Page 1

sisäilma sisailmauutiset.fi | sisailmayhdistys.fi

P a r e m m a n s i s ä y m p ä r i s t ö n p u o l e s t a p u h u j a | uutiset 2016/2017

Sisäilmapajan käytännön ratkaisut Nollaenergiatalojen vaatimukset muuttuivat STUK selvittää koulujen radontilanteen

INDOOR AIR

Ilmanvaihto l h nousi kkärkiaiheeksi k h

Ovatko nanohiukkaset unohdettu terveysriski?


Eroon kesämökin tunkkaisesta hajusta mini-ilmanvaihtolaitteella Kesämökeillä on usein olematon ilmanvaihto. Tunkkainen, kostean kellarimainen ilma, ns. mökin haju, jota mikrobikasvusto tehokkaasti ruokkii, toivottaa tulijan tervetulleeksi monella suomalaisella kesämökillä. Forssan seudulla sijaitseva Jänijärvi on kuin keidas keskellä suomalaista maalaismaisemaa. Rauhaa ei häiritse edes moottoriveneiden pärinä, sillä järvi on rauhoitettu vain soutuveneille, kanooteille tai sähkömoottoreilla käyville veneille.

Mökin suurimman tilan, tupakeittiön seinälle, katon rajaan asennettu laite ryhtyi välittömästi vaihtamaan tunkkaista ilmaa. Energiapihissä laitteessa on lämmönvaihdin, jolla se lämmittää sisään tulevan ilman lämpimällä poistoilmalla. Lämmönvaihtimen teho on jopa 80%, joten laite ei tarvitse erillistä tuloilman lämmitintä.

Pienempien huoneiden tuloilma järjestettiin kotimaisilla lämmittävillä Mobairin tuloilmaventtiileillä. Näin Jänijärven rannalla sijaitsee vuonna 1987 rakennettu saadaan raikasta lämmitettyä korvausilmaa makuukomea Honkarakenteen hirsimökki. Rakennuksessa on kammareihinkin, joka palvelee myös takan korvausilmana. 92m2 , väljät oleskelutilat sekä pari pientä makuuhuonetta. "Ratkaisu löytyi hämmästyttävän nopeasti, tehokkaasti ja Hirsimökki vaihtoi omistajaa vuonna 2011 ja yrityksen edullisestikin. Asennetut laitteet toivat juuri toivomamme edustustiloina toiminut rakennus sai uutta elämää. Uudet lopputuloksen ja sisäilman laatu on nyt merkittävästi omistajat pääsivät maalle hektisen työviikon päätteeksi parantunut. Laitteiden asennuksen jälkeen tuntuu, ja lempeät löylyt rantasaunassa veivät ajatukset helposti kuin astelisi uuteen kesäasuntoon", toteaa omistaja pois arjesta. tyytyväisenä. Murhetta aiheutti kuitenkin tunkkainen haju, joka oli vastassa aina mökille tultaessa. Syyssateiden alettua huoneilmaan pesiytyi epämiellyttävä kellarimainen haju ja hirsihuvilan uudet asukkaat saivat jo oireitakin: limakalvojen ärtymistä ja päänsärkyä. Helppo ja edullinen ratkaisu

Asiantuntija kävi paikalla tutkimassa ongelmaa ja kartoituksen tuloksena havaittiin, että kesäasunnossa ei ollut minkäänlaista ilmanvaihtoa, vaan ilma seisoi paikallaan. Rossipohja oli myös hieman kostea. Koska hallittua korvausilmaa ei ollut saatavilla, veti rakennus tulevaa ilmaa lattiarakenteiden kautta sisätiloihin.

Lisätietoja Mitsubishi Electric Lossnay ilmanvaihtolaitteesta Ilmanvaihtoa tehostamaan asennettiin Mitsubishi Electricin [[[WGERSJ½GI½½XYSXXIIXXYSXIV]LQEXMPQERZEMLXSPEMXXIIX Lossnay Mini-ilmanvaihtolaite. ILMOITUS


Puhtaasti tuottavampi työilmapiiri • Max puhdistusteho 300-1200m3/h • Poistaa yli 98% VOC-yhdisteistä kertapuhdistuksella • Osta tai vuokraa

Sisätilojen epäpuhtaan ilman aiheuttama väsymys, toistuvat päänsäryt ja yleinen energiatason vähyys vievät nopeasti parhaan terän työkyvystä ja tuottavuudesta. Loppujen lopuksi epäpuhtaan ilman vaikutukset näkyvät viivan alla. Puuhdas ilma Puhdas illma auttaa autttaa jaksamaan jaksam maaan työtehon -työnteon sekä työyhteisösi parempi tuottavuus. AirCleanerVVarmista arm mista työ ötehon jaa -ty yönteoon jatkuvuuss sek puhdistaa ilman näkyvistä hiukkasista, ililmanpuhdistimien lmanppuhdistim mien kkemiallismekaaninen emiallismekaaninen suodatus suuod mikrohiukkasista, viruksista ja homeista. mi ikrohiiukkasissta, kaasuista, kaaasuuista, hhajuista ajuista sekä bbakteereista, a

