehdolle vaaleissa. Samalla kertaa korjattiin miesten oikeuksia. Sääty ei enää ratkaissut, työläinen ja maatonkin sai mahdollisuuden vaikuttaa. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus oli silloisen työväenliikkeen suuri saavutus. Sen avulla työväestö on voinut vaikuttaa merkittävästi maamme yhteiskunnallisen kehityksen kulkuun. Pelkkä vaalidemokratia ei ole kuitenkaan riittänyt viemään asioita eteenpäin. Uudistukset ovat aina vaatineet myös työväenliikkeen ja muiden kansalaisliikkeiden aktiivista joukkotoimintaa. Sillä tavoin on otettu edistysaskeleet muun muassa lapsi- ja koulutuspolitiikassa, työlainsäädännössä, eläkejärjestelmän kehittämisessä ja ennen muuta julkisten palvelujen luomisessa. Saavutukset eivät ole muutoksilta suojassa, niitä täytyy puolustaa. On pidettävä suurta ääntä ja oltava yhdessä liikkeellä aivan kuin ennenkin. Se, että kansalaisten suuren enemmistön tahdon vastaisesti voidaan ilman todellisia perusteita heikentää ihmisten etuja ja oikeuksia, kertoo vaalidemokratian puolinaisuudesta ja puutteista. Edistys ja taantumus taistelevat. Taantumus on valitettavasti juuri nyt niskan päällä - ei ensimmäistä kertaa, mutta ei myöskään pysyvästi. Tulevat eduskuntavaalit ovat tärkeä kamppailu. Siinä ratkeaa monien suurten ratkaisujen suunta. Miten Suomi lopullisesti suhtautuu EU:n perustuslakiin, hakeeko Suomi Naton jäsenyyttä vai ei? Jatkuuko pohjoismainen julkisten palvelujen järjestelmä vai tuhotaanko se uusliberalistisen huuman aallonharjalla? SKP:n vaaliohjelma on parhaillaan puolueen jäsenten ja ystävien ruodittavana. Ohjelmassa ilmaistuja tavoitteita on mieluista esitellä. - Pääomatuloja on verotettava nykyistä enemmän, jotta julkiset palvelut saadaan rahoitettua. Tulonjakoon on saatava oikeudenmukaisuutta palkkojen osuus nykyistä suuremmaksi, pääomatulojen osuus pienemmäksi. - Työaikaa on lyhennettävä 30 tuntiin viikossa ansioita alentamatta, ja perusturva on korotettava 750 euroon kuukaudessa verottomana. - EU:n perustuslaki on hylättävä ja päätösvalta on siirrettävä takasin Suomeen. - Suomen on pysyttävä sotilasliitto NATO:n ulkopuolella ja kartettava kaikkia muitakin päätöksiä, jotka lisäävät militarismia. Punainen viiva oli vanhan työväenpuolueen symboli sata vuotta sitten. Vuoden 2007 vaaleissa SKP tarjoaa uusjaon ja punaisen viivan vaihtoehdon koko massa ja myös Uudenmaan vaalipiirissä.

UUDENMAAN NÄKÖALA SKP:n Uudenmaan piirijärjestön lehti Yhteystiedot: Karhusuontie 75, 00780 Helsinki puh 09-345 5029 Päätoimittaja Veikko Laine Painatus: TA-Tieto Oy, Helsinki

Opiskelijat vaativat opintorahan korottamista Työttömän perusturva on 500 euroa kuukaudessa, vähimmäispäiväraha 380 euroa kuukaudessa ja toimeentulon perusosa 379 euroa kuukaudessa. Opiskelijat saavat opintorahaa 259 euroa kuukaudessa, eli vähemmän kuin mitä toimeentulon perusosa on! Opiskelijan toimeentulo muodostuu pääsääntöisesti opintotuesta, joka koostuu opintorahasta, asumistuesta sekä valtion takaamasta opintolainasta. Opintorahaa ei ole korotettu korkeakouluopiskelijoiden osalta 14 vuoteen, jonka aikana opintorahan reaaliarvo on laskenut opiskelijajärjestöjen tekemien tilastojen mukaan jopa 20 prosenttia. Opintoraha on veronalaista tuloa. Vaatimuksena on 15 prosentin korotus, joka tarkoittaa korkeakouluopiskelijoille 297,86 euron opintorahaa. Vantaan ammattikorkeakoulussa opiskeleva Tanja Pelttari kertoo, että vuonna 2005 korotettiin asumislisää, mutta se kattaa vain kohonneet asumiskustannukset, ei kohonneita elinkustannuksia. - Moni opiskelija jää myös melkoiseen ahdinkoon sen vuoksi, että asuu esimerkiksi poika- tai tyttöystävänsä kanssa. Oletusarvona on, että työssä-

käyvä elättää toisen, jolloin opintoraha on opiskelijan ainoa tulo kuukaudessa. Näissä tilanteissa opintolaina ei ole enää mahdollisuus vaan välttämättömyys. Lainasta huolimatta tulot jäävät noin 500 euroon kuukaudessa. - Lainaa ottaessa mieltä painaa ajatus siitä, ettei tutkinto suinkaan ole työpaikan tae. Siksi lainaa otetaan mahdollisimman vähän, ja tehdään töitä opiskelun ohella, toteaa Tanja. Opiskeluaikoja vaaditaan lyhennettäviksi, mutta silti ei anneta opiskelijoille riittävästi taloudellista tukea. Keskittyminen on mahdotonta, jos työ vie ajan, tai ajatukset ovat maksamattomissa laskuissa. Niinkin välttämätön asia kuin julkisen liikenteen lippu voi olla liian kallis opiskelijalle. Yhteiskunnan ja opiskelijoiden etu on, että opiskelijat valmistuvat koulutuksesta ilman viivästymisiä ja siirtyvät työmarkkinoille terveinä eivätkä taloudellisesta paineesta johtuen vuosien kestäneen stressin kanssa. Opiskelijajärjestöt tempaisivat 9.10 opintorahan korottamisen puolesta Nouse jo! mielenosoituksilla ja ulosmarsseilla ympäri Suomea.

Opintorahan korottaminen ei mahtunut hallituksen budjettiin, mutta tilanne on mahdollista korjata budjettineuvotteluissa. - Meille opiskelijoille tyhjät lupaukset ja myötätunnon osoitukset eivät riitä, me tarvitsemme paremman toimeentulon, vaatii Tanja.

