Page 1

sisailmauutiset.fi | sisailmayhdistys.fi

sisäilma Paremman sisäympäristön puolestapuhuja | uutiset kesä 2015

Risto Kosonen aloittaa työnsä Aalto-yliopiston LVI-professorina

Ympäristöministeriön uudet tilat Tavoitteena on energiankulutuksen puolittaminen

EU asettaa lisää sisäilmavaatimuksia Kalusteet otetaan mukaan M1-luokituksen


PÄÄKIRJOITUS

Vaihtelevaa pilvisyyttä tutkimuksessa ja koulutuksessa

Jorma Säteri, Toiminnanjohtaja Sisäilmayhdistys ry

Uusilla tiimivetäjillä tulee valitettavasti olemaan kova työ tutkimushankkeiden käynnistämisessä.

Sisäilma-alan koulutus ja tutkimus on kuin tämän kesän sää, viileää ja pilvistä muutamilla valonpilkahduksilla maustettuna. Sisäilmatutkimuksessa on tapahtunut sukupolvenvaihdos. Alan tutkimuksen pioneerit ovat jääneet hyvin ansaitulle eläkkeelle ja muun muassa Espoon, Kuopion ja Tampereen tutkimusryhmille on nimitetty uudet vetäjät. Viimeisimpiä hyviä uutisia ovat olleet Aalto-yliopiston sisäympäristötekniikan ja LVI-tekniikan professorinimitykset. Yliopistomaailman myllerryksen aikana on hienoa, että nämä virat on pystytty avaamaan ja täyttämään pätevillä professoreilla. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen sisäilmatiimien toiminta jatkuu näidenkin laitosten rahoitusleikkauksista huolimatta. Uusilla tiimivetäjillä tulee valitettavasti olemaan kova työ tutkimushankkeiden käynnistämisessä, kun Sipilän hallitus leikkaa sekä koulutuksen että tutkimuksen rahoitusta. Yksi viime vuosien valopilkuista on ollut RYM Oy:n Sisäympäristöohjelma, jonka jatkosuunnitelmat kärsivät SHOKrahoituksen lopettamisesta. Rahoitusta on siis haettava kovasti kilpailluista kansainvälisistä lähteistä. Tieteelliset yhteistyöverkostot korostuvat, ja esimerkiksi kansainvälinen sisäilma-

järjestö ISIAQ konferensseineen on tärkeä kontaktikanava. Hyvä esimerkki suomalaisten tutkijoiden arvostuksesta on Sloan-säätiön tuleva mikrobityöpaja Suomessa. Koulutuksella on merkittävä rooli sisäilmaongelmien ehkäisemisessä ja korjaamisessa. Ongelmien syntymekanismit ovat niin monitahoisia, että tietoa näistä pitäisi sisällyttää kaikkien rakentamisen ja kiinteistöpidon ammattilaisten koulutukseen. Kosteus- ja hometalkoissa tehtiin hyvää työtä pätevyysvaatimusten määrittelyssä, ja niitä on sittemmin viety ympäristöministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksiin. Asetuksissa annetut pätevyysvaatimukset luovat hyvän pohjan opetussuunnitelmien laatimisille eri oppilaitoksissa. Viime talven mittaan oltiin kovasti huolissaan LVI-tekniikan DI-koulutuksen jatkosta. Risto Kososen professorinimityksen johdosta pahimmat huolet voinee haudata ja toivoa, että Aalto-yliopiston opiskelijat jatkossakin löytäisivät LVI-tekniikan maisterikurssit. Ammattikorkeakouluista valmistuvat talotekniikan insinöörit ja ylemmät amk-tutkinnon suorittaneet tuovat alalle kipeästi tarvittua osaamista, mutta alan diplomi-insinööreille ja tohtoreille on tarvetta tulevaisuudessakin.

Sisäilmauutiset ISSN 1239-7563

Julkaisija Sisäilmayhdistys ry

Ilmoitusmyynti ja mediakorttitilaukset vaula.aunola@memedia.fi, 050 5965426 aila.laine-sarkkinen@sisailmayhdistys.fi

Kustantaja SIY Sisäilmatieto Oy

Ulkoasu vaula.aunola@memedia.fi

Päätoimittaja Jorma Säteri jorma.sateri@sisailmayhdistys.fi

Kannen kuva Ympäristöministeriö

www.sisailmauutiset.fi

Kirjapaino Uusimaa 2015 Toimittaja Esko Kukkonen | 050 3300 801 ausum@kolumbus.fi 4041 0763 Painotuote

2

SISÄILMAUUTISET 1 | 2015


16 22

Uusia vaatimuksia rakentamisen ja rakennusten asiantuntijoille.

Aalto-yliopiston vasta valittu LVI-professori Risto Kosonen esittäytyy.

27

- Hyvää sisäilmaa arvostavat sekä asiakkaat että työntekijät, Rauni Ahonen kertoo.

Sisäilmauutiset 1/2015 2 4 8 10 12 14 16 19 20 22 24 27 28 30 31

Pääkirjoitus Ilmassa lyhyesti Risto Kosonen valittiin LVI-professoriksi Aalto-yliopistoon EU asettaa uusia sisäilmavaatimuksia Kalusteet on otettu mukaan M1-luokituksen Hannu Viitanen on tutkinut vuosia homeiden saloja Ympäristöministeriö muutti tehokkaisiin toimitiloihin Nyt rakennetaan ja korjataan sateelta suojassa Kosteus- ja hometalkoiden työmaakokouksen satoa Uusia vaatimuksia rakentamisen ja rakennusten tutkimisen asiantuntijoille Puheenvuoro: Rakennustarkastaja Kalevi Lammi Kampaamo sijoitti sisäilmaan Nanohiukkaset leijuvat työpaikoilla Otsoniveden teho ei aina riitä Sisäilmayhdistyksen kannattajajäsenet 2015

HENKILÖKUVASSA:

Hannu Viitanen on tutkinut vuosia homeiden saloja. Sivu 14

Nanohiukkaset leijuvat monilla työpaikoilla. Sivu 28

SISÄILMAUUTISET S ISÄ IS IS SÄ Ä IILM ILMA IL LLMA LM MA M MAU AU UU U UTI UT T SE TI SET T 1 | 22015 015

3


ILMASSA RAKENNUSTEN ENERGIASEMINAARI 8.10.2015 FINLANDIA-TALOSSA

SISÄILMAPAJA 7 – ALAKKO NÄÄ MUA?

KOKOPÄIVÄN seminaarissa kokoontuvat rakennusten energia-asioiden päätöksentekijät ja vaikuttajat; rakennuttajat, kiinteistöjen omistajat, suunnittelijat, rakennusliikkeet ja laitetoimittajat. Seminaarissa käsitellään EU:n asettamien vaatimusten toteutuksen lisäksi mm. uusia toimintamalleja energiatehokkuuden parantamiseksi, uusiutuvia viranomais-vaatimuksia, energiatehokkaita rakennuksia ja teknisiä ratkaisuja sekä niillä saavutettuja energiasäästöjä. Seminaari on osanottajille maksuton. Puhujina seminaarissa on

SISÄILMAPAJA7 järjestetään 11. -12.11.2015 Oulussa Hotelli Lasaretissa ja pääteemana on sisäilman parantaminen yhteistyössä. Teemalla ”Alakko nää mua” paja haastaa yhteisiin toimiin paremman sisäilman puolesta. Sisäilmaongelmiin ja niiden ratkaisemiseen pureudutaan mm. seuraavin aihein: Lainsäädännön ja määräysten ajankohtaiset asiat. Esillä on myös esimerkkejä erilaisista yhteistyömalleista. Miten rakennusvalvonta ja muut viranomaiset yhteistyössä voivat vaikuttaa uusien ja korjattavien rakennusten parempaan laatuun ja terveellisyyteen? Käytännön esimerkkejä ja keskustelua ongelmakohteiden korjauksista sekä rakennuttamisen uusista käytännöistä, joilla tulevaisuuden ongelmia pyritään poistamaan. Keskiviikkona 11.11. Oulun kaupunki järjestää iltavastaanoton kaupungintalolla. Kaupungin vastaanoton jälkeen pajatanssit tanssitaan Uudella Seurahuoneella. Sisäilmapaja7 on maksuton tilaisuus mutta ilmoittautuminen on välttämätöntä. Mukaan mahtuu n. 350, joten muista varata paikkasi ajoissa! Ilmoittautuminen avataan Sisäilmayhdistyksen verkkosivulle tiistaina 15.9.2015. www.sisailmayhdistys.fi

huippuasiantuntijoita rakennus- ja energia-alan eri sektoreilta sekä ulkomailta että Suomesta. Tilaisuuden järjestää FINVAC (SuLVI, VSF, LIVI/RIL, Sisäilmayhdistys). Yhteistyössä ovat mukana Kiinteistöliitto, RAKLI, Motiva, Talotekniikkateollisuus, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL, Lämmitysenergiayhdistys, Talotekniikka-lehti ja Green Building Council Finland sekä monet alan yritykset. Sähköinen ilmoittautuminen avataan 17.8.2015 osoitteessa www.finvac.org. Lisätietoja seminaarista löytyy samoilta sivuilta.

RAKENNUSFYSIIKKA 2015 SEMINAARI PIDETÄÄN TAMPERE-TALOSSA 20. -22.10.2015 TAMPEREELLA järjestää Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan tutkimusryhmä yhdessä Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL kanssa kansallisen rakennusfysiikkaseminaarin. Seminaari on järjestetty joka toinen vuosi jo vuodesta 2007 lähtien. Seminaari pyrkii kokoamaan laajaalaisen kuulijakunnan rakentamisen eri osa-alueilta ja esitykset käsittelevät rakennusfysiikan tutkimuksen ja

4

SISÄILMAUUTISET 1 | 2015

käytännön sovellusten viimeisimpiä saavutuksia. Tämän vuoden Rakennusfysiikka 2015 -seminaariin on saapunut ennätykselliset 103 esitelmäehdotusta. Rakennusfysiikka 2015 -seminaarissa jaetaan nyt myös toista kertaa kosteusturvallisen rakentamisen palkinto, jolla halutaan korostaa rakennusaikaisen kosteudenhallinnan ja rakenteiden kosteusteknisen toimivuuden keskeistä roolia turvallisen,

terveellisen ja pitkäikäisen rakennuksen toteutuksessa. Kilpailun tavoitteena on nostaa esiin hyviä käytäntöjä, toteutustapoja ja tuotteita, joilla pyritään parantamaan rakennusten kosteusturvallisuutta. Kilpailu koskee sekä uudis- että korjausrakentamista.


RUOTSALAINEN VELJESJÄRJESTÖ SWESIAQ JULKAISEE OHJEITA SISÄILMAN TUTKIMISEEN SISÄILMASTON parissa työskentelevillä tutkijoilla ja asiantuntijoilla on omat järjestönsä muuallakin kuin Suomessa. Näitä eräänlaisia Sisäilmayhdistyksen veljesjärjestöjä on Ruotsissa, Norjassa ja Hollannissa. Muissa maissa alan tutkijat ovat suoraan kansainvälisen yhteisjärjestön ISIAQn jäseniä. Ruotsin SWESIAQ on tavallaan myös kummijärjestömme, se perustettiin vuonna 2000 Otaniemessä HB- kongressin yhteydessä pitkälti suomalaisen mallin mukaan. Vuosien mittaan SWESIAQ on ottanut kuitenkin hieman toisenlaisen ja meikäläisestä poikkeavan roolin sisäilmaasioiden edistämisessä. Sillä on jäsenistöä suunnilleen saman verran kuin meillä, mutta se ei ole saanut mukaan rakennusalan teknistä väkeä juuri lainkaan. Mukana on alan tutkijoita eri puolilta Ruotsia, ja pääpaino on vahvasti terveyteen liittyvässä tutkimuksessa. Myöskään Sisäilmastoseminaarin kaltaisia tapahtumia ruotsalaisilla ei toistaiseksi ole ollut ohjelmassa. Heillä ei myöskään ole omaa lehteä, vaan ainoastaan netissä ilmestyvä oma tiedotuslehti. Heillä ei ole myöskään ollut sisäilmasto- ja rakennusmateriaalien M 1 - luokituksen kaltaisia aktiviteetteja. Sen sijaan SWESIAQ on ollut aktiivinen tutkimuksessa, ja yhdenmukaisten tutkimusmenetelmien kehittämisessä. Ruotsissa ei esimerkiksi ole samankaltaista yhtenäistä asuntojen ja vastaavien tilojen sisäilmaongelmien tutkimusohjetta, kuin meillä on asetusten ja STM:n antamien ohjeiden ja niitä täydentävien opaskirjojen kautta. Asuntojen sisäilman laadun selvitykset tehdään siis lähinnä kuntien antamien ohjeiden mukaan. SWESIAQ on tunnistanut ongelman ja siksi se on julkaissut aiheesta oman ohjeensa. Sen laatimisessa on käytetty hyväksi Suomen lainsäädäntöä ohjeineen ja oppaineen. Mikrobitutkimukset ja etenkin sisäilmaan liittyvät mikrobimääritykset ovat myös Ruotsissa vaikeasti ratkaistava ongelma. SWESIAQ julkaisikin viime talvena oman oppaansa tästä

myös meillä ajankohtaisesta aiheesta, SWESIAQ:s råd för utredning av mikrobiell påväxt i byggnader. Opas sisältää arvioinnin monesta eri tutkimusmenetelmästä ja niiden soveltuvuudesta käytännön mikrobiongelmien tutkimiseen. Myös tehtävään liittyvät hyvinkin erilaiset laboratoriokäytännöt esitellään ja arvioidaan. Aiheesta käytiin yhdistyksen piirissä voimakasta julkista keskustelua, ja lopputulos on mielestäni melko lailla samankaltainen kuin meillä. Uudet nopeammat menetelmät olisivat tervetulleita, mutta ne ovat vielä turhan epäluotettavia, joten on tyydyttävä

vielä vanhaan kasvatusmenetelmään, joka on meilläkin toistaiseksi ainoa viranomaisten hyväksymä. Uuteen SWESIAQ julkaisuun kannattaa mielestäni ainakin alan asiantuntijoiden tutustua. SWESIAQ ottaa vastaan myös suomalaisia jäseniä. Jos Ruotsin kieli ei pelota, voi tietoja yhdistyksen toiminnoista ja julkaisuista hakea SWESIAQin nettisivuilta www.swesiaq.se. Matka kokouksiin on lyhyt ja järjestöllä on usein erittäin hyviä ajankohtaisia esityksiä ohjelmassa. EK

HELSINGIN YLIOPISTO KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUT WWW.HELSINKI.FI/PALMENIA

VTT:n henkilösertifiointiin valmentava koulutus

RAKENNUSTERVEYSASIANTUNTIJA RTA, 45 OP 19.11.2015 – 16.6.2017, Helsinki ja Turku Uuden asumisterveysasetuksen mukaisen koulutuksen sisältö: • Sisäympäristön epäpuhtaudet, terveysvaikutukset, tutkiminen ja torjunta, 13 op • Rakennusfysiikka ja fysikaaliset olosuhteet, kuntotutkimusmenetelmät, rakenne- ja tuotantotekniikka, juridiikka, 14 op • Ilmanvaihto ja ilmastointitekniikka, 3 op. Koulutukseen kuuluu lisäksi 15 op:n laajuinen opinnäytetyö. Monimuotoinen koulutus sisältää laajan verkko-opetuspaketin (mm. videoituja perusluentoja), joka mahdollistaa vuorovaikutteisen ja entistä syvällisemmän lähiopetuksen. Koulutuksen kokonaiskesto on noin 1,5 vuotta. Lähiopetusta on 2-3 päivää kuukaudessa. Osa lähiopetuksesta toteutetaan verkkovälitteisesti. Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut toteuttaa koulutuksen yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa.

