Page 1

TOIMINTAKERTOMUS SEINÄJOEN KAUPUNGINKIRJASTO

2017


Sisällys 3

Vuoden 2017 tarinat

4

Maakuntakirjastosta Eepos-kimpan

5

Weekends at the Surf Spots

keskuskirjastoksi 5

Eepos

6

Suomi 100 näkyi pääkirjastossa

8

"Kiitos kaupunginkirjasto hienosta haasteesta!"

9

Nuotinlukutaito on myös lukutaitoa!

10

Leirejä, passeja ja koiria – lukitoiminta Apilan lastenosastolla

11

6

Pääkirjaston kansainvälisyystiimi ja kielikahvila

12

Pääkirjaston elokuvaillat

12

Kirjastoautot Ilo ja Ykä liukkaalla radalla

13

Tapahtumia ja ennätyksiä Nurmossa

15

Voimaannuttavat runot ja tarinat

16

Matti Pohto -kamari Ylistaron kirjastoon

17

Tilastokatsaus 2013–2017

Kannen kuva ja taitto: Hanna Kotila, Seinäjoen kaupunginkirjasto

10

12


Vuoden 2017 tarinat Maailmaa hahmotetaan usein tarinoiden kautta. Kirjallisuutta tutkittaessa on löydetty kuusi tarinan arkkityyppiä: Ryysyistä rikkauksiin eli nousu onneen; Rikkauksista ryysyihin, eli vaipuminen kohti onnettomuutta; Mies kuopassa eli onnettomuus kohtaa, mutta siitä selvitään; Ikaros eli nousu onneen ja suistuminen sieltä; Tuhkimo, eli onni kohtaa ja sitten katoaa, mutta lopussa kaikki järjestyy taas sekä Oidipus eli onnettomuus, lupaus paremmasta ja lopullinen epäonnistuminen. (Tiede 9/2016) Seinäjoen pääkirjaston tarina vaikuttaa mielestäni ryysyistä rikkauksiin -tarinalta: ahtaista kirjastotiloista pääsimme hienoon Apilaan ja vanhakin tila remontoitiin. Viime vuonna juhlittu Suomi sata taas toi mieleeni Suomen tarinan. Se voisi olla vaikka Mies kuopassa, eli onnettomuus (sodat) kohtaavat, mutta niistä selvitään. Jostakin toisesta näkökulmasta, jonkin toisen mielestä, sekä Suomi että kirjasto voisivat kuitenkin saada aivan toisenlaisen tarinan. Ihminen siis tarvitsee tarinoita. Niiden kerrontavat ja jakeluvälineet kuitenkin muuttuvat aikojen saatossa. Selvää on, että kirja kertoo tarinan, niin kuin elokuva, tv-sarja ja vaikka lehden jatkokertomuskin. Mutta myös Facebook-päivityksissä on tarinoita, samoin Snapissa, WhatsAppissa ja muissa somen kanavissa. Tarinat voivat olla hyvinkin lyhyitä. Ne on kenties kerrottu sanoilla, kirjoituksella, kuvilla tai äänellä. Mutta tarinoita ne yhtä kaikki ovat. Ja tarinoita on hyvä osata tulkita. Kaikki tarinat eivät ole tottakaan, vaikka niin väittävät. On myös tärkeää, että jokainen saa oman tarinansa kuuluville. Ja että jokaisella on pääsy muiden tarinoihin. Yhteiset me-tarinat tuovat yksilölle arvokkaan tunteen kuulumisesta johonkin yhteisöön. Kirjasto on olemassa juuri siksi, että tarinat olisivat kaikkien saatavilla ja yhä enemmän myös siksi, että jokaisella olisi mahdollisuus tuoda oma tarinansa yhteiseen kudelmaan, ihmiskunnan tarinapeittoon, jota lakkaamatta kudotaan. Tätä työtä teemme mitä moninaisimmin keinoin, kuten tämä toimintakertomuskin osoittaa. Kiitos asiakkaille, henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille vuodesta 2017, sekin jätti jälkeensä monia unohtumattomia tarinoita. Mervi Heikkilä kirjastotoimenjohtaja

3


Maakuntakirjastosta Eepos-kimpan keskuskirjastoksi Valtioneuvosto antoi 16.2.1968 Seinäjoen kaupunginkirjastolle maakuntakirjaston tehtävät. Lähes 50 vuotta myöhemmin maakuntakirjastot lakkautettiin uuden kirjastolain mukaan. Maakuntakirjastot korvattiin vuoden 2018 alussa alueellista kehittämistehtävää hoitavilla kirjastoilla. Etukäteen tiedettiin, että kehittäjäkirjastoja tulee olemaan vähemmän kuin maakuntakirjastoja. Silti asetusluonnoksen julkistaminen Jyväskylän kirjastopäivien aikaan kesäkuussa oli yllätys kirjastoväelle, sillä kehittäjäkirjastoja oli vain yhdeksän aiemman 18 maakuntakirjaston sijaan. Seinäjoen järjestämät maakuntakirjastokokoukset ja koulutustilaisuudet antoivat vuosien aikana kirjastojen henkilöstölle mahdollisuuden päivittää osaamistaan ja vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia alan kehityksestä. Kun kirjastojen omat koulutusrahat ovat pieniä ja mahdollisuudet matkustaa vähäiset, lähellä järjestetyllä, maksuttomalla koulutuksella on ollut suuri merkitys ammattitaidon ylläpidossa. Alueellinen hankkeiden ohjausryhmä on ideoinut ja toteuttanut monia kirjastoille merkityksellisiä ja tuloksekkaita hankkeita, aina arviointiyhteistyöstä Eepos-kirjastokimpan syntyyn. Maakuntakokoelma ja Porstua-verkkopalvelu ovat vastanneet paikallishistoriallisen tiedon tarpeeseen ja säilyttäneet alueen kirjailijoiden ja muusikoiden tuotantoa. Maakuntakirjastotehtäviä on pidetty Seinäjoella tärkeinä ja mielekkäinä ja niiden hoitamiseen saatua avustusta tarpeellisena. Kaikki mahdolliset kanavat käytettiin, että Seinäjoki voisi jatkossakin toimia suomenkielisen Pohjanmaan kehittäjäkirjastona. Hyvistä perusteluista huolimatta opetus- ja kulttuuriministeriö antoi kuitenkin kehittämistehtävän Vaasan kaupunginkirjastolle, jonka toimialueena ovat Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kunnat. Vuosi 2017 oli Etelä-Pohjanmaan ja lähes koko suomenkielisen Pohjanmaan kirjastoille kaikesta huolimatta hyvä vuosi, koska 22 kunnan kirjastot muodostivat uuden Eepos-kirjastokimpan. Mukaan yhteistyöhön lähtivät kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat sekä kolme kuntaa Pohjanmaan maakunnasta ja kaksi kuntaa Keski-Pohjanmaan maakunnasta. Pitkään suunniteltu Eepos-kimppa aloitti toden teolla toimintansa helmikuussa. Eepos-kirjastot kehittävät edelleen toimintaansa omin hankkein. Kukin kunta hankkii aineistoa omaan kotiseutukokoelmaansa, mutta maakuntakokoelmaa ei enää kartuteta. Porstua-verkkopalvelu jatkaa entiseen malliin. Muille kirjastoille annetut kaukolainat muuttuivat maksullisiksi. Täydennyskoulutuksen järjestämisvastuu on nyt kehittäjäkirjastolla. Pyrimme aktiivisesti vaikuttamaan kirjastojen alueelliseen kehittämiseen. kirjastotoimen apulaisjohtaja Kirsti Länsikallio