TANJA PELTTARI Kirjoittaja on vantaalainen opiskelija

Ympäristökysymykset nuorten ykkösasia Nuoret hyvinkääläiset Ville Leskinen ja Annika Salo ryhtyivät SKP:n ehdokkaiksi Uudenmaan vaalipiirissä. Heitä yhdistää muun muassa se, että molemmat suhtautuvat kriittisesti markkinatalouden mahdollisuuksiin vaikuttaa ympäristöongelmiin. Heidän mielestään uusliberalistinen talouspolitiikka perustuu sille ajatukselle, että mitä enemmän kulutamme, sitä enemmän luomme hyvinvointia. Iso osa tarpeistamme on kuitenkin nykyään yritysmaailman luomia. Ympäristöongelmat polveutuvat tästä yltiöpäisestä kulutuksesta. - Mihin me oikeasti tarvitsemme esimerkiksi tamagotcheja, Ville Leskinen kysyy. Vaikka ympäristöasioita ei suoraan ratkaista siirtymällä sosialismiin, niin kuitenkin ainoastaan se mahdollistaa niihin puuttumisen ja niiden poistamisen suuressa mittakaavassa. Tämän vuoksi molemmat lähtivät SKP:n eivätkä esimerkiksi vihreiden riveihin - Sosialismin tehtävänä on tyydyttää kaikkien ihmisten perustarpeet, ei luoda keinotekoisesti uusia., Annika Salo toteaa. Kulutuksen vähentämiseksi nuoret pitävät tärkeänä mainitsevat ilmaisen joukkoliikenteen mahdollisuuden, omavaraisem-

Ville Leskinen ja Annika Salo. man maatalouden Suomessa sekä tiukemman energianpolitiikan, joka pohjautuu uusiutuviin energiamuotoihin. - On huvittavaa kuinka paljon täällä lobataan ydinvoimaa, mutta vasta puheet mahdollisesta

uraanin louhinnasta Suomessa saavat ihmiset heräämään. Kukaan ei tunnu haluavan ympäristöystävälliseksi miellettyä esituotantoa omaan maahansa, Ville Leskinen toteaa.


BANDEROLLIMAALAUS KARI LINDSTRÖM

UUDENMAAN NÄKÖALA

Jako uusiksi Viimeisten kymmenen viidentoista vuoden kuluessa on tapahtunut radikaali tulonsiirto. Palkkojen osuus kansantulosta on alentunut oikein huomattavasti, voitot ja pääomatulot ovat vastaavasti kasvaneet. Kansantalouden tilinpidon mukaan palkojen ja pääomatulojen keskinäissuhde on pysytellyt kohtuullisen vakaana vuodesta 1975 aina vuoteen 1990 asti, laman kynnykselle. Palkkojen osuus on ollut noin 50 prosenttia ja voittojen osuus vähän yli 20 prosenttia. Laman seurauksena ja siitä vauhdin saaneena on palkkatulojen osuus jäänyt pysyvästi keskimäärin alle 45 prosentin ja voittojen osuus kasvanut noin 30 prosenttiin.

Palkka-alelle ei taloudellisia perusteita Pysyvää palkkatulojen osuuden laskua ei voi selittää lamalla. Lama ei tosiasiassa kestänyt kuin pari kolme vuotta, sen jälkeen talouden kasvu on ollut jopa erittäin nopeata. Viimeisten kymmenen vuoden aikana bruttokansantulo on kasvanut reaalisesti yli 40 prosenttia. Palkat teollisuudessa tehtyä työtuntia kohden kasvoivat reaalisesti samana ajanjaksona vain noin 25 prosenttia.

Ehkä parhaiten tulonsiirtoa työltä pääomalle kuvaa se, että osinkotulot ovat kymmenessä vuodessa kymmenkertaistuneet. Kaikkiaan osinkoja on jaettu kymmenessä vuodessa lähes 85 miljardia euroa. Sen lisäksi muun muassa pörssiyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut omaisuus on lisääntynyt ennen näkemättömiin mittoihin. Osakkeenomistajia on hellitty reippaalla kurssikehityksellä ja ilmaisilla osakeanneilla. Tulopoliittiset sopimukset ja niihin liittyneet alamittaiset palkkojen korotukset ovat yksi tärkeä syy palkkatulojen osuuden pienenemiseen kansantulosta. Sitä ovat olleet varmistamassa paitsi ammattiyhdistysliikkeen johto, niin myös Lipposen kahteen hallitukseen osallistuneet Sdp ja Vasemmistoliitto. Molemmat ovat pitäneet tulopoliittisten sopimusten aikaansaamista politiikkansa ydinkysymyksinä. Toinen tekijä on ollut verotus. Vanhasen hallitus on jatkanut edeltäjiensä linjaa vapauttamalla rikkaat omaisuuden perusteella peritystä verosta kokonaan. Pääomatuloja verotetaan valtion toimesta erittäin kevyesti ja kunnallisveroa niistä ei makseta senttiäkään. Nyt ovat rikkaat nostaneet uuden verovaatimuksen esittämällä, ettei omaisuuksista perittäisi myöskään perintöveroa.

Palkkojen osuus kansantulosta on alentunut pysyväisluontoisesti Lähde: Tilastokeskus

SKP:n vaatimus - tulonjako uusiksi SKP:n pääsihteeri Arto Viitaniemi kertoo puolueen vaaliohjelman eräänä keskeisenä vaatimuksena olevan palkkatulojen osuuden kasvattamisen kansantulosta.

Arto Viitaniemi - Tämän toteuttaminen edellyttää palkkojen korottamista vähintään työn tuottavuuden kasvua vastaavasti. - Pieniä palkkoja on korotettava tätäkin enemmän, jotta erityisesti palvelualoilla tällä hetkellä kaikkein huonoimmassa asemassa olevat ihmiset tulisivat toimeen palkkatuloillaan, eikä tarvitsisi turvautua toimeentulotukeen, sanoo Viitaniemi. Hän toteaa, että toinen ja välttämätön toimenpide on verotusrakenteen muuttaminen siten, että pääomatuloja ryhdytään verottaman samalla tavoin kuin palkkatulojakin verotetaan. Puolue vaatii pääomatulojen saattamista kunnallisverotuksen piiriin, jotta kunnallisten palvelujen rahoituspohja voidaan turvata. - Kyllä nyt on vihdonkin saatettava nämä rikkaat vapaamatkustajat tasa-arvoiseen asemaan palkkatyöntekijöiden kanssa, toteaa Viitaniemi. - SKP:n ohjelman toinen tulojaon muutokseen tähtäävä vaatimus on perusturvan tason nostaminen 750 euroon kuukaudessa verottomana. Sillä turvattaisiin kaikkein pienituloisimmille kuten opiskelijoille ja pientä eläkettä saaville vanhuksille edes jonkintasoinen toimeentulo.

Ihmiset ja ideat liikkeellä - No onhan tämä selvä muutos, sanoo SKP:n Uudenmaan piirin työntekijä Jarmo Mukkala tutkiessaan ehdokasasettelun saalista. Eduskuntavaaliehdokkaita puolueen listoille on ollut helppo saada. Se antaa pontta vaalikiertueen suunnitteluun. Muun muassa Tikkurilassa on jo kesäkuusta lähtien nähty ”vaaliteltta”. Poliittinen kestikievari tarjoaa tulevina kuukausina antiaan vaikka kuinka monessa kylässä ja kaupungissa – Espoossa, Karkkilassa, Lohjalla, Keravalla...

Jarmo Mukkala on SKP:n Uudenmaan piirin vaalityöntekijä.

