Page 1

TOIMINTAKERTOMUS 2018 Seinäjoen kaupunginkirjasto


Sisällysluettelo 3

Lukutaidon puolustajat

4

Vieläkin parempi Eepos

5

Eepos-kirjastojen e-vuosi

6

Apila-verstas

6

Kirjastoautot Ykä ja Ilo

8

Kansainvälinen viikko ja Ihmisyyden elokuvafestivaali

9

Yhteistyöllä musiikkitapahtumia ja koulutusta

10

Kerhoja kirjastoissa

11

Peräseinäjoki kaunokirjallisuudessa

12

Satunäytelmiä ja synttäreitä Nurmossa

14

Monipuolista toimintaa Ylistaro-talolla

15

Lukuja vuodelta 2018


Lukutaidon puolustajat Tänä päivänä media pursuaa otsikoita lukutaidon heikkenemisestä Suomessa. Tutkimusten mukaan peräti joka kymmenes ei saavuta peruskoulussa riittävää lukutaitoa. On siis syytäkin huolestua. ”Lukutaito on samalla sekä välttämättömyys että ilo”, on Lukutaitofoorumin puheenjohtaja, kirjailija Juha Itkonen todennut. Hän ei voisi olla enempää oikeassa. Sujuva lukutaito on sivistyksen, hyvinvoinnin ja tasa-arvon perusta. Erityisen huolissaan ollaan tällä hetkellä poikien heikosta lukutaidosta sekä suuresta erosta tyttöjen ja poikien lukutaidossa. Aivan oikeutetusti perätään pojille suunnattuja kirjoja ja lukevia esikuvia. Viime vuonna Tanskassa valmistui suuri lasten lukututkimus. Sen tulos oli, että poikien lukutaito on säilynyt jotakuinkin samalla tasolla ja nimenomaan tyttöjen lukutaito on lähtenyt heikkenemään. Ei siis kannata Suomessakaan keskittyä pelkästään poikiin, ja tuudittautua siihen, että kyllähän tytöt lukevat. Ihan kaikille lapsille tarvitaan hyviä, kiinnostavia, riittävän helppolukuisia kirjoja ja kaikenlaisia lukevia esikuvia. Kirjoja ja tekstejä täytyy olla saatavilla, ja niitä on osattava tuoda esille houkuttelevasti, lukijan mielenkiinnosta lähtien. Äitien ja isien omat nuoruussuosikit eivät välttämättä vetoa tämän päivän lapsiin ja nuoriin. Tästä toimintakertomuksesta voit lukea mm. siitä, millaista työtä Seinäjoen kirjastoissa on viime vuonna kaikenikäisten ihmisten lukemisen eteen tehty. Kirjastojen jokapäiväinen puurtaminen ei välttämättä pääse otsikoihin, mutta juuri se on kaikkein tärkeintä. Rauhanvälittäjä Hussein al-Taee on kutsunut meitä kirjastolaisia lukutaidon puolustajiksi. Hienolta kuulostaa, jatketaan puolustamista myös vuonna 2019. Kirjastotoimenjohtaja Mervi Heikkilä

3


Vieläki n p a rem pi E epo s Eepos-kirjastojen yhteistyö oli jo vakiintunutta vuoden 2018 aikana. Asiakkaat olivat tyytyväisiä kirjastoyhteistyön tuomiin parempiin palveluihin, ja kirjastojen henkilökunta oli hyväksynyt muutoksen ja havainnut sen tuomat edut. Oli aika katsoa eteenpäin ja miettiä yhteistä suuntaa tuleville vuosille. Eepos-kirjastojen henkilökunta kokoontui Lapualle kehittämispäivään. Päivään osallistui noin 150 henkilöä, ja edustettuina oli lähes jokainen 22 yhteistyökirjastosta. Tulevaisuutta pohdittiin kehittämispäivässä avoimin mielin, kaikki osallistuivat aktiivisesti keskusteluun ja ilmapiiri oli innostunut. Yhdessä rakennettiin käsitystä siitä, mikä toiminnassa on tärkeää tulevaisuutta ennakoiden. Tärkeimmiksi perusteiksi kirjastojen olemassaololle nähtiin kaikenikäisten lukutaidon ja tasa-arvon edistäminen. Kirjasto on kunnan sydän, kohtaamispaikka ja kaikille avoin tila. Alajoki-salin seinät täyttivät värikkäistä tarralapuista, kun ryhmät paneutuivat Päivi Jokitalon johdolla Eepoksen tavoitteisiin ja tehtäviin niiden saavuttamiseksi. Päivän päätteeksi eläydyttiin vuoteen 2028, kun Eepos palkitaan Euroopan parhaana: millaisen juhlapuheen pitäisimme, mikä olisi toisin kuin tänään, miten palkintoa perusteltaisiin. Kaikkiaan kehittämispäivä oli tuloksekas ja tuotti runsaan materiaalin, jonka pohjalta Eepoksen strategian tekoa on vuonna 2019 hyvä jatkaa. Kirjastotoimen apulaisjohtaja Kirsti Länsikallio