Lisätietoja: http://campus.palmenia.helsinki.fi (haku koulutuksen nimellä tai kohdasta Luonnontieteet)

SISÄILMAUUTISET 1 | 2015

5


ILMASSA SISÄILMAYHDISTYKSEN UUSIA KANNATTAJAJÄSENIÄ 26.1.2015

Nora systems , Tampere yhteyshenkilö: Jouni Koivisto p. 03-2710600 fax. 03-2710650 info-fi@nora.fi

16.2.2015

Suomen Lämpömittari Oy , Helsinki yhteyshenkilö: Paula Nieppola-Kågström p. 09-4774560

• Julkisten tilojen kumipäällysteet Nora Systems löytyy Palveluhakemiston kohdasta Rakennusmateriaalit

• lämpömittarit • kosteusmittarit • hiilidioksidimittarit Suomen Lämpömittari Oy löytyy Palveluhakemiston kohdasta Mittauslaitteet

4.2.2015

4.3.2015 Suomen Tarkastustaito Oy, Kuopio yhteyshenkilö: Timo Peltonen, rakennusterveysasiantuntija, HTT-tavarantarkastaja p. 040-4844 697 • sisäilmatutkimukset • rakenteiden kuntotutkimukset • kosteusvaurioiden selvittäminen • kiinteistöjen kuntoarviot • asbesti- ja haitta-ainekartoitukset • korjaushankkeiden kustannusarviot, korjaushankkeen suunnittelu • rakennuttaminen ja valvonta

Laattapiste Oy, Vantaa Mestarintie 5, 01730 Vantaa yhteyshenkilö: Iiris Keinänen p. 09-878 031 info@laattapiste.fi Lisätietoja: www.laattapiste.fi

Suomen Tarkastustaito Oy löytyy Palveluhakemiston kohdasta Kuntotutkimus 13.7.2015

SISÄILMATIETOA JO VUODESTA 1990 LIITY JÄSENEKSI Mikäli haluatte liittyä Sisäilmayhdistyksen kannattajajäsenyritykseksi, ottakaa yhteyttä Aila Laine-Sarkkiseen, p. 040-7070201, aila.laine-sarkkinen@sisailmayhdistys.fi.

6

SISÄILMAUUTISET 1 | 2015

RAKTEKA, Tuusula Jokivarrentie 21, 05400 Jokela yhteyshenkilö: Jani Kallio p. 0400 883 308 jani.kallio@rakteka.fi Lisätietoja: www.rakteka.fi


SISÄILMAONGELMIA OLI JO VARHAISELLA KIVIKAUDELLA SISÄILMAAN liittyvät ongelmat eivät ole suinkaan tämän päivän keksintö. Tiede- lehti kertoi heinäkuussa nettisivuillaan, että jo 400 000 vuotta sitten varhaisella kivikaudella esi-isämme altistuivat haitallisille karsinogeeneille asuessaan luolissaan. Säilyneiden hampaiden perusteella on todettu, että heidän ongelmansa oli samankaltainen kuin tämän päivän pahin sisäilmaongelma: kehitysmaiden keittiöissä todettu palamisesta huoneeseen tulevien savukaasujen aiheuttama sisäilman laadun huononeminen siihen liittyvine kaikkine haitallisine terveydellisine seurauksineen. Tutkimus, josta alun perin raportoi Quaternary International, oli tehty Israelissa. Tässä Tel Avivin yliopiston johtamassa tutkimuksessa oli mukana myös tutkijoita Espanjasta, Britanniasta ja Australiasta. Tutkitut hampaat oli löydetty Qesemin luolasta, läheltä Tel Avivia. Luola on vanhastaan tunnettu

arkeologinen kohde, joka on ollut asutettu jo noin 400 000 vuotta sitten. Sieltä on löydetty ensimmäiset todisteet vakiintuneesta tulen käytöstä. On vielä tosin epäselvää, mikä ihmislaji luolassa on tällöin asunut. Tutkijat rikkovat tuoreessa tutkimuksessa myös yhden ennätyksen, sillä näin vanhaa hammasplakkia ei ole analysoitu näin tarkasti aiemmin. Tutkijat löysivät plakista myös tietoa varhaisten ihmisten ravinnosta ja mahdollisista epäpuhtauksille altistumisesta. Aiemmin samankaltainen analyysi on tehty Neandertalin ihmisten hammasplakille, mutta kyseiset hampaat olivat peräisin vain ajalta 40 000-50 000 vuotta sitten. Koska hampaat olivat näin vanhoja, tutkijoilla ei aluksi ollut suuria odotuksia sen suhteen, mitä plakista löytyisi. Siitä pystyi kuitenkin lukemaan yllättävän paljon. Plakista löytyi jälkiä puuhiilestä, mikä viittaa siihen, että luolassa

asuneet ihmiset altistuivat toistuvasti savulle ja samalla savun aiheuttamille terveysongelmille. Kyseessä lienee varhaisin todiste sisäilman huonon laadun aiheuttamasta altistuksesta. Plakin analyysi osoitti myös, että sen ajan ihmisten ravinto on ollut kasvipainotteista. Plakin rasvahappokoostumus viittasi pähkinöiden ja siementen syömiseen. Muiden arkeologisten todisteiden perusteella tiedetään, että luolan asukkaat söivät myös lihaa. EK

Pidä maksuton lehtitilauksesi voimassa! Tai tilaa Sisäilmauutiset ja uutiskirje kotiin tai työpaikalle! Suoritamme jakelutarkistusta ja vuoden 2016 alusta lähtien lähetämme lehden kaikille sen alla olevan lyyti-linkin kautta tilanneille. Käy siis jo varmistamassa lehden tilauksen jatkuminen osoitteessa: https://www.lyyti.fi/reg/sisailmauutisten_tilaaminen Sisäilmauutisten uutiskirje kertoo kuukausittain alan ajankohtaiset uutiset ja taustat. Tilaa uutiskirje osoitteessa: http://www.sisailmauutiset.fi/?page_id=55 Tilauksen peruutuksen voi tehdä täällä: https://www.lyyti.fi/group/sisailmauutisten_peruutus

SISÄILMAUUTISET 1 | 2015

7


TUTKIMUS JA KOULUTUS

Risto Kosonen valittiin LVI-professoriksi Aalto-yliopistoon Tuore professori haluaa tehdä tiivistä yhteistyötä alan yritysten kanssa ja asettaa opetuksen- ja tutkimuksen kehitystyön tavoitteeksi kansainvälisen tason. – Sisäilmaston tärkeät perusasiat ihmisten terveys ja hyvinvointi, on otettava riittävän hyvin huomioon rakennusten energiakysymyksiä ratkottaessa. TEKSTI ESKO KUKKONEN | KUVA AALTO-YLIOPISTO

K

esäkuussa Aalto-yliopiston LVI-tekniikan professoriksi nimitettiin tekniikan tohtori Risto Kosonen 1.9.2015 -31.8.2020 väliseksi ajaksi. Hän on toiminut aiemmin muutaman vuoden Aalto yliopiston adjunct professorina, joten hän on jo valmiiksi perehtynyt laitoksen toimintaan. Heti nimityksensä jälkeen Kosonen kutsui alan vaikuttajia yhteistyötapaamiseen syyskuussa. Tulevan tapaamisen keskeinen asia on käydä läpi LVI- ja talotekniikkakokonaisuuden kurssitarjontaa Aalto-yliopiston eri laitoksissa. Alalla on tehty suhteellisen paljon diplomitöitä professoria kohti. – Varsin monet diplomityöt ovat liittyneet energiatehokkuuteen, lisäksi suunnitteluprosessin kehittämiseen liittyviä töitä on tehty runsaasti viime aikoina, Kosonen kertoo. Syksyn aikana Kosonen haluaakin kuulla minkälaisia tutkimus- ja kehitystoiveita alan yrityksillä on.

Maisteritason opetusohjelmat uusitaan Risto Kosonen kertoo, että Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun energiatekniikan laitoksen maisteritason opetusta ollaan uusimassa ensi vuonna. – On ilmeistä, että suurempia muutoksia ei kuitenkaan tapahdu ja

8

SISÄILMAUUTISET 1 | 2015

sisäilmastoon liittyvät asiat säilyvät osana tutkimus- ja opetusohjelmaa energiakysymysten ohessa. – Yhteistyö rakennuspuolella toimivan sisäympäristötekniikan professorin Heidi Salosen kanssa tulee jatkossa olemaan tiivistä ja sisäilman laatuun vaikuttavien tekijöiden osalta hänen opetustaan tullaan hyödyntämään, kertoo Kosonen, jonka oman opetuksen pääsisältö on ilmanvaihdon- ja laiteratkaisujen suunnittelussa. Tutkimuksen ja myös opetuksen puolella Kosonen näkee työnsä painopistealueina sisäilmaston, taloteknisten järjestelmien toiminnan varmistamisen ja koko rakennuksen energiatalouden. Sisäilmaston kannalta ovat tärkeitä myös melu, akustiikka sekä automatiikka- ja valaistuskysymykset. Näiden aiheiden tutkimus ja opetus tapahtuu korkeakoulun sähkötekniikan laitoksella. Kososen mukaan niillä alueilla ei ole vielä ehkä saavutettu sisäilmaston kannalta riittäviä tuloksia. – Tärkeä asia rakennusten sisäilmaston ja energiatalouden hallinnassa on myös rakennusfysikaalisten ilmiöiden riittävä ymmärtäminen. Rakennusfysiikan opetuksen ja tutkimuksen puolella riittää siis vielä tekemistä. LVI-alan suunnittelutyötä Aaltoyliopistossa opettavat suunnittelutyön käytännön asiantuntijat. Yliopiston oman väen tuntuma nopeasti kehitty-

viin suunnittelukäytäntöihin ei Kososen mukaan ole kuitenkaan riittävää. – Tässä opetuksessa tulee ottaa huomioon myös jatkuvasti muuttuvat ja kehittyvät yhteiskunnan asettamat pätevyysvaatimukset näissä tehtävissä.

Tavoitteet ovat korkealla Risto Kosonen korostaa, että tutkimuksessa ja opetuksessa on tärkeää saavuttaa ja pysyä kansainvälisellä tasolla. – Se on tosin monesti vaikeasti määriteltävissä, mutta muuhun ei pidä missään tapauksessa tyytyä. Suomessa toimii sisäilmastoon liittyvän tutkimuksen puolella useita kansainvälistä tasoa olevia yksikköjä, esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto ja THL Kuopiossa sekä Työterveyslaitos Turussa ja Helsingissä. Useita muitakin vastaavia esimerkkejä löytyy. Kaiken kaikkiaan Risto Kosonen haluaa tähdentää sitä, että sisäilmaston tärkeät perusasiat ihmisten terveys ja hyvinvointi, on otettava riittävän hyvin huomioon rakennusten energiakysymyksiä ratkottaessa. – Yhtälö voi olla joskus vaikea, mutta se on osattava ratkaista, hän painottaa. Oman laitoksensa tulevaisuuden suunnitelmista hän ei voi eikä halua vielä tässä vaiheessa esittää mitään merkittävää. Omia luentojaan, jotka keskittyvät maisteri- ja jatko-opiskelu


tasoille, hän pitää ainakin alkuun entiseen tapaan yhden kurssin verran lukukaudessa. Väitöstutkimusta hän pyrkii ohjaamaan nykyistä enemmän. – Jatko-opiskelu kaiken kaikkiaan ei vain nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ole kovin suosittua, sillä tutkimukseen tarvittavaa rahoitusta ei ole helppoa saada. Olisi tärkeää päästä nykyistä enemmän mukaan kansainväliseen yhteistyöhön, sillä silloin voisi olla helpompaa saada ylikansallista rahoitusta. Kosonen toivoo, että parin vuoden päästä laitoksella olisi 8 -10 aktiivista tutkijaa ja jatko-opiskelijaa. – Se olisi sopiva määrä vielä hallittavaksi tutkimuksen tason ja tulosten laadun kannalta. LVI-laboratoriossa on juuri äskettäin rakennettu ja otettu käyttöön uusi koelaitteisto emulaattori, jolla voidaan tutkia erilaisia energiatuottomahdollisuuksia hyödyntämällä rakennuksen simulointimallia. – Suunnitteilla on myös uusi koehuone, jossa voi tutkia huoneolosuhteita.

Monenlaista kokemusta löytyy Risto Kosonen on akateemisten tutkimustehtäviensä lisäksi vahvasti perehtynyt alaan myös käytännössä. Hän on muun muassa toiminut 17 vuotta Halton -konsernin erilaisissa tehtävissä,

Tekniikan tohtori Risto Kosonen näkee työnsä painopistealueina tukimuksessa ja opetuksessa sisäilmaston, taloteknisten järjestelmien toiminnan varmistamisen ja koko rakennuksen energiatalouden.

viime aikoina tutkimus- ja kehitysasioiden johdossa. Hän on tehnyt töitä myös tutkijana ulkomailla muun muassa Singaporen yliopistossa ja ollut johtotehtävissä monessa TEKESin rahoittamassa hankkeessa, viimeksi keväällä päättyneessä RYM- sisäilmahankkeessa. Kosonen on osallistunut aktiivisesti myös yhdistystoiminnassa. Kotimaassa hän toimii Suomen LVI-liiton, SuLVIn varapuheenjohtajana ja on myös Sisäilmayhdistyksen hallituksen jäsen.

Kansainvälisiä luotatmustehtäviä hän on hoitanut muun muassa Euroopan LVI-järjestöjen (REHVA) liitossa. Toiminnastaan ja julkaisuistaan hän on saanut kunnianosoituksia sekä REHVAn että vastaavan amerikkalaisen järjestön ASHRAEn puolelta. Hän lupaa, ettei uudessa tehtävässäkään jätä näitä yhteistyön foorumeita. 