Mistä kansa keskustelee? - Eläkeläisiä vihastuttaa mitättömät korotukset eläkkeisiin, niillähän ei kateta edes hintojen nousua. NATO puhuttaa paljon. Nuoret, sellaiset kakskymppiset, hakevat elämänkatsomustaan ja keskustelevat monista asioista, ympäristökysymykset yhtenä tärkeimmistä. - Sitten on niitä, jotka tahtovat liittyä puolueen jäseniksi. Jotkut tulevat Vasemmistoliittoon pettyneinä, toiset sitoutuvat ilman sen kummempaa poliittista menneisyyttä. Kansalaisliikkeissä, keittiöissä, työpaikoilla, kaduilla ja kapakoissa ollaan tosiaan asioista mieltä. Mikä kuva sinulla on puolueen ja kansalaisyhteiskunnan suhteista – kulkeeko tieto ja kokemus? - Kyllä kansalaisliikkeiden esille nostamia asioita viedään eteen päin. Sieltähän on paljon viisautta saatavissa. Sitä paitsi niissä on paljon kommunisteja mukana, ei olla siis mitenkään etäällä toisistamme. Jarmo Mukkala ottaa esimerkiksi Prokuntapalvelutkansalaisliikkeen, joka toimii

aktiivisesti julkisten hyvinvointipalvelujen puolesta.

Entä ympäristöasiat? Perinteisesti SKP:ssä on osattu olla punaisia. Työn ja pääoman välinen taistelu vallasta ja sen kylkeen luonnostaan kuuluvista asioista kuten tulonjaosta on ymmärretty hyvin. Sodan ja rauhan rakenteet tiedetään ja tunnustetaan. Maapallo elämän lähteenä ei mahdu yhtä selkeästi kuvaan. Kun joku valmistaa ja myy, ja toinen ostaa ja kuluttaa, niin keitä on kutsuttava neuvottelupöytään tai taistelukentälle, jos toiminta uhkaa koko ekosysteemiä? - Kyllä nämä asiat ovat mielessä usein. Ilmastoa, vesistöjä ja maaperää saastuttava tuotanto on ihan keskeisiä maailmanlaajuisia ongelmia. - Tehtaat pyörivät täysillä, saastuttavat ne sitten tai ei, se on kapitalismin laki, ellei siihen puututa. No, puututaanko? Tekijöiden rintamaa kootaan parhaillaan myös SKP:ssä. SISKO HELSTI

Finnairin työntekijä torjuivat palkka-alen Finnairin lentoemännät ja stuertit saivat lakolla torjuttua ainakin toistaiseksi työnantajan härskin yrityksen palkata 500 uutta työntekijää Viroon rekisteröidyn sisarfirman Aeron kirjoihin. Näille uusille työnteki-

jöille olisi maksettu kolmanneksen Finnairissa noudatettavaa työehtosopimusta huonompaa palkkaa. Kyse on EU:n mukanaan tuomasta ilmiöstä, jossa työnantajat katsovat voivansa kilpailutta työntekijöitä itse perustamiensa yhtiöiden avulla. Kyseinen tapaus on sikäli merkittävä, että Finnair on valtioenemmistöinen yhtiö. Kyse on myös hallituksen linjasta koska pääomistajan ja yhtiön toimivan johdon politiikat eivät voi olla keskenään ristiriidassa.

3


4 UUDENMAAN NÄKÖALA

Helsinki rosvoretkellä Sipoossa Vanhasen hallituksen kuntahankkeen innoittamana ja ilmeisesti kuntaministeri Mannisen yllyttämänä on pääkaupungin kuntaeliitti ryhtynyt sanoista tekoihin ja esittäneet suunnitelman, jolla Sipoon kunnan lounaisosasta liitettäisiin suuri maaalue Helsinkiin. Kyse on huomattavan arvokkaista tonttimaista, joita grynderit ja ökyrikkaat tavoittelevat innokkaasti. Maiden lisäksi Helsinki kaappaisi huomattavan osan Sipoon veronmaksajista. Tämä pienentäisi huomattavasti Sipoon kunnan verotuloja ja vähentäisi myös valtionosuuksia. Sipoolla olisi edessä melkoiset talousvaikeudet. Helsingin kokoomuslainen johto on harrastanut asiassa myös mafiamaista kiristystä Sipoon kunnan hallintoa kohtaan. Se tukeutuu suunnitelmissaan siihen, että Vanhasen hallitus tekee päätöksen, jolla pakkoliitos toteutettaisiin. Hanke ei ole kuitenkaan sopusoinnussa kuntajakolain periaatteiden kanssa. Sen mukaan on nimittäin osoitettava, että myös sipoolaisille on asiassa etua. Hallitus on nimennyt selvitysmiehen, jonka tehtävänä on tehdä esitys, jonka perustella päätös asiassa voitaisiin tehdä. Sipoolaiset ovat kuitenkin voimakkaasti pakkoliitosta vastaan. Kuntapuitelaiksi tehdyssä esityksessä eräät suuret kunnat saisivat ympäristökuntiinsa nähden lähes diktaattorin oikeudet. Helsinki näyttää nyt esimerkkiä mitä se käytännössä tarkoittaa pääkaupunkiseudulla, joka on yksi puitelaissa nimetyistä erityisalueista. Suuret kunnat voisivat poimia herkkupalat naapurikunnista itselleen valtion tukemana. Kyse on valtion ja suurten kuntien vallan lisäämisestä. Kun kunnallishallinto puitelain perusteella muutenkin keskittyy entistä harvempiin käsiin, on kuntalaisten oikeudet osallistua päätöksentekoon todella vakavan uhan alla. SKP:n Uudenmaan piirijärjestö vastustaa Helsingin kaupungin pyrkimyksiä kaapata elinvoimainen osa Sipoota haltuunsa. Piirijärjestön mielestä kuntaliitoksia ei pidä yleensäkään toteuttaa ilman asiasta järjestettäviä kunnallisia kansanäänestyksiä.

Kuntauudistuksesta ei hyvä seuraa Kuntauudistuksen johtava ajatus on kunnallisten palveluiden keskittäminen suuriin yksiköihin, joko kuntia yhdistämällä tai siirtämällä palvelut erilaisten yhteistoiminta-alueiden järjestettäviksi. Hallitus väittää, että uudistus turvaisi palvelut. Todellisuudessa hankkeella tavoitellaan säästöjä. Lakiehdotuksenkin mukaan ”tarkoituksena on hillitä kuntien menojen kasvua”. Säästöjä taas ei synny, ellei palveluja heikennetä. Lahden sosiaalija terveystoimen johtaja Matti Liukko sanoo asian suoraan: ”Ainoa selkeä tie kustannusten vähentämiseen on hänen mukaansa palvelutasosta tinkiminen. - Jos tähän tähdätään, se pitäisi sanoa ääneen. Nyt eletään itsepetoksen aikaa, Liukko tulittaa.” (Kuntalehti 5/2006). Uudistus uhkaakin johtaa lähipalveluiden karsimiseen, palvelujen yksityistämiseen, työntekijöiden aseman huonontumiseen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien heikentymiseen.

teen. On vaikea nähdä, että se mitenkään parantaisi niiden toimintaa. Todennäköisesti seurauksena olisi vastaanottojen ja päivystyksen siirtäminen entistä kauemmaksi. Jo nyt yöpäivystys on lopetettu useissa kunnissa kokonaan. Myös perusterveydenhuoltoon kiinteästi liittyviltä sosiaalitoimen tehtäviltä edellytetään 20 000 asukkaan väestöpohjaa. Tarkoittaako tämä esimerkiksi vanhustenhoidon siirtämistä pois pieniltä kunnilta ? Ihmisiä lähellä olevista kotipalveluista, palveluasunnoista ja vanhainkodeista ei enää päätettäisikään itsenäisesti kunnissa, vaan päätökset tehtäisiin kauempana ? Säästöjä on turha odottaa. Uudenmaan kustannuksiltaan halvimmat terveyskeskukset ovat Siuntio, Pornainen, Askola ja Karjalohja. Kaikki ne ovat pieniä kuntia. Suuret yksiköt eivät tuo mittakaavaetuja vaan lisäkuluja.