4


Eepos-kirjastojen e-vuosi

E-kirjojen lainaus kasvoi Eepos-kirjastoissa 150 prosentilla verrattuna edelliseen vuoteen. Uusia lainaajia tuli kuukausittain muutama sata. E-äänikirjojen lainausmäärät ylittivät kirjoitettujen e-kirjojen lainaukset marras- ja joulukuussa ensimmäistä kertaa. Ylitys ei ollut suuren suuri, mutta merkittävä, koska äänikirjojen kokoelma on paljon pienempi kuin luettavien kirjojen. Valtakunnallinen e-äänikirjojen suosio näkyy siis EteläPohjanmaallakin. Kokoelmaa kehitettäessä e-äänikirjoihin panostettiin, jotta pystyttäisiin vastaamaan kasvaneeseen kysyntään. Viime vuoden kymmenestä lainatuimmasta teoksesta eäänikirjoja oli puolet. Jako meni tasan myös romaanien ja tietokirjojen kesken. Kesällä palveluntarjoaja Ellibsin oma sovellus uudistui, mikä helpotti erityisesti äänikirjojen kuuntelua. Sovelluksella oli aiemmin voinut ainoastaan lukea e-kirjoja ja nyt tuli mahdolliseksi myös äänikirjojen kuuntelu. Lisäksi sovelluksella voi ladata luettavaa ja kuunneltavaa omalle laitteelle käytettäväksi ilman internet-yhteyttä. Vuoden aikana e-kirjoja nostettiin näkyvämmäksi myös kirjaston tiloissa. Eeposkirjastojen 1-vuotisviikolla pidettiin e-aineistovisaa ja tehtiin hyllyihin mainoksia ekirjoista muistuttamaan niiden olemassa olosta. Mainokset olivat sitten käytössä koko loppuvuoden. Asiakkaille markkinoitiin helmikuussa myös valtakunnallista Koko kansa lukee -kampanjaa, jonka aikana kuusi kirjaa oli asiakkaiden lainattavana rajattomasti. Asiakkaille järjestettiin e-kirjakoulutuksia sekä keväällä että syksyllä. Viikoittaisissa digiopastustilaisuuksissa ja ihan normaalin asiakaspalvelun ohessa opastettiin asiakkaita e-kirjojen käytössä. Myös henkilökuntaa koulutettiin, jotta he osaisivat neuvoa asiakkaita. Informaatikko Hanna Kotila, aikuisten palvelut

5


Apila-verstas Kirjastot pyrkivät lisäämään asukkaiden tasa-arvoa digiasioissa ja mahdollistavat monenlaisen tekemisen ja värkkäilyn ilmaiseksi tai pienellä materiaalimaksulla. Pääkirjaston alakerrassa sijaitseva Apila-verstas on kaupunkilaisille suunnattu tekemisen tila. Apila-verstas toteutettiin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston hankerahan avulla. Hanke alkoi vuonna 2017. Tilassa on asiakkaiden käyttöön 3D-tulostin, vinyylitarraleikkuri, lämpöprässi, iMac-tietokone Wacomin piirtonäytöllä ja Adoben Creative Cloud -ohjelmistopaketilla, asiakirjasilppuri, laminointilaite sekä pinssikone. Vuoden 2018 aikana asiakkaille järjestettiin useita 3D-ajokorttikoulutuksia 3D-tulostimen käyttöön, markkinoitiin verstaan palveluja pääkirjastossa järjestetyissä tapahtumissa sekä järjestettiin lapsille ja nuorille elektroniseen rakentamiseen ja ohjelmointiin liittyviä työpajoja. Lapsille suunnatussa piirtorobottityöpajassa osallistujat pääsivät testaamaan virtapiirin rakentamista. Arduino-työpajassa nuoret tutustuivat ohjelmoinnin perusteisiin ja Arduinoelektroniikka-alustan käyttömahdollisuuksiin. Piirtorobottityöpaja järjestettiin myös Nurmon, Peräseinäjoen ja Ylistaron kirjastoissa tammikuussa 2019. Kirjastovirkailija Henna Pakkanen, lasten ja nuorten palvelut

Kirjastoautot Ykä ja Ilo Osa Seinäjoen kirjaston henkilöstöstä on vuonna 2018 osallistunut selkokielikoulutukseen. Kirjastoautopalveluista koulutukseen osallistui Jussi Haapala. Tässä selkokielinen artikkeli kirjastoautonkuljettajien täydennyskoulutuksesta. Seinäjoella on kaksi kirjastoautoa. Nimeltään ne ovat Ykä ja Ilo. Ykä-auton pysäkeistä moni on Ylistaron, Nurmon ja Peräseinäjoen alueella. Ilo-auton pysäkit ovat Seinäjoen kaupungin alueella.