AirCleaner A irrCleeaneer 750, 750, 1000 1000 jaa 2000 ilmanpuhdistimet Käyttökohteet • koulut • päiväkodit • toimistot

Illma Ilmalinja m lilinja Oy Kutomotie HELSINKI Kutomo otitie ie 6 B,, 000380 0 80 H 03 ELSI EL SINK SI NKII Puhelin 010-2920 440

• neuvotteluhuoneet • terveysasemat • laboratoriot • homekohteet • hammaslääkärit

KYSY LISÄÄ

010 2920 440

www.ilmalinja.fii w

SISÄILMAUUTISET

3


PÄÄKIRJOITUS

Paljon melua lähes nollasta

Jorma Säteri, Toiminnanjohtaja Sisäilmayhdistys ry

Sisäilman ja energiatehokkuuden samanaikainen parantaminen sujuu yhteispelillä.

SISÄILMA JA ENERGIATEHOKKUUS ovat tänä vuonna olleet julkisuudessa enemmän kuin koskaan. Sisäilman ongelmista on syytäkin olla huolissaan ja vaatia vaurioituneiden rakennusten korjaamista, mutta energiatehokkuus ei ole näiden ongelmien syy. Eikä myöskään ilmanvaihto, vaikka niinkin on väitetty. Suurimman osan ongelmista aiheuttaa vaipparakenteisiin valuva, maasta nouseva tai sisäpintarakenteet läpäisevä vesi. Riittämätön ilmanvaihto voi pahentaa ongelmaa ja suuri alipaineisuus kuljettaa epäpuhtauksia sisäilmaan, mutta perussyy on väärään paikkaan kertyneessä vedessä. Myös energiatehokkuuden osalta keskustelu on ollut harhateillä, kun on puhuttu vain lisäeristämisen mahdollisista riskeistä. Harhateillä sikäli, ettei lisäeristämistä tarvita eikä edes vaadita energiatehokkuuden parantamiseen. Talotekniikan tarpeenmukaisuudella ja optimoinnilla sekä uusiutuvien energioiden hyödyntämisellä ja hyvillä ikkunoilla pystytään saavuttamaan Suomen kannalta kustannusoptimaaliset lähes nollaenergiatavoitteet. Rakenteiden tiiviyttä pitää toki parantaa, mutta sehän vain vähentää kostean ilman vuotoa ulos ja epäpuhtauksien virtausta sisään. Lausunnolla olleet lähes nollaenergiasäädökset eivät itse asiassa edellytä yhtään nykyrakentamista tehokkaampaa energiankäyttöä. Myös korjausrakentamisessa vaadittavat tehostukset ovat hyvin maltillisia ja saavutettavissa käyttämällä nykytasoisia komponentteja tai hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa.

Monet toimenpiteet parantavat sekä sisäilmaa että energiataloutta. Liian korkeiden lämpötilojen alentaminen, ikkunoiden parantaminen ja aurinkosuojaus sekä vähäpäästöisten materiaalien käyttö ovat tällaisia parannuksia. Sisäilmaongelmille ja energiantuhlaukselle ovat puolestaan yhteisenä nimittäjänä huolimaton rakentaminen, laiminlyöty huolto ja liian pitkään lykätyt korjaukset. Sisäilman ja energiatehokkuuden samanaikainen parantaminen on yhteispeliä, molempia pitää ohjata, suunnitella, toteuttaa ja seurata samalla kertaa. Olosuhteiden, käyttäjätyytyväisyyden ja energiakulutuksen mittaaminen on tärkeä keino ongelmien ennaltaehkäisyssä ja kulutusten optimoinnissa. Uusi teknologia ja digitaalisuus tarjoaa tähän hyvät mahdollisuudet, seuraavaksi nämä suureet pitää viedä osaksi vuokra- ja kiinteistönhoitosopimuksia. Tämä on Sisäilmauutiset -lehden viimeinen paperilla ilmestyvä numero. Olemme lehden 20-vuotisen historian kuluessa siirtyneet digitaaliseen tiedonvälitykseen ja vahvistamme uutiskirjettä ja muuta sähköistä viestintäämme. Kiitokset lukijoille ja tukijoille, tavataan jatkossa sivulla www.sisailmauutiset.ȴ ja Twitterissä tunnisteilla @siuutiset ja #sisäilma. Yhteystyöterveisin Jorma Säteri Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja

Sisäilmauutiset

www.sisailmauutiset.ȴ

Ilmoitusmyynti Elina Tenhunen elina.tenhunen@pp-marketing.ȴ 040 779 9653

Julkaisija Sisäilmayhdistys ry

Tuotanto ja taitto: Vaula Aunola

Kustantaja SIY Sisäilmatieto Oy

Painotalo Plus Digital 2016

ISSN 1239-7563

Päätoimittaja Jorma Säteri jorma.sateri@sisailmayhdistys.ȴ Toimittaja Esko Kukkonen 050 3300 801, ausum@kolumbus.ȴ

4

4041 0763 Painotuote

SISÄILMAUUTISET


SISÄLTÖ

16

14

- Oikein toteutetut kerrosrakenteet eivät aiheuta yhtään enempää kosteusvaurioita kuin muutkaan, tutkijatohtori Miia Pitkäranta toteaa.