Kunnille ei tule lisärahaa Terveyspalvelut kauemmaksi Terveyskeskuksilta edellytetään jatkossa vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjaa. Uudellamaallakin suurin osa nyt toimivista terveyskeskuksista olisi liitettävä yh-

Kuntia houkutellaan yhdistymään tarjoamalla niille enimmillään muutamien miljoonien eurojen yhdistymisavustuksia. Mutta nämäkin rahat otetaan pois yleisestä kunnille tulevasta valtionosuudesta. Kokonaisuutena uudistus ei

tuo kunnille yhtään lisää rahaa, vaan lakiehdotuksen mukaan ”tässä laissa tarkoitettu uudistus ei muuta valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa.” Todellisuudessa se mitä kunnat tarvitsevat on raha palveluiden järjestämiseen. Sitä Ahon, Lipposen ja Vanhasen hallitukset ovat leikanneet kunnilta noin viisi miljardia euroa vuositasolla vuoden 1990 jälkeen. Leikkaus vastaa yhtä kuudesosaa kuntien tuloista.

yksityistämistä. Työntekijöiden viiden vuoden irtisanomissuoja ei myöskään koske yksityistämistapauksia. Uudistuksen tarkoituksena on myös tuottavuuden parantaminen eli suomeksi työntekijöiden vähentäminen. Entistä pienemmällä työntekijämäärällä olisi selvittävä nykyisistä töistä. Todellisuudessa esimerkiksi vanhustenhoidossa kaivataan kipeästi lisää työntekijöitä.

Kansanvalta karkaa kauemmaksi Kuntien yhdistäminen ja palveluiden siirtäminen suurempiin yksiköihin vähentää kuntalaisten ja myös luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuuksia. Valitettava esimerkki tästä on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS. Kunnanvaltuustojen tehtävä on lähinnä myöntää sille vuosittain lisärahoitusta ilman, että ne voivat vaikuttaa sen toimintaan mitenkään. Lakiehdotuksessa ei suoraan oteta kantaa palveluiden yksityistämiseen, mutta on selvää, että päätöksenteon siirtäminen suurempiin yksiköihin harvemmille päättäjille helpottaa palveluiden

OLLI SAVELA Kirjoittaja on Hyvinkään kaupunginvaltuutettu

Julkisten palvelujen puolesta - vaaliliitto Ehdokkaina Uudellamaalla

No 76 Kristiina Kylliäinen, opiskelija

No 77 Eira Storm, ravitsemispäällikkö

No 78 Pasi Viitaniemi, jooga-ohjaaja

Julkisten ja Hyvinvointialojen Liiton (JHL) edustajistovaalit postiäänestyksenä 25.10 –10.11.


VEIKKO KOIVUSALO

UUDENMAAN NÄKÖALA

Kuntien eliitin politiikka ja kuntalaisten tarpeet ovat entistä useammin törmäyskurssilla. Kuva on Helsingissä lokakuussa järjestetystä Pro Kuntapalvelut -liikkeen mielenosoituksesta .

Kunnallinen demokratia ja itsehallinto vaarassa Kuntien tuottamat palvelut ovat suomalaisen perusturvajärjestelmän kulmakivi. Niiden kehittäminen ja toimivuus ovat olleet tasolla, joka hakee vertaistaan koko maailmassa. Palvelujen laatu ja laajuus perustuvat kunnallisen demokratiaan ja itsehallintoon, joiden puitteissa on luotu kuntalaisten tarpeisiin perustuvaa järjestelmää. 90-luvun alusta lähtien valtio on rajoittanut kovalla kädellä kuntien mahdollisuuksia palvelujen kehittämiseen. Se on toteutettu pääosin taloudellisin ohjauskeinoin vähentämällä kuntien valtionosuuksia ja leikkaamalla niiden verotuloja. Talouden kasvusta huolimatta kuntien valtionosuuksia ei ole palautettu viidentoista vuoden takaiselle tasolle. Taloudellisesta ahdingostaan huolimatta kunnat yrittävät puolustaa julkisia palveluja vaikkakin ovat joutuneet karsimaan niitä ja monilta osin pysäyttämään niiden kehittämistyön. Se, että kuntapalvelut ovat vielä siinä määrin pystyssä kuin ovat, on ennen muuta kunnallisen demokratian ja itsehallinnon ansioita.

Valtio kiristää otettaan puitelailla Kuntaministeri Hannes Mannisen johdolla valmisteltu hallituksen esitys kunta- ja palvelurakennemuutoksia ohjaavaksi puitelaiksi on tarkoitus hyväksyttää eduskunnalla vielä tämän vuoden kuluessa. Kansalaiset sivuutetaan tämänkin hankkeen osalta niin, etteivät he pääse eduskuntavaaleissa ottamaan kantaa eri vaihtoehtojen välillä. Puitelain ensimmäinen pykälä kertoo sen mistä tässä laissa on perimmiltään kyse: ”Tarkoitus on parantaa tuottavuutta, ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luo-

da edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle”. Hallituksen tavoite on ensinnäkin; vähentää kuntien henkilöstöä, joka on ainoa kuntien toiminnan tuottavuutta parantava keino, koska lähes kaikki niiden toiminta on työvoimavaltaista. Sitä paitsi kuntien työntekijöistä on viimeisten viidentoista vuoden kuluessa jo otettu irti kaikki mikä irti on otettavissa. Toiseksi; kuntien menojen hillitsemisen keinoja valtiolla on tähänkin mennessä ollut tasan yksi, eli kuntien tulojen vähentäminen. Tämä tarkoittaa jatkuvia valtionosuuksien leikkauksia ja verotulojen vähentämisiä tulevaisuudessakin. Puitelaki edellyttää, etteivät valtion kuntien suhteet palvelujen kustannuksista muutu nykyisestä. Kolmanneksi; valtio ryhtyy entistä tiukemmin ohjaamaan kuntien palvelujen kehittämistä. Tätä toteutetaan erilaisilla pakotteilla kuten kuntaliitoksiin ja palvelupiireihin pakottamisilla. Palvelujen laajamittainen yksityistäminen on tältä osin eräs keskeisin hallituksen tavoite. Nämä lähtökohdat tuhoavat perusteellisesti nykyisen kunnallisen demokratian puitteet ja itsehallinnon. Valta keskittyy valtion koneistolle, kuntien virkamieseliitille sekä suurten puolueiden kunnallispampuille.