4


Eepos Vuonna 2017 näki päivänvalon kirjastojen yhteenliittymä, joka sai nimen Eepos. Eepokseen kuuluvat kaikki Etelä-Pohjanmaan yleiset kirjastot ja lisäksi Kaskisen, Isokyrön, Laihian, Perhon ja Vetelin kunnankirjastot. Eepos ei syntynyt tyhjästä tai ilman valmistelua. Sen taustalla on vuonna 2014 tehty selvitys ja 2015 joulukuussa sen pohjalta tehty päätös kimpan perustamisesta. Alueen kirjastot kuuluivat aiemmin viiteen eri kimppaan (Krannit, Lakia, Oiva, Yty ja Seitti) ja lisäksi Ilmajoen kunnankirjasto ei kuulunut mihinkään yhteiskirjastojärjestelmään.

Eepoksella eli tiivistyvällä yhteistyöllä alueen yleisten kirjastojen kesken tavoiteltiin asiakkaiden tasaarvoisempaa asemaa, laadukkaiden kirjastopalvelujen säilymistä joka kunnassa, osaamisen parempaa jakamista kirjastoammattilaisten kesken sekä myös kustannussäästöjä kirjastopalvelujen tuottamisessa. Jotta nämä tavoitteet saavutettaisiin, päädyttiin siihen, että Eepos tarvitsee yhteisen kirjastojärjestelmän ja verkkokirjaston, yhteiset tietokannat (asiakas- ja aineistorekisterit), logistiikkajärjestelmän aineistojen kuljetusta varten sekä tietysti yhteiset käyttösäännöt ja maksut asiakkaille. Näitä kaikkia sekä monia muita käytännön asioita valmistelemaan perustettiin monia työryhmiä, joissa oli jäseninä sekä johtajia että muuta kirjastohenkilöstöä alueen kaikista kunnista ja kaupungeista. Mallia esimerkiksi Eepos-sopimukseen, käyttösääntöjen ja vaikkapa logistiikan suunnitteluun saatiin muilta isoilta kirjastokimpoilta, kuten Pirkanmaan Pikiltä, Turun seudun Vaskilta ja Keski-Suomen Keskikimpalta. Valtavaan urakkaan saatiin onneksi myös AVI:n valtionavustusta 150 000 €, joten pystyimme palkkaamaan hankepäällikön. Ylivoimaisesti suurin urakka taisi olla aineisto- ja asiakastietokantojen yhdistely eli konversio ja niin sanottu siivous. Verkkokirjastoksi Eepokselle valittiin OKM:n rahoittama ja Kansalliskirjaston ylläpitämä Finna, joka on kirjastoille ilmainen.

5


Eepoksen ensiaskeleet otettiin Seinäjoella 6.2.2017, kun ovet avattiin yleisölle konversion jälkeen. Käyttösäännöt toivat jonkin verran muutoksia mm. maksuihin, mutta asiakkaat ottivat ne hyvin vastaan. Erityisen ilahtuneita asiakkaat ovat olleet Eepoksen uusista kirjastokorteista, joita on valittavana kolmea eri väriä. Myös vanhat kirjastokortit toimivat edelleen ja yksi kortti riittää asiointiin koko alueella. Logistiikan ja yhteisen aineistorekisterin myötä asiakkaat voivat kuljetusmaksua vastaan tilata aineistoa mistä tahansa Eepos-kirjastosta ja myös palauttaa lainojaan mihin tahansa toimipisteeseen. Tämä toi asiakkaan ulottuville entistä laajemmat ja monipuolisemmat kirjaston kokoelmat. Erityisesti kustannussäästöä ja myös etua asiakkaille toivat Eepoksen yhteiset e-aineistot. Jo ensimmäisenä Eepos-vuonna päätettiin e-kirjat hankkia yhteisesti kaikille, mutta muiden e-aineistojen tarjonnassa oli joitakin eroja kuntien kesken. Eepokselle palkattiin myös yhteinen työntekijä, alueellinen kirjastokoordinaattori Jani Ikonen, joka oli aiemmin toiminut hankepäällikkönä. Hänen tehtävänsä on hoitaa yhteydenpitoa Eepos-kirjastojen kesken, toimia työryhmien sihteerinä sekä vastata mitä erilaisimpiin kirjastolaisten ja joskus myös asiakkaiden Eepos-kysymyksiin ja pulmiin. Ylintä päätösvaltaa Eepoksessa käyttää Eepos-johtoryhmä, johon kuuluvat kaikki alueen kirjastotoimenjohtajat. Seinäjoki toimii Eepos-kirjastojen keskuskirjastona ja johtaa yhteistyötä. Asiat valmistelee työvaliokunta. Eepoksen ensimmäinen vuosi meni kaikkiaan todella hienosti. Asiakkaat olivat ilahtuneita kuntarajojen osittaisesta liudentumisesta kirjastopalvelujen suhteen. Eniten päänvaivaa kirjastohenkilöstölle ja jonkin verran myös asiakkaille on puolestaan tuottanut aineistorekisteri, jossa on yhdistelyjen jälkeen vielä korjattavaa. Eepos-yhteistyö on kuitenkin vankalla pohjalla ja kirjastopalvelujen kehittämistä on ensimmäisen vuoden jälkeen hyvä jatkaa yhdessä. kirjastotoimenjohtaja Mervi Heikkilä

Suomi 100 näkyi pääkirjastossa Suomen itsenäisyyden juhlavuosi näkyi kirjaston toimipisteissä pääosin erilaisina tapahtumina. Monet toimijat järjestivät juhlallisuuksiaan kirjaston tiloissa, mutta monia tapahtumia oli myös kokonaan kirjaston vastuulla.