6


Ykää ja Iloa ajavia miehiä ja naisia kutsutaan kirjastoautonkuljettajiksi. He ovat liikenteen ammattilaisia. Heillä on kirjastoauton ajamiseen myönnetty ajokortti. Ajokortti on voimassa 5 vuotta. Säilyttääkseen ajokorttinsa kirjastoautonkuljettajien täytyy käydä jatkokoulutuksissa. Jatkokoulutus kestää yhteensä 35 tuntia viitenä eri päivänä. Yhden koulutuspäivän kesto on 7 tuntia. Kuljettajien suorittamista jatkokoulutuksista tulee merkintä liikenneviraston rekisteriin. Jatkokoulutuksen aiheet valitaan kuljettajan työn ja tarpeiden mukaan. Ykä-auton ja Ilo-auton kuljettajat olivat syksyllä 2018 ennakoivan ajon koulutuksessa. Ennakoivan ajon koulutus on määrätty kaikille kuljettajille pakolliseksi. Koulutuksessa opitaan tunnistamaan liikenteen riskitekijöitä. Riskitekijöitä voivat olla esimerkiksi huono keli ja kuljettaja itse. Koulutuksessa puhuttiin väsyneenä ajamisesta ja siitä, että lepo on kuljettajan ammatissa tärkeää. Koulutuksesta huolimatta vahingoilta ei voi aina välttyä. Ykä-auto oli lokakuussa 3 viikkoa korjaamolla. Tästä huolimatta lainaukset nousivat molemmissa autoissa. 7


Kansainvälinen viikko ja Ihmisyyden elokuvafestivaali Pääkirjastossa vietettiin vuonna 2018 ensimmäistä kertaa kansainvälistä viikkoa. Ajankohdaksi valikoitui viikko 12, jolloin vietetään myös Punaisen ristin rasisminvastaista viikkoa sekä YK:n rasisminvastaista päivää. Tapahtumaviikon tarkoituksena oli tuoda esille Seinäjoen kansainvälisyyttä eri näkökulmista. Aikuisille ohjelmassa oli esimerkiksi paneelikeskustelu ”Minun Seinäjoki”, luento kulttuuristen raja-aitojen ylittämisestä, kielikahvila sekä kansainväliset messut, joilla kaupungissa toimivat ystävyysseurat ja muut yhteisöt esittelivät toimintaansa. Viikon aikana tuotiin esille Monikielisen kirjaston palveluja. Myös lapsiperheet haluttiin huomioida, ja viikko huipentui lauantaina lasten omaan päivään. Suosituin tapahtuma oli varmasti Nallen kanssa maailmalle -pehmoseikkailu, jossa lapset pääsivät Kisu-kissan kanssa seikkailemaan ympäri lastenosastoa sekä tutustumaan samalla eri maihin ja niiden kulttuureihin. Aallon kirjaston puolella taiteiltiin lapsille kasvomaalauksia ja järjestettiin kaksikielisiä satutuokioita. Vapaaehtoisten myötä satutuokioiden kieliksi valikoituivat portugali, englanti, viro, thai, venäjä ja arabia. Päivän aikana kuultiin myös musiikkiesityksiä. Kirjasto pääsi tekemään uuden kiinnostavan aluevaltauksen, kun yhteistyö indieelokuvafestivaali Scandinavian International Film Festivalin (SCIFF) kanssa alkoi. Vuosittain Helsingissä järjestettävän festivaalin teemoja ovat mm. ihmisoikeudet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ja sen ohjelmisto on hyvin kansainvälinen ja monimuotoinen. Viikon aikana yleisölle oli tarjolla leffoja mm. Armeniasta, Aunuksen Karjalasta ja Syyriasta. Yhteistyö SCIFFin kanssa jatkui jo syksyllä, ja Ihmisyyden elokuvafestivaaliksi nimetyn tapahtuman ohjelmistossa oli lisää kiinnostavia ja palkittuja elokuvia eri maista. Palvelupäällikkö Elina Kortesmäki, asiakaspalvelut Palvelupäällikkö Outi Kytöniemi, lasten ja nuorten palvelut