Hankkeet Uudellamaalla Kuntapuitelaki määrittää 17 suurten kaupunkien ympärille muodostettavaa kuntakeskittymää, jotka pakotetaan laatimaan suurta osaa kuntien toimintoja kattavan suunnitelman näiden toimintojen yhdistämiseksi. Suurten kuntien ympäristökunnat aliste-

taan vasallin asemaan määräyksellä, jonka perusteella suunnitelmat on tehtävä, jos yksikin mainituista kunnista sitä edellyttää. Uuttamaata koskien laissa on mainittu pääkaupunkisedun kunnista Espoo, Kauniainen ja Vantaa, joiden pitää laatia suunnitelma Helsingin kanssa. Toinen laissa mainittu kuntakeskittymä on Porvoo ja sen ympäristökunnat Askola, Myrskylä ja Pernaja. Kuntaministeri Manninen on sanonut, että kunta, joka laissa on mainittu ei pääse siitä pois. Keski-Uudellamaalla on jo jonkin aikaa jatkunut hanke, joka kulkee KUUMA- yhteistyö nimissä. Myös Länsi-Uudellamaalla on menossa vastaavanlainen keskustelu kuntien kesken ja uusin viritelmä on Hyvinkään kaupunginjohtajan aloite Hyvinkään ja Riihimäen seudun kuntien yhteisestä keskustelusta. Näissä hankkeissa on myös kyse kuntapuitelain tavoitteiden toteuttamisesta, joita ajavat kuntajohtajat sekä hallituspuolueiden ja kokoomuksen kuntapäättäjät etunenässä. Pääkaupunkiseudun ja KUUMA-kuntien valtuutetut ja kuntalaiset ovat joutuneet sen eteen, että kuntia ja kuntalaisia koskevia suuriakin suunnitelmia ja päätöksiä tehdään aivan jossain muualla kuin siellä missä niitä kunnallislain periaatteiden mukaan pitäisi tehdä. Päättäjät ja kuntalaiset ovat saaneet esimakua Vanhasen hallituksen laatiman puitelain vaikutuksista demokratian kaventumisena ja kunnallisen itsehallinnon rapautumisesta jo ennen sen voimaantuloa. Sen kokemuksen perusteella parasta mitä kunnille voisi tapahtua, on se, että koko laki tulisi hylätyksi. ARTO VIITANIEMI SKP:n kaupunginvaltuutettu Järvenpäässä

5

Kunta- ja palvelurakenneuudistus uhka kuntien työpaikoille Hallituspuolueitten rustaamalla kuntauudistuksella on kuntien henkilöstölle tuhoisa vaikutus. Uudistuksella tavoitellaan muutakin, kuin hallituksen esityksessä sanotaan. Keskustapuolue pyrkii siihen liittyvällä kuntapalveluiden yksityistämisellä vanhassa työreformin hengessä siirtämään työpaikkoja yrittäjille heikentääkseen SDP:n ja ay-liikkeen vaikutusvaltaa. SDP taas yrittää vähentää maaseutukuntien lukumäärää ja näin heikentää keskustan verovaroin pyörivää tukiorganisaatiota. Kokoomus kannattaa molempia tavoitteita. Ei siis ole ihme, ettei kuntahenkilöstön palvelussuhdeturvaa ole haluttu puitelaissa tehdä kovin tehokkaaksi. Puitelakiesityksen 13 §:n henkilöstön suojasäännös 5 vuoden rauhoitusajasta taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvien irtisanomisten osalta ei anna kattavaa suojaa kuntayhtymien tai yhteistoiminta-alueiden palvelukseen siirtyvälle henkilöstölle. Aika on lisäksi lyhyt. - Todellista estettä sijoittaa henkilöstöä palvelusehtojen kannalta paljon huonompiin ehtoihin ja töihin ei ole ja huonosta sijoituksesta kieltäytyvän voi ihan laillisesti irtisanoa, toteaa espoolainen aylakimies Arjo Suonperä. Toinen suojasäännös, kuntauudistuksesta johtuvien uudelleenjärjestelyjen katsominen liikkeenluovutuksiksi ei sekään anna kunnon suojaa. Suonperä kertoo, että liikkeenluovutussäännöstö ei työmarkkinoilla ole henkilöstön kannalta toiminut. Se on johtanut lukuisiin oikeudenkäynteihin. Tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Liikkeenluovutussäännöstö ei takaa työpaikkaa,

Varatuomari Arjo Suonperä. vaan antaa vain pienen vahingonkorvauksen menetetystä työpaikasta. Se ei estä uutta työnantajaa irtisanomasta palvelukseensa siirtyvää, kunhan työnantaja ei perustele irtisanomista liikkeenluovutuksella. Esityksen 7 §:n kaupunkiseutujen yhteistyöhön patistavan suunnitteluvelvollisuuden aikaansaamia henkilöstövähennyksiä vastaan esitys ei anna suojaa, jos 2 ja 3 momenttien suojasäännösten tulkitaan tarkoittavan vain esityksen 5 ja 6 §:ssä tarkoitettuja uudelleenjärjestelyjä. Myönteisempi tulkinta antaisi suojaa vain liikkeenluovutussäännöstön kautta, joka taas ei voi tulla kyseeseen, jos mitään ei luovuteta. Suonperä varoittaa, että puitelakiesityksen hyväksyminen on johtamassa laajoihin kuntahenkilöstön irtisanomisiin seuraavien 6 vuoden aikana. Ne kohdistuvat erityisesti naisiin ja vanhempaan henkilöstöön. Kokemuksen ja jatkuvuuden poistuminen heikentää palvelujen saantia sen jälkeen kauan. - Henkilöstön ja kuntalaisten on todella syytä olla kannattamatta tällaisen kuntauudistuksen hyväksyviä puolueita, sanoo Suonperä.

Kuntapamfletti

“Vetää vertoja 60-luvun parhaille keskustelukirjoille.” (Heli Saarinen, kirjastotoimenjohtaja, Uusi Rovaniemi 19.7) Kirjoittajina Yrjö Hakanen, Jari Heinonen, Teuvo Junka, Olli Savele, Olli Salin, Esa Tulkki, Heikki Takkinen, Kaija Kiessling, Maija Hakanen, Arto Viitaniemi. 175 s. Hinta 15 e. TA-Tieto Oy. Tilaukset www.tiedonantaja.fi, p. (09) 774 3810


