Issuu on Google+

SKOLEHTI


Toimitus

Sek채 Anniina Junell 3A ett채 Elisa F채rm 3A

Essi Suurniemi 1D


Sisällysluettelo Pääkirjoitus sekä yleisönosasto Gamebreaker Euroscola Elokuvaensi-ilta 13 asiaa, jotka tehdä ennen maailmanloppua 21.12.2012 Valkoparta Karjupukki Jouluista tekemistä Joulupukkisarjakuva Olemmeko eläneet valheessa? Näin tienaat maailmanlopulla Onko millään sitten enää väliä? Jouluresepti

Kuvat: Elisa Färm, Jasmiina Heikkilä Sarjakuva: Marika Sandberg


Pääkirjoitus sekä Yleisönosasto

Joulun kunniaksi niin maan mahtava Skolehti julkaistaan myös paperimuodossa! Jee! Nauttikaatten mustavalkoisesta kuvituksesta, jollette ole vaivautuneet edes sen vähän vertaa nettiin, että klikkaisit tälle uudelle numerolle laskuriin näyttökerran. Kaikki varmasti tietävät että joulu ei tänä vuonna tule. Tiedetään, tiedetään... Se on todella hyvin murheellista. Mutta muinainen kalenteri loppui kesken, mikä ehdottomasti merkitsee sitä, että maailma tuhoutuu. Jotkut skeptikot saattavat väittää, ettei se ole mikään peruste luulla, että kaikki loppuu. Ja miten luonnonlakien mukaan olisi edes mahdollista, että planeettamme voisi kadota olevaisuudesta niin nopeasti? Vai tuleeko kaiken takana olemaan taivaan tuomio? Itse kirjoitan kuitenkin tänä vuonna joulupukille listan asioista, joita en halua saada lahjaksi: ei sukkia, ei tohveleita, ei mitään villakankaista. Tällä kertaa Skolehden toimitus on tuottanut maanisdepressiivistä tekstiä sekä joulusta että maailmanlopusta. Jos ette usko Telluksen kurjaan kohtaloon niin keksitte varmasti tekemistä tämän lukemisen jälkeen, mutta teille vainoharhaisemmille on myös luvassa kullanarvoisia vinkkejä. Kirjaimellisesti. Jollemme onnisu kadottamaan elämänhaluanne. Vahingossa, tietysti. Mitäpä sitä enää viivyttelemään? Hauskan kekrin toivotukset minunkin puolestani, ja muistakaa syödä vihanneksia! Tässä vielä ystävällismielisen henkilön kirjoitus, joka löytyi palauteosastoltamme: H EI , SKOLEHTI ON MUUTTUNUT MIELESTÄNI POSITIIVISEMPAAN SUUNTAAN ! SITÄ ON HELPPO LUKEA TIETOKONEELTA JA ELOISUUTTA OVAT TUONEET VÄRIKKÄÄT KUVAT. KIITOS S KOLEHDEN TEKIJÖILLE UPEASTA TYÖSTÄ ! POSITIIVISESTI YLLÄTTYNYT OPISKELIJA Kirjoitelkaahan toki muutkin! Terveisin Jasmiina, päätoimittaja


Gamebreaker

Joten, mitä uutta TI-Nspire CX CAS tuo laskimeen? Mielestäni parempi kysymys on, mitä se EI tuo. Lähdetään ilmiselvistä faktoista, kuten esimerkiksi siitä että CAS ratkaisee kokonaisia yhtälöitä ja sieventää lausekkeita symbolisen laskemiskykynsä vuoksi. On huvittavaa nähdä, miten joku näpyttelee laskimeensa ylioppilaskokeen alkupään tehtävät, ja saa oikeat vastaukset laskimestaan suoraan ilman välivaiheita, kun monet pitkänmatikan kirjoittajat ovat tuskailleet kyseisten laskujen kanssa tunteja. CAS-laskimella on siis selvästi loistava ironiantaju. Toinen hyvin näkyvä ero edellisiin laskimiin on värinäyttö, vaikka sen tarpeellisuudesta voidaan kyllä kiistellä. Eri kuvaajat voidaan värjätä suloisesti eri väreihin, jolloin ei sekoita niitä toisiinsa. Laskimessa on myös 110 MB tallennustila, jota laskimen mainostajat hehkuttavat omilla sivuillaan. Huvittavaa sinänsä, sillä tällä hetkellä taskussani on varsin pieni ilmaiseksi saatu USB-tikku, jonne mahtuu viisinkertainen määrä tavaraa verrattuna tähän laajan tallennustilan omaavaan laskimeen. CASlaskimesta mainitaan myös, että siihen voi ladata omia tai netistä haettuja valokuvia; joten mikset ensi kerralla yhdistäisi facebookkiin laskimellasi ja laittaisi uusimpia kuviasi funktioilla koristeltuna profiiliisi?