8


Yhteistyöllä musiikkitapahtumia ja -koulutusta Pääkirjasto Apilasta on tullut suosittu konserttipaikka. Kirjaston asiakkaat saivat viime vuonna kuulla niin musiikkituottajien Emma-palkintoehdokkaita pelimannityttöbändi Enkelia ja laulaja-lauluntekijä Mikko Harjua, kuin myös paikallisia kuoroja. Pääkirjastosta löytyykin hyviä tiloja erilaisille musiikkitapahtumille kuten esimerkiksi Jaaksi-sali flyygeleineen. Suurin osa konserteista toteutuu yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa. Viime vuonna järjestettiin ensimmäistä kertaa konsertti yhteistyössä talvifestivaali MARSin kanssa. Talvifestivaalin järjestäjinä toimivat lukuisat eri tahot kuten Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikkö, Seinäjoen Elävän musiikin yhdistys ja Rytmi-instituutti. 200 kuulijaa löysi Apilan Lukuportaikkoon yhtenä MARS-festivaalin esiintymispaikoista. Kirjaston järjestämät musiikkitapahtumat ovat aina kaikille avoimia ja maksuttomia. Konserttipaikkojen lisäksi pääkirjastossa on tiloja monipuoliselle musiikin harrastamiselle ja opetukselle, esimerkiksi hyvin varusteltu Pommariksi nimetty soittohuone. Bändisoittimien lisäksi Pommarissa on myös akustisia soittimia kuten ukuleleja, viuluja, mandoliini ja kantele. Soittohuoneessa voi musisoida itsenäisesti, mutta Seinäjoen kaupungin lasten ja nuorten musiikkipalveluihin erikoistunut kulttuurikeskus Louhimo järjestää alle 18-vuotiaille myös avoimia bändityöpajoja kirjaston tiloissa. Kirjasto tarjoaa tilat sekä markkinoi tapahtumaa omilla kanavillaan, ja Louhimon työntekijät ohjaavat lapsia ja nuoria bändisoittoon. Työpajat ovat keränneet jo vuodesta 2015 bändisoitosta kiinnostuneita lapsia ja nuoria tutustumaan soiton alkeisiin. Bändityöpajat ovat matalan kynnyksen työpajoja. Ennakkoilmoittautumisia ei tarvita eikä myöskään aikaisempaa soittokokemusta.   Uutena työmuotona  kirjaston tiloissa on toiminut Louhimon vetämä Omaa musaa tabletilla kerho. Lapset ja nuoret tutustuvat iPadin GarageBand-sovellukseen luoden samalla uutta musiikkia. Louhimon väki tuo paikalle tarvittavat laitteet ja kirjastosta löytyy tiloja kerhonpitoon. Nyt myös varttuneempi väki on herännyt toivomaan oppia Pommarin soittimiin ja yhteistä musisointia. Toiveissa onkin järjestää musiikkityöpajoja ikäihmisille yhdessä heidän parissaan toimivien tahojen kanssa. Musiikki kuuluu monin eri tavoin kaikenikäisille kirjastossa.   Palvelupäällikkö Pirjo Jaatinen, musiikkipalvelut 9


Kerhoja kirjastoissa Seinäjoen kaupunkistrategiassa mainitaan harrastustakuu kaikille lapsille. Kirjastopalvelut on yhtenä kaupungin toimijana sitoutunut tarjoamaan lapsille ja nuorille ilmaisia harrastusmahdollisuuksia. Jokaisessa Seinäjoen kirjaston yksikössä järjestetäänkin lapsille ja nuorille avointa kerhotoimintaa. Viime vuonna pääkirjastossa toimi kaksi eri kirjasarjoihin liittyvää kerhoa. Syksyllä 2017 aloitettu Soturikissa-kirjoihin kytkeytyvä kerho jatkui vielä kevätkauden ajan. Syksyllä 2018 kerhon teemaksi valikoitui Harry Potter kirjasarja. Kerhoihin osallistujat olivat pääosin 9– 13-vuotiaita kyseisiin kirjasarjoihin ihastuneita. Molemmat kerhot kokoontuivat kerran kuussa.

Soturikissakerhossa suunniteltiin tietokoneella oma kissa, testattiin tietämystä kirjojen hahmoista sekä juonenkäänteistä tietovisalla ja koottiin kirjanäyttely kerholaisten lempikirjoista. Kerholaiset saivat myös kokeille fanifiktion kirjoittamista kirjailija Saara Henrikssonin johdolla. Potter-kerhossa valmistettiin taikajuomia ja -limaa, askarreltiin toinen toistaan säihkyvämpiä taikasauvoja sekä visailtiin. Kerhossa suunniteltiin myös keväällä 2019 järjestettyä Harry Potter -päivää, jota osa kerholaisista oli toteuttamassa. Kerhoissa syntyi myös muutama uusi ystävyyssuhde. Toiminnalliset matematiikkaan ja ohjelmointiin keskittyvät Pulmaario-pajat järjestettiin syksyllä yhteensä viitenä keskiviikkona. Pajat suunnattiin 4.–6.-luokkalaisille, ja ne innostivat erityisesti poikia osallistumaan. Jokaiseen pajakertaan sisältyi sekä loogista päättelykykyä harjaannuttava tehtävä että pelin ohjelmointi ilmaisella Scratch-ohjelmointikielellä. Monet pajoihin osallistuneet jatkoivat pelien muokkaamista myös kotona. Lukukerho kokoontui kerran viikossa ja se oli suunnattu erityisesti sellaisille 2.–3.luokkalaisille, joille lukeminen on tavalla tai toisella haastavaa. Lukukerhon ideana on, että lukemista harjoitellaan mukavan tekemisen lomassa, ikään kuin huomaamatta. Kerhossa on mm. askarreltu, tehty kemiallisia kokeita, pelattu lautapelejä ja ratkaistu salakirjoitustehtäviä. Nurmossa 4H pitää joka tiistai läksykerhoa, ja kirjastolta on aina joku mukana toisena ohjaajana. Osallistujia on ollut runsaasti joka kerralla. Nimensä mukaisesti kerhossa on tarkoituksena tehdä läksyjä mukavassa porukassa, ja ohjaajilta voi aina pyytää apua tarvittaessa. Kerhossa tarjoillaan myös pieni välipala. 10