Kuva: Katariina Vestergård

6


Pääkirjaston merkittävimpiä panostuksia olivat kaupungin vapaa-aikatoimijoiden yhteiseen Yhdeksän matkalaukkua -teemaan liittyneet luonto- ja kirjallisuusmatkalaukku. Luontomatkalaukun kuukausi oli elokuu. Tuolloin kirjasto järjesti nuorille Instagramvalokuvakisan, johon saatiin paljon kuvia. Kisan voittajaksi julistettiin Aino Äijö lokakuussa luontovalokuvaillassa. Tuolloin luontovalokuviaan esittelivät myös tuomariston jäsenet Tomi Lähdesmäki, Antero Laasonen ja Antti Holappa. Kirjaston puolelta tuomarina toimi informaatikko Hanna Kotila. Kisan hieno voittajavalokuva herätti paljon myönteistä mielenkiintoa myös kirjaston somessa. Kuukauden päätapahtuma oli Käpälikön luontopäivät 18.–19.8, kaksipäiväinen, monipuolinen luontotapahtuma lapsiperheille ja varhaiskasvatukselle. Kirjasto koordinoi päivien järjestelyt ja mukana oli lukuisia yhteisöjä ja muita toimijoita.

Kirjaston oma ohjelmaosuus sisälsi luontosatutuokioita Satuladossa ja nukketeatterinäytelmän Kalle Kuunvalon kahvilassa, joka esitettiin ulkosalla lasten luontoreitin alussa. Päivät olivat menestys, sekä kävijämäärän, palautteen että mediahuomion osalta. Kävijöitä oli kahtena päivänä yhteensä 1000. Kirjallisuuden matkalaukku -kuukausi syyskuu sisälsi päätapahtumana Kirjakapsäkki-nimisen koko päivän tilaisuuden paikallisille kirjoittajille ja kirjallisuuden ystäville 10.9. Kirjaston yhteistyökumppaneina olivat Pohjanmaan kirjailijat ry ja Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto sekä paikalliset kustantamot. Lapsille ja nuorille järjestettiin 29.9. jännittävä iltatapahtuma ”Kummajaisten kirjasto”, joka sai asiakkaiden keskuudessa huikean suosion. Kauhuelokuvat, poskimaalaus, Haamu-satutuokiot, kummituskierrokset, 4H-yhdistyksen välipalapaja, photobooth-piste ja pakohuonepeli olivat kaikki suosittuja ja jonoa toimintapisteille riitti. Kävijöitä oli kaikkiaan 700. Varsinainen yleisömenestys olivat myös itsenäisyyspäivän etkot, joita juhlittiin pääkirjastossa 5.12. Samana päivänä kirjaston lukuhaasteen suorittaneet palkittiin lukujuhlassa. Kirjastotoimenjohtaja Mervi Heikkilä ja toimittaja, niksologi Anssi Orrenmaa juonsivat etkot. Lapsille oli tarjolla pinssipaja ja disko, kaikenikäiset saivat osallistua kirjastosuunnistukseen. Myös Maamme-laulu kajautettiin Lukuportaikossa ja näyttelijä Eija-Irmeli lahti esitti Naurava runoratsu koosteen.

7


Etkoja tähditti Laitakaupungin orkesteri (Charlotta Hagfors, Antti Paalanen, Teemu Vuorela, Petri Välimäki, Piia Kleemola ja Sami Silen).

"Kiitos kaupunginkirjasto hienosta haasteesta!" Syksyllä 2016 kirjastossa pohdittiin, millä tavoin juhlistaisimme Suomen satavuotista itsenäisyyttä. Yksi toteutettavaksi päätynyt idea oli sadan kirjan haaste. Haasteeseen osallistuville annettiin vuosi aikaa lukea sata kirjaa. Luettavaksi sai valita mitä vain kirjoja: tietoa, kaunoa, lasten-, nuorten- tai aikuistenkirjallisuutta. Muodollakaan ei ollut väliä ja mukaan laskettiin tavallisten kirjojen lisäksi äänikirjat ja e-kirjat. Sadan kirjan lukeminen on kova haaste, emmekä uskaltaneet odottaa valtavia osallistujamääriä, mutta halusimme lukemisen edistämisen nimissä haastaa ihmisiä kokeilemaan kuinka kävisi. Yllätyimme iloisesti, kun lukuhaastetta varten tehtyjä vihkoja sai tulostaa moneen otteeseen lisää. Myös media kiinnostui haasteesta heti aluksi ja sana levisi sitäkin kautta. Luettuja kirjoja listattiin ja niistä keskusteltiin Facebookiin tehdyssä ryhmässä. Ensimmäiset täydet lukuvihkot palautettiin jo keväällä, mutta syys-lokakuussa niitä alkoi palautua lähes päivittäin. Yllätyimme iloisesti uudelleen, kun niin moni oli saanut urakan suoritettua. Vihkoja palautui lopulta 162 kappaletta. Muutama himolukija oli saanut täyteen jopa kaksi. Vihkoissa oli laskettu sivuja, annettu kirjoille pisteitä, kommentoitu, piirrelty ja tehty tilastoja. Niistä näkyi, että ne olivat olleet mukana elämässä koko vuoden. Haastetta suunnitellessamme emme olleet osanneet ajatella, että se leviäisi Seinäjoen lähialueen ulkopuolelle. Sitä suoritettiin kuitenkin kauempanakin: Raattamassa ja Joutsassa, Espanjassa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Haasteen suorittaneet kutsuttiin 5.12. lukuhaastejuhlaan, jossa juotiin kakkukahvit ja osallistujat saivat diplomit. Tilaisuudessa kuultiin musiikkia ja muutaman haasteen suorittaneen tunnelmia. Espanjasta asti juhlaan tulleet sisarukset esittivät hienon runon lukemisesta.