Koulumme on hankkinut omaan käyttöönsä muutaman kappaleen näitä TI-Nspire CX CAS -laskimia ja niitä on tullut käytettyä moneen tarkoitukseen varsinkin kokeellisen fysiikan ryhmässä. Koulultamme löytyy lisäosia, joilla saa laskimen mittaamaan jännitettä, virtaa, painetta ja lämpötilaa. Myös ääni-, voima- ja paikka-anturit (eli ultraäänianturit) ovat koulumme hyllyistä löytyviä CAS-lisäosia. Eli teknisesti olisi mahdollista jopa mitata kuumetta tällä hirviöllä jota me kutsumme laskimeksi. Jos siis olet kiinnostunut näkemään, mihin kaikkeen laskinta voi käyttää, kannattaa tulla seuraamaan kokeellisen fysiikan mittaustunteja. CAS-laskimiin on saatavissa myös muita lisäosia. Saatavissa on esimerkiksi laite, joka yhdistää luokkalaisten laskimia ja opettaja pystyy seuraamaan oppilaiden edistystä, lähettämään asiakirjoja sekä tarkistamaan tehtäviä. Joten niille oppilaille, jotka koittavat lusmuilla matikan tunneilla, en suosittele kyseistä lisäosaa. CAS-laskimelle löytyy kuitenkin omia pelejä, jotka hyödyntävät värinäyttöä ja kosketusohjausta.


Pitkän matikan ylioppilaskokeista on ollut symbolisten laskinten sallimisen jälkeen paljon spekulaatiota, ainakin opettajien kesken. Koska CAS-laskin tekee laskuista niin paljon helpompia, pisterajat tulevat ainakin nousemaan... Ei ole myöskään mahdoton ajatus, että alun tehtävät poistettaisiin kokonaan ja jokainen tehtävä vaatisi pelkän lausekkeiden ratkaisukyvyn lisäksi päättelykykyä. Ah, kuinka ihana ajatus kaikille pitkän matematiikan opiskelijoille. Mutta asiaa ei saa nähdä kokonaan negatiivisessä valossa! Teknologia kehittyy ja joskus on siirryttävä vanhemmista laitteista uudempiin ja monipuolisempiin. Joten ehkä kymmenen vuoden päästä oppilaat keittävät kahvinsa laskimellaan samalla kun siivoavat huoneensa tietokoneillaan. Sitä päivää innolla odotellessa. Aura


Euroscola

Hotelli täytti odotukset. Pienet, mutta siistit huoneet tarjosivat mukavan lepopaikan ennen kaupunkikierrosta ja yhteistä ruokailua. Perinnepizza (ohut pohja, paljon sipulia ja juustoa) maistui joillekkin, useimmat kuitenkin päätyivät vielä myöhäisiltapalalle kebabkioskille.

herkullista kanaa ja pastaa, jonka jälkeen oli mahdollisuus osallistua EU-aiheiseen tietovisaan neljän hengen joukkueilla, joiden jäsenten oli oltava eri maista. Tietovisassa oli 15 kysymystä, joista jokainen oli eri kielellä. Neljä parasta joukkuetta kisaisi finaalissa päivän päätteeksi.

Seuraavana päivänä oli luvassa koko reissun "highlight", Euroscola-päivä. Strasbourgin suureen Europarlamenttiin oli kokoontunut melkein 600 nuorta 27 EU-maasta opettajineen. Päivän alussa tarjottiin aamupalaa ja siitä jatkoimme istuntosaliin. Tilaisuus alkoi koulujen esittelyillä ja kunniatehtävä osui meidän kohdallamme Elisa Salokankaalle. Se oli mielestämme ehdottomasti paras esittely, joka oli maustettu hyvällä huumorilla ja minuutissa otetuilla kuvilla. Paikalla istuntoa johtamassa oli Europarlamentin virkamiehiä, jotka kertoivat parlamentin toiminnasta. Parin tunnin yhteisessä istunnossa jokaisella oli oma numero ja mikrofoni sekä kuulokkeet, joista sai valita edustajien puhekielen käännöksen englanniksi, ranskaksi tai saksaksi. Edustajat jakoivat halukkaille puheenvuoroja ja vastailivat heidän kysymyksiinsä. Istunnon loputtua opiskelijat ohjattiin syömään ruokasaliin

Meidät oli jaettu etukäteen kuuteen eri ryhmään, joista jokainen käsitteli eri aihetta, esimerkiksi Euroopan tulevaisuutta, ympäristöä ja uusiutuvia energianlähteitä, maahanmuuttoa ja sukupolvien välistä solidaarisuutta. Ryhmät kutsuttiin eri huoneisiin ja niissä pidettiin istunto omaan aiheeseen liittyen, jonka jälkeen ryhmien aiheiden pääkohdista keskusteltiin ja äänestettiin jälleen suuressa istuntosalissa yhdessä. Huomasimme, että osalla nuorista oli ehkä hieman enemmän poliittisia mielipiteitä kuin meillä, mutta jokainen halukas sai kyllä sanottua oman kantansa. Tietokilpailun finaaliin selvisi myös yksi oppilas meidän koulustamme, Brita Perttula, jonka joukkue sijoittui toiseksi. Päivä oli ikimuistoinen: tapasimme uusia ihmisiä ja saimme uusia näkökulmia yhteiskunnallisiin asioihin sekä ainutlaatuisen tilaisuuden päästä edustamaan Suomea kansainvälisessä tapahtumassa.