Peräseinäjoella kirjastokerho toimii nyt kolmatta vuotta. Kerho on tarkoitettu 2.–4.luokkalaisille, ja se kokoontuu kerran viikossa. Kerhossa syödään ensin eväät ja sitten tutustutaan kirjoihin. Ohjaaja on lukenut ääneen lasten piirtäessä tai askarrellessa, ja lapset ovat myös lukeneet itse ääneen. Kaikkiaan kerho on tuonut tervetullutta säpinää kirjaston arkeen. Ylistarossa kirjastokerhoa pidetään kerran viikossa. Kerhossa tehdään monenlaisia asioita: askarrellaan, leikitään sanaleikkejä, pelataan pelejä, kuunnellaan ja tutkitaan kirjoja sekä eaineistoja. Kerhossa on ollut myös levyraati ja tieteellisiä kokeitakin on tehty. Kerhon tarkoitus on tutustuttaa lapsia positiivisella tavalla leikin ja tekemisen kautta kirjaston toimintaan ja aineistoon sekä tukea lukutaidon kehittymistä. Palvelupäällikkö Outi Kytöniemi, lasten ja nuorten palvelut

Peräseinäjoki kaunokirjallisuudessa Kirjaston kaunokirjallisuuden lainausta värittivät voimakkaasti vuoden 2018 aikana kaksi romaania, joiden tapahtumat oli sijoitettu Peräseinäjoelle. Keväällä ilmestyi Satu Vasantolan teos En palaa takaisin koskaan, luulen ja syyskuussa ilmestyi Markku Mantilan romaani On toinenkin polku taivaaseen. Molemmista teoksista oli monta lehtijuttua jo ennen kirjojen ilmestymistä, mikä nosti kirjojen varausluvut huikeisiin lukemiin. Syksyllä peräseinäjokelaislähtöinen Markku Mantila vieraili kirjastossamme, ja vierailu saavutti yleisöennätyksen. Syksyn aikana molempia kirjoja kysyttiin ja varattiin tasaiseen tahtiin ja osa varaajista tuli kirjastoon ainoastaan näiden kirjojen takia. Lapsille suunnattu lukukoiratoiminta alkoi Peräseinäjoen kirjastossa syksyllä 2017 ja kirjastossa vieraili berninpaimenkoira Elli. Tieto lukukoirasta ei aluksi tavoittanut lukijoita, mutta syksyllä 2018 lukukoiratoiminta vakiintui ja jokaisella vierailukerralla on Elli saanut kuunnella innokkaita koiranystäviä. Erityisesti pojat ovat nyt löytäneet lukukoiran.   Lähikirjastojen yhteiseen runohankkeeseen liittyen keväällä järjestettiin kirjoittajakoulutusta. Osallistujat saivat osallistua joko kaikkiin kolmeen koulutukseen eri lähikirjastoissa tai vain yhteen omassa lähikirjastossaan. Kouluttajana oli Sanna-Leena Knuuttila. Lauantaivuorolainen sai kateellisena kuunnella käsikirjastosta kantautuvia naurunpyrskähdyksiä, kun osallistujat lukivat tekstejään toisille piiriläisille. Syksyllä järjestettiin vielä yksi runoilta, ja esiintyjiksi kutsuttiin Teija Ahtiainen ja Markku Huhta. Kaksi erityylistä runoilijaa sopivat hyvin samaan tapahtumaan. Teija Ahtiaisen runot ovat tunnelmallisia, ja Ahtiainen kertoi myös runojen kirjoittamisesta. Markku Huhdan runot taas ovat napakoita parisuhderunoja, jotka saavat kuulijan hyvälle tuulelle.   11


Syksyllä yhteistyö kansalaisopiston kanssa tiivistyi. Jo aikaisemmin on kirjastossa toiminut kansalaisopiston kirjallisuuspiiri, mutta nyt kansalaisopisto tarjosi tietotekniikan yksilöohjausta ja siihen kirjaston tilat soveltuivat aamupäivisin mainiosti. Lisäksi kokeiltiin tarinakahvilaa Tarinoita Peräseinäjoelta. Kevään runohankkeen lyhyt kirjoittajakurssi sai jatkoa syksyllä kansalaisopiston järjestämällä kurssilla Luova kirjoittaminen, jota veti myös Sanna-Leena Knuuttila. Kirjaston kävijälaskuri saavutti ennätyslukeman lokakuussa, ja voi vain arvailla johtuiko se koululaisille suunnatusta kirjastokerhosta vai Pokemonien piileskelystä hyllyjen välissä. Lukemaa nostivat ehkä myös keskiviikkoillat, jotka houkuttelevat kirjastoon lapsia vanhempineen satutuokioihin ja aikuisempaa väkeä kurinpiiriin. Kirjastonjohtaja Merja Koski-Aho, Peräseinäjoen kirjasto