8


Sydäntä lämmittivät kiitokset ja kommentit, joita haasteesta saimme. Sen aikana oli opittu lukemaan, oli löydetty uudestaan kaunokirjallisuus, oli kolminkertaistettu normaali lukumäärä. Upeaa oli kuulla haasteen suorittaneesta teinistä, jolla oli nuorempana ollut haasteita lukemisessa ja joka sai nyt sata kirjaa täyteen. Kotona ja koulussa oli kannustettu. Lukemisen edistämistä ryhmätyönä parhaimmillaan. Haaste osoitti kuinka tärkeää lukeminen ihmisille edelleen on. Saimme myös konkreettisesti nähdä, miten paljon kirjasto toimillaan voi lukuinnostukseen vaikuttaa. informaatikko Hanna Kotila, aikuisten palvelut

Nuotinlukutaito on myös lukutaitoa! Nuotit ja partituurit ovat musiikkikirjastojen perusaineistoa, musiikin käsikirjoitusta, joka vaatii ”lukutaitoa”. Nuottien lainaus on kasvanut huomattavasti pääkirjasto Apilan musiikkiosastolla. Varmasti vaikutusta on myös sillä, että nuotit ovat entistä paremmin nyt esillä. Nuottien digitalisoituminen on myös ollut muita aineistoja hitaampaa. Kirjastosta löytyy nuotteja ja partituureja sekä laulamiseen että eri soittimille ja kokoonpanoille sovitettuina. On soiton- ja laulunoppaita alkeista vaativampaan tasoon, laulukirjoja, kuoronuotteja, lastenmusiikkia, hittikokoelmia sekä säveltäjien, artistien ja bändien nuottikokoelmia ym. Mitä moninaisimpia nuotteja siis ”luetaan” tai opetellaan ”lukemaan”. Samasta musiikkiteoksesta voi olla myös useita erilaisia versioita. Esim. sävelkorkeus, soitinnus, sovitus tai vaikkapa vaikeusaste voivat vaihdella ja asiakkailla on näin ollen mahdollisuus vertailemalla löytää itselleen paras mahdollinen nuotinnos. Musiikkikirjasto tarjoaa aineistoja niin musiikin ammattilaisille kuin harrastajillekin. Tärkeimpänä tehtävänä on kuitenkin suuren yleisön musiikkiharrastusten tukeminen. Kannattaa siis suunnata kirjaston nuottihyllyjen äärelle, jos haluaa oppia soittamaan ukulelea tai esim. Kuutamosonaatin pianolla, jammaamaan jazzia saksofonilla, laulamaan popdiivojen tyyliin tai kajauttamaan serenadin kuoron kanssa muutamia esimerkkejä vain mainitakseni.

9


Sekään ei haittaa, jos ei ole omaa soitinta. Pääkirjastossa on hyvin varusteltu Pommariksi nimetty soittohuone, jossa voi soittaa kosketinsoittimia, kitaroita, rumpuja, ukuleleja, viuluja, kanteletta ja mandoliinia. Musiikkiosastolta voi lainata monia hyviä soitonoppaita, joten vaikkapa kitara käteen ja opettelemaan sointuja Pommariin! Nuottien ja soitonopetusvideoiden rinnalla on asiakkaiden käytettävissä nyt myös Rockway-palvelu, josta voi lainata kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla musiikin verkkokursseja omalle laitteelle. Pirjo Jaatinen, musiikkipalvelut

Leirejä, passeja ja koiria – lukitoiminta Apilan lastenosastolla Keväällä 2017 jatkoimme hyvän vastaanoton saanutta Kirjastorallia kaikissa Seinäjoen kaupunginkirjaston toimipisteissä. Ralli on suunnattu 2.–4.-luokkalaisille lapsille, joilla on vaikeuksia lukemisen kanssa. Kirjastorallipasseja jaettiin yli 500 koko Seinäjoen alueella. Passin tavoitteena on madaltaa kirjaston kynnystä ja houkutella lapsia kirjojen pariin. Palkinnoksi passin suorittamisesta lapset saivat valita joko uimahallilipun, elokuvalipun tai kirjan. Passi toi kirjastoon paljon uusia lapsia ja kokonaisia perheitä, jotka eivät olleet vuosiin käyneet kirjastossa! Syksyllä passin nimi vaihdettiin Löytöretkeksi. Lukitoimintaan haluttiin panostaa ja sitä koordinoimaan perustettiin moniammatillinen lukitiimi. Tiimi koostuu kirjastoammattilaisista ja erityisopettajista. Lukitiimissä syntyi idea Apila-leiristä. Pilottileirille saivat ilmoittautua kirjastoralliin osallistuneet 2. luokan oppilaat ja tulijoita olikin heti enemmän kuin leirille pystyttiin ottamaan. Laaja-alainen erityisopettaja Saija Kantanen oli vastuussa lukuharjoituksista ja -testauksista ja leiriemona toimi Maria Lehtola. Leirillä harjoiteltiin lukemista monipuolisesti, mutta rennosti ja innostavasti. Iltapäivisin lapset pääsivät tutustumaan eri kulttuurimuotoihin yhteistyössä lastenkulttuurikeskus Louhimon ja Seinäjoen Taidehallin kanssa. Leiri oli kaikin puolin onnistunut. Lasten lukitestitulokset paranivat merkittävästi ja palaute sekä lapsilta että vanhemmilta oli positiivista ja kiittävää. Eri lukikampanjoiden rinnalla kirjastossa on myös käynyt lukukoira. Keväällä lukukoira Sani aloitti vastaanottonsa ja syksyllä Sanin kaveriksi saatiin myös Oona-koira. Molemmat koirat ovat Kennelliiton virallisia lukukoiria. Lukukoiran tehtävänä on kuunnella lukijaa ja olla läsnä. Koira ei arvostele eikä huomauttele virheistä, hitaudesta tai epäröinnistä. Koiraa voi myös rapsuttaa ja halata. Syksyllä pääkirjastolla alkoi lukukerho 4.-luokkalaisille. Kerhossa on esimerkiksi askarreltu, pelattu erilaisia lauta- ja sanapelejä, tehty tieteellisiä kokeita sekä tietysti luettu. Toiveena on, että vielä useampi löytäisi tiensä kirjaston kerhoon. Marraskuussa saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus Celia huomioi kirjaston lukitoiminnan myöntämällä meille Celia-palkinnon. Palkinto myönnetään kirjastolle, joka on edistänyt merkittävästi kirjastopalveluiden saavutettavuutta. Palvelupäällikkö Outi Kytöniemi ja erikoiskirjastovirkailija Maria Lehtola, lasten ja nuorten palvelut