Perjantaiaamuna lähdimme muutaman tunnin junamatkalle kohti Pariisia, jossa meitä odotti innokas suomalainen opas ja bussikierros. Perjantain aikana ehdimme nähdä kauempaa Riemukaaren, Eiffel-tornin, Louvren taidemuseon, Pariisin pääkadun Champs Elysées:n ja lukuisia historiallisesti merkityksellisiä rakennuksia ja patsaita. Näihin nähtävyyksiin tutustuimme paremmin lauantaina aloittaen Louvren Mona Lisasta ja päättäen Eiffel-tornin huipulle jopa 280 metrin korkeuteen. Osa pojista lähti juosten kiipeämään Eiffelin portaita 2.kerrokseen (20 min), josta sai halutessaan jatkaa hissillä ylimpään kerrokseen. Hissiin päätyneillä oli tuuria, sillä vesisateen vuoksi jonot olivat paljon normaalia lyhyempiä ja lisäksi sade lakkasi juuri kun hissi tuli ensimmäiseen kerrokseen. Kaikki olivat varmasti tyytyväisiä näkemäänsä, eikä pääsymaksuun kulutettu seitsemän euroa todellakaan mennyt hukkaan. Loppuillan sai kukin viettää haluamallaan tavalla ja monet päätyivät nauttimaan latinalaiskorttelin yöelämästä. Sunnuntaille oli kaksi vaihtoehtoa: Disneyland tai Versailles'in palatsi. Päivä oli kaikkien harmiksi sateinen ja Disneylandiin menneet suosivatkin sisälaitteita sekä ravintoloita. Paikka oli uskomattoman suuri, eikä viisi tuntia riittänyt läheskään koko alueen tutkimiseen, ja mielestämme se on ehdottomasti toisenkin käyntikerran arvoinen. Puistoalueen kymmenet kaupat houkuttelivat useita meistä ostamaan Disney-aiheisia matkamuistoja ja monelle kertyikin suuret kassilliset ostoksia. Viimeisen illan kunniaksi menimme porukalla syömään tunnelmalliseen ravintolaan. Koska ruokalistat olivat ranskaksi, olivat ne osalle hieman epäselviä ja tartarpihvi osoittautuikin kasaksi raakaa jauhelihaa sipulilla sekä raa'alla kananmunalla höystettynä. Suurin osa lähti kuitenkin tyytyväisenä matkan viimeisen illan viettoon.

Kaiken kaikkiaan matka oli erittäin onnistunut ja ikimuistoinen eikä valittamista jäänyt. Valvojamme Mika Koivu ja Raimo Peltonen osoittautuivat rennoksi matkaseuraksi, ja saimme liikkua vapaasti metrolla sekä viettää illat haluamallamme tavalla. Matka oli huolella järjestelty ja aikataulut pitivät hyvin. Monet haaveilevat jo ensi vuoden reissusta samalla porukalla. Kiitos meidän puolestamme koko matkaseurueelle ja terveisiä Tanskan ilmatilasta! Iris Aarola Kiia Nordlund Roosa Riihimäki


Elokuvaensi-ilta

Jännitys alkaa tiivistyä pikku hiljaa pienessä eteisaulassa koko lukiomme väen ahtauduttua pieneen tilaan ja alamme pikku hiljaa toivoa ovien aukeamista. Juuri kun meinaan karata paikalta, iso massa ihmisiä alkaa valua eteenpäin ja minä huokaisen helpotuksesta päästessäni avarampaan tilaan. Istahdan mahdollisimman lähelle valkokangasta lattialle, jonne yleisö on päätetty istuttaa. Tilaisuus alkaa suhteellisen nopeaan ja kiitän hiljaa mielessäni sitä, että koulumme on vihdoin saanut äänentoiston toimimaan. Kuvaamataidon opettajamme Hanna Gröndahl avaa tilaisuuden kertomalla opettajan näkökulman tehtyyn työhön, jonka jälkeen hän vapauttaa estraadin ensimmäisen elokuvan, Mission Improbablen tuottajalle Satu Holmille. Elokuvan ideana on tuoda esille viisi stereotyyppistä hahmoa, joiden ominaiset tavarat katoavat. Heidän ainoa mahdollisuutensa on saada tavarat takaisin yhteistyöllä. Holmin mukaan elokuvan tekeminen oli erittäin työlästä, vaikkakin palkitsevaa. Varsinkin editointityö oli haastava ja aikaa vievää. Holm myös kiittä SEKK:iä heidän avustaan ja neuvoistaan.

Loputtuaan Mission Improbable saa raikuvat aplodit, mitä nyt voi vähintään odottaa. Seuraavana estradille astuu toisen elokuvan, Kympin tytön, tuottaja Tiia. Hän kertoo Holmin esimerkkiä seuraten hieman Kympin tytön juonesta, joka koostuu nimensä mukaan pelkkiä kymppejä kokeista keräilevän tytön ympärille, joka kerran sitten saakin kokeestaan vain yhdeksän miinuksen. Siitä tytön henkinen jaksaminen alkaa valua hetkellisesti alamäkeä, kunnes opettaja tajuaakin korjata kokeessa olleen laskentavirheen. Tiian mukaan kaikki osallistuivat työntekoon alusta alkaen ja idea syntyi yhdessä melkein heti ensimmäisellä tunnilla. Tämän elokuvan erikoisuutena on kuitenkin vaihto-oppilaamme Irene Salvatoren esiintyminen pääosassa ja puhumassa Suomea.