6 UUDENMAAN NÄKÖALA

KOLUMNI

Eläkeläisten etujen heikentäjät ulos eduskunnasta Työ- ja ansioeläkkeen saajat on pakotettu Suomessa vuodesta 1996 lähtien ns. taitettuun indeksiin, jossa kuluttajahintaindeksin muutosten paino työeläkkeisiin on 80% ja ansiotasoindeksin muutosten vaikutus vain 20%. Ennen vuotta 1996 eläkkeitä oli vuosittain tarkastettu ns. keskiväli-indeksin mukaan, jossa hintakehitys vaikuttaa 50 prosenttisesti ja ansioiden kehitys samoin 50 prosenttisesti eläkkeen suuruuteen. Taitetun indeksin seurauksena työeläkkeet jäävät automaattisesti jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. On laskettu, että vuodesta 1996 lähtien taitetun indeksin piirissä ollut eläkeläinen on vuoteen 2005 mennessä menettänyt runsaat 44 prosenttia vuoden 1995 eläkkeensä ostovoimasta verrattuna siihen mitä hän olisi saanut ns. keskiväli-indeksiä sovellettaessa. Esim. noin 1000 euron kuukausieläkettä saava on menettänyt kymmenen vuoden aikana ostovoimaansa yhteensä runsaat 5300 euroa. Kuka tai mikä on antanut luvan tällaiseen suorastaan rikosluonteiselta vaikuttavaan menettelyyn? On sanottava, että ”luvan antajina” ovat ratkaisevasti äänestäjät, jotka valitsevat vaaleista toiseen eduskuntaan samat kansanedustajat, jotka osallistuvat konkreettisin toimin eläkeläisten taloudellisen aseman heikentämiseen. Eduskunnassa äänestettiin edellisen kerran 10.3.2006 indeksistä, jolla eläkkeitä tarkistetaan vuosittain. Äänestyksessä olivat vastakkain hallituksen esitys eli taitettu indeksi sekä vastaehdotuksena puoliväli-indeksi. Moni eläkeläisäänestäjä varmaan yllättyisi tavasta, jolla heidän vaaleissa valitsemansa kansanedustaja on toiminut eläkeläisten ”asian puolesta”. Niinpä keskustan kansanedustajista kukaan ei äänestänyt puoliväli-indeksin puolesta, vaan 46 keskustalaista edustajaa asettui kannattamaan taitettua indeksiä. Sosiaalidemokraateista vain yksi (Reijo Laitinen Jyväskylästä) äänesti puoliväli-indeksin puolesta, 36 demariedustajaa äänesti taitetun puolesta, heidän joukossaan esim. eteläisistä vaalipiireistä sellaisia tunnettuja nimiä kuin Bryggare, Kalliomäki, Kimmo Kiljunen jne. On pakko kysyä, miksi 1.3-miljoonainen eläkeläisväestö suostuu tällaiseen eikä vaihda vaaleissa pois noita eläkeläisten etujen heikentäjiä. SKP pitää itsestään selvänä vaatimuksena, että taitetusta indeksistä luovutaan ja palataan ensitilassa aikaisemmin vallinneeseen keskiväli-indeksiin.

Kelan tukien tasaverotus kurittaa köyhimpiä Suomalaisessa keskustelussa nousee aika ajoin esiin ajatus tasaverosta. Tämä uusliberalistinen veromallihan on jo käytössä monissa ”uuden Euroopan” USAorientoituneissa maissa, kuten Virossa. On kuitenkin hyvä huomata, että meillä Suomessakin on eräänlainen tasavero käytössä, tosin valikoidusti. Meillä se koskee vain heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevia, ja toimii heidän verotustaan kiristävästi. Jokainen Kelan asiakas tietää, että monista etuuksista maksetaan veroa oman veroprosentin mukaan korotettuna kahdella prosenttiyksiköllä. Tämä sinänsä käsittämätön 1990-luvun alun laman jäänne olisi pitänyt poistaa jo kauan sitten. Etuuksille kuten työmarkkinatuki, peruspäiväraha sekä lasten kotihoidon tuki, on säädetty minimiveroprosentiksi 20 %. Veroprosenttiin voi tosin hakea alennusta muutosverokortilla, mutta Kelan mukaan se koskee vain harvoin työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa. Jos siis henkilön N veroprosentti on 16, niin kahdella prosenttiyksiköllä korotettuna siitä tulisi 18. Mutta ei tuensaaja sentään näin vähällä pääse. Veroprosentiksi tulee Kelan sääntöjen mukaan 20. Ei voi olla oikein, että ennestään

pienituloista rangaistaan 20 prosentin tasaverolla hänen jouduttuaan esimerkiksi työmarkkinatuen varaan. Suomessa on viime vuosina kevennetty tuloverotusta miljardien eurojen edestä. Pienillä tuilla kituuttavat eivät ole sen sijaan saaneet minkäänlaisia verohelpotuksia. Lisäksi tukien korotukset ovat olleet olemattoman pieniä. Nämä epäkohdat on korjattava tulevalla eduskunta- ja hallituskaudella. Työmarkkinatuen kaltaisten etuuksien verotusta olisi uudistettava niin, että se tuo helpotusta tukien varassa elävien tilanteeseen. Ruoan arvonlisäveron alentaminen toisi sekin helpotusta niille ihmisille, jotka eivät tuloveron kevennyksistä pääse osallisiksi. Tähän ryhmään kuuluvat edellä mainittujen tukien varassa elävien lisäksi muun muassa eläkeläiset. Kuinka ollakaan, yleensä kritiikittömän myönteisesti veronkevennyksiin suhtautuva talouseliitti onkin yhtäkkiä nihkeä alentamaan ruoan arvonlisäveroa. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien aseman parantamiseen ei tunnu löytyvän tahtoa. Poliitikoista monet varmaan ajattelevat, että eivät nämä vähäosaiset varmaan vaivaudu edes vaaliuurnille, joten mitä turhia heitä miellyttämään. Pelkästään Matti Vanhasen hallituksen aikana veroja on alen-

nettu yli kolmen miljardin euron edestä. Ruoan arvonlisäveron (17 %) alentaminen viidellä prosenttiyksiköllä aiheuttaisi taas noin 300 miljoonan euron verotulojen menetyksen vuositasolla. Näissä ratkaisuissa on selkeästi kyse arvovalinnoista. Varaa heikompiosaisten tilanteen helpottamiseen nyky-Suomessa varmasti on. Poliittinen eliittimme vain on valinnut toisen tien, uusliberalismin ja EU:n myötäilyn tien. Tähän haemme muutosta tulevissa eduskuntavaaleissa.

TOMMI LIEVEMAA Kirjoittaja on espoolainen musiikinopettaja ja vapaa toimittaja.

Punaisen viivan juhla

SEPPO RUOTSALAINEN Kirjoittaja on eläkkeellä oleva sosiaaliturvan erikoistutkija.

OTA YHTEYTTÄ - TULE MUKAAN TOIMINTAAN SKP:n Uudenmaan piirijärjestö Karhusuontie 75, 00780 HELSINKI puheenjohtaja Veikko Laine piirisihteeri Pentti Storm puh. 09-345 5029 skp.uusimaa@kolumbus.fi www.skp.fi/uusimaa SKP:n Järvenpään kaupunkijärjestö Kartanontie 39, 04400 JÄRVENPÄÄ v.laine.kiuru@kolumbus.fi www.skp.fi/jarvenpaa SKP:n Espoon ja Kauniaisten kaupunkijärjestö Valopoiju 4 B 36, 02320 ESPOO puh. 040-731 2383 www.skp.fi/espoo

SKP Tuusula puh. 040-560 5008 www.skp.fi/tuusula SKP:n Vantaan kaupunkijärjestö Vanha Nurmijärventie 14, 01670 VANTAA puh. 044-290 6111 skp@skp-vantaa.fi www.skp-vantaa.fi

Riitta Sorvali

Varaque-yhtye

Tampereella su 26.11. klo 15 - 17.30 Työväentalo Konsu

SKP:n Keravan osasto puh. 050-340 8577 skp.kerava@netti.fi SKP:n Hyvinkään osasto puh. 040-537 5049

Näyttelijä-laulaja Petra Karjalainen & säestäjä Arla Salo, näyttelijä-laulaja Ritva Sorvali & pianisti Saku Koskelainen, Varaque-yhtye, La Murga ryhmä, prof. Jari Heinonen, juontaja Petra Packalen.