10


Pääkirjaston kansainvälisyystiimi ja kielikahvila Pääkirjastoon perustettiin alkuvuodesta 2017 kansainvälisyystiimi. Seinäjoen väestö ja samalla kirjaston asiakaskunta on kansainvälistynyt vuosi vuodelta. Englantia, venäjää, viroa ja monia muita kieliä kuulee puhuttavan hyllyjen välissä päivittäin. Yksi kirjaston vuoteen 2022 ulottuvan toimenpideohjelman painopistealueista on maahanmuuttajien palvelut. Lisäksi vuoden 2017 alusta voimaan tulleen uuden kirjastolain mukaan yleisen kirjaston tehtäviin kuuluu muun muassa edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Näitä palveluita ja tämän asiakasryhmän tarpeita pohtimaan kirjastoon perustettiin kansainvälisyystiimi, jossa on jäseniä kirjaston eri osastoilta. Mainittuja tehtäviä kirjasto voi toteuttaa tarjoamalla aineistoa, joka avaa näkökulmia eri kulttuureihin, tarjoamalla suomen ja muiden kielten oppimateriaaleja tai järjestämällä tapahtumia, joissa eri maista tulevat ihmiset voivat tavata toisiaan ja siten edistää kulttuurien välistä ymmärrystä. Suomalainen kirjasto monipuolisine palveluineen voi olla uusi kokemus muualta muuttaneille. Siksi onkin mukavaa, että suomen kielen kurssilaiset ja muut ryhmät käyvät tutustumassa kirjastoon, joka voi olla yksi portti suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Kielikahvila-toiminta alkoi syksyllä 2017. Syksyn aikana suomen kielen kielikahvila kokoontui joka toinen viikko pääkirjasto Apilassa. Kielikahvila on kulttuurien kohtauspaikka ja vapaamuotoinen keskusteluryhmä, jossa harjoitellaan kielen puhumista mukavassa ja rennossa ilmapiirissä ja tietenkin juodaan kahvia. Keskustelu voi liikkua etukäteen sovittujen teemojen ympärillä tai vapaasti aiheesta toiseen, myös erilaiset kieleen liittyvät pelit kuten Alias sopivat hyvin virittämään keskustelua. Kielikahvilassa on mahdollisuus harjoitella puhekieltä ja tavata uusia, erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Toisaalta kirjasto saa arvokkaita kontakteja asiakkaisiinsa. Kielikahvila on avoin kaikille, eikä varsinaisia kielitaitovaatimuksia ole. Toki suomen kielen alkeet on hyvä hallita, että pystyy seuraamaan keskustelua.

Syksyn aikana kahvilassa kävi osallistujia 10 eri maasta, mukana oli myös äidinkielenään suomea puhuvia. Vetäjänä toimi kirjaston henkilökunta. palvelupäällikkö Elina Kortesmäki, asiakaspalvelut

11


Pääkirjaston elokuvaillat Seinäjoen Apila-kirjastossa päätettiin loppukesästä 2013 kokeilla asiakkaille suunnattuja elokuvailtoja. Ideaa testattiin aluksi Apilan 1-vuotissynttäriviikolla elokuussa näyttämällä Roberto Rossellinin klassikko Rooma – avoin kaupunki. Esitys sai mukavan suosion, joten elokuvailtoja päätettiin jatkossakin järjestää aina kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona lokakuusta huhtikuuhun. Myöhemmin ajanjaksoa pidennettiin syyskuussa alkavaksi. Parin ensimmäisen vuoden ajan elokuvia näytettiin Apila-kirjaston Jaaksi-salissa, mutta Aalto-kirjaston remontoinnin jälkeen esitykset siirrettiin Aalto-kirjaston alakerrassa sijaitsevaan Studioon, joka soveltuu paremmin elokuvaesityksille. Tarkoituksena on alusta asti ollut esittää elokuvia ympäri maailmaa ja kaikilta aikakausilta, viime vuosien uutuuksista elokuvahistorian klassikkoihin. Vuonna 2017 jälkimmäistä kategoriaa edustivat mm. Yasujirõ Ozun Tokyo Story ja Alfred Hitchcockin Vertigo, uudempaa laitaa esim. Pablo Larrainin Jackie-elokuva. Elokuvailloissa käy noin kymmenen katsojan vakioporukka, mutta keskimäärin yleisöä on ollut 15–20. Uudemmat elokuvat näyttävät vetävän enemmän katsojia kuin klassikkojen esitykset. Tosin kaikkien aikojen yleisöennätyksen (noin 40 katsojaa) on kerännyt Pier Paolo Pasolinin Matteuksen Evankeliumi vuodelta 1964. Vakituisten esitysten lisäksi kirjastossa on ollut erikoisnäytöksiä, kuten kevään kauhuilta, ja teemallisia sarjoja, kuten syksyllä Suomi 100 -vuoden kunniaksi järjestetyt kotimaisen elokuvan näytökset. Kirjastossa järjestetään myös Lasten kinoa, jossa esitetään kotimaisia ja ulkomaisia lastenelokuvia eri aikakausilta. Vauvakino sen sijaan on tarkoitettu vanhemmille/hoitajille ja pienille lapsille. Niissä esitetään kaikenikäisille sallittuja aikuisten elokuvia. Elokuvan äänet ovat normaalia hiljaisemmalla, ja tilassa on himmeä valaistus. Kirjastossa on myös mahdollisuus lämmittää ruokaa sekä vaihtaa vaippoja. Studiossa lasta voi pitää sylissä, liikuskella ympäriinsä, ja salista voi myös halutessaan välillä poistua. Elokuvaillat ovat saavuttaneet vakiintuneen suosion kirjaston asiakkaiden keskuudessa, ja palaute on ollut myönteistä. Juuri ennen viimeisimmän esityksen alkua eräs asiakas totesi: ”On taas kuukauden kohokohta”. Jarkko Parkkinen, musiikkipalvelut