Totean heti elokuvan alettua, että Irene on erittäin hyvä näyttelijä ja nopea oppimaan, sillä hänen suomenkielentaitonsa on kehittynyt huimasti lyhyen ajan sisällä. Kympin tyttö on mielestäni myös erittäin humoristinen kuvaus siitä, miten joskus pienetkin asiat voivat vaikuttaa paljon omaan elämään. Ja siinä samassa viattomien ruokajonossa jonottajien. Jos Mission Improbable on hyvin hienosti pelkistetyllä tyylillä kuvattu elokuva niin Kympin tyttö on taasseen ottanut hyvin paljon vaikutteita jenkkityylisestä elokuvakulttuurista massiivisine musiikkeineen. Tämäkin elokuva aiheuttaa suurta hilpeyttä hyvässä mielessä porukassamme, emmekä nyt voi olla nauramatta jopa ääneen. Näemme myös lopuksi lisämateriaaleiksi tehtyjä epäonnistuneita kohtauksia sekä kuvamateriaalia kuvaussessioista. Gröndalh kiittää myös omasta puolestaan SEKKin työntekijöitä ja ojentaa heille pienen kiitoksen lahjan muodossa. Ensi-illan loputtua en voi todeta muuta kuin sen, että elokuvakurssille on päästävä näiden viihdyttävien elokuvien jälkeen. Essi


13 asiaa, jotka tehdä ennen maailmanloppua 21.12.2012

1. Hoilatkaa ainakin näitä biisejä bailatessanne bunkkereissanne: Cascadan If the world would end tomorrow ja Britney Spearsin Till the world ends

5. Syö joulukinkkua niin paljon kuin jaksat, äläkä vain missään nimessä jaa sitä muille, sillä se on elämäsi viimeinen. Ja nyt sitä glögiäkin voi kitata runsaammin.

2. Kirjoittakaa kirje joulupukille, jossa toivotte kaiken sen, mitä ette olisi ikinä kehdannutkaan toivoa (sisältäen siis kahvakuulat, vyölaukun ja verkkahousut... ja Justin Bieberin tuotanto)

6. Uusi vuosi, uudet kujeet...Tällä kertaa alku on vähän erilainen. Joten älä ainakaan uhraa ajatustakaan koululle (koskien etenkin abeja).

3. Kuunnelkaa Bieberin tai Mariah Careyn (tai jonkun muun amerikkalaisen) joululevyä non-stoppina. Voin vakuuttaa, että maailmanloppu tuntuu sen jälkeen hyvin lohduttavalta vaihtoehdolta.

4. Kiipeä kaupunkisi korkeimmalle kukkulalle tai katolle ja julista olevasi Kristus, tai jos uskallat niin Allah; kovina aikoina ihmiset uskovat mitä vain. Saatat hiljaisena ihmisenäkin nauttia äärimmäisestä jengijohtajuudesta. (Tai viettää loppupäiväsi Harjavallassa... no entä sitten?)

7. Säästä. On tulossa elämäsi paras joulu, sillä saat elää aivan nollabudjetilla. Tai no nyt jää rahaa ostaa sitä kinkkua (kts. kohta 5). Ei tarvi stressata eikä murehtia. Se on jouluna jo ohi.

8. Vuokratkaa Makuunit ja R-Kioskit tyhjäksi katastrofielokuvista ja viettäkää porukalla jokin sunnuntaipäivä sohvalla loikoillen. Must see -elokuvalistaltanne on ehdottomasti löydyttävä ainakin 2012, The Day After Tomorrow, The Road sekä I Am Legend. Voitte myös järjestää vedonlyönnin siitä, mikä elokuva kuvaa parhaiten doomsdayta. Tuleeko se alieneiden toimesta tai alkaako se kenties tulipalloilla ja vedenpaisumuksella?


9. Onko sisälläsi ikinä ollut sellainen vellova ärtymyksen tai katkeruuden tunne, mutta olet kerta toisensa jälkeen pitänyt mölyt mahassasi? Nyt kannattaa päästää mölyt purkautumaan. Oli se sitten postimies, opettaja tai pomo... Anna tulla vaan.

10. Pikkujoulut laivalla? Jäätiköt sulavat hurjaa vauhtia, sillä haluamme välttämättä saada kaikki ja heti. Hyökyaalto tai tulva uhkaa siis kaikkia ja on sitä joitain epämääräisiä todisteita tulevaisuudestakin. Sejokupartasuinenjeppesilloinparituhattavuo ttasitten sai joskus käskyn rakentaa lemmenlaiv... tai siis arkin johon pistää kaikista lajeista yhden tytön ja yhden pojan. Tämä voisi tuntua myös hyvältä pikkujouluidealta. Järjestäkää pikkujoulunne Silja Linella, kutsuen sinne sopivat tasamäärät koulusi poikia ja tyttöjä. Kyllä säpinää riittää. Ja muistakaa, kuolema kuittaa univelat ja krapulan. Eikus siis juhlimaan joul... maailmanloppua ! Elisa