SISÄILMAUUTISET 1 | 2015

9


SÄÄDÖKSET

EU asettaa uusia sisäilmavaatimuksia EU:n taholta on annettu selkeät vaatimukset uudisrakennusten energiatalouden parantamiseksi Euroopan unionin alueella. Lähivuosina uudisrakennusten on oltava niin sanottuja lähes nollaenergiarakennuksia (nZEB). TEKSTI ESKO KUKKONEN

E

u:n asiaa käsittelevä direktiivi, jota on jo kerran uudistettukin, on nimeltään EPBD -direktiivi. Energiavaatimusten kiristyessä on direktiivin mukaan kuitenkin pyrittävä pitämään rakennusten sisäilman laatu riittävän hyvänä, ettei säästö tapahdu ihmisten viihtyisyyden ja terveyden kustannuksella. Tämän takia on eurooppalainen standardointijärjestö CEN saanut mandaatin tehdä uudisrakentamisen laadulle standardit, jotka antavat kansalliselle lainsäädännölle yhtenäisyyttä. Komissio uusi mandaatin vuonna 2011 tavoitteena saada asia uusittujen energiamääräysten kanssa sopusointuun. Standardiehdotukset ovat parasta aikaa lausunnolla. Näiden uusittavien EPBD- standardien, joiden valmistelu on CEN :in komitean TC 156 vastuulla, joukossa

on kaksi sisäilmaston kannalta tärkeää standardia; sisäilmastostandardi EN 15251 ja ilmastointi ja ilmanvaihtolaitteita koskeva standardi EN 13779. Ne ovat tänä vuonna lausunnolla ja tulevat ilmeisesti merkittävästi vaikuttamaan myös Suomessa tuleviin määräyksiin ja ohjeisiin. Uudistuksessa myös standardien numerointi muuttuu ja EN 15251 tulee olemaan jatkossa EN 16798. Teknillisen korkeakoulun, nykyisen Aalto- yliopiston, LVI-tekniikan professori emeritus Olli Seppänen kertoi näistä standardisuunnitelmista Sisäilmastoseminaarissa. Hän on ollut pitkään mukana näiden ja muidenkin eurooppalaisten standardien valmistelussa. Sisäilman laatu on ollut hänelle aina tärkeä. Hän on muun muassa perustanut Sisäilmayhdistyksemme ja toiminut pitkään myös yhdistyksen puheenjohtajana.

Olli Seppänen kertoi, että CEN standardeihin viitataan rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä (EPBD) ja sen uudistetussakin versiossa. Tarkoitus on näin yhtenäistää EU maissa EPBD direktiivin kansallista toimeenpanoa. – Komissio on antanut CEN järjestölle mandaatin standardien uusimiseen, sillä edellisten vuonna 2007 julkaistujen standardien katsottiin olevan liian monimutkaisia ja laajoja, joissa myös normatiivinen ja ohjeellinen teksti on sekoitettu.

Standardiehdotukset uudenlaisia – Uusien standardien odotetaan olevan suppeammat kuin edelliset ja varsinaisissa standardeissa esitetään normatiivinen teksti ja standardeihin liittyvissä teknisissä raporteissa (TR) ohjeellinen ja selittävä teksti Olli Seppänen kertoo.

Standardiehdotuksiin voi nyt ottaa kantaa

Aalto- yliopiston, LVI-tekniikan professori emeritus Olli Seppänen kertoi näistä standardisuunnitelmista kevään Sisäilmastoseminaarissa.

10

SISÄILMAUUTISET 1 | 2015

Sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa koskevien standardien lausunnot Suomesta kerää Metalliteollisuuden standardointilaitos METSTA ja siellä Kimmo Konkarikoski, (kimmo.konkarikoski@ teknologiateollisuus.fi) Standardiehdotukset ovat luettavissa ja kommentoitavissa myös osoitteessa: http://lausunto.sfs.fi/Home/Category/METSTA. Rekisteröitymällä sekä hakusanalla TC 156 saa näkyviin kaikki ilmanvaihtoa käsittelevät lausunnolla olevat standardit. prEN 16798-1 - Energy performance of buildings. Part 1: Indoor environmental input parameters for design and assessment of energy performance of buildings addressing indoor air quality, thermal environment, lighting and acoustics. Module M1-6. Lausuntopyynnön määräaika:2015-09-20. prEN 16798-5-1 - Energy performance of buildings. Modules M5-6, M5-8, M6-5, M6-8, M7-5, M7-8. Ventilation for buildings. Calculation methods for energy requirements of ventilation and air conditioning systems. Part 5-1: Distribution and generation (revision of EN 15241). Method 1. Lausuntopyynnön määräaika:2015-09-20. Lausuntopyynnön määräaika 2015-09-01


Standardiehdotus sisältää myös rajoja huonelämpötilalle. Luokat I, II, III jne ovat sisäilmaston laadun tavoitetasoja vastaten meidän sisäilmastoluokituksen luokkia S 1, S2 ja S3.

– Molemmissa tulisi olla sama sisällysluettelo, jolloin niitä voi käyttää rinnan. Mukana on myös tyhjiä liite taulukkoja, joissa ei ole numeroarvoja, vaan jotka täytetään kansallisella tasolla ja on tarkoitettu normatiivisiksi. Seppänen esitteli esitelmässään standardiehdotuksen useita uudistuksia. Standardiehdotuksissa otetaan kantaa ilmanvaihdon ilmavirtojen määrään lähes entiseen tapaan; ilmanvaihtoa tarvitaan sekä ihmisistä lähtevien epäpuhtauksien ja rakennuksesta ja sen materiaaleista lähtevien epäpuhtauksien poistamiseen. Tarvittava ilmanvaihto esitetään standardiehdotuksessa näiden summana. Ehdotuksissa on myös monia hyvinkin tarkkoja vaatimuksia mm. sisäilman lämpötilalle erilaisissa tilanteissa. Koko esitelmä on julkaistu Sisäilmastoseminaarin 2015 -julkaisussa sekä esitelmän kalvot löytyvät netistä

http://www.sisailmayhdistys.fi/wpcontent/uploads/2015/03/103_2_1Olli-Sepp%C3%A4nen-Sisem2015.pdf

Tuleeko muutoksia myös Suomen säädöksiin? Olli Seppänen otti esitelmässään myös kantaa Suomen sisäilmastoa koskeviin nykymääräyksiin ja sanoo, että esimerkiksi sisäilmastomääräysten D2:n huonelämpötilan ylärajaa 25°C pitäisi nostaa ja eriyttää eri käyttötarkoituksen rakennuksille. Hänen mielestään myös määräysten D2/D3 erilaiset määrittelyt pitäisi yhdenmukaistaa ja terminologia tarkistaa ja yhdenmukaistaa, muun muassa tavoitelämpötilojen ylitykset CEN standardin kanssa. – Samoin sisäilmaluokituksen lämpötilat pitäisi esittää ulkolämpötilasta riippuvana CEN standardien tapaan. Sisälämpötilalle pitäisi antaa vähimmäisarvo jäähdytys- ja lämmitystilan-

teille erikseen sekä ottaa huomioon Ilman liikenopeuden jäähdyttävä vaikutus. Ilman nopeutta voidaan käyttää jäähdytykseen silloin, kun huoneen operatiivinen lämpötila on yli 25°C. Työpistekohtaisen lämmityksen ja jäähdytyksen kriteerit olisi myös saatava prEN TR 16798-3 mukaisiksi, Seppänen sanoo. Työpisteissä operatiivisen lämpötilan säätönopeudelle voisi Seppäsen mukaan myös antaa vaatimuksia standardien tapaan. Samoin tulisi Ilmanvaihtoilman (ulkoilman) määrän oltava säädettävissä työpistekohtaisesti. Laitteiden synnyttämän melutason tulee olla työpisteessä alle 35 dB(A). – Tuloilman laatuun ei standardeissa kuitenkaan vielä ole otettu kantaa, niitä tullaan käsittelemään liitteessä K, jonka valmistelu on vielä kesken, Seppänen. sanoo. 

SISÄILMAUUTISET 1 | 2015

11


MATERIAALILUOKITUS

Katseet kalusteiden M1–luokitukseen Kalusteet on otettu mukaan rakennusmateriaalien päästöluokituksen piiriin. Tilojen sisustusmateriaalit ja kalusteet päästöineen vaikuttavat olennaisesti sisäilman laatuun. Toistaiseksi luokitus koskee pehmustamattomia kalusteita, Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Säteri kertoo. TEKSTI MARIA NORDIN | KUVAT SHUTTERSTOCK

R

akennusmateriaalien päästöluokitus on tullut kuluttajille tutuksi maalipurkkien, lattianpäällysteiden ja monien muiden rakennusmateriaalien pakkausten kyljistä. Etikettiin painettu M1-merkintä takaa, että tuote on tutkittu ja luokiteltu kuuluvaksi parhaaseen materiaalipäästöluokkaan. Materiaalien päästöluokitus on helpottanut sisäilmatietoisten kuluttajien valintoja. Eri tuotevaihtoehtoja punnittaessa M1-merkintä saattaa olla tekijä, joka lopulta naulitsee ostopäätöksen. Luokituksesta on apua myös rakennuttajille, suunnittelijoille ja urakoitsijoille. Määrittelemällä rakennushankkeessa käytettävien tuotteiden päästötaso vähintään M1-luokituksen mukaiseksi, voivat rakennushankkeen osapuolet vetää yhteiset suuntaviivat kohti hyvää sisäilmaa. Matkalla, jonka määränpäänä on rakennuksen miellyttävä ja terveellinen sisäilmasto, on vähäpäästöisten rakennusmateriaalien valinta yksi askel. Hyvän sisäilmaston saavuttamiseksi tarvitaan lisäksi rakennusfysikaalisesti moitteettomasti toimivat rakenteet, materiaalien kuivaketju, rakennusvaiheen kosteuden- ja pölynhallinta rakennusvaiheessa, puhdas ja toimiva ilmanvaihtojärjestelmä sekä huoltosuunnitelma. Hyvän sisäilmaston luominen ei lopu siihen hetkeen, kun työmaalla on tehty loppusiivous. Myös tilan sisustusmateriaalit ja kalusteet päästöineen vaikuttavat olennaisesti sisäilman laatuun.

Uusia tuoteryhmiä M1-joukkoon Rakennusmateriaalien päästöluokituksen piiriin on vastikään tullut uusia

12

SISÄILMAUUTISET 1 | 2015

tuoteryhmiä, kun kalusteet on otettu mukaan luokitukseen. Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Säteri kertoo, että toistaiseksi luokitus koskee pehmustamattomia kalusteita, lähinnä siis kiintokalusteita, pöytiä, kovia tuoleja, kaappeja ja laatikostoja. Sisustusmateriaalien ja kalusteiden päästöihin ei tähän mennessä ole kiinnitetty suurta huomiota ja kalusteita on ehkä pidetty toissijaisina materiaalipäästöjen lähteinä. Laskimen kanssa asiaa tarkasteltaessa voidaan todeta, että kalustemateriaalia voi kuitenkin olla huoneessa enemmän kuin lattiapintaalaa. Esimerkiksi noin 15m2 kokoisessa keittiössä voi keittiökalusteiden ovi- ja runkomateriaalien yhteenlaskettu pinta-ala olla yli kaksinkertainen lattiapinta-alaan nähden. Myös pienehkössä makuuhuoneessa voi vaatekaappien materiaalia olla huoneen tilavuuteen nähden paljon. Luokkahuoneissa ja toimistotiloissa kalusteiden määrä on suuri, joten myös näissä tapauksissa kannattaa erityisesti pohtia kalusteiden potentiaalisia materiaalipäästöjä. Kalusteet ovat monissa tilanteissa lähellä ihmisen hengitysilmaa. Esimerkiksi pulpetin ääressä istuessaan lapsi hengittää hyvin lähellä pöytätasoa, joka voi olla esimerkiksi formaldehydin lähde. Ruokaa laitettaessa olisi ikävää, jos ruuan tuoksun lisäksi kaapistojen haju tuntuisi voimakkaana. Kun päästölähde on lähellä nenää, materiaalipäästöt eivät ehdi laimentua sisäilmaan. Vaatekaappien kohdalla materiaalipäästöjen ja niiden ja hajujen imeytyminen esimerkiksi kaapissa säilytettäviin vaatteisiin voi olla häiritsevää. Internetin keskustelupalstoja selattaessa voikin törmätä useisiin keskusteluihin joissa


pohditaan kysymystä ”Kuinka saada haju pois uudesta kalusteesta?”. Kalusteissa materiaalipäästöjä aiheuttavat samat tekijät kuin rakennusmateriaaleissa. Etenkin liimat, maalit ja pintakäsittelyaineet sekä erilaiset levymateriaalit ovat tyypillisimpiä päästölähteitä. Myös puiset kalusteet voivat aiheuttaa päästöjä. Emissiot voivat vaihdella hyvinkin paljon riippuen materiaalista. Pinnoitetussa levymateriaalissa pinnoittamattomat reunat tai pinnoitteiden saumakohdat emitoivat eniten. Kalusteet ovat usein rakenteeltaan monitahoisia, joten näitä saumakohtia on paljon. Esimerkiksi pienen levyrakenteisen säilytyskalusteen rakenteissa voi olla yhtä paljon käsittelemättömiä saumapintoja kuin suuressa kaapissa. Saumakohtien kautta levymateriaalin päästöt vapautuvat sisäilmaan.

Kalusteet vaikuttavat sisäilmaan Rakennusmateriaalien formaldehydipäästöihin herättiin 70-luvun lopulla lastulevytaloissa havaittujen formaldehydiongelmien myötä. Siitä asti rakennusmateriaalien formaldehydipitoisuuksiin on kiinnitetty huomiota. Suomalaiskotien sisäilman formaldehydipitoisuudet ovatkin pienentyneet huomattavasti. Asuntojen sisäilman formaldehydipitoisuuksia tutkinut Marja Tuomela kertoo, että tutkimuksissa on arvioitu, että tällä hetkellä kotien sisäilman formaldehydistä vain 40% on peräisin rakennusmateriaaleista. Sen sijaan 45 % kodin formaldehydipäästöistä vapautuu kalusteista sekä sisustusmateriaaleista. Formaldehydiä sisältävät ureaformaldehydiliimaa sisältävät puutuotteet, maalit, lakat, tapetit sekä puupohjaiset levymateriaalit. Myös tekstiilit ja paperituotteet ovat formaldehydin lähde. Yksittäisinä formaldehydiriskeinä voi mainita kaukomaissa halvalla tuotetut kalusteet. Harmillista on, että ikävä pistävä haju kalusteesta ei aina lähde edes runsaalla tuuletuksella. Formaldehydiä vapautuu esimerkiksi lastulevystä tyypillisesti pitkään, jopa vuosikymmeniä. Pienissä pitoisuuksissa ärsytysoireita joillekin aiheuttava formaldehydi on myös karsinogeeni, eli syöpää aiheuttava aine. WHO suosittelee, että formaldehydille altistumista tulisi välttää, yhtenä keinona mainitaan vähäpäästöisten rakennusmateriaalien ja huonekalujen käyttö. Helena Järnströmin väitöstutkimus (Reference values for building material emissions and indoor air quality in residential buildings) tarkastelee uusien asuntojen VOC-pitoisuuksia. Järnström

tutki sisäilman pitoisuuksia sekä rakenteiden päästöjä kahdeksassa asuinrakennuksessa rakentamisen aikana sekä ensimmäisen vuoden aikana käyttöönoton jälkeen. Tutkimuksessa havaittiin, että huonekalujen tuominen asuntoon suurensi sisäilman formaldehydipitoisuutta. Osa kohonneesta formaldehydipitosuudesta voi olla peräisin myös uusien materiaalien VOC-yhdisteiden sekä otsonin reaktioista. Väitöstutkimuksessa havaittiin, että huonekalut voivat myös vaikuttaa sisäilman TVOC-pitoisuuteen. Eräässä väitöksen tutkimuskohteessa väkevän TVOCpitoisuuden päästölähteeksi paljastui suurikokoinen puinen kirjahylly.