Kirjastoautot Ilo ja Ykä liukkaalla radalla Kirjastoautonkuljettajan tulee ylläpitää ammattitaitoaan osallistumalla kuorma- ja linja-autonkuljettajan ammattipätevyyden jatkokoulutukseen. Sen erityistavoitteena on lisätä liikenteen ja kuljetuksien turvallisuutta. Lisäksi koulutuksessa kiinnitetään huomiota kuljettajan ammatillisiin valmiuksiin, terveyteen ja jaksamiseen. Viiden vuoden aikana pitää suorittaa 35 tunnin jatkokoulutus, keskimäärin siis yksi koulutuspäivä vuodessa. Helmikuun alussa Seinäjoen ja lähialueiden 17 kirjastoautonkuljettajaa kokoontui Jalasjärvellä sijaitsevalle liukkaan kelin ajoharjoitteluradalle ennakoivan ajon koulutukseen osana kuljettajan ammattipätevyyden jatkokoulutusta. Kirjastoautoja oli paikalla seitsemän.

12


Kirjastoautoja liukkaan kelin ajoharjoitteluradalla Jalasjärvellä. Suomen Liikennevalmennus Oy:n pitämässä koulutuksessa harjoiteltiin eri nopeuksilla erityisesti jarruttamista, väistämistä ja kaarreajoa liukkaalla kelillä. Jo pienikin nopeuden nosto lisäsi jarrutusmatkaa huomattavasti. Väistäminen ja kaarreajo hankaloituvat merkittävästi vauhdin kasvaessa. Koko päivän kestäneen koulutuksen aikana ehdittiin tehdä useita toistoja. Tällainen käytännönläheinen harjoittelu on paras mahdollinen tapa järjestää kuljettajan ammattipätevyyden jatkokoulutusta ja kirjastoautonkuljettajan ylläpitää ajotaitoaan. Ilossa laskua, Ykässä kasvua Tilastojen valossa vuosi 2017 oli kirjastoautoissa hiukan epätasainen. Edellisvuoteen verrattuna yhteislainaus laski hieman, 1,2 prosenttia, mutta Iasku kohdistui Ilo-autoon, kun taas Ykä-autossa lainaus kasvoi peräti 9,1 prosenttia. Molempien autojen kävijämäärä oli hiukan pienempi kuin edellisvuonna. palvelupäällikkö Pasi Selin, kirjastoautopalvelut

Tapahtumia ja ennätyksiä Nurmossa Vuosi 2017 osoittautui erittäin vilkkaaksi ja vaihtelevaksi monellakin tapaa. Ehdottomasti vuoden suurin saavutus oli lainalukujen valtava nousu. Nurmon kirjasto teki kaikkien aikojen lainaennätyksensä 174 581 lainalla. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi aloitettiin syksyllä Haaste 10 000 -kampanja. Kampanjan avulla oli tarkoitus tuoda esiin Nurmon kirjastoa lähikirjastona ja kasvattaa lainalukuja 10 000 lainalla. Tavoite oli korkealla, sillä edellisvuoden lainaluku oli kasvanut noin 3000 lainan verran. Asiakkaat ja koululaiset lähtivät kampanjaan innolla mukaan ja lainamäärien kasvua seurattiin kirjaston aulaan pystytetystä mittarista ja viikoittaisista Facebook-päivityksistä. Loppuvuotta kohden alkoi olla selvää, että mittarin asteikko ei tule riittämään. Lainaluvun lopullinen kasvu olikin huimat 14 206 lainaa, joka vastaa reilusti yhden kokonaisen kuukauden normaalia lainalukua. Asiakkaille oli luvattu haasteen onnistumisesta kiitokseksi kahvitus, joka porkkanaleivoksineen järjestettiin vuoden 2018 alkupäivinä.

13


Myös kävijämäärät nousivat. Osaksi tämä oli ehkä monien tapahtumien ansiota. Syyskuussa toista kertaa järjestetty Moomma Nurmoos! -tapahtuma on Nurmon alueen toimijoiden yhdessä luotsaama koko perheen tapahtuma, jossa Nurmon keskustan alueella eri pisteissä järjestetään paljon erilaisia tilaisuuksia ja toimintaa samanaikaisesti yhden lauantain ajan. Järjestelyihin osallistuivat kirjaston lisäksi Nurmon Vapaapalokunta, Nurmon kappeliseurakunta, Nuorisotila KeNu, MLL:n Nurmon osasto, kansalaisopisto ja Nurmoo-seura. Kirjastossa esiintyi Lippe Äystö Timpuri Tanena, pidettiin kaksi satutuokiota, etsittiin piiloon mennyttä Sepeteus Sutta, ratkottiin tietovisaa, rapsuteltiin kaverikoiria ja muotoiltiin ilmapalloista miekkoja ja koiria. Kansalaisopiston piste oli myös kirjastolla, siellä tehtiin vaahtokarkkivartaita ja kokeiltiin nypläystä. Nurmooseuran vanhat filmit pyörivät Nurkkakammarissa. Tapahtumapäivän aikana kirjastolla kävi yli 1000 henkeä. Toinen vuoden suuri tapahtuma oli Halloweenilta, johon panostettiin paljon. Koko kirjasto koristeltiin aiheen mukaisesti, yläkerran kokoustiloissa oli Kreivi Kimblen peliluola ja non-stop elokuva ja illan mittaan ratkottiin huippujännittävää Kaarina Kuristajan Verisen kruunun mysteeriä. Paikalla oli myös Esmeralda Ennenäkijä ennustajana, Karolina Kalma Luustonen ja kauhukirjailija Jaana Ala-Huissi kertomassa kauhujuttuja sekä Agatha Ajankääntäjä ohjaamassa kauhuaskarteluja. Illan lopuksi esiintyi bändi, Likaiset sielut, jonka tahdissa kirjaston henkilökunta ja lapset tanssivat hyllyjen välissä letkajenkkaa. Piipahtipa paikalla palokuntakin, tosin se ei kuulunut suunnitelmiin. Iltaan osallistui kirjaston henkilökunnan ja harjoittelijoiden lisäksi nuorisotoimen väkeä ja kaikki olivat pukeutuneet erinomaisen kauhistuttavasti. Illan aikana paikalle osui myös tavallisia asiakkaita, jotka kännyköiden valossa etsivät kirjoja pimeistä hyllystä. Vuoden mittaan aloitettiin monta uutta toimintoa. Läksykerho jatkui edellisvuodesta joka tiistai, mutta uutena mukaan tuli syksyllä lukupiiri sekä novellikoukku. Lukupiiri ja novellikoukku kokoontuivat kerran kuussa. Uutena palveluna asiakkaille aloitettiin myös kotipalvelu, johon löytyi heti monta asiakasta sekä yhteisöistä että yksityisistä ihmisistä. kirjastonjohtaja Sini Mäkinen, Nurmon kirjasto