Satunäytelmiä ja synttäreitä Nurmossa Nurmon kirjasto on lasten ja nuorten aineiston lainamääriltään toiseksi suurin yksittäinen kirjasto Etelä-Pohjanmaan alueella heti Seinäjoen pääkirjaston jälkeen. Lapsiin panostetaan paljon, ja vilinää riittää varsinkin iltapäivisin koulujen loputtua, mutta asiakkaina on myös paljon alle kouluikäisiä. Lastenkirjastovirkailija Terhi Niemistö on pitänyt satutuokioita Nurmon kirjastossa 32 vuoden ajan. Tuokioita on vuosien aikana kertynyt yhteensä noin 250 ja Satuantenneja on ollut avaamassa yli 9000 lasta. Aluksi satutunnit kestivät tunnin ja niiden aikana myös askarreltiin ja piirrettiin. Muutto nykyisiin tiloihin vuonna 2001 kolminkertaisti satutuntilaisten määrän ja tuolloin siirryttiin puolen tunnin satutuokioihin. Vuosi vuodelta lapsia tuli aina vain enemmän ja satutuokioita pidettiin välillä Nurmo-talon valtuustosalissa ja kirjaston aulassa. Vuonna 2014 saatiin Nurkkakammari-tila, jonka myötä Terhi sai mahdollisuuden tehdä näytelmiä ja rakentaa tilaan erilaisia näyttämöitä. Pian Nurkkiskin kävi satutuntilaisille liian pieneksi ja satutuokioita alettiin pitää kaksi kertaa saman viikon aikana samansisältöisinä. Tällä hetkellä satutuokioita pidetään kerran kuussa torstaisin ja perjantaisin aamupäivästä. Toukokuussa ja joulukuussa on vain yksi satutuokio. Näissä tuokioissa on yleensä ulkopuolinen esiintyjä ja tarjoilua. Vuosi 2018 oli ennätysvuosi, sillä satutuokioissa ja -näytelmissä kävi yli 1500 lasta. 12


Nurmossa satutuokio on brändätty Satunäytelmäksi, sillä Terhin pitämänä satutuokiosta todella tulee näytelmä. Joskus Terhi pitää perinteisempiä satutuokioita, jolloin tarinat luetaan kirjasta. Usein kuitenkin tuokiot paisuvat kunnon näytelmiksi, jossa Terhi roolivaatteet päällä näyttelee usein itse tekemänsä käsikirjoituksen pohjalta milloin mitäkin hahmoa. Joskus satunäytelmät laajentuvat kokonaisiksi teemapäiviksi, kuten syksyllä toteutettu Prinsessat ja sankarit -toimintapäivä oli. Tuolloin koko henkilökunta osallistui teeman mukaisesti pukeutumalla ja täyttämällä heille asetetut kuninkaalliset työtehtävät. Mukaan kutsuttiin myös muiden valtakuntien väkeä, kuten nuorisotoimea, vapaaehtoisia ja entisiä harjoittelijoita. Prinsessapäivänä metsästettiin aarretta, askarreltiin ja ongittiin. Sedun opiskelijat tekivät juhlakampauksia ja yläasteen tukioppilaat kasvomaalauksia.

Terhi kertoo itse seuraavaa: Satutuokioni ovat lapsia osallistavia, ajankohtaisista aiheista ja kaikenikäisille sopivia. Välillä laulamme, runoilemme, leikimme sormileikkejä tai opettelemme merirosvokoulun sääntöjä. Pääroolissa ovat aina kuitenkin kirjat ja niiden kautta esille nostamani aiheet. En osaisi vain lukea kirjaa, vaan haluan koota aiheen ympärille muutakin ja antaa lapsille virikkeitä ja herätellä mielikuvitusta. Apuna käytän käsinukkeja, pehmoeläimiä, soittimia tai muuta rekvisiittaa. Vaikka ryhmäkoot ovat suuria (50–200), niin lapset ovat kuunnelleet korva tarkkana ja heittäytyneet mukaan satujen tapahtumiin ihan kaikki, iästä riippumatta. Rakastan satunäytelmien pitämistä lapsille. Aiheen keksittyäni heittäydyn suunnitteluun. Keksin mitä teen, miten saan kirjat kiedotuksi mukaan ja millä tavalla saan lapset osallistumaan ja yllätetyiksi. Rakennan kulisseja kierrätystavarasta kuten pahvilaatikoista, kankaista ja vanuista. Pukiessani roolivaatteen päälle, muutun toiseksi ja heittäydyn täysillä esitykseen. Purjehdin lasten kanssa merirosvokapteeni Punalettinä luurankosaarelle, noitana taioin lapsille suklaamunia ja prinsessana etsin lasten kanssa omaa valtakuntaa ja taistelimme lohikäärmeitä vastaan. Nalletohtorina sain kunnian hoitaa parin tunnin aikana monta rakasta pehmolelua. Nautin kun lapset elävät mukana tapahtumissa, eivätkä malta pysyä paikoillaan, vaan haluavat olla mukana sadussa. 13