Kriteerien uusiutuminen tarpeen – haasteena tutkimus Rakennusmateriaalien päästöluokitus on osa suurempaa kokonaisuutta: Sisäilmastoluokitusta, joka on uudistunut kaksikymmenvuotisen elämänsä aikana useita kertoja. Seuraava muutos on luvassa vuonna 2016, jolloin uudistuksia on luvassa myös Rakennusmateriaalien päästöluokitukseen. Jatkuva uudistuminen on välttämätöntä, sillä sisäilman epäpuhtauksien vaikutuksista terveyteen saadaan jatkuvasti uutta tietoa. Olennaisena on seurata alan kansainvälistä kehitystä tutkimustiedon, standardien ja ohjeiden sekä valmistajien tuotekehityksen ja tarpeiden osilta. Ikävä kuvio näyttää toistuvan yhä uudelleen: kun jokin aine todetaan terveydelle haitalliseksi, valmistajat korvaavat kielletyn aineen uudella – hieman erilaisella, mutta yhtä haitallisella aineella. Tällä hetkellä kaluste voi päästä M1 luokkaan, kun tuotteen TVOC-, formaldehydi-, ammoniakki- emisisiot sekä karsinogeenisten aineiden emissiot alittavat luokan määritelmän pitoisuudet. Myös kalusteen aistinvarainen havainto on testattu viisitoistahenkisessä hajupaneelissa ja todettu hyväksyttäväksi. Ongelma on, että karsinogeenisten aineiden lista pitenee jatkuvasti uuden tutkimustiedon myötä. Hankaluus on, että monien aineiden tutkimiseen ei ole menetelmiä. Myös muita vaikeasti tutkittavia aineita on kalusteissa. Tällaisia ovat esimerkiksi puolihaihtuvat orgaaniset yhdisteet (SVOC) joihin kuuluvat esimerkiksi ftalaatit, joiden määrä esimerkiksi leluissa ja lastentarvikkeissa on tiukasti säädelty. Vaikeasti tutkittavien aineiden joukkoon kuuluvat myös bromatut palonestoaineet ja lukuisat nanomateriaalit. Nanomateriaaleilla korvataan muun muassa bromattuja palonestoaineita.

Nanomateriaaleista on kehitetty myös huonekalujen maaleja, lakkoja ja muita pinnoitteita, kuten likaa hylkiviä tai valoa heijastavia pintoja. Nanomateriaalien vaikutuksia terveyteen on hyvin vaikea arvioida. EU:n kemikaalivirasto suosittelee suhtautumaan nanomateriaaleihin kriittisesti ja varovaisuudella. Tuotteen sisältämä nanomateriaali voi aiheuttaa vaaraa terveydelle valmistusprosessissa, käytössä sekä kalusteen kierrätysvaiheessa. Luokitus kehittyy huomioiden mahdollisuuksien mukaan myös edellä mainitut tekijät. Myös uusia tuoteryhmiä otetaan tulevaisuudessa mukaan luokitukseen. Seuraavana vuorossa ovat pehmustetut huonekalut, kuten sohvat, sängyt, nojatuolit, sermit ja tuolit. Kiintokalusteita ja huonekaluja, koskevat vaatimukset Rakennusmateriaalien päästöluokituksessa ovat joka tapauksessa tarpeellinen ja merkittävä uudistus kohti parempaa. Kuluttajien on nyt mahdollista tehdä lisää tietoisia ja helppoja valintoja hyvän sisäilman eteen. 

SISÄILMAUUTISET 1 | 2015

13


HENKILÖKUVASSA

Hannu Viitanen on tutkinut vuosia homeiden saloja VTT:llä on tutkittu vuosia homeiden kasvua, sen edellytyksiä ja niiden haitallisen kasvun vaikutuksia. Homeet kuten muutkin sienet ovat haasteellisia tutkimuskohteita. Ne saattavat aiheuttaa ihmisille erilaisia ongelmia, oireilua ja jopa sairastumisia. TEKSTI ESKO KUKKONEN

E

räs VTT:n ja koko Suomen johtavia tutkijoita rakennuksissa olevien lahottajasienten ja homeiden alueella on filosofian tohtori Hannu Viitanen, joka jäi tänä keväänä eläkkeelle. Turussa opiskellut biologi Viitanen tuli VTT:lle töihin vuonna 1980 tutkimaan lattiasienivaurioita. Turun yliopistossa hän oli opiskellut puiden mykoritsasienien salaisuuksia ja myöhemmin lahottajasienen Scizophyllum commune’n itiöemien muodostumista. VTT:lla on tehty lahottajasienten ja puun lahonkestävyyden tutkimusta jo 1940 luvulta asti ja silloinen Valtion teknillinen tutkimuskeskus oli Suomen johtava alan tutkimuslaitos. Puun suojausta piti kehittää puun käytön lisäämisek-

si ja varmistamiseksi. VTT patentoi muun muassa puun lämpökäsittelyn eli Thermowood’in, jonka lahon kestävyyden kehittämiseen Hannu Viitanen osallistui. Tarve lattiasienivaurioiden tutkimiseen syntyi käytännöstä. – Eri puolilla maata oli rakennuksissa ja niiden korjaamisessa tehty sellaisia virheitä, että lahottajasienet ja homesienet saivat hyvän kasvualustan. Keskeisenä syynä oli veden ja kosteuden kertyminen rakenteisiin, jolloin lahottajasienet ja homesienet pääsivät kehittymään, Hannu Viitanen kertoo. Eräänä syynä ongelman kehittymiseen Viitanen epäilee olleen epäonnistuneet energiansäästöneuvot. Myöhemmin on sitten tutkittu ilmanvaihtoa ja rakenteiden toimivuutta tarkemmin ja havaittu, että sisällä olevat ihmiset oireilevat etenkin, kun ilmanvaihdon korvausilma tulee laho- ja homesienien saastuttamien rakenteiden läpi. – Ilmanvaihto on tärkeää, mutta tuloilman laadusta on aina muistettava huolehtia. Tämä tuntuu vielä tänäänkin usein unohtuvan, Viitanen kertoo.

Homeen kasvun malli kehittyi

- Päätelmien tekoa ei voida tehdä nykyisten viljelyyn perustuvien laboratoriotutkimusten pohjalta, vaan päätelmät pitää tehdä rakennuspaikalla, jossa näiden ongelmien tutkijoilla on suurin vastuu, VTT:n tutkijana toiminut filosofian tohtori Hannu Viitanen toteaa.

14

SISÄILMAUUTISET 1 | 2015

Viitanen tutki ja kehitteli mallia, jolla homesienten kasvua ja kasvuolosuhteita voitaisiin luokitella niiden kasvun ja merkityksen perusteella. Mallin kehitys johti lopulta väitöskirjan kirjoittamiseen Uppsalan maatalousyliopistossa Ultunassa vuonna 1996. – Siellä oli innostavat opettajat ja hyvä tutkimusryhmä, samoin kuin VTT:llä, Viitanen kertoo. – Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää homeen kasvuun ja lahon kehittymiseen vaikuttavat kosteus- ja

lämpöolot sekä niiden vaikutusaika. Laboratoriotyöt tehtiin VTT:llä ja väitöskirjan kirjoitustyön tein SLU:ssa. Tavoitteena oli sellainen malli, jota voidaan soveltaa myös insinööritieteissä. Tutkimusten tuloksena syntyneen teorian, jossa homekasvu luokitellaan asteikolla 1-6, soveltaminen homeen kasvun mallintamiseen homeindeksinä oli Viitalan idea. – Alkuvaiheen kasvutilanne tutkittiin myös mikroskooppisesti, jolloin saatiin esiin vielä silmin näkymätön kasvu. Matemaattisten mallien rakentaminen oli pitkälti kollektiivista työtä VTT:llä. Malleja on sittemmin käytetty paljon ja kehitetty edelleen uuden tiedon perusteella. Etenkin homeen kasvun malli onkin tänään yleisessä käytössä eri puolilla maailmaa. Tampereen teknisen yliopiston vetämässä äskeisessä FRAME tutkimuksissa homemallia käytettiin rakenteiden kosteustoimivuuden indikaattorina ja homekasvun indeksinä. Kriittisenä indeksin arvo oli 1. – Saattaa olla, että homeen kasvua voitaisiin sallia hieman enemmänkin, Hannu Viitanen arvelee, varsinkin kun rakennusten vanhetessa niihin kertyy luontaisesti erilaista mikrobikuormaa. Viitanen kertoo myös mielenkiintoisen yksityiskohdan mallin käytöstä maailmalla. Kun siitä oli julkaistu artikkeli vuonna 1997 Wood science and technology -lehdessä, toivottiin asiasta enemmän tietoa myös USA:han. ASTM:lle tehtiinkin vuonna 2000 standardin luontoinen ohje, ASTM Manual 40; Moisture analysis and condensation in building envelopes, jossa oli tekstiä homeen kasvusta ja


sen mallintamisesta. Sitä sekä muita eurooppalaisen tiedeyhteisön julkaisuja käytetään USA:ssa yleisesti sikäläisissä homeoikeudenkäynneissä viiteaineistona. – Mallin käyttö on yleistä ja se on julkaistu kaikkien käytettäväksi eikä siitä ole saatu mitään provisiota minulle eikä VTT:lle, hymähtää Hannu Viitanen. – Tosin, kun käyn USA:ssa ja kerron nimeni, saan hyvin ystävällisen vastaanoton asiaa tuntevilta, hän kertoo.

Rakenteiden kuivaaminen on tärkeää Homehtumista ja homeenkasvua tarkasteltaessa on materiaaleilla selvästi eroa. – Eivät edes kaikki puulajit ja puutuotteet ole samanlaisia, puhumattakaan betonista, Hannu Viitanen kertoo. – Tärkein tekijä on rakenteiden kostumisen estäminen sekä riittävä kuivaaminen ennen käyttöönottoa ja mahdollista päällystämistä. Siinä on huomattava, että betonin kuivaaminen kestää selvästi kauemmin kuin puun. Erityisen kauan vaatii paksun betonirakenteen kuivuminen. Siinä tehdään virheitä, kun halutaan kiireessä pinnoittaa rakenteet liian nopeasti, Viitanen sanoo. – Hirsitaloja rakennettaessa on myös huolehdittava hirsien kuivaamisesta ennen rakentamista. Kotimaiset hirsitalotehtaat osaavat asiansa, mutta kaikki rakentajat eivät niinkään osaa. Saatetaan ottaa mallia siitä, miten ennen tehtiin, mutta ei oteta nykyvaatimuksia huomioon. Homekasvuun liittyviä yllätyksiä saattaa siksi tulla eteen. Hannu Viitanen kertoo, että paljon on väitelty homeiden kasvua vähentävien biosidien käytöstä. – Biosidejä sisältävät tuotteet on ensi sijassa tarkoitettu ulkorakenteisiin, eikä niiden käytölle ole tarvetta kuivissa sisätiloissa. Nyttemmin on keskustelussa ajoittain tuotu myös esiin, että näistä kemikaaleista koituu sisäilmaan haittaa. Näin voi olla, jos niitä on käytetty virheellisesti, Viitanen myöntää. – Korjauksen kannalta on hyvä miettiä erilaisia mahdollisuuksia. Kuivaaminen ja rakenteiden kosteustekninen korjaaminen on perusta, josta on lähdettävä. – Jos tarvitaan kemiallista puhdistusta, se on joka kohteessa mietittävä erikseen. Homeiden poisto mekaanisella hionnalla saattaa myös lisätä pölyaltistusta, joka pitää sitten erikseen ratkaista.

Päätöksenteko on usein vaikeaa Hannu Viitanen pitää tärkeänä sitä, miten homevaurio määritellään. Ovatko

Homeen kasvun alkamiseen johtavat kriittiset kosteus- ja lämpöolot sekä niiden vaikutusaika pitkään vakiona olevissa oloissa männyn pintapuussa (vasemmalla). Käytännössä olosuhteet vaihtelevat enemmän tai vähemmän, jolloin tarvittava vaikutusaika voi olla huomattavasti pidempi (oikealla).

kaikki todetut homekasvut aina myös homevaurioita? – Olisi ymmärrettävä, että materiaalien pinnalla oleva kasvusto ei aina väistämättä aiheuta vauriota ja ongelmia sisäilman kannalta. Päätelmien tekoa ei voida tehdä nykyisten viljelyyn perustuvien laboratoriotutkimusten pohjalta, vaan päätelmät pitää tehdä rakennuspaikalla, jossa näiden ongelmien tutkijoilla on suurin vastuu. – Laboratoriotulokset antavat vain viitteitä tilanteesta. Viljelyyn perustuva tutkimus antaa tuloksen vain siitä, onko materiaalissa mahdollisesti mikrobikasvuun viittaavaa, ei sitä, onko se jo edennyt vaurioasteelle. Päätöksien teko näiden asioiden suhteen on varmasti vaikeaa, Viitanen korostaa. Näiden kysymysten pohtimista ja homeongelmien ratkaisuja pitäisi hakea Viitasen mielestä avoimesti ilman turhaa poteroihin kaivautumista ja ennakkoluuloja. Hän toivoo, että rakennusten ongelmia lähdetään tutkimaan rakennusten ehdoilla. – Ihmislääkärinkin on tunnettava ihminen, ja vastaavasti rakennusten ongelmia tutkivan täytyy tuntea hyvin rakennusten toimivuus. Mikrobiologit voivat auttaa vain hyvin pienessä asiassa, eikä kokonaisuuden hallintaa ei opita muutaman viikon kursseilla. – On tietysti hyvä muistaa, että rakennusten mikrobi- ja sisäilman laadun ongelmien vaikutukset ja oireet näkyvät ihmisissä, ja siksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä eri asiantuntijoiden välillä. Tarvitaan siis myös kokonaisuuksia ymmärtäviä yleisasiantuntijoita. Ihmisen reagoinnista eri tilanteissa pitäisi ehkä tietää enemmän, siinä on paljon haastetta myös lääkäreille, Viitanen sanoo.

Asiat ovat menossa parempaan suuntaan – Viimeaikoina on asioiden hoito kehittynyt hyvään suuntaan, Viitanen sanoo. Kosteus- ja hometalkoot ovat tehneet hyvää työtä. – Rakennusfysiikkaa ja sen osaamista aletaan yhä enemmän arvostaa.