14


Voimaannuttavat runot ja tarinat Seinäjoen lähikirjastot (Nurmo, Ylistaro ja Peräseinäjoki) saivat hankerahaa vuosille 2017 ja 2018 toteuttaakseen viiden runoillan sarjan. Hankkeen tavoitteena on runojen ja tarinoiden tunnetuksi tekeminen sekä ihmisten havahduttaminen siihen, että kirjallisuudella on terapeuttinen vaikutus erilaisissa elämäntilanteissa. Runoiltojen tarkoituksena on tavoittaa eri yhteistyötahojen kautta myös niitä ihmisiä, jotka eivät käytä kirjastoa. Runoiltojen sarja aloitettiin toukokuussa 2017 murrerunoilla. Peräseinäjoella ja Nurmossa esiintyivät Maire Loppi ja Tero Järvinen ja Ylistarossa Maire Loppi ja Sisko Thors. Tero Järvisen parisuhderunot huvittivat yleisöä: ”Kaikkeni annan, mutta silloon en, kun on hyvä hiihtokeli. Kaikkeni annan, mutta silloon en, kun oluelle kutsuu leijonaveli.” Vaikka ajankohta oli jo melko keväinen, murrerunoillat onnistuivat hyvin ja keräsivät mukavasti yleisöä. Syksyllä Ylistaron kirjasto toteutti kokonaisen päivän omaishoitajille ja kirjaston yhteistyökumppaneina olivat Lakeuden omaishoitajat, Ikäkeskus, Ylistaron Soroptimistiklubi ja Lions-klubi. Kirjailijavieraana oli Arto Juurakko ja päivä suunnattiin erityisesti vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Juurakko esiintyi omassa tilaisuudessaan saman päivän iltana Nurmon kirjastossa. Peräseinäjoen kirjasto suuntasi lokakuun runoillan seurakunnan sururyhmäläisille ja kutsu runoiltaan lähetettiin seurakunnan sururyhmän kutsun mukana. Illan otsikkona oli Kaipauksen siivin ja runoilijavieraana oli Sointu-Sisko Parviainen. Kolmanteen runoiltaan ennen joulua 2017 kutsuttiin esiintyjäksi Runomies Reijo Vähälä. Nurmossa ja Peräseinäjoella Vähälä esitti joulurunoja, joita yleisö sai toivoa. Myös joululauluja laulettiin ja Peräseinäjoella toivottiin esitettäväksi mm. Oiva Paloheimon runo Joulupukki ja papukaija, joka oli tuttu toivojalle alakouluajoilta. Ylistarossa Reijo Vähälän aiheena olivat isänmaalliset runot. Reijo Vähälän runoilta kiinnosti sellaista väkeä, joka ei yleensä kirjaston kirjallisuusilloissa käy. Runohanke jatkuu vielä keväällä 2018 ja silloin on tarkoitus toteuttaa toiverunojen ilta ja pienimuotoinen kirjoittajakurssi.

Peräseinäjoen monipalvelukirjaston vuosi Peräseinäjoen kirjaston lainaus nousi hiukan verrattuna vuoteen 2016, mutta kävijöitä kirjastossa liikkui huomattavasti enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Satutuntien määrää lisättiin ja erittäin suosittu oli myös kerran viikossa kokoontuva kirjastokerho, joka toi mukavaa koululaisten vipinää myös muihin arkipäiviin. Satutunneilla, kirjastokerholla ja lukukoiralla tuettiin lasten lukemista. Peräseinäjoen kirjasto oli mukana myös koko Seinäjoen kirjastolaitoksen yhteisissä lukukampanjoissa: lukuhaaste kaikenikäisille, kesäpassikisa koulujen kesäloman aikana ja kirjastoralli. Aikuisten lukemista kirjasto aktivoi runohankkeen lisäksi kirjallisuuspiirillä ja aikuisille suunnatuilla kirjavinkkauksilla, ja kevättalvella kirjasto sai kirjailijavieraaksi Unto Katajamäen, jonka vierailu selkeästi lisäsi teosten kysyntää. kirjastonjohtaja Merja Koski-Aho, Peräseinäjoen monipalvelukirjasto

15


Matti Pohto -kamari Ylistaron kirjastoon 7.3.2017 Matti Pohdon syntymästä tuli kuluneeksi 200 vuotta ja Ylistaron kirjastossa juhlittiin omaa kansallissankaria monin juhlallisin menoin. Matti Pohto, Kirja-Matti eli Veisu-Matti syntyi Ylistarossa, Hölsölässä, Yli-Pohtolan talossa 7.3. 1817. Hän kuoli viimeisellä keräysmatkallaan 30.7.1857 Viipurin pitäjän Nuoraan kylässä, jossa hän joutui verityön uhriksi. Matti Pohto aloitti kirjojen keräämisen 21-vuotiaana. Hän kiersi Etelä-Pohjanmaan lisäksi Etelä-Suomessa, Savossa ja Karjalassa. Pohdon elämän tärkein vaihe oli vuoden 1847 jälkeen tutustuminen F. W. Pippingiin, Turun yliopiston historian professoriin ja Akatemian kirjastonhoitajaan. Suurin osa Turkua paloi vuonna 1827 ja Akatemian kirjastokin tuhoutui perin pohjin, 40 000 nidoksesta pelastui vain 800 nidosta. Matti Pohto keräsi Suomessa painettua ja Suomea koskevaa kirjallisuutta ja hän onnistui pelastamaan osan Turun palossa tuhoutunutta Fennica-kirjallisuutta.