Valkoparta Karjupukki

Kiekkomaailmassa karjunvalvojaisaattoa vietetään uutena vuotena, mutta se muistuttaa epäilyttävän paljon joulua. Karjupukki punaisine pukuineen ja valkoisine partoineen tuo lapsille lahjoja ja ihmiset, noidat, peikot, kääpiöt, vampyyrit ja muut öttiäiset syövät oikeain juhlavasti. Yht'äkkiä tarkastajat, universumin ehdottomien ja väistämättömien sääntöjen ruumiillistumat ja ylläpitäjät päättävät, että Karjupukki on liian suuri mielikuvituksen tuottama rikos maailman säännönmukaisuutta vastaan. Siispä he palkkaavat psykoottisen salamurhaajan, Teehetken, tappamaan tämän fiktiivisen hahmon. Karjunvalvojaisyöstä tulee varsin hektinen ja suoraan sanottuna sekava, sillä Kuolema (joka muuten taitaa olla ainoa hahmo, joka on esiintynyt jokaisessa Kiekkomaailmakirjassa) yrittää esittää Karjupukkia, jotteivat ihmiset menettäisi uskoaan. Kuten arvata saattaa, asiat eivät suju aivan kuten pitäisi. Vakavamma puolen juoneen tuo Susan, Kuoleman ns. "lapsenlapsi", joka on verisiteettömyydestään huolimatta perinyt "vaariltaan" yhden jos toisenkin erikoisen kyvyn ja on joutunut kerta toisensa jälkeen mukaan maailmanluokan sotkuihin mukaan. Hänen tehtävänään on selvittää, mitä oikealle Karjupukille on käynyt, sillä muuten aurinko ei seuraavan aamun koittaessa nouse...

Itse henkilökohtaisesti ihailen Kiekkomaailmakirjoissa juuri sitä, että monet eri elementit ovat niissä tasapainossa. Kaikissa kirjoissa on sekä huumoria että surua, sekä toimintaa että hahmokehitystä, ja ennen kaikkea sekä asiantuntevia dialogeja ja juonikuvioita fysiikasta että rajattomalta tuntuva määrä mielikuvitusta. Koenkin siis, että ne sopivat hyvin monenlaisille lukijoille. Tässä nimenomaisessa kirjassa jouluiset parodiat ja mielekkäät henkilöhahmot ja heidän kemiansa, erityisesti Kuoleman ja Susanin, kruunaavat kaiken. Valkoparta Karjupukki sisältää myös kepeästä ensivaikutelmastaan huolimatta runsaasti hektistä jännitystä, eikä huumorin alta kuoriutuvaa sosiopaattista salamurhaajaa ja lasten kiduttamista tule ottaa liian kevyesti. Romaanista on tehty myös yli kolme tuntia kestävä näytelty elokuvaversio, joka esitettiin Britanniassa vuonna 2006 ja muutama vuosi sitten täällä Suomessakin. Tehosteet ovat tekoaikaan nähden oikein hienot. Kuolema on toteutettu yllättävän hyvin ja Marc Warren istuu Teehetken rooliin kerrassaan erinomaisesti. Yksityiskohtia ei ole myöskään karsittu liikaa pois ja kaiken lisäksi Pratchett itse saa sydäntälämmittävän cameonsa! Suosittelen Terry Pratchettin Kiekkomaailmakirjoja lämpimästi. Aloittakaa ihmeessä tästä, jos joulu stressa, ärsyttää tai muuten vain kyllästyttää! Jasmiina


Jouluista tekemistä

ASKARTELUA Askartelu on aina hyvää puuhaa, jos haluaa jotain luovaa tekemistä. Yleisimpiä jouluaskarteluja ovat ikkunakoristeet kuten lumihiutaleet ja tonttu-ukot. Jos kotonasi on vanhoja ja tylsiä joulupalloja voit koristella ne uusiksi maalaamalla niiden päälle. Korttien tekeminen itse on myös persoonallinen tapa muistaa kavereita tai sukulaisia. Voit ostaa kortteja varten esimerkiksi: Kuvioitua tai värillistä pahvia/paperia, aaltopahvia, silkkipaperia, kohokuviotarroja, nauhaa, koristekuvioita ja tarroja, kimalleliimaa, yms. Voit piirtää itse korttiin jotakin tai liimata siihen jouluisia valokuvia ja tehdä kuvakollaasin. Lehdistä voi myös leikata erilaisia kuvia ja liimata ne korttiin. Jos pidät enemmän taittelemisesta ja leikkaamisesta kortista voi myös tehdä kolmiulotteisen. LEIPOMISTA Jos leivoit tai kokkasit viimeksi kotitaloustunnilla niin kokeile tänä jouluna leipomista! Perinteisiä jouluherkkuja ovat esim. piparit, tähtitortut ja joulukakut. Pipari

ja tähtitorttutaikinaa voi ostaa valmiina kaupasta, mutta jos haluat haastavuutta (ja lisää makua) taikina kannattaa tehdä itse. Joulupuuro ja kiisseli kuuluvat myös ehdottomasti tähän vuodenaikaan. Älä unohda piilottaa joukkoon mantelia! MUSIIKKIA JA ELOKUVIA Perinteisten joulurallatusten ja Last Christmasin lisäksi, löytyy myös paljon uusia joululauluja ja perinteisten laulujen covereita julkkisten laulamana. Joka joulu julkaistaan myös uusia joulualbumeita, jotka saattavat olla kuuntelemisen arvoisia. Kuunneltavaa jouluksi: Suvi Teräsniska- Tulkoon joulu, Hei mummo Celine Dion- These are the special times Juice Leskinen- Sika Michael Buble- It’s Beginning To Look A Lot Like Christmas Jouluelokuvia: Painajainen ennen joulua Mitä tapahtui joulupukille? It`s a Wonderful Christmas Joulupukki ja noitarumpu Lumiukko


LAHJAIDEOITA

OHJELMAA

Kuka nyt ei olisi tuskastellut lahjaideoiden kanssa ja miettinyt mitä ihmettä pitäisi oikein ostaa? Yksi hyvä vinkki on, että kannattaa miettiä lahjansaajan persoonallisuutta ja lahjan käyttökelpoisuutta. Kaikki eivät välttämättä pidä krääsästä ja karkin saaminen lahjaksi voi olla pieni pettymys.