Erilaisia asiantuntijoita koulutetaan ja erilaisia tutkimuksia, selvityksiä ja korjausohjeita tekeviltä odotetaan yhä parempaa ja osoitettua asiantuntemusta. – Lisäksi selkeää opastusta ja kirjallisuutta on yhä paremmin saatavana ja ongelmana saattaakin olla ”lukemattomien” oppaiden ja kirjojen määrä. Viitasen mukaan sisäilmaston ongelmat on kuitenkin nähtävä muinakin kuin homeongelmina. – Tilanne on suhteutettava ja toimenpiteet mitoitettava oikein. Alaan liittyvää tutkimusta on jatkettava – luotettavaa, tieteellisesti kestävää lisätietoa näissä asioissa tarvitaan vielä, Viitanen painottaa. – Mikrobimittauksia on kaiken kaikkiaan kehitettävä, ja niissä on päästävä nopeuden lisäksi entistä parempaan luotettavuuteen. – Usein keskustelu näissä kysymyksissä käsittelee myös ns. luonnollista rakentamista ja luonnonmukaisia ratkaisuja. Viitasen mielestä se, mikä on luonnonmukaista, on todella paljolti näkökulma- ja arvostuskysymys. Ja samalla tulisi muistaa peruskysymykset kuten kosteusfysiikka. – Tietenkin ihmisen hyvinvointiin vaikuttavat mitattavien olosuhteiden lisäksi myös psyykkiset vaikutukset ja arvostukset. – Kritiikkiä nykyinen rakentamistapa ja kiinteistönhoito todella tarvitsee, mutta arvostelun tulisi olla asiallista ja todennettaviin tosiseikkoihin pohjautuvaa, Hannu Viitanen toivoo. 

Rakennusfysiikan osaamista osataan arvostaa entistä enemmän.

SISÄILMAUUTISET 1 | 2015

15


RAKENTAMINEN

Ympäristöministeriö muutti tehokkaisiin toimitiloihin Ympäristöministeriö pyrkii elämään niin kuin opettaa, sanoi ministeriön ylijohtaja Helena Säteri esitellessään ministeriön uutta toimitilaa Helsingin keskustassa, Aleksanterinkatu 7:ssä. Aiempaa pienemmät tilat on peruskorjattu energiatehokkaiksi ja sisäilmastoltaan hyviksi. TEKSTI ESKO KUKKONEN | KUVAT MPÄRISTÖMINISTERIÖ

Y

mpäristöministeriön uusi toimitila on 40 prosenttia aiempaa pienempi ja ministeriö täyttää näin antamansa toimenpidesitoumuksen oman ekologisen jalanjäljen pienentämisestä. Sitoumus on ympäristöministeriön panos kestävän kehityksen toimikunnan yhteiskuntasitoumus-kampanjaan. Ministeriön käyttöön ottaman Aleksin ja Fabianinkadun kulmassa sijaitsevan talon on suunnitellut Ole Gripenberg, ja se valmistui vuonna 1932. Talo rakennettiin alun perin pankin liiketilaksi, ja katutason kokous- ja seminaaritila on historiaa kunnioittaen nimetty Pankkisaliksi. Rakennuksen omistaa Helsingin yliopisto, joka on myös vastannut raken-

- Olemme sitoutuneet pienentämään ministeriön omaa ekologista jalanjälkeä, ministeriön ylijohtaja Helena Säteri kertoo. Tilat on saneerattu Ole Gripenbergin pankin liiketilaksi suunnittelemaan rakennukseen, joka valmistui vuonna 1932.

16

SISÄILMAUUTISET 1 | 2015

nuksen kunnostamisesta ministeriön tarpeisiin. – Peruskorjaus oli vaativa ja siinä pyrittiin kaikin puolin korkeaan tasoon, yliopiston apulaisjohtaja Aimo Hämäläinen kertoo. Korjaustöitä hankaloitti ja viivästytti talon arvorakennusluonteen lisäksi perusteellisuus vanhojen huonojen rakenteiden poistamisessa sekä valtioneuvoston nykyisten ankarien turvavaatimusten täyttäminen. Mutta tulos on kaikin puolin onnistunut. Hyvä sisäilma on aikaansaatu ministeriön tavoitteiden mukaisesti energiatehokkaasti.

Tavoitteena on energiankulutuksen puolittaminen – Rakennuksen peruskorjaus aloitettiin vuonna 2013, Aimo Hämäläinen kertoo. Korjaustöissä kiinnitettiin erityistä huomiota energiatehokkuuteen, rakenteellisilla ja teknisillä ratkaisuilla tavoitellaan jopa energiankulutuksen puolittamista. – Uudessa energiatehokkuusluokituksessa rakennus on luokassa C, joka on suojellun rakennuksen korjaushankkeessa erittäin hyvä arvosana. Talo täyttää nyt jopa uudisrakentamisen vaatimustason, Hämäläinen sanoo. Talon sisätilat kokivat täydellisen muodonmuutoksen. Ministeriön väki ryhtyy tekemään töitä monitoimitiloissa, joiden akustiikkaan ja sisäilman laatuun on kiinnitetty erityistä


MInisteriön katolta löytyy yli sata neliömetriä aurinkosähköpaneeleja.

SISÄILMAUUTISET 1 | 2015

17


Vain ministereillä on omat huoneet. Muut työskentelevät avokonttorissa. Yhtä henkilöä kohden tilaa on alle 20 m2.

huomiota. Vain ministereille on varattu omat huoneet. Yhtä henkilöä kohti tilaa on alle 20 m 2, mikä on selvästi aiempaa vähemmän. Tämä on sopusoinnussa Senaattikiinteistöjen valtion rakennuksille antamien uusien ohjeiden kanssa. – Alkuperäistä rakennusperintöä on pyritty vaalimaan. Osa alkuperäisistä sisätiloista, muun muassa Aleksanterinkadun pääportaikko ja sen 1930-luvun lyijylasi-ikkunat, on entisöity perinteitä kunnioittaen. Myös eräitä muita pienempiä osatiloja kerroksissa on entisöity muistuttamaan talon historiasta.

Jarruenergiaa ja aurinkopaneeleja Talon katolle on rakennettu yli 100 neliötä aurinkosähköpaneeleja, jotka tuottavat osan ministeriön käyttämästä sähköstä. Energian säästämiseksi sisätilojen valaistusta, jäähdytystä ja ilmanvaihtoa ohjataan tarpeen mukaisesti läsnäolo-, olosuhde- ja päivänvaloantureiden avulla. Valaistuksessa on käytetty led-tekniikkaa. Seitsenkerroksisen talon hissit ottavat talteen jarrutusenergian, ja rakennuksen taloteknisissä järjestelmissä käytetyt osat, kuten ilmanvaihtopuhaltimet, ovat erittäin energiatehokkaita. – Ilmanvaihtokoneiden alueet on

18

SISÄILMAUUTISET 1 | 2015

Energiankulutusta sekä huonekohtaisia olosuhteita seurataan reaaliaikaisesti Seurattavana ovat muun muassa aurinkopaneelien tuottama sähkö, sähkönkulutus kerroksittain, pistorasioiden kuluttama sähköenergia kerroksittain, kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen kulutus sekä sisäilman lämpötila ja hiilidioksidipitoisuus. Lisäksi ministeriö seuraa paperin- ja vedenkulutusta sekä jätemääriä. Myös yleisö voi lähitulevaisuudessa tarkkailla talon energiankäyttöä Aleksanterinkadun infonäytöltä. Ministeriön käyntiosoite on jatkossa siis Aleksanterinkatu 7, mutta postilokeroosoite säilyy enstisenä: Ympäristöministeriö, PL 35, 00023 Valtioneuvosto , puhelin : 02952 50000, faksi: 09 1603 9320

pyritty jakamaan alueellisesti sopiviin osiin niin, ettei yhden koneen poisjäänti aiheuta suuria ongelmia, Aimo Hämäläinen kertoo. – Samalla on jatkossa tarvittavat muutokset helpompi tehdä alueittain. Ilmanvaihdon huonekohtaiset laitteet on valittu täyttämään korkeimmat vaatimukset. Talon lämmitys hoituu kaukolämmöllä, kesällä liiallisen hikoilun estää kaukokylmä. Ikkunat on vaihdettu nelilasisiin erittäin energiatehokkaisiin ikkunoihin. 


Rakennusala reagoi nopeasti Rakennuksen osien ja rakennustarvikkeiden kastuminen ja kostuminen rakennustyön aikana on ollut esillä vuosia myös Kosteus- ja hometalkoissa ja on vaikuttanut siltä, että totuttuja käytäntöjä on vaikea muuttaa. Uudet vaatimukset saivat kuitenkin rakennusalan reagoimaan nopeasti ja suojaamaan työmaat. TEKSTI ESKO KUKKONEN | KUVA OTSO AUNOLA

N

yt rakennetaan ja korjataan yleisesti säältä, etenkin sateelta suojassa. Se on siis mahdollista eikä taida edes olla niin kallistakaan. Harvoin tapaa rakennusalalla näin nopeaa reagointia vaatimusten muutoksiin. Asiaa varmasti joudutti se, että viime marraskuussa Helsingin rakennusvalvontavirasto antoi uuden monisivuisen ja perustavanluonteisen ohjeen rakentamisen kosteussuojauksista. Ohje oli valmisteltu yhdessä kaikkien suurimpien paikkakuntien rakennusvalvontojen kanssa ja on siksi levinnyt vaatimukseksi ja myös käytännöksi eri paikkakunnille ympäri Suomea. Tässä ohjeessa kuvataan menettely, jolla rakennusvalvontaviranomainen voi osaltaan varmistua, että rakennushankkeeseen ryhtyvä on riittävästi varautunut tai varautuu riittävästi sekä oikea-aikaisesti ja oikein kohdistetusti rakennusaikaisen kosteuden haitallisten vaikutusten ehkäisemiseen. Menettelyä sovelletaan uudisrakennushankkeissa sekä niissä korjaus- tai muutostöissä, joissa jossain rakentamisen vaiheessa rakennuksen sisäpuolisia osia tai suojaamattomia vaipan osia altistuu mahdolliselle ulkopuoliselle kosteudelle. Tällaisia korjaus- tai muutostöitä voivat olla esimerkiksi ullakkorakentaminen, julkisivun tai sen osan uusiminen, ikkunoiden vaihto tai muut vastaavat toimenpiteet. Tämän menettelytapaohjeen soveltamisalueella olevissa hankkeissa rakennusvalvonta edellyttää, että lupahakemukseen liitetään selvitys rakennushankkeeseen ryhtyvän hankkeen rakennustyön aikaiselle kosteudenhallinnalle asettamista tavoitteista sekä niistä toimenpiteistä ja voimavaroista, joilla ryhtyvä katsoo varmistavansa tavoitteiden saavuttamisen ja raken-

tamiselle määräyksissä asetettujen vaatimusten täyttymisen. Selvitys voi sisältyä hankkeen alustavaan kosteudenhallintasuunnitelmaan tai se voi olla erillinen, vain työmaan olosuhdesuojausta ja kuivumisen hallintaa koskeva selvitys.

Suojaus tuli myös asetukseen Rakentamisen sääsuojaus on edennyt myös kansalliseen rakentamisen ohjaukseen, sillä siihen on nyttemmin ottanut kantaa myös uusi Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä. Asetus on annettu 12 päivänä maaliskuuta 2015 ja tuli voimaan tänä keväänä. Sen mukaan on rakennuksen

korjaus- tai muutostyössä purku- ja suojaussuunnitelmaan tarvittaessa sisällyttävä tiedot muun muassa toimenpiteistä, joilla rakenteet, rakennusosat ja pinnat suojataan purkamisen ja rakentamisen aikana. Kaikessa rakentamisessa tarvitaan asetuksen mukaan myös kosteudenhallintasuunnitelma, jonka on sisällettävä tieto toimenpiteistä, joilla rakennusaineet ja -tuotteet sekä rakennusosat suojataan sään aiheuttamilta tai työmaan olosuhteista johtuvilta haittavaikutuksilta sekä toimenpiteistä, joilla rakennusaineiden ja -tuotteiden sekä rakennusosien kosteudensuojaus toteutetaan ja rakenteiden kuivuminen varmistetaan. 

SISÄILMAUUTISET 1 | 2015

19


Kosteus- ja hometalkoiden työmaakokouksen satoa Viimeisen toimintavuoden työmaakokouksessa kaivauduttiin tällä kertaa pykäläviidakkoon. Jyväskylässä selvisi, miten korjausrakentamista ja rakennusterveyttä koskevat lait ja asetukset sekä pätevyysvaatimukset uudistuvat ja kehittyvät. Mikä on muuttumassa ja miten uudistukset viedään käytäntöön? Entä kuinka alan sopimusmenettelyt edistävät työtä terveiden talojen puolesta? TEKSTI ESKO KUKKONEN

K

osteus- ja hometalkoiden työmaakokouksessa esittäytyi talkoiden uusi ohjelmapäällikkö ympäristöministeriöstä lainassa oleva yli-insinööri Katja Outinen. Hän kertoi, että jäljellä olevan toimintakauden aikana tullaan tekemään paljon eri alojen koulutukseen liittyvää työtä. Samalla pyritään viemään talkoiden merkittävät tulokset kentälle eri alojen asiantuntijaryhmien käyttöön. Vaikka talkoiden loppu ainakin nykymuodossa alkaa häämöttää tämän vuoden lopussa, oli tilaisuuden ilmapiiri erittäin positiivinen ja aktiivinen. Talkoissa on saatu tuloksia, jotka auttavat käytännössä alan toimijoita ongelmarakennusten tutkimisessa ja korjaussuunnittelussa ja uusien rakennusten rakentamisen aikana. Tilaisuuden loppukeskustelussa kävi selvästi ilmi, että vaikka talkoot tässä muodossa loppuisivat, niin vastaavaa yhteistyötä tarvitaan jatkossakin. Toivottavasti uusi hallitus pitää tällaista toimintaa arvokkaana ja kannustettavana sekä myöntää sille tarvittavat resurssit.