Tunnen nöyrää kiitollisuutta palautteesta, jota olen tekemästäni työstä saanut lapsilta ja hoitajilta. Teen sitä rakkaudesta lapsiin ja kirjoihin. Nautin kun saan johdattaa lapset satujen taikamaanhan, ihan vain pieniä satuantenneja avaamalla. Terhin idea oli myös alkaa tarjota Nurkkakammaria lasten syntymäpäivien juhlapaikaksi. Kirjasto halusi tarjota perheille ilmaisen tilan, jossa kuka tahansa voi viettää syntymäpäiviä. Talvisin synttäreitä voi viettää lauantaisin ja kesäisin koska tahansa kirjaston aukioloaikoina. Synttärijuhliin saa kirjastosta lainaksi synttäripaketin, joka sisältää kirjoja, pelejä, askarteluvinkkejä ja viirejä koristeluun. Juhliin voi lainata myös nukketeatteria, satutuokiomattoja sekä ongintavälineitä. Synttäri-idea on otettu ilolla vastaan ja tilassa pidettiinkin vuonna 2018 jo monet iloiset syntymäpäiväjuhlat. Kirjastonjohtaja Sini Mäkinen, Nurmon kirjasto Kirjastovirkailija Terhi Niemistö, Nurmon kirjasto

Monipuolista toimintaa Ylistaro-talolla Ylistaron monipalvelukirjasto muutti vuonna 2016 Ylistaro-talolle. Entisistä palvelutoimiston tiloista remontoitiin ajanmukaiset kirjastotilat, ja kirjasto muuttui samalla omatoimikirjastoksi. Hiljentyneet viraston tilat saivat taas uutta elämää. Samoissa tiloissa kirjaston kanssa toimii edelleen joitain kaupungin palveluja, mm. tekniikkakeskus, maaseutupalvelut sekä nuoriso-ohjaajan toimisto. Ylistaron kirjasto hallinnoi talon upeita kokoustiloja: 60-paikkaista auditoriota, 40 hengen kahviotilaa, jossa on myös hyvin varusteltu keittiö sekä Matti Pohto -kamaria, jossa on Matti Pohto näyttelyn lisäksi kokoustilat 20 hengelle. Ylistaron alueella ei juuri muita kokous- ja tapahtumatiloja ole, ja nämä ovatkin ahkerassa käytössä. Vuonna 2018 tiloissa oli yhteensä yli 300 varausta. Tiloja käyttäviä toimijoita, pääasiassa yhdistyksiä ja seuroja, on kymmeniä. Kirjasto käyttää tiloja myös omiin tapahtumiinsa. Kahviossa on näyttelytila, jossa on vaihtuvia näyttelyitä ympäri vuoden.

14

Kirjasto palvelee Ylistaron aluetta monipuolisesti. Kirjaston aineistot ja palvelut ovat käytettävissä vuoden jokaisena päivänä. Tämän lisäksi kirjaston kokoustilat palvelevat ylistarolaisia yhdistyksiä, seuroja ja muita toimijoita.


Lukuja vuodelta 2018 Kirjastopalvelujen käytön positiivinen kehitys jatkui Seinäjoella. Sekä lainaus että kävijämäärät kasvoivat, samoin tapahtumiin ja käyttäjäkoulutuksiin osallistuminen. Prosentuaalisesti suurinta kasvu oli elektronisissa aineistoissa eli e-kirjoissa, e-äänikirjoissa ja e-lehdissä. Tilastokatsauksessa verrataan vuotta 2018 edellisvuoteen ja käsitellään myös eri toimipisteiden ja aineistolajien tilannetta.

Lainaus Fyysisten teosten kokonaislainaus vuonna 2018 oli 1 454 700 lainaa, mikä on peräti 6,3 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Ylivoimaisesti eniten lainattiin edelleen fyysisiä kirjoja, joita oli lainoista 80 prosenttia. Kirjalainauksen kasvu edellisvuoteen oli 6,5 prosenttia. Lainojen kasvu ei jakautunut tasaisesti, ja tarjosi myös hienoisen yllätyksen: sekä lasten että aikuisten puolella voimakkain prosentuaalinen kasvu oli tietokirjoissa. Kun luvut sijoitetaan kaavioon ja otetaan vertailukohdaksi myös vuodet 2015 ja 2016, nähdään, että ylivoimaisesti eniten lainataan lasten kaunokirjallisuutta ja sen kasvu on myös voimakasta.