Jouluna on yleensä paljon tapahtumia, joihin kannattaa osallistua, kuten markkinoita, esityksiä, näyttelyitä ja konsertteja. Jos nyt tänä jouluna sattuu satamaan lunta, suosittelen ottamaan siitä kaiken ilon irti ja lähtemään vaikka hiihtämään, luistelemaan tai rakentamaan lumiukkoa. Voit myös pitää pienet pikkujoulut yhdessä kavereittesi kanssa.

Äidille: Hierontalahjakortti auttaa hyvin stressiin. Myös astiasetti (sopii varsinkin äideille, jotka keräävät muumimukeja) tai jokin koristeesine voi olla hyvä idea. Isälle: Mielenkiintoinen kirja esim. dekkari tai jokin harrastekirja, työkalusetti. Sisarus/sisarukset: Nuorempia sisaruksia varten kannattaa selata lelulehtiä, mutta on hyödyllistä myös kiinnittää huomiota siihen, millä siskosi/veljesi leikkii. Hieman vanhemmalle siskolle sopii lahjaksi esim. meikkisetti tai jokin kiva kirja. Veljelle voi ostaa esim. hänen lempibändinsä CD-levyn. Kaverille: Kaverille kannattaa ostaa jotain pientä esim. avaimenperä tai juliste lempijulkkiksesta. Voit myös ostaa elokuvalipun hänelle ja itsellesi. Poika/tyttöystävälle: Jos haluat ostaa jotain henkilökohtaisempaa niin painata esim. tyyny, jossa on valokuva teistä. Poikaystävälle voi myös ostaa lämpimän kaulahuivin ja tyttöystävälle kauniin korun.

Marika


Olemmeko eläneet valheessa?

Vaikka eri maissa onkin erilaisia ajatuksia siitä, millainen joulupukki on (joidenkin mielestä hän tekee ihmeitä, kuten käyttää lentäviä poroja), kaikki kuitenkin tietävät, että hän ei ole oikeasti olemassa. Vai tietävätkö? Useimmat vanhemmat ainakin haluavat lastensa uskovan, että hän on todellinen. Ainakin kunnes lapset ovat niin vanhoja, etteivät usko sellaiseen enää. Mutta entäpä sitten jokajouluinen TV-ohjelma Joulupukin kuumalinja? Eikö oikea joulupukki esiinny siinä? Asian tutkimusten jälkeen selvisi, että pukkia näytteleekin Kosti Kotiranta. Mutta Rovaniemellä sijaitsee Joulupukin Pajakylä, jossa voi tavata joulupukin, ja jopa kuvata itsensä hänen kanssaan. Kyseisen paikan lyhyessä Wikipedia-artikkelissa sanotaan näin: ”Joulupukki on todellinen.” Jokainen saa päättää itse, uskoako kaiken, mitä netissä kirjoitetaan. Valitettavasti ei löytynyt tietoa siitä, kuka näyttelee joulupukkia Pajakylässä. Roolia hoitaa ilmeisesti monta eri näyttelijää. Eikö joulupukkia siis olekaan olemassa? Ovatko kaikki vain näyttelijöitä, isiä, setiä tai jotain muita outoja hiippareita? Valitettavasti näyttää siltä, että jokainen lapsi joutuu huomaamaan tämän faktan aikanaan. Se on ensi askel aikuistumiseen. Lohduttavana ajatuksena voidaan pitää sitä, että joulupukki on ainakin semanttisesti olemassa, samaan tapaan kuin esimerkiksi merenneito tai lohikäärme.

On siis olemassa kolme käsitystä joulupukin olemassaolosta. Ensimmäinen käsitys, ja varmasti yleisin, on se, ettei joulupukkia ole olemassa. Mistään ei löydy punanuttuista partaveikkoa, ei Korvatunturilta eikä pohjoisnavalta. Väitteessä on se aukko, että punanuttuisia partaveikkoja näkee paljonkin, varsinkin jouluisin. Tähän useimmat järkeilevät, että kyseessä olevat henkilöt ovat kuitenkin huijareita valepuvussa. Ei kukaan muutu George Washingtoniksikaan vain siksi, että pukeutuu häneksi, mikä on tietenkin totta. Toinen käsitys, joka esiintyy lähinnä pienten lasten keskuudessa, on se, että pukki on totta. Tähän liittyy se ongelma, että kukaan ei ole ainakaan vielä löytänyt tätä alkuperäistä joulupukkia. Yleisesti ottaen ollaan sitä mieltä, että ei tulla löytämäänkään. Onhan koko juttu ihmisten keksimä. Sitä paitsi missään kirjassa ei lue, että joulupukki olisi olemassa. Monet lapset kuitenkin väittävät nähneensä hänet omin silmin, jopa amerikkalaiset, joilta yritetään pimittää lahjojen tuominen sillä, että pukki käykin yöllä. Näköhavainnot liittyvät kylläkin useimmiten juuri näihin ”huijareihin”.