Uusia rakentamismääräyksiä on tulossa EU:n rakennuksille asettamien kiristyvien energiamääräysten vuoksi on meilläkin jo vuosia kiristetty uudisrakentamista koskevia määräyksiä. Uusimpana vaiheena tulee muutaman

20

SISÄILMAUUTISET 1 | 2015

vuoden päästä olemaan vaatimus lähes nollaenergiarakentamisesta (nZEB), jossa uudisrakennusten tulee olla todella energiataloudellisia ja niiden käyttämä energia mahdollisimman pitkälti uusituvista lähteistä. Asian valmistelusta ympäristöministeriössä kertoi rakennusneuvos Teppo Lehtinen. – Yhteistyö alan käytännön kentän kanssa on tärkeää ja jatkuu edelleen. Lehtisen mukaan uudet vaatimukset tulevat käyttöön vuonna 2017 ja vuoden 2020 loppuun mennessä kaikkien uudisrakennusten on oltava näitä lähes nollaenergiarakennuksia. Viranomaisten käyttämiä rakennuksia nämä vaatimukset koskevat jo pari vuotta aiemmin. – Suurempi vaikutus kaikkien rakennusten energiankulutukseen on kuitenkin jo olemassa olevan rakennuskannan energiatalouden parantamisella, Lehtinen totesi ja kertoi, että siihen liittyviä toimenpiteitä valmistellaan parhaillaan. Lehtinen kertoi myös muista ympäristöministeriön rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä. Erityisesti kosteuden hallintaan on kiinnitetty huomiota ja uusi ministeriön asetus aiheesta tuli voimaan 1.6.2015. Työmaan kosteudenhallintasuunnitelmaan on sisällyttävä tieto toimenpiteistä, joilla rakennusaineet ja -tuotteet sekä rakennusosat suojataan sään aiheuttamilta tai työmaan

olosuhteista johtuvilta haittavaikutuksilta sekä toimenpiteistä, joilla rakennusaineiden ja -tuotteiden sekä rakennusosien kosteudensuojaus toteutetaan ja rakenteiden kuivuminen varmistetaan. Asetuksen lisäksi on julkaistu ohje rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä. Kosteudenhallintaan liittyviä asioita, kuten sää- ja olosuhdesuojausta, voidaan täsmentää kosteusasioita käsittelevässä asetuksessa. Lehtinen kertoi, että samassa asetuksessa käsitellään myös kosteusvaurion korjausta. – Sen mukaan rakennuksen korjaus- tai muutostyössä kosteusvaurion korjaussuunnitelmaan on sisällyttävä tiedot toimenpiteistä, joilla kosteusvaurion aiheuttama haitta tai sen vaikutus sisäilmaan ja käyttäjiin poistetaan sekä korjatun rakenteen tai järjestelmän toimimisesta sen suunnitellun käyttöiän aikana. – Kosteutta koskevien nykymääräysten C 2 korvaaminen uusilla myös jatkuu. Insinööritoimisto Vahanen Oy:n tekemä nykymääräysten toimivuuden arviointi valmistui viime vuoden lopulla. Tässä toimivuuden arvioinnissa esille nousivat muun muassa kosteudenhallinnan terävöittäminen ja vastuut, kuten kosteudenhallinnasta vastaavan henkilön nimeäminen ja kosteudenhallintasuunnitelman mukaisten toimenpiteiden dokumen-


tointi. Samalla on otettava huomioon uudistuvat energiamääräykset ja ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä rakenteiden heikentyvä kuivumiskyky ja rakennuksen ilmatiiveys. Arvioinnissa korostui myös märkätiloihin liittyvät tulkinnat ja lisäohjeistuksen tarve sekä huollon ja kunnossapidon korostaminen. – Uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen säädöksiä valmistellaan näiden ja tarvittavien lisäselvitysten perusteella. Lisäselvitykset valmistuvat vielä tänä vuonna. Itse asetusluonnos valmistellaan virkatyönä ministeriössä. Uusi nykyisen C 2 korvaava asetus tulisi sitten valmiiksi vuoden 2016 aikana, Lehtinen kertoo.

Rakennusterveys- ja kosteusvaurioasiantuntijoiden koulutus selkeytyy Tohtori Helmi Kokotti Sisäilmakeskuksesta kertoi Kosteus- ja hometalkoiden kannalta tärkeän rakennusterveys- ja kosteusvaurioasiantuntijoiden koulutuksen etenemisessä. Hän on hoitanut monta vuotta tätä merkittävää projektia ja nyt alkaa iso sekä monipolvinen koulutuspaketti valmistua. Vuosien aikana projektiin on osallistunut toistasataa toimijaa. Nämä niin sanotut TERVEIDEN TALOJEN ERIKOISJOUKOT ovat tehneet Kokotin mukaan merkittävää työtä riittävän perustan löytämiseksi ongelmarakennuksia tutkivien ihmisten pätevyyden selvittämiseksi. Perustana oli valtakunnallinen hanke osana kosteus- ja hometalkoita vuosina 2010 -2012, jonka raportti julkaistiin vuonna 2013. Siitä on nyt edetty yhä täsmällisempiin koulutusja kokemusvaatimuksiin. – On päästy yhtenäisiin nimikkeisiin: kosteusvaurion kuntotutkija, kosteusvaurion korjaussuunnittelija

Ongelmarakennusten tutkimisen puolella on ehdolla kolmijakoinen pätevyys.

Työmaakokouksessa esittäytyi talkoiden uusi ohjelmapäällikkö ympäristöministeriöstä lainassa oleva yli-insinööri Katja Outinen.

ja kosteusvaurion korjaustyönjohtaja. Näille on yhteisesti sovittu portaittaiset pätevyysvaatimukset ja koulutusmatriisi sekä opetusmoduulit, pisteinä määriteltynä, Helmi Kokotti kertoo. – Erityisen tärkeänä on pidettävä perusasioiden, kuten rakennusfysiikan, oppimista, Kokotti korostaa. – Ongelmaksi voi muodostua tiedeyliopistojen suuri vapaus määritellä omat kurssinsa sisältöineen. Vastaako jokin rakennusfysiikan oppimäärä kaikkialla samaa vaatimustasoa ja käytännön osaamista. Käytännön kokemusta kaikissa tehtävissä on aina myös syytä korostaa. Pätevöintijärjestelmänä voi olla esimerkiksi VTT:n tai FISE:n hoitama sertifiointi, Kokotti kertoo. Ongelmarakennusten tutkimisen puolella on ehdolla kolmijakoinen pätevyys. Rakennusterveysasiantuntija( RTA) on laajimmin ja pisimmälle koulutettu. Sisäilma-asiantuntijaksi ja kuntotutkijaksi pääsee vähemmin vaatimuksin ja ajatus on, että nämä voisivat yhteisvoimin vastata kokonai-

Lisätietoja talkoista: www.hometalkoot.fi https://www.facebook.com/hometalkoot http://uutiset.hometalkoot.fi/ http://www.youtube.com/channel/UCchtKeoCZIPv90goC7ezrCw/videos

suudesta rakennusterveysasiantuntijan tapaan.

Miten saadaan jatkoa talkoille Jyväskylässä tuli hyvin esille kosteusja hometalkoiden aikaansaannosten laajuus. Vuosien aikana on käsitelty muun muassa homekoirien kouluttamista, rakennusvalvonnan uudistamista, talokauppojen ongelmia ja suunnittelijoiden ja ongelmarakennusten tutkijoiden pätevyysvaatimuksia. Työ on ollut ilmeisen käytännönläheistä ja tulokset käytäntöön vietävissä sellaisenaan. Hyviä ja huonoja esimerkkiratkaisuja on esitetty ja ne ovat talkoiden verkkosivuilla kaikkien saatavilla. Tänä keväänä ilmestyi kuntasektorille tähdätty tärkeä perusopas ”Päättäjän homeopas”. Siihen kannattaa tutustua, vaikka ei olisikaan kunnassa koulujen ja muiden kuntien rakennusten kunnosta ja home-ongelmista huolehtimassa. Samat periaatteet korjausvelan välttämisestä pätevät myös muualla, vaikkapa asuintaloyhtiön hoidossa ja kunnossapidossa. Avoimeksi jää toistaiseksi, miten talkoiden aloittama talojen kunnossapitotyö saa jatkoa. Ainakin nettisivujen ja vastaavien yhteistyömuotojen tulisi jatkua, jäi mielestäni kokouksen loppupuolen kantavaksi ja yleiseksi kannanotoksi. 

SISÄILMAUUTISET 1 | 2015

21


LAINSÄÄDÄNTÖ

Uusia vaatimuksia rakentamisen ja rakennusten tutkimisen asiantuntijoille Kosteus- ja hometalkoiden yhteydessä on usein todettu, että niin rakentamisessa kuin sen ongelmien tutkimisessa on usein puutetta todellisesta asiantuntemuksesta. Eduskunnan aiemmin esittämän kannanoton mukaisesti lainsäädännössä on nyt tapahtunut uudistuksia. TEKSTI ESKO KUKKONEN

S

osiaali- ja terveysministeriön puolella on saatu valmiiksi uusi terveydensuojelulaki ja siihen liittyvä asetus. niistä kertoi ministeriöstä neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola Kosteusja hometalkoiden tapaamisessa Jyväskylässä. Hänen mukaansa tilanne kentällä sisäilmaongelmien esiintyessä on ollut lähes kaoottinen. Huolestuneet kansalaiset saavat hyvin ristiriitaisia ohjeita hyvin eritasoisilta ”asiantuntijoilta”. Näiden ristiriitaiset ohjeet huolestuttavat entistä enemmän ja myös usein hyvin rankkoja ylilyöntejä esiintyy. Tilanteet saattavat päättyä luottamuspulaan, koululakkoihin ja vaikeisiin ristiriitatilanteisiin. Ongelmista kärsivät leimataan ennen kuin ongelmia on edes kunnolla selvitetty. Pekkolan mukaan on tärkeää saada asiantuntijuus näkyväksi ja todennetuksi sekä palauttaa kunnioitus asiantuntijuuteen. – Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö olosuhteiden valvonnassa on

kuitenkin välttämätöntä, Pekkola korosti. Maaliskuussa voimaantulleen uusitun lain mukaan on asunnon ja muun oleskelutilan tutkimuksia ja selvityksiä viranomaisvalvontaa varten tekevällä ulkopuolisella asiantuntijalla oltava tarvittava pätevyys terveyshaittaa aiheuttavien kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden selvittämiseksi. Mittaukset, tutkimukset ja selvitykset on tehtävä sekä näytteet otettava luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Lain mukaan asiantuntijan tulee osoittaa pätevyytensä suorittamalla hyväksytysti sosiaali- ja terveysministeriön edellyttämä koulutus ja osaamistesti taikka hyväksyttämällä aiemmin koulutuksella tai työkokemuksella hankkimansa vastaava osaaminen. – Pätevyys voidaan parhaiten osoittaa sertifioinnilla, jonka myöntää Sosiaali- ja terveysministeriön valtuuttama taho. Moni asiantuntija joutuu varmasti päivittämään osaamistaan.

Uudet pätevyysvaatimukset Rakentamisen uudet pätevyysvaatimukset Uudet asetukset tulivat voimaan jo 1.6.2015. Erillisillä asetuksilla kumotaan samalla vuodesta 2002 lähtien käytössä olleet ympäristöministeriön asetukset rakennuksen suunnittelijoista ja suunnitelmista (Suomen Rakentamismääräyskokoelman osa A2) ja rakentamisen valvonnasta ja teknisestä tarkastuksesta (Suomen Rakentamismääräyskokoelman osa A1). Lait, asetukset, ohjeet sekä niiden perustelumuistiot löytyvät ympäristöministeriön nettisivuilta, www.ym.fi. Asiantuntijat saivat pätevyysvaatimukset Uudet määräykset ja niiden perustelut löytyvät nettisivuilta www.stm.fi .

22

SISÄILMAUUTISET 1 | 2015

– Myös kuntien omalle henkilökunnalle, joka periaatteessa vastaa näistä tarkastuksista, ollaan asettamassa entistä tiukempia ammattitaitovaatimuksia. Siihen tarvittavaa kuntien viranhaltijoiden koulutusta ja sitä tullaan myös järjestämään. – Kokonaisuudessaan tavoite sekä laissa että sen perusteella 15.5. voimaantulleessa asetuksessa on päästä yksittäisistä mittauksista kokonaisuuden arviointiin ja koko tutkimus- ja korjausprosessin parempaan hallintaan.

Myös rakentamiseen on tulossa uusia pätevyysvaatimuksia Ympäristöministeriön rakennusneuvos Aila Korpivaara kertoi talkoiden tuloksiin läheisesti liittyvistä rakentamisen säätelyyn liittyvistä muutoksista. – Valtioneuvosto on osana rakentamista koskevien säädösten uudistusta maaliskuun 12. hyväksynyt asetuksen rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutoksen, joka koskee pääsuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan tehtäviä, Korpivaara sanoo. Asetuksilla tarkennetaan 1.9.2014 voimaan tullutta maankäyttö- ja rakennuslain muutosta, jossa uudistettiin rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuuksia, rakennuksen suunnittelua ja suunnittelijoita, rakennustyönjohtoa, rakennuslupamenetelmiä ja rakentamisen viranomaisvalvontaa koskevaa sääntelyä vastaamaan perustuslain vaatimuksia. Korpivaara totesi, että tehtävien jakaminen vaativuusluokkiin on hyvä apuväline kelpoisuuden arviointiin. – Uudistuksessa rakennusvalvontaviranomaisella on arviointi- ja


Vaativuusluokissa on erotettu uudisrakentaminen ja korjaustyö.

harkintavalta ja säätelyllä näin selkeät pelisäännöt ja yhtenäinen toimintatapa. Samalla sääntely selkiytyy, ja säännösten soveltamisesta tulee aiempaa ennakoitavampaa ja yhtenäisempää.

Vaativuusluokat uudistuivat Rakentamista ohjaavan lain mukaan suunnittelutehtävät kuuluvat vaativuusluokkiin, joita ovat vaativa suunnittelutehtävä, tavanomainen suunnittelutehtävä ja vähäinen suunnittelutehtävä. Tämä vaativuusluokka määräytyy suunnittelutehtävän arkkitehtonisten, toiminnallisten ja teknisten vaatimusten, rakennuksen ja tilojen käyttötarkoituksen, rakennuksen terveellisyyteen ja energiatehokkuuteen liittyvien sekä rakennusfysikaalisten ominaisuuksien, rakennuksen koon, rakennussuojelun sekä kuormitusten ja palokuormien, suunnittelu-, laskenta- ja mitoitusmenetelmien, kantavien rakenteiden vaativuuden ja ympäristöstä ja rakennuspaikasta aiheutuvien vaatimusten perusteella. – Näiden lisäksi voi suunnittelutehtävän vaativuusluokka olla poikkeuksellisen vaativa, Aila Korpivaara sanoo. Asetuksella määritellään tarkemmin milloin rakennus ja sen eri suunnittelutehtävät ovat kussakin luokassa. Suunnittelijoiden on myös oltava luonnollisia henkilöitä. Asetusta täydentämään on annettu myös viisi ohjetta, jotka edistävät lain ja asetusten yhtenäistä soveltamista. Korpivaara toteaa, että tehtävien vaativuusluokitus ja suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuussääntely ovat keskeinen osa rakentamisen laatujärjestelmää. Edelleen valtaosa suunnittelutehtävistä määritetään tavanomaiseen tai vaativaan luokkaan. Näihin tehtäviin liittyvät kelpoisuudet on jo lainsäädännössä säilytetty ennallaan. – Vaativuusluokissa on eroteltu uudisrakentaminen ja korjaustyö. Uudistuksella korostetaan korjausrakentamisen erityispiirteiden huomioon ottamista suunnittelussa, rakennustyön johtamisessa ja viranomaisvalvonnassa.  SISÄILMAUUTISET 1 | 2015

23


PUHEENVUORO

Nallenpesässä tarkenee Rakennustarkastaja rakensi matalaenergiatalon jo 1980-luvulta. Talo on iskussa edelleen. - Valmet Kotilämpö ilmalämmityskone oli kaikesta päättäen aikaansa edellä, Kalevi Lammi toteaa ja kritisoi samalla alan käytäntöjä ja kehitystä. TEKSTI JA KUVAT MATTI VALLI

D

iplomi-insinööri ja Tampereen kaupungin entinen rakennustarkastaja Kalevi Lammi rakennutti vuonna 1980 yhdessä neljän muun pääosin rakennusalalla vaikuttavan tuttavaperheen kanssa Tampereen Kissanmaalle kaksikerroksisen rivitalon. Tavoitteena oli energiatehokas sekä asumis- ja sisäilmaolosuhteiltaan tavanomaista parempi talo kohtuullisilla toteutuskustannuksilla. – Maailmanlaajuinen energiakriisi ja öljyn hinnan voimakas nousu 1970-luvulla havahdutti kohdistamaan huomion rakennusten energiankulutukseen. Panimme oman viisautemme peliin löytääksemme optimiratkaisun. Asemakaava mahdollisti talon pääjulkisivun avautumisen kohti etelää ja passiivisen aurinkoenergian hyväksikäytön. Rakensimme taloon hyvän vaipan sekä ilmanvaihtoa ja lämmitystä varten hankimme asuntoihin uudenlaisen teknisen ratkaisun eli Valmet Kotilämpö ilmalämmityskoneen, jolle lämpöenergia saadaan kaukolämmöstä, Lammi kuvaa. Taloyhtiössä on viisi 140 neliön asuntoa. Viereen nousi verrokiksi toinen vastaavankokoinen rivitaloyhtiö, jonka katolle asennettiin aurinkopaneelit. Mittauksissa on todettu, että

Vanhojen rakennusten korjaamisessa tehtiin pahoja virheitä ennen 2000-lukua.