Kirja-Matin koulun oppilaat kunniavartiossa Matti Pohdon muistomerkillä juhlapäivänä vuonna 2017

Matti Pohto on esikuva, jonka lukuhalu, vaellushalu, säästäväisyys ja halu pelastaa suomalaista kulttuuria tekivät hänestä kansallisen suurmiehen. ”Minkä Turun palo tuhosi Suomen kirjallisuutta, sen Matti Pohto keräten pelasti”. Lause on peräisin Matti Pohdon muistopatsaasta, joka pystytettiin nykyisen Kirja-Matin koulun puistoon, Ylistaroon, vuonna 1957.

Kamarissa on esillä valokuva kelkkaa vetävästä Matti Pohto -nukesta, jonka Ylistaron Nuorisoseura vei tuliaisina 12.3.1957 Helsingin Etelä-Pohjalaiselle osakunnalle.

Matti Pohdon elämäntyö ei saisi milloinkaan painua unohduksiin, niin merkittävä oli tämän miehen tie kerjäläispojasta suurmieheksi. Ylistaron kirjasto halusi kunnioittaa ja nostaa esiin Matti Pohdon kansallisesti merkittävän elämäntyön nimeämällä Ylistaron kirjastossa sijaitsevan entisen kunnanjohtajan työhuoneen Matti Pohto -kamariksi.

16


Matti Pohto -kamarissa on pysyvä pienoisnäyttely melko tuntemattomaksi jääneestä, mutta Suomen kirja- ja kirjallisuushistorian kannalta merkittävästä miehestä. Kamaria voi varata kokoushuoneeksi tai pienryhmätilaksi. Matti Pohdon syntymäpäivää juhlistettiin myös kunniakäynnillä Pohdon muistomerkillä, liputuksella, kahvituksella ja pääjuhlalla, jonka juhlapuhujaksi saapui kirjailija, teatteriohjaaja Juha Hurme. Kamarissa on esillä vanhoja kirjoja, joista yksi on painettu Pohdon syntymävuonna 1817. Nämä kirjat voisivat olla Kirja-Matin kokoelmista. Kuvassa on myös Matti Pohdon mitali, joka on painettu 1967, 150 vuotta Pohdon syntymän jälkeen.

kirjastonjohtaja Anneli Lallukka, Ylistaron kirjasto

Tilastokatsaus 2013–2017 Vuosi 2017 Seinäjoen kaupunginkirjaston toimipisteistä tehtiin viime vuonna yhteensä 1 367 800 lainaa. Kasvua edellisvuoteen oli peräti 4,2 prosenttia. Myös kävijämäärä kasvoi reippaasti, 5,7 prosenttia. Kävijöiden kokonaismäärä oli 507 844. Suurinta lainauksen kasvu oli pääkirjastossa, mutta myös Nurmossa ja Ylistarossa kasvu oli hyvin merkittävää. Kirjastoautoista Ykä kasvatti lainojaan, kun taas Ilossa ne vähenivät. Muissa toimipisteissä lainauksen kasvu oli maltillisempaa. Kävijämäärän kasvu puolestaan painottui pääkirjastoon, Nurmoon ja Peräseinäjoelle. Lapset ahkerina Lasten ja nuorten kaunokirjallisuuden lainaus kasvoi eniten, peräti kahdeksan prosenttia. Lasten tietokirjojen lainaus puolestaan kasvoi 5,5 prosenttia. Aikuisissa kasvu oli maltillisempaa, sekä tieto- että kaunokirjallisuuden lainauksen kasvu oli noin kaksi prosenttia. Kaikkiaan lasten ja nuorten kirjalainoja oli Seinäjoella kahdeksan prosenttia enemmän kuin aikuisten. Kaikista lainoista kirjalainojen osuus on säilyttänyt ylivoimaisen asemansa muihin aineistoihin verrattuna. E-kirjalainoja Eepos-kirjastojen yhteisestä kokoelmasta oli 8430 kappaletta. Suomen juhlavuosi näkyi tilastoissa erityisesti tapahtumien määrässä. Kirjasto järjesti toimipisteissään peräti 442 tapahtumaa, jotka keräsivät noin 14 000 osallistujaa. Lisäksi muut toimijat järjestivät kirjaston tiloissa 121 tilaisuutta. Käyttäjäkoulutusta eli esimerkiksi kirjavinkkausta tai kirjastonkäytön opetusta pidettiin aikuisille ja lapsille yhteensä 390 tuntia ja osallistujia oli yhteensä 6400.

17


Pitkän aikavälin muutoksia joidenkin aineistojen lainauksessa Tilastoja on välillä hyvä tarkastella myös pidemmällä aikavälillä. Tällöin näkyy selvästi, miten suuret trendit, esimerkiksi kaupungistuminen, erilaisten aineistomuotojen ja laitteiden kehitys ja vaikkapa netin suoratoistopalvelujen yleistyminen näkyvät asiakkaiden lainauskäyttäytymisessä. Myös kirjaston ja kaupungin omat toimet, kuten esimerkiksi uudet kirjastotilat, sisältöjen avaaminen ja työ lukemisen edistämiseksi näkyvät tilastoissa. Lasten ja aikuisten lainauskäyttäytymistä ja hankintaa verrattaessa voi todeta, että kirjasto on reagoinut lasten ja nuorten aineistojen kasvaneeseen kysyntään lisäämällä juuri niiden aineistojen hankintaa.

18


Musiikin tilastoissa näkyy selkeästi cd-levyjen vähentynyt kysyntä, mutta lisäksi nuottien kysynnän kasvu. Myös nuottien hankinta on pyritty pitämään kysyntää vastaavalla tasolla. Suhteellisesti eniten lainaus on lisääntynyt konsolipeleissä, jossa kasvu 2016–2017 on ollut peräti 61 %, joskin kokoelmat ovat vielä pienet. Pieni yllätys tilastoissa on ollut elokuvien lainauksen jatkuva kasvu lisääntyneestä kaupallisesta, digitaalisesta tarjonnasta huolimatta. Elokuvien hankintaa ei kuitenkaan ole pystytty kasvattamaan kysynnän kasvua vastaavasti, sillä niitä on melko kallista ostaa kirjastokäyttöön. kirjastotoimenjohtaja Mervi Heikkilä

19


Toimintakertomus 2017  

Seinäjoen kaupunginkirjaston toimintakertomus vuodelta 2017

Toimintakertomus 2017  

Seinäjoen kaupunginkirjaston toimintakertomus vuodelta 2017

Advertisement