Vielä on kolmaskin käsitys, ehkä kaikkein luovin, jonka mukaan ei olekaan olemassa yhtä tiettyä fyysistä joulupukkia, vaan kuka tahansa ”huijarikin” voi olla oikea pukki. Kuka on edes väittänyt, että voi olla olemassa vain yksi oikea joulupukki? Riittää, että on oikea asu, oikea asenne ja säkki täynnä lahjoja. Näin ollen joulupukki ei olekaan olento, vaan eräänlainen rooli. Varsinkin niin kutsuttujen ”jouluihmisten” mielestä tämä on mukavin selitys. Joulupukki onkin joulumielen ja hyvän tahdon kiteytymä. Hän on kiltti ja opettaa, että on mukavampaa antaa kuin saada. Ja porotkin ovat söpöjä. Joulupukki on myös saanut kritiikkiä joiltakin ryhmiltä, joiden mielestä hän tulee joulun ”todellisen merkityksen” tielle. Tämä riippuu tietenkin siitä, mitä pidetään joulun todellisena merkityksenä. Viime kädessä kaikki kuitenkin itse päättävät, uskovatko he joulupukkiin vai eivät. Onhan heillä siihen oikeus. Mutta mitähän Pyhä Nikolaus ajattelisi, jos näkisi, millaiseksi hänen hahmonsa on muuttunut? Sofia


Näin tienaat maailmanlopulla

KUINKA TIENATA MAAILMANLOPUSTA 1)

Perusta oma, hyvin hintava uskonto

Se, mitä ihmiselle tapahtuu hänen kuolemansa jälkeen, on asia, josta uskonnot ja näkemykset ovat riidelleet aivan tarpeeksi. Sinun uskontosi tulee kertomaan, kuinka selviytyä hengissä 2012 maailmanlopusta. Tieto kuitenkin maksaa. Kun mietit, mistä kaikesta voit veloittaa uskontosi jäseniä, vain taivas on rajana, jos sekään. Pääsymaksut ovat hyvin varteenotettava vaihtoehto. Negatiivisiakin puolia omasta uskonnosta löytyy: joudut varmasti taistelemaan kynsin ja hampain asiakkaista skientologian kanssa, joka hyödyntää uskonnon ja rahan välistä suhdetta jo itsessään erittäin sujuvasti. Hyvä idea on myös opetella erittäin pitkäaikainen katoamistemppu sen varalta, ettei maapallo tuhoudukkaan tänä vuonna, sillä uskontoosi kuuluneet itsensä köyhäksi pulittaneet ihmiset saattavat janota huijauksen paljastuttua rahojaan takaisin.

2) Rakenna kotiisi vuokraa paikkoja

pommisuoja

ja

Kyllä. Valmis pommisuoja, maanalainen kellari tai muu vastaava tilava huoneentapainen käy mainiosti tähän käyttötarkoitukseen. Kannattaa varata halpoja seisomapaikkoja ja kalliimpia makuupaikkoja, jotta ihmiset voivat valita itselleen sopivan vaihtoehdon. Myös naköalapaikat olisivat houkuttelevalta kuulostava tarjous. Bunkkerissa voi myös myydä oheistuotteita kärryistä aivan kuten lentokoneissa. Valitettavasti monien vanhemmat, huonetoverit ja vuokraisännät ovat (uskomatonta kyllä) olleet tätä ideaa vastaan. Kannattaa siis neuvotella muiden talon asukkaiden ja omistajien kanssa ennen kuin lähtee toteuttamaan maailmanlopulta suojaavaa ”pelastustilaa”.


3)

Muuta maailmanloppu politiikaksi

”Miksi me emme saa tukirahaa ihmiskunnan pelastamista varten! Meillä on ratkaisu, mutta resurssimme ovat riittämättömät.” Oli ratkaisusi kuinka absurdi ja epätoivoinen tahansa, yritä saada aikaan kansankiihko vaatimaan tukirahoitusta projektillesi. Mitä enemmän saat ihmisiä puolellesi, sitä helpompi sinun on saada tukirahoitus. Tämä on kuitenkin erittäin paljon aikaa vaativa prosessi, joka kannattaa jättää tekemättä, jos on ainoastaan muutama päivä jäljellä ennen "deadlinea”. 4) Perusta yritys, joka etsii ihmisten kadonneet tuttavat ja sukulaiset Monesti vaaran hetkellä ihmiset haluavat tavata vielä kerran henkilöitä, joita he eivät ole nähneet vuosiin. Etsivätoiminnalle löytyy varmasti kysyntää, kun ihmiset eivät ole enää varmoja, jatkuuko elämä vai ei. Myös juhlien suunnittelu- ja järjestys voi olla tuottavaa bisnestä. Maailmanlopputeemabileitä ja viimeinen joulu yhdessä -juhlia on aina mukava viettää juuri ennen kotiplaneetan poksahtamista! 5)