24

SISÄILMAUUTISET 1 | 2015

yksinkertaisemmat perusratkaisut ovat tuottaneet paremman lopputuloksen kuin tuon ajan aurinkopaneelitekniikka. Parisen vuotta sitten insinööritoimisto AX-Suunnittelu Oy:n perustajaosakas ja entinen hallituksen puheenjohtaja Börje Hagner kävi paikan päällä tekemässä lämpökameratutkimuksia. Mittausten mukaan lämmönpitävyydeltään talo on lähes yhtä hyvässä kunnossa kuin yli 30 vuotta sitten.

VTT antoi arviot lämmöneristepaksuuksille Ratkaisujen tukena käytettiin VTT:n arvioita lämmöneristyksen optimipaksuuksista energian hinnan noustessa. Vaipparatkaisusta tehtiin paksumpi kuin mitä tuon ajan normit edellyttivät. Nyttemmin eristepaksuuksissa on Kalevi Lammin mukaan menty liian pitkälle kun leikitään U-lukujen desimaalien sadasosilla. Mikään taho ei pysty arvioimaan nykyisin vaadittavan rakennuksen vaipan rakennusfysikaalista toimintaa muutaman kymmenen vuoden aikajänteellä. Asunnon ilmalämmityskone ottaa tuloilman ulkoa lämmönvaihtimen kautta kierrätysilmaan ja puhaltaa poistoilman lämmönvaihtimen läpi ulos. Poistoilma lämmittää näin tuloilmaa. Samalla kone kierrättää katonrajasta ottamaansa lämmintä sisäilmaa asunnossa ikkunoiden alapuolella lattiassa olevien ritilöiden kautta. Vesipatteri lämmittää kiertoilmaa tarpeen mukaan. Koneessa on tulo-, poisto- ja kiertoilmalle omat puhaltimensa ja suodattimensa. – Valmet Kotilämpö ilmalämmityskone oli kaikesta päättäen aikaansa

edellä. Markkinoilla tuli kuitenkin nopeasti muitakin valmistajia, joiden tuotteet ja säädöt eivät toimineet, ja koko tekniikka joutui huonoon huutoon. Koneet on toki huollettu, puhdistettu ja tarkastettu useammankin kerran käyttöikänsä aikana, viimeksi vuonna 2011. Silloin kolme miestä teki töitä päivän verran, Lammi kertoo. Nallenpesän asunnoissa on varalämmönlähteenä takka, joka tietysti tarvitsee palamisilmaa. Alun perin korvausilmaväyläksi oli suunniteltu lattian alla olevaan ilmatilaan menevä aukko, mutta muurari muurasi sen umpeen. Niinpä Lammi hoitaa asian käytännöllisellä tavalla, postiluukkuun laitettavalla sanomalehdellä.

Uusia normeja ei omaksuta nopeasti Kalevi Lammi ei usko, että energiatehokkuutta tai sisäilma-, kosteus- ja homeongelmia voitaisiin ratkaista nopeasti kiristyvillä uusilla määräyksillä. – Kiivaalla vauhdilla syntyviä uusia normeja ei pystytä omaksumaan ja soveltamaan käytännössä. Työt tehdään kuten ennenkin tai uusia määräyksiä jollain tapaa soveltaen. Seuraukset näkyvät vasta vuosien kuluttua. Sopiva väliaika uusien normein antamiseen olisi noin viisi vuotta, jotta ne pystytään sisäistämään ja tarvittava toteutustekniikkaa kehittämään, Lammi sanoo. Nykytavoitteiden mukaan jokaisesta talosta pyritään luomaan energian tuotantolaitos. Lammi ihmettelee, mistä löytyvät kiinteistönhuollon ammattilaiset, jotka pystyvät pitämään tämän sekavan kokonaisuuden langat käsissä, kun tekniikka alkaa vanhentua. Kunnossapito voi tulla vaikeaksi,


- Uudet talot muistuttavat jo energiantuotantolaitoksia. Mistähän tulevaisuudessa löytyvät ne kiinteistönhuollon asiantuntijat, jotka pystyvät pitämään kokonaisuuden langat käsissä tekniikan vanhentuessa ja varaosien loppuessa, Kalevi Lammi ihmettelee. Nallenpesän lämmönsaanti on varmistettu varaavalla takalla.

SISÄILMAUUTISET 1 | 2015

25


Idealistit pukkaavat tavoitteita, joiden maksumiehiä ovat tavalliset talon omistajat. mikäli varaosia tai vastaavia laitteita ei enää löydy. Vanhojen rakennusten korjaamisessa tehtiin ennen 2000-lukua pahoja virheitä. Koneellinen ilmanvaihto rakennettiin usein pelkällä poistolla hoitamatta korvausilman riittävyydestä. Ilma tulee mistä tulee, usein rakenteiden läpi. Useiden julkisten rakennusten ja koulujen home- ja sisäilmaongelmat juontuvat ainakin osittain tällä periaatteella tehdyistä korjauksista. – Myös laitteiden käytössä tehtiin virheitä. Haluttiin säästää energiaa, mistä syystä ilmanvaihto kytkettiin päältä pois työpäivän päätteeksi.

Korjaamista ilman suunnitelmaa Korjaaminen alkoi yleistyä 1980-luvulla. Sitä vauhdittamaan perustettiin kokonaan uusi ammattiryhmä, energianeuvojat, joiden nimike myöhemmin muutettiin korjausneuvojaksi. Yhteiskunta kannusti ja avusti korjaamista, mutta suunnitelmat olivat usein vajavaiset ja tekijöiden osaaminen vaihteli. Vasta 2000-luvulla korjaamiseen alkoi tulla ryhtiä, kun remontteihin tuli enemmän suunnitelmallisuutta ja tekijöiksi korjaamiseen erikoistujia. Aikaisemmin urakoitsija saatettiin panna suoraan asialle lähtökohtia tai tavoitteita juuri miettimättä. – Markkinoille tulvivat uudet materiaalit, tarvikkeet ja asennusmenetelmät aiheuttavat nykyään korjaajille päänvaivaa. Ilma ja vesi on pantu kulkemaan muoviputkissa. Viimeaikaiseksi ongelmaksi ovat kohonneet ammattitaidottomasti toteutetut puristusliitokset. Niissä tehtyjen virheiden takia vuotoja esiintyy jopa vuoden ikäisissä taloissa, Kalevi Lammi pohtii. Laman aikana 1990-luvulla rakennusten energiansäästön edistäminen lyötiin laimin, vaikka asia oli kirjoitettu hallitusohjelmaan. Tavoitteet ilmanvaihdon lämmön talteenotolle, ikkunoiden lämmöneristävyyden parantamiselle ja vaipan tiiviydelle olivat kyllä tiedossa, mutta rakentamisen lamassa niitä ei uskallettu viedä eteenpäin. Uudet vaatimukset olisivat nos-

26

SISÄILMAUUTISET 1 | 2015

taneet kustannuksia ja vaikeuttaneet rakennuskohteiden käynnistymistä.

Uusia normeja liian nopeasti Ilmanvaihtoon lämmön talteenotto saatiin pakollisena rakennusmääräyksiin uusien rakennusten osalta vasta vuonna 2003. Vielä vuosina 2001 ja 2002 Suomessa uusiakin kerrostaloja rakennettiin pelkän koneellisella poistolla varustettuna. Mutta ei nykyinenkään meno hyvältä näytä. – Energiatehokkuuden nimissä uusia määräyksiä ja vaatimuksia on suollettu parin vuoden välein. Idealistit pukkaavat tavoitteita, joiden epäonnistuneista tuloksista maksavat myöhemmin tavalliset asuntojen omistajat. Kansalliset olosuhteet on mahdollista ottaa huomioon EUaikanakin, ja se on tarpeen, sillä täällä pohjan perukoilla on kylmempää kuin Keski-Euroopassa. Kalevi Lammi omistaa myös van-

han 1950-luvulla rakennetun omakotitalon, jota hän on ollut aikanaan itse rakentamassa ja jossa hän on asunut. Rakennustarkastajan kokemuksella hän sanoo, ettei tuon ikäisiä taloja kannata juuri korjata, vaan usein olisi viisainta purkaa koko rakennus ja rakentaa tontille uusi. Hänen mukaansa teknistaloudellisesti elinkaarensa lopussa olevalla talolla ei ole muuta arvoa kuin tontin arvo, ja että näiden alkanut hinnanlasku on pelkästään hyvä asia. – Vanhan talon tontilla käyttämätöntä rakennusoikeutta on hankala hyödyntää. Rakennusmateriaalit ovat oman aikansa tuotteita. Talon tilat ja niiden mitoitus eivät ole tätä päivää, pesu- ja wc-tilat pienet ja etenkin liikuntarajoitteisille puutteelliset, lvistekniikka on tiensä päässä, perustusten kuivatus heikko, vaipan lämmöneristys huono ja asumiskustannukset huomattavat, Lammi luettelee. 

Ilmalämmityskone sisältä. Kierto-, poisto- ja tuloilmalle on omat puhaltimensa. Kiertoilma puhalletaan lämmityspatterin läpi. Lämmin poistoilma lämmittää tuloilmaa levynvaihtimessa.


TYÖTERVEYS

Rauni Ahonen kertoo, että parempaan sisäilmaan päästään melko yksinkertaisilla konsteilla.

Kampaamo sijoitti sisäilmaan Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan monet parturi-kampaajat kärsivät erilaisista allergia- ja herkistymisoireista. Myös asiakkaita vaivaavat ilmassa leijuva mikropöly, voimakkaat hajusteet ja kemikaalikaasut. Puhtaan ilman kampaamo Salon Sensitive on etsinyt ratkaisuja näihin ongelmiin. TEKSTI ESKO KUKKONEN | KUVA OTSO AUNOLA

M

onet meistä ovat herkistyneet erilaisille kemikaaleille ja saavat oireita pienistäkin määristä näitä aineita. Hajuherkkiä ihmisiä puolestaan ärsyttävät erilaiset hajusteet, joita on useissa hygieniatuotteissa, joskus hyvinkin pahasti. Parturi-kampaamojen ilma on usein täynnä hajuja ja kemikaaleja. Myös hiuksia, hilsettä ja muita hiukkasia löytyy sisäilmasta. Tämä ongelma koskee sekä asiakkaita että työntekijöitä. Parannusta on kuitenkin tulossa. Puhtaan ilman kampaamo Salon Sensitive on saanut parannettua sisäilman laatua melko yksinkertaisin keinoin. Helsingissä Rautatieaseman lähellä Töölönlahdenkadulla sijaitsevaa Salon Sensitiveä vetävä Rauni Ahonen kertoo, että tarvetta tällaiseen puhtaamman ilman parturi-kampaamoon on pitkään ollut. – Useilla hiustenhoidossa käytetyil-

lä aineilla, kuten esimerkiksi hajusteilla ja erilaisilla säilöntäaineilla on todettu olevan terveydelle haitallisia vaikutuksia. Yleensä näihin haittatekijöihin reagoivat herkistyneet ihmiset kuten allergikot ja astmaatikot. Ei ole yllätys myöskään, että Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan suuri osa parturi-kampaajista itse kärsii erilaisista allergia- ja herkistymisoireista. Hiusten leikkaamisen ja hoitojen yhteydessä tulee huoneilmaan myös paljon mikropölyä sekä hoitoaineiden kemikaalikaasuja, joita hengitetään parturi-kampaamossa. Voimakas parfyymien tuoksu on usein merkki huonolaatuisesta ja haitallisesta huoneilmasta. – Meidän tavoitteemme on tarjota alan palveluja niin, että samalla minimoimme terveysriskit ja herkistymishaitat asiakkaille ja myös meille työntekijöille, Ahonen korostaa. – Meillä käytetään sellaisia,

pääosin kotimaisia, tuotteita, joiden päästöt ovat vähäisiä. Rauni Ahonen kertoo, että parempaan sisäilmaan päästään melko yksinkertaisilla konsteilla. – Koko liikehuoneiston ilma puhdistetaan jatkuvatoimisella, kemiallisella, hiukkassuodattimella varustetulla ilmanpuhdistuslaitteella mikrohiukkasista ja mahdollisista kaasuista. Huipputehokas laite puhdistaa ilmaa yli 300 litraa sekunnissa. Lisäksi leikatut hiukset poistetaan heti tehokkaalla keskuspölynimurilla, joka ei tuo hiuspölyä takaisin huoneilmaan. Tilat myös siivotaan huolellisesti päivittäin. – Pyrimme kehittämään palvelujamme jatkuvasti, jotta säilytämme asemamme puhtaan ilman ja terveysvaikutukset huomioivan parturi-kampaamotoiminnan edelläkävijänä. – Kun tulet meille - huomaat eron jo ensi nuuhkaisulla, Ahonen lupaa.  SISÄILMAUUTISET 1 | 2015

27


TYÖTERVEYS

Nanohiukkaset leijuvat työpaikoilla Nanohiukkaset muodostavat oman erityisryhmänsä ilman hiukkasmaisten epäpuhtauksien joukossa. Itä-Suomen yliopiston tutkijat mittasivat Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa nanohiukkasten lukumääräpitoisuuksia eri työpaikoilla: leipomoissa, puusepänverstaassa ja hitsaushallissa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa nanokokoluokan hiukkasille altistumista työpaikoilla. TEKSTI ESKO KUKKONEN | KUVAT SHUTTERSTOCK

T

utkija Mirella Miettinen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että nanohiukkasten lukumääräpitoisuuksia työpaikoilla ei ole yleensä mitattu, vaikka esimerkiksi leipomoissa ja hitsaustyössä nanohiukkasten lukumääräpitoisuudet ovat suuria, massapitoisuuksien tosin jäädessä pieniksi, Eri lähteistä peräisin olevien nanohiukkasten ominaisuudet, kuten Erityisen riskialttiita ovat pienet työpaikat, joissa ei ole riittävästi tietoa suojautumisesta.

muoto, koostumus ja kiteisyys, voidaan selvittää käyttäen muun muassa elektronimikroskopiaa. Suomessa ei ole annettu työhygieenistä raja-arvoa hiukkasmaiselle työpaikkailman epäpuhtaudelle lukumääräpitoisuutena, eikä nanohiukkasten ominaisuuksia ole juuri tutkittu. – Työympäristössä nanohiukkasia tuottavan prosessin aiheuttama sairastumisen riski arvioidaan mahdollisesti liian pieneksi. – Erityisen riskin altistumiselle muodostavat pienet työpaikat, joilla ei ole riittävästi tietoa suojautumisen tarpeesta.