SKP:n Karkkilan osasto puh. 09-225 8017

Järj. SKP Liput 10 / 5 e

Petra Karjalainen

★ Kysy yhteiskuljetuksista SKP:n Uudenmaan piiristä


UUDENMAAN NÄKÖALA

7

Ihmisyys johtotähdeksi Soran Zaki näyttää minulle tupakka-askia ja kertoo, miten Iranin Kurdistanissa poliittisia viestejä saatettiin kuljettaa savukkeen näköisinä kääröinä tupakoiden seassa. - Piti osata olla rauhallisen näköinen, vaikka olisi kuinka pelottanut tai jännittänyt, sillä kaikkialla oli poliiseja, myös siviiliasuisia ja tarkastuksiin saattoi joutua koska tahansa. Soran Zaki näkee noista ajoista joskus vieläkin painajaisia. Isä kaatui taisteluissa Iranin joukkoja vastaan. Suomi on ollut jo 13 vuotta hänen kotimaansa. Helsingin yliopistossa suomen kieltä ja kulttuuria opiskeleva Soran työskentelee tulkkina. Perheeseen kuuluu Kiinasta kotoisin oleva vaimo, 9vuotias poika ja pieni tyttövauva. Istumme Soranin ystävän luona, hän on keittänyt meille kahvit. Ystävykset juttelevat jotain, tietokone on auki, ja ruudulla näkyy arabialaisella kirjaimistolla kirjoitettua tekstiä.

Monikielisyys välttämätöntä Kysyn, mitä kieltä he puhuvat – arabiaa, kurdia? - Puhumme sorania, joka on yksi kurdin kielen päämurteista. Sitä kieltä hän ei tosin saanut kotimaassaan käyttää koulussa, piti puhua persiaa ja sillä kielellä myös opetettiin. Kansan kielen kieltäminen on meille suomalaisillekin historias-

ta tuttu kuritus. Soran sanookin, että monet oikeudet, mihin olemme täällä Suomessa jo tottuneet, on saatu sitkeällä taistelulla. Poliittiset oikeudet, sosiaaliturva ja koululaitos ovat saavutuksia. Niistä on pidettävä kiinni. - Myös Suomen moderni, kesytetty kapitalismi on kapitalismia. Varsinainen valta yhteiskunnassa on pääoman omistajilla, ja he ajavat pääoman etuja eivätkä mieti ihmisten oikeuksia ja tarpeita, Soran muistuttaa. - Järjestelmää pitää muuttaa. Kansalaisille pitää antaa nykyistä enemmän suoria vaikutusmahdollisuuksia, myös talouteen.

Maahanmuuttajilla erityistarpeita Suomeen muualta muuttaneilla kansalaisilla on erityisiä tarpeita. - Kieltä ja yhteiskuntatietoutta pitäisi opettaa paljon enemmän. Ruotsista voitaisiin ottaa mallia, siellähän on jo pitkät perinteet näissä asioissa. - Myös muualla suoritettujen tutkintojen rinnastaminen suomalaisiin pitäisi olla helpompaa. Nykyäänhän jopa lääkäriksi valmistuneet ihmiset joutuvat työskentelemään siivoojina ja tarjoilijoina, kun tutkintoa ei hyväksytä meillä. Siinä on kylliksi kestämistä, kun ihminen joutuu jättämään synnyinmaansa. Tietä pitäisi tasoittaa uudessa kotimaassa, jotta

Iranista muuttanut Soran Zaki on asunut Suomessa jo 13 vuotta. tulija löytäisi paikkansa. Kysyn Soranilta, onko hänellä jokin täyttymätön toive, jokin, joka estää tuntemasta oloa täysin kotoisaksi. Hänellä on toive. Se on melko suuri, eikä siitä voida päättää eduskunnassa. Hän kertoi toivee-

seen liittyvän sivujuonteen jo tapaamisemme alussa. - Pari vuotta sitten poikani kaverit kysyivät, että onko hän Japanista vai Kiinasta. Olen maailmasta, poikani vastasi. Isä on selvästi tyytyväinen poikansa vastaukseen ja muotoilee

oman toiveensa näin: - Toivon, että olisin ihmisten mielestä vain ihminen, en maahanmuuttaja. Silloin tuntisin kuuluvani täysin tähän suurperheeseen. SISKO HELSTI

Hyvä hoito ei katkeile Moni terveydenhuollon yksikkö toimii suureksi osaksi pätkätöiden, jopa lyhytaikaisten keikkalaisten avulla. Vakituinen henkilökunta on kovilla. Se ohjaa jatkuvasti opiskelijoita, tulevia kollegoja. Uuvuttavaa on, jos työntekijä vaihtaakin kohta paikkaa. Hyvästä perehdytyksestä ei voida kuitenkaan tinkiä, sillä se takaa, että jokainen osaa työnsä. Perehdytetty pätkätyöläinen ei ole kuitenkaan vakituinen veroinen. Pätkätyöläinen ei pysty osallistumaan työn ja työyhteisön kehittämiseen eikä tarjoamaan pysyvyyttä, joka on potilaan turva. Hyvän hoidon perustana on omahoitaja, joka nimetään heti potilaan tultua osastolle. Hän suunnittelee yhdessä potilaan/ omaisten kanssa ympärivuorokautiset hoitotyön tarpeet, laatii hoitotyön suunnitelman, sopii auttamismenetelmistä, toteuttaa ja koordinoi hoitoa. Omahoitaja on siis vastuussa potilaan hoidosta ympäri vuorokauden koko potilaan sairaalassa oloajan.

Potilaalla ja omahoitajalla on parhaimmillaan luottamuksellinen yhteistyösuhde.

Miksi silti teetetään ja tehdään keikkatöitä? Sairaanhoidon menoissa säästöä haluavat uskovat, että vakituisen henkilökunnan määrän pitäminen mahdollisimman pienenä on hyvä. Matalat palkat ovat hyvä. Ruuhkahuippuja ja lomitusta varten otetaan tilapäisapua, mutta mahdollisimman pitkään vaaditaan vakituisia venymään ja joustamaan. Luullaan, että näin voidaan toimia ilman, että siitä koituu vakavia seurauksia potilaille ja heitä hoitaville ihmisille.

omaavia alan ammattilaisia. Ei pidä puhua kutsumusammatista, tai muuten muut työtehtävät kutsuvat hoitajia. Moni nuorista hoitoalan työntekijöistä päätyy ulkomaille tai vaihtaa kokonaan alaa. Vakituisen henkilökunnan osuutta ja hoitajien palkkoja on nostettava, jotta hoitoyhteisöt tervehtyisivät. Terve työyhteisö tarjoaa myös mahdollisuuden kehittää omaa työtä, päästä koulutuksiin ja tulla kuulluksi.

VASTARINTAA JA VAIHTOEHTOJA

Entä mikä houkuttelee hoitajaa keikkatyöhön? Monet ovat valinneet keikkatyön välitysfirmojen maksaman paremman palkan takia. Keikkahoitajathan ovat koulutuksen saaneita, jopa pitkänkin työkokemuksen

JUHA KOVANEN Kirjoittaja on vantaalainen insinööri.