Lyö vetoa, tuleeko maailmanloppu

Jos se ei tule, saat rahasi, ja jos se tulee, niin et oikeastaan häviä mitään, koska kaikki menehtyvät. Ehkä varmin keino tienata maailmanlopulla, jos löydät jonkun tarpeeksi vajaan lyömään vetoa maailmanlopun puolesta. Vaihtoehtoja on varmasti monia muitakin, joten älä tyydy vain yllämainittuihin! Luovuus ei ole synti, paitsi jos se rikkoo lakia. Aura


Onko millään sitten enää väliä? Yhtä myyttiä ne ovat kuin joulupukki konsanaan, satuolentoja, jos jotain. Onko järkeä verrata yhtä huonoa elokuvaa toiseen huonoon elokuvaan? Ette te niitä kuitenkaan katso. Puolet ovat ne jo nähneet, puolia ei kiinnosta, jäljelle jäävä osuus uskoo leffan arvostelijan olevan oikeassa eikä vaivaudu tuhlaamaan aikaansa huonoon filmiin. Onko tässä sitten järkeä kirjoittaakaan ylipäätään yhtään mistään? Ettehän te tätä kuitenkaan lue. Jäljelle jääviä on nolla prosenttia. Suonette anteeksi kyynisen asenteeni. Joulun sijaan maailmanloppu kolkuttaa jo ovella, ja kaikki ilmeisimmät merkit ovat jo näkyvissä. Jotta asiaankuuluva masentunut ilmapiiri tarttuisi teihinkin, luetellaanpa niistä muutamia: - Hyvää musiikkia ei enää tehdä. Se on ohi nyt, viimeinenkin vakavastiotettava kappale on kuollut sukupuuttoon. Antti Tuiskunkin hitit loppuivat jo ensimmäisen albumin myötä, kuka meitä voi enää pelastaa? Tyytykäämme siis tähän kohtaloon ja odotelkaamme universumin räjähtämistä Gangnam stylen tahtiin. - Twilight on loppunut. Kuten Pottersaagallekin sanottiin hyvästit viimeisen leffan ilmestymisen myötä, on nyt myös Twilightin elämänkaari saavuttanut tämän vaiheen. Vuodattakaamme viimeinen katkera kyynel Bellan ja Edwardin unohtumattoman rakkaustarinan muistoksi.

- ES:n hinta nousee. Jos tästä ei jo ymmärrä huolestua, niin ei sitten mistään. Olisihan maailma, jossa kultainen juoma maksaa yli euron 1,10€, niin järjetön paikka, että sen on vain luonnollista räjähtää. Täytyyhän asiassa toki olla valoisiakin puolia. Ei enää tylsiä tunteja, kotiläksyjä tai ylioppilaskirjoituksia! Hyvästi stressi ja koulupaineet! Enää ei tarvitse kärsiä huonosta ryhmähengestä, informaation jakamisen hitaudesta tai kaveriporukan jakautumisista, ei, pääsemmehän kaikki hengestämme ja jakautumisemme tuhansiksi palasiksi tuskin tuottaa pettymyksiä hitaudellaan. Tulevaisuus kuulostaa näin ollen jo valoisalta. Kuten katsomani Rare Exports muistuttaa, räjähdysten yhteydessähän kuuluu vain toivottaa -hyvää joulua ja -- railakasta uutta vuotta! Kenties olisi soveliasta muistaa suhtautua kaiken loppumiseen myös sopivalla määrällä haikeutta. Jätetään arvokkaat hyvästit niin Kirkasen pinkeille paidoille, Tuuren esimerkkilauseille kuin Paakkolan tarinoinnillekin, Soilen kilikellolle, Raipen nuijalle ja kaikelle muulle olennaiselle, mitä meille on jäänyt päähän näiden kolmen kahden yhden vuoden aikana. Ehkä kannattaa muistaa paria ystävääkin ja puhua ihmisille suunsa puhtaaksi niin hyvässä kuin pahassa, nyt kun vielä ehtii. Eihän sillä kohta ole kuitenkaan mitään väliä. Anniina


Jouluresepti NEKUT Noin 25 kpl Ainekset 4 dl kuohukermaa 3 dl tummaa siirappia 4 dl taloussokeria 75 g manteleita hienoksi rouhittuna

Mittaa kerma, siirappi ja sokeri kattilaan. Keitä silloin tällöin sekoitellen. Nekkuseos on valmista kun pisara seosta kylmään veteen tiputettuna kovettuu. Tai mittaa lämpötila korkeaa lämpöä kestävällä mittarilla. Nekkuseos on valmis kun lämpömittari näyttää 120 astetta. (Keittäminen miedolla lämmöllä kestää noin 75 minuuttia.) Sekoita mantelirouhe joukkoon. Nekkumassan kiehuessa on aikaa pyöräyttää pienet nekkutötteröt noin 12x12 cm:n kokoisiksi leikatuista leivinpaperipaloista. Lukitse tötterön terävä kärki kierteellä ja työnnä tötteröt pullonsuihin pystyyn tai munakennoon jonka kanteen on leikattu reiät. Tee nekkutikut vahvoista grillitikuista, katkaise terävät kärjet pois. Annostele nekkumassa pienellä kauhalla tötteröihin ja työnnä tikut massaan. Anna nekkujen jähmettyä viileässä. Säilytä jääkaapissa.

Reseptin on laatinut Herkullista joulua !!

Satu



Skolehti 2/2012-2013