Turvallisuus on haaste Nanohiukkasiin pohjautuvan teknologian kehitys tarjoaa suuria odotuksia mutta sisältää myös riskejä. Muun muassa suksissa ja hammastahnoissa käytettäviin teollisesti tuotettuihin nanohiukkasiin liittyy suuri turvallisuushaaste, koska niille altistuu koko ajan suurempi määrä ihmisiä. Teollisuuden odotukset nanoteknologian, aineen hyödyntämisen nanokoossa, tiimoilta kasvavat kuitenkin koko ajan. Nanohiukkaset ovat mukana muun muassa aurinkovoiteissa, tennismailoissa, ruuveissa ja tekstiileissä. Nanoteknologia mahdollistaa kevyet ja lujat materiaalit, paremmat tietokoneet ja uudenlaiset lääkkeet. Nanohiukkasille altistuvien työntekijöiden määrän arvioidaan nousevan maailmassa vuoteen 2015 mennessä noin 3 miljoonaan ja altistuvien kuluttajien satoihin miljooniin. Koe-eläintutkimusten perusteella

28

SISÄILMAUUTISET 1 | 2015


voidaan arvioida, että mahdollisia terveyshaittoja ihmiselle voivat olla keuhkotulehdus ja keuhkojen arpeutuminen, vaikutukset verenkiertoelimistöön, myrkyllinen vaikutus perintötekijöihin ja mahdollisesti aivoihin. Lisäksi eräät uudet tutkimukset viittaavat siihen, että tietynlaiset, asbestia muistuttavat, hiilinanoputket voivat aiheuttaa syöpää. Erilaisia teollisia nanohiukkasia on kuitenkin kymmeniätuhansia. Suurin osa nanohiukkasista on todennäköisesti ihmisille haitattomia tai vain vähän haitallisia, arvelevat tutkijat. Suuri haaste tällä hetkellä onkin kehittää menetelmiä, joilla voidaan tunnistaa mahdollisesti haitalliset synteettiset nanohiukkaset haitattomista.

Nanohiukkasten ominaisuudet riippuvat niiden lähteestä Nanohiukkasten ominaisuudet riippuvat niitä tuottavasta prosessista. Nanohiukkaset voivat olla esimerkiksi pallomaisia tai ketjuuntuneita, tiheitä tai huokoisia, orgaanisia, epäorgaanisia tai näiden yhdistelmiä, kiteisiä tai amorfisia. Nanohiukkasten ominaisuuksista riippuu, miten ne kulkeutuvat ja vaikuttavat elimistössä. – Tällä hetkellä ei ole yksimieli-

syyttä siitä, mikä suure kuvaa parhaiten nanohiukkasten haitallisuutta. Hiukkaskoon ja hiukkaskokojakauman lisäksi muun muassa hiukkasten muoto, pinta-ala, sähkövaraus, pinnan kemiallinen koostumus, kidemuoto ja liukoisuus ovat tekijöitä, jotka pitäisi määrittää arvioitaessa nanohiukkasten terveysvaikutuksia, Mirella Miettinen sanoo. – Nanohiukkasten ulkomitoista yksi tai useampi on määritelmän mukaan 1-100 nanometriä. Suuren lukumääräpitoisuutensa vuoksi nanohiukkaset takertuvat helposti toisiinsa törmäysten seurauksena muodostaen ryppäitä tai ketjuja, joten nanorakenteisia hiukkasia löytyy suuremmistakin hiukkasista.

Itä- Suomen yliopiston uusi raportti Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteen laitoksen raportti Nanohiukkasten merkityksestä ja vaikutuksesta valmistui hiljattain. Siinä saatiin merkittävää lisätietoa nanohiukkasten esiintymisestä, niiden lähteistä sekä koostumuksesta erilaisissa työympäristöissä. – Tutkitut työympäristöt, kaksi leipomoa, puusepänliike sekä hitsauskonepaja eivät olleet varsinaisen nano-

teknologian tuotantotiloja, vaan aivan tavallisia työtiloja, joissa nanohiukkasia kuitenkin esiintyy. Monissa tiloissa hiukkasten kokojakauma ja määrä vaihtelivat suuresti. Pahimmillaan pitoisuudet nousivat korkeiksi. – Tehokkaat kohdepoistot puusepän työtiloissa ja hyvä ilmanvaihdon tehokkuus hitsaustyöpajoissa vähensi selvästi nanohiukkasten määrää ilmassa. Tietenkin myös tuotantotekniikan muutoksilla voidaan niiden määrää pienentää. Tutkimus antoi tutkijoiden mukaan uutta tietoa nanohiukkasten määristä työpaikkojen ilmassa ja niiden terveysvaikutuksista. Lisätutkimus on silti edelleen tarpeen. 

Tutkimusraportti Kuinka paljon ja millaisille nanohiukkasille altistutaan Suomessa? Työsuojelurahaston hankkeen 114255 loppuraportti. Mirella Miettinen & al. Itä-Suomen yliopisto ympäristötieteen laitos 2015

SISÄILMAUUTISET 1 | 2015

29


TUTKIMUS

Otsoniveden teho ei aina riitä Anna Tontti tutki Jyväskylän ammattikorkeakoulun lopputyönä otsonoidun veden puhdistus- ja desinfiointitehoa hoivakodissa. Otsoniveden teho ei riitä orgaanisen lian tai mikrobilian poistamiseen kaikentyyppisiltä pinnoilta ja otsonipitoisuus voi alentua vedessä nopeasti. TEKSTI ESKO KUKKONEN | KUVA SHUTTERSTOCK

S

isäilman laadun kannalta on tärkeää, että etenkin huoneen vaakasuorat pinnat pysyvät puhtaina. Hyvin toteutetun siivouksen myönteinen vaikutus sisäilman laatuun on monin tutkimuksin osoitettu. Asiaa selvittää Jyväskylän ammattikorkeakoulusta valmistuneen Anna Tontin lopputyö, joka julkaistiin huhtikuun puolivälissä. Tutkimuksessaan Tontti tarkasteli LotusPro -otsonilaitteella ja Series ll -stabilisaattoripatruunalla valmistetun otsonoidun veden puhdistus- ja desinfiointitehoa ylläpitosiivouksessa.

Mittaukset kohdistettiin hoivakodin pintahygienian kannalta kriittisiin kohtiin.

Tontin tutkimuskohteena toimi Jyvässeudulla sijaitseva 60-paikkainen hoivakoti, jonka pintojen ylläpitosiivous oli tehty otsonoidulla vedellä. Pintojen hygieniatasoa tarkasteltiin useilla laadullisilla mittauksilla, ja erilaisia näytteitä otettiin yhteensä pitkälti toista sataa. Mittaukset kohdistettiin hoivakodin pintahygienian kannalta kriittisiin kohtiin. Kvalitatiivista teemahaastattelumenetelmää käytettiin kartoitettaessa hoivakodin työkäytänteitä, jotka koskivat otsonoidulla vedellä tehtävää ylläpitosiivousta. Tutkimusta täydentävät teemahaastattelut osoittivat, että siistijät olivat lisänneet sekä kone- että käsisiivouksessa mekaniikkaa eli hanganneet pintoja tavallista voimakkaammin. Mielenkiintoisista ja yksityiskohtaisista mittaustuloksista käy ilmi, että otsonoidun veden puhdistus- tai desinfiointiteho ei riitä orgaanisen lian tai mikrobilian poistamiseen kai-

kentyyppisiltä pinnoilta. Puhdistusteho oli mittausten mukaan sitä heikompi, mitä huokoisempi pinta oli ja mitä vaikeammin poistettava likatyyppi oli kyseessä. Puhdistusteho oli heikoin kosteiden tilojen (wc, suihku, sauna) karhennetuilla keraamisilla laattalattioilla. Tutkimuksen mukaan otsonoitu vesi soveltuu sileiden lasi-, teräs- ja muovipintojen ylläpitosiivoukseen. Tutkimuksen mukaan otsoni ei myöskään pysy otsonivedessä valmistajan lupaamalla tavalla. Tätä tukevat myös Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteiden laitoksen tutkijatohtori Marko Hyttisen mittaukset. Hyttiset tarkastelun kohteena ollut otsonaattori tuotti lähtötilanteessa vesiliuokseen otsonipitoisuuden 0,7 -0,8 mg/l. Otsonipitoisuus laski nopeasti ja oli 0,26 mg/l jo 1,5 tuntia otsonivesiliuoksen valmistuksen jälkeen. On kuitenkin muistettava, että otsonipitoisuuden aleneminen riippuu käytetyn veden laadusta sekä lämpötilasta. 

Tutkimus on luettavissa Theseus verkkopalvelussa. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505198914

30

SISÄILMAUUTISET 1 | 2015


Sisäilmayhdistyksen kannattajajäsenet A

H

N

AAF International Aalto-yliopisto/TKK Dipoli Ahma insinöörit Oy Amiedu Ami-säätiö Air Wise Oy Asynea Oy Allaway Oy Allergia- ja Astmaliitto ry Amestec Oy Ardex Oy Asianajotoimisto Allianssi Oy ASTQ Supply House Oy Asumisterveysliitto AsTe ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

Halton Oy Harvel Oy Helsingin Energia Helsingin Kuivaustekniikka Oy Helsingin Rakennus ja Saneeraus Oy Hengitysliitto ry Hepacon Oy Honkarakenne Oyj

NaturVention Oy NCC Rakennus Oy NMC Cellfoam Oy Nora Flooring systems Oy Nuohousalan Keskusliitto

B Baumedi Oy Betton Oy

C Camfil Oy Caverion Suomi Oy Claeris Oy CleanSide Oy ClimaConsult Finland Oy Climecon Oy Copla Oy

D Decocoat Oy Deekax Air Oy Delete Finland Oy Difina Oy Dir-Air Oy

I Ilmalinja Oy Ilmasäätö Oy IMU-TEC Oy Ins.tsto AX-LVI Oy Ins.tsto Granlund Kuopio Oy Ins.tsto Jormakka Oy Ins.tsto J. Markkanen Oy Ins.tsto Uusimäki Oy Inspecta Oy Inspector Sec Oy Isännöitsijätoim. Helin ja Soppela Oy IVPLUS Oy

ebm-papst Oy Ekovilla Oy Energiarakenne Oy Ensto Enervent Oy EsKon Oy Euro-Service Oy Ewona Finland Oy

F Fanison Oy Filterpak Oy FI-Service Oy Fläkt Woods Oy Forbo Flooring Finland Oy

G Genano Oy Ltd

OP-Keskus OSK Ositum Oy Oy Lapetek Ab Oy Lindab Ab Oy Sonesta Ab

P Pamon Oy Paroc Oy Ab Pietiko Oy Pinalto Oy Poistoa Oy Polygon Finland Oy PSL Oy Puhtaustieto PT Oy PTS-Kiinteistötekniikka Oy Pöyry Finland Oy

K

R

Keravan Kiinteistöpalvelu Oy Keski-Suomen Tarkastustalo Oy Kiilto Oy Kiinteistölakimiehet Knauf Oy Koja Oy Konekomppania Oy KorpiKorpi Oy Kryotherm Oy

Rak.ins.tsto P & T Jauhiainen Oy Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO Rakennustietosäätiö RTS Rakennusvalvonta Ari Laamanen Raksystems Anticimex Insinööritoimisto Oy Rakteka Ramboll Finland Oy Retermia Oy Rettig Lämpö Oy RF SensIT Oy RH Sisäilmatutkimus Oy RTK-Palvelu Oy RTV-Yhtymä Oy Rudus Oy

L E

O

Laattapiste Oy Labroc Oy Lassila & Tikanoja Oyj Lifa Air Oy Ltd LTQ-Partners Oy LVI-Trio Oy

S M Matti Eklund Oy Mecastep Oy MEDAIR Oy Meranti Siivouspalvelut Ky MetropoliLab Oy Mikrobioni Oy Mikrosem Oy MIP Electronics Oy Mobair Mukavax Oy Mundus Aer Oy Munters Finland Oy Muottikolmio Oy MTR-Isännöinti Oy

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy/ Ecophon Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy/ Weber Sandbox Oy Scanoff ice Oy Schneider Electric Buildings Finland Oy Senaatti-kiinteistöt Sirate Oy Sisäilmainsinöörit Oy Sisäilmamestarit Sisäilmatalo Kärki Oy Si-Tecno Oy SK Tuote Oy Skanska Oy

SOL Palvelut Oy SRV Yhtiöt Oyj Stig Wahlström Oy Stravent Oy Strong Finland Oy Suomen Ilmanvaihdon Puhdistus Oy Suomen Isännöintiliitto ry Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry Suomen Lämpömittari Oy Suomen Radonhallinta Oy Suomen Rakennusterveyspalvelut Suomen Sisäilmakeskus Oy Suomen Talokeskus Oy Suomen Tarkastustaito Oy Suorakanava Oy Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Sweco Talotekniikka Oy Swegon Oy Ab Systemair Oy

T Tarkett Oy Tehopuhdistus Vesa Toiviainen Oy Teknocalor Oy Ab Teknos Oy Terveysilma Oy Tikkurila Oyj TKR-Marketing Oy Torsten Salaojaremontit TPA Andersson Oy Työterveyslaitos

U UniqAir Uponor Suomi Oy

V Vahanen Oy Vahinko Werker Oy Vakatuuli Oy Vallox Oy Verisure Oy Vesivahinkotekniikka VVT Oy VitaTerveyspalvelut Oy, Vita Laboratorio

W WSP Finland Oy Wise Group Finland Oy

Y Yleissiivous Oy

SISÄILMAUUTISET 1 | 2015

31


Sisailmauutiset 1/2015  
Sisailmauutiset 1/2015  
Advertisement