15


Elektronisten aineistojen suhteen vuotta 2018 voi pitää merkittävänä kasvun vuotena. Vaikka volyymit vielä ovat fyysisten aineistojen lainaukseen verrattuna pienet, ne kasvoivat prosentuaalisesti hurjasti. Tosin e-kirjakokoelma, samoin suurin osa e-aineistoista, on koko Eepoksen yhteinen, joten yksittäisen kirjaston käyttäjäluvut pystytään saamaan vain likimain jakamalla kokonaislainaus ja -kokoelma asukasluvulla.

E-kirjakokoelman kokoa ei voi suoraan verrata fyysisten kirjojen kokoelmaan, sillä ekirjojen lisenssit ovat usein määräaikaisia ja jossakin palvelussa saattaa kirjoja olla asiakkaan saatavilla satoja tuhansia, mutta niitä ei lasketa yhteen yksittäin ostettujen kirjojen kanssa. Kaikkiaan perinteiset kirjastotilastot tuntuvat taipuvan e-aineiston ja sen käytön mittaamiseen vielä hiukan kankeasti. Tilastojen mukaan e-kirjakokoelma kasvoi alle kaksi prosenttia edellisvuodesta, mutta lainat yli kaksinkertaistuivat. Vuonna 2017 lainaus oli 2 800, kun se vuonna 2018 oli 5 800. Selvän kasvupiikin lainauksessa teki e-äänikirjojen saapuminen paremmin kirjastoasiakkaiden ulottuville.  Myös e-lehtien lainamäärät liki kolminkertaistuivat.

E-musiikin käyttökerrat sen sijaan vähenivät. Muukin musiikin lainaus (nuotit ja musiikkiäänitteet) oli hienoisessa laskussa. Musiikkitapahtumiin kuitenkin osallistuttiin vilkkaasti, samoin musiikkitila Pommari oli todella kovassa käytössä.

16


Lähetetyt ja saapuneet kaukolainat vähenivät radikaalisti. Vuonna 2018 Seinäjoen kaupunginkirjastolla ei enää ollut maakuntakirjastovelvoitteita eikä -rahaa. Siitä syystä kaukolainaukseen määriteltiin lainaavalle kirjastolle maksu, joka kattaa osan kustannuksista. Kirjaston omien asiakkaiden kaukolainatarpeet tulevat todennäköisesti osin tyydytettyä Eepos-kokoelman ja -kuljetusten avulla. Toimipisteittäin tarkastellen kokonaislainoissa tapahtui edellisvuoteen verrattuna seuraavanlaista kehitystä:

Kävijät ja tapahtumat Kokonaiskävijämäärä oli 511 422. Se jakautui toimipisteittäin seuraavasti:

Pelkät laina- ja kävijämäärät kuvaavat kuitenkin nykykirjaston palveluja ja käyttöä vain osittain. Asiakkaille tarjotaan lisäksi paljon erilaisia käyttäjäkoulutuksia, tapahtumia ja näyttelyitä.

17


Kirjaston tarjoamia käyttäjäkoulutuksia ovat mm. kirjastonkäytön opastustuokiot, digiopastukset ja kirjavinkkaukset. Niitä pidetään sekä aikuisille, nuorille että lapsille. Osa on avoimia, mutta suurin osa pidetään ennalta sovitulle ryhmälle, kuten koululuokalle. Käyttäjäkoulutus voi tapahtua joko kirjaston tiloissa tai esimerkiksi luokkahuoneessa. Kaikkiaan käyttäjäkoulutuksia järjestettiin 500 kappaletta, joka on 28 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Käyttäjäkoulutuksista pääsi nauttimaan yli 7400 asiakasta.

Tapahtumien kirjo toimipisteissä oli hyvin laaja; satutuokiot, elokuvaillat, kirjailijavierailut, tiedeluennot, musiikkiesitykset ja pelipäivät muodostivat vain osan niistä. Tapahtumia järjestettiin kaikissa isommissa toimipisteissä yhteensä 560. Se oli 3,7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Valitettavasti osa tapahtumista jää kiireessä myös tilastoimatta, joten todellisuudessa määrä on isompi. Osallistujia tapahtumissa oli lähes 15 700, eli 12,7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Kummajaisten kirjasto veti Apilan täyteen jännityksestä kiinnostuneita. 18


Ylistaron ja Peräseinäjoen monipalvelukirjastojen palveluvalikoima on tavanomaista laajempi. Kirjastoasioiden lisäksi niissä mm. vastaanotetaan ja välitetään Kelan hakemuksia, neuvotaan ja opastetaan yleisesti kaupungin asioissa sekä jaetaan kaupungin lomakkeita. Peräseinäjoella varataan myös Kalajärven maavenepaikkoja ja myydään tennislippuja. Tilastojen mukaan esimerkiksi Peräseinäjoella kävi reilusti yli 200 Kelan asiakasta viime vuonna. Kirjastotoimenjohtaja Mervi Heikkilä


Profile for Seinäjoen Kaupunginkirjasto

Seinäjoen kaupunginkirjaston toimintakertomus 2018  

Advertisement