Tarjous! Tilaa nyt kerran viikossa ilmestyvä Tiedonantaja maaliskuun 2007 loppuun 25 e:lla. (09) 774 3810/toimisto@tiedonantaja.fi


8 UUDENMAAN NÄKÖALA

Puhu, jos sul on sanottavaa ”Aina herrat on sotien takana, se ei yllätys sinänsä oo”, alkaa Valvomo –nimisen orkesterin eräs kappale. Yllätys sen sijaan on, että näin poliittinen musiikki on keikkunut listakolmosena, ja radioasemat Kiss-FM:stä alkaen soittavat sitä. Heitä ensimmäinen kivi – levyn sanoitukset muistuttavat välillä suorapuheisuudessaan 70luvun yhteiskunnallisia lauluja. Vau. - Mun henkilökohtainen tavote on, että Valvomon musiikki herättäis ajatuksia ja keskustelua yhteiskunnallisista asioista, yhtyeen basisti Markiisi sanoo. Millaisista esimerkiksi? - Maailmassa on paljon epäkohtia...En mä haluis mitään top kolmea luetella. Ehdotan silti talouskasvua ja luonnonvarojen riittävyyttä, ja ne sytyttävät. - Kun öljy loppuu, pistetään vaan ydinvoimaa kehiin. Uraani riittää ehkä 60 vuodeks, sit mietitään lisää. Siihen asti painetaan pedaali pohjassa. Energian säästämistä tulisi pohtia yhtä innokkaasti kuin sen uusia tuotantomenetelmiä.

radikaali olet? –otsikon alla pohditaan vaikuttamista. - Eli mitä kaikkia toimia vois kuvitella tekevänsä, et onko kettutyttöainesta vai ihan hiljasta reilun kaupan banaanin ostajaa, Markiisi kuvailee. Nettifoorumit ovat tärkeä yhteiskunnallisen keskustelun paikka nuorisolle. Moniko median ja politiikan tekijä on havahtunut siihen? Palaan Valvomon sanoituksiin vielä. Setä tahtoo tanssimaan kappaleessa ” Setä kiltti eikä roh-

kea, Setä leveä ja matala” kärsii epäsuosiosta naismarkkinoilla. Mutta eikö tuo ole vähän eri luokan ongelma kuin talouskasvu? Löydän myös tutun Mikä kesä – kappaleen, jossa Setä laulaa, että ”lounastuuli liikuttaa mun huulii”.

Huokaan. Ei näin. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on vakava asia, Se alkaa siitä, että

henkilö lukee paljon. Sitten henkilö liittyy järjestöön (palavereja, mielenosoituksia ja kikherneitä). Lopulta hän siirtyy puolueeseen ja leikkaa tukkansa (pois rastat ja poninhännät). Samaan aikaan, yleensä jo etukäteen, hän lakkaa fiilistelemästä kesäiltoja julkisesti ja kykenee sanomaan lauseita, joita ei kukaan ymmärtäisi vaikka ne olisi kirjoitettu paperille. Jaan ajatusketjuni Markiisin kanssa. Hän nauraa. Ei vaikuttaminen ole vaivalloista eikä sitä varten tarvitse muuttua ”poliiti-

koksi”. - Enempää vaivaa ei vaadi valita kotimaista ja luomua kaupassa. Ihmisten täytyis ymmärtää, et noin pienil teoil on merkitystä. Hän painottaa, että jo oman mielipiteen ääneen sanominen on vaikuttamista. Maalaisjärki riittää pitkälle yhteiskunnallisissa asioissa. Valvomon suosiosta päätellen on paljon tanssivaa ja kesästä pitävää nuorisoa, joka pohtii myös talouskasvua. Ääneen pohtimiseen annetaan kai heillekin lupa? SAARA LAAKSO

Näistä ja muista aiheista on juttua riittänyt sekä netissä että lehdissä. Helsingin Sanomat teki taannoin koko sivun jutun yhtyeen Ensimmäinen kaiken ottaa -kappaleesta. Jutussa taloustieteilijät pohtivat, keneltä jonkun toisen omaisuus on pois, vai onko keneltäkään. Valvomolla oli tähän ihan selvä vastaus: ”Sillä jos ensimmäinen kaiken ottaa, viimeiselle selkää kääntää Kaikki omaisuutesi on jonkun toisen omaisuudesta pois.” Yhtyeen omilla nettisivuilla on noin 1000 kävijää päivässä. Foorumilla keskustellaan muun muassa Smash Asemista, kuluttamisesta ja kasvissyönnistä. Kuinka

Markiisi on Valvomon basisti ja hän on tehnyt bändille myös sanoituksia.

Priset för en nationalpark Det talas mycket om miljövård. Avverkningar skapar upprörda känslor och utländska Greenpeace-aktivister. Men ekonomisk tillväxt och miljövård utesluter inte varandra. En art kan plötsligt få betydelse i ett tidigare oanat sammanhang. Över 40 % av våra mediciner innehåller ämnen som ursprungligen kom från naturen och forskningen försöker hela tiden att hitta nya substanser. Europas skogar ökar årligen med 340 000 ha. Gamla jordbruksmarker planteras med skog och landskapet förändras. En ny skogsplantering inom EU kan ofta jämföras med en åker där det i stället för sädesax växer träd. Endast 4 % av de eu-

ropeiska skogarna är orörda av människan och kan karakteriseras som urskogar. De hittas huvudsakligen i norra och östra delen av Europa och ofta utanför EU. Finland är EU:s skogrikaste land med över 4 ha skog per person medan andelen i Tyskland är 0,13 ha. Omkring 1 % av den tyska skogen är utanför virkesproduktionen medan andelen i Finland är omkring 6 %. Över 1,2 miljoner ha finsk skog åtnjuter någon form av skydd medan Tysklands areal är över 11 gånger mindre. Det är svårt att jämföra de olika EU-länderna med varandra. Formerna för fredning är inte alltid kompatibla. Det finns över nittio olika kategorier och de skyddade skogarna varierar från bio-

logiskt värdefulla biotoper till estetiska skogsparker.

Hotade arter som måttstock I praktiken har hotkategorisering av arter blivit ett viktigt instrument för miljöskyddet. Det har lett till många absurda situationer. När situationen för Europas kärlväxter beaktas framstår Österrike som en stor miljöskurk. Där betraktas 1021 av de 2950 arterna som hotade eller utdöda. Italien blir ett mönsterland med under 2 % hotade arter. I Storbritannen och Sverige är kärlväxtsfloran ungefär lika artrik. Men i Storbritannien är andelen hotade arter 7,6 % medan

den i Sverige är över 11 %. Samtidigt är arealen nationalparker över tio gånger större i Sverige. Finland har nogsamt anpassat sitt miljöskydd till kraven från EU. Men varför skall länder där den ursprungliga miljön är förstörd inte vidtaga motsvarande åtgärder? Sanningen är att skog växer och om den idag är femtio år blir den hundra om ytterligare ett halvt sekel. När rovdjursskadorna ökar på den finländska landsbygden strider det mot rättskänslan att den enda tyska björnen skjuts. Att bevara den biologiska mångfalden är viktigt men vem skall stå för kostnaderna? Jag tycker att den som förstört skall ersätta dem som bevarar.

LENA HULDÉN Forskare

Uudenmaan näköala, syksy 2006  

SKP:n Uudenmaan piirin mielipidelehti.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you