22 Sisäilmauutiset 2016/2017 4 6 7 8 11 12 14 16 20 21 22 24 26 28 30 31

Pääkirjoitus Ilmassa lyhyesti Sisäilmayhdistyksen uusia kannattajajäseniä Sisäilmapajan antia Tampereella Painetun lehden ilmestyminen loppuu Nollaenergiatalojen vaatimustasoa kohtuullistettiin Näkökulma: Miia Pitkäranta INDOOR AIR: Ilmanvaihto nousi kärkiaiheeksi Kosteusvauriot voidaan estää STUK selvittää koulujen radontilanteen Ovatko nanohiukkaset unohdettu terveysriski? Asbestitöiden hinta nousee Siivous on tärkeää sisäilman kannalta Hometalkoot toivat tuloksia Mitä on ympäristöherkkyys? Sisäilmayhdistyksen kannattajajäsenet 2016

sisailmauutiset.ȴ Tilaa sisäilmauutisten kuukausittain ilmestyvä maksuton uutiskirje ja pysy ajan tasalla!

SISÄILMAUUTISET

5


ILMASSA KOONNUT: ESKO KUKKONEN

M1-luokitus toimii ja kehittyy

Tupakkalaki tiukentui

SISÄILMASTOLUOKITUSTA ollaan parhaillaan uusimassa. Uusi luokitus pyritään saamaan valmiiksi ensi vuonna ja se on tarkoitettu olemaan sopusoinnussa paraikaa uusittavana olevien rakentamismääräysten kanssa. Materiaalien päästöluokitusta ollaan uusimassa samaan tahtiin Sisäilmastoluokituksen kanssa. Sisäilmaston laadun kehittämisen osalta tehtiin Suomessa merkittävä kehitysaskel vuonna 1996, kun Sisäilmayhdistys julkaisi sisäilmastoluokituksen ja rakennusmateriaalien päästöluokituksen. Sisäilmastoluokitus on näiden kuluneiden 20 vuoden aikana antanut mahdollisuuden asettaa mielekkäät ja lukuarvoin ilmaistavat vaatimustasot uudisrakentamisen sisäilmastotavoitteille. Rakennusmateriaalien M1-päästöluokitus puolestaan on tarjonnut kotimaisille ja ulkomaisille materiaalivalmistajille mahdollisuuden osoittaa luotettavasti ja kohtuuhinnalla tuotteitdensa vähäpäästöisyys. Teollisuus on ottanut luokituksen vastaan myönteisesti ja tällä hetkellä luokituksia on myönnetty yli 3600. Päästöluokituksen saamisen perusteena ovat hyväksytyt kemiallisten päästöjen sekä hajujen testit. Luokitusvaatimukset sekä tähän mennessä annetut luokitukset löytyvät nettisivuilta www.m1.rts.fi. Materiaaliluokitus M1 on vähentänyt vuosien mittaan oleellisesti rakennusmateriaaleista huoneilmaan lähtevien haitallisten päästöjen määriä. Tutkimukset osoittavat, että vaikutus on

HARVALLA lainsäädäntötoimella on Suomessa ollut niin suuri vaikutus sisäilman laatuun kuin vuosia sitten voimaantulleella tupakkalailla. Sen mukana on passiivinen tupakanpoltto lähes loppunut ja tupakoitsijat ovat joutuneet siirtymään ulos tai heille määrättyihin paikkoihin nauttimaan harrasteestaan. Viime vuosina on nähty tarpeelliseksi kiristää tupakkalakia vastaamaan paremmin nykyisiin haasteisiin. Etenkin sähkösavukkeiden haitat ovat osoittautuneet niin merkittäviksi, että ne on haluttu ottaa rajoittavien toimien kohteeksi. Uudella lailla pyritään myös vähentämään parveketupakointia ja sen hajuhaittoja naapureille. Siltä osin voivat käytännön sovellukset olla ongelmallisia. Uusi laki panee täytäntöön EU:n tupakkatuotedirektiivin. Osa lakimuutoksista perustuu puolestaan Suomen omaan harkintaan ja lainsäädäntötarpeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan savukkeista, kääretupakasta ja sähkösavukkeiden nesteistä kielletään kaikki tunnusomaiset tuoksut ja maut, kuten vanilja ja mentoli. Taloyhtiö voi puuttua parvekkeella tupakointiin nykyistä helpommin. Nikotiinipitoiset sähkösavukkeet tulevat Suomen markkinoille saman sääntelyn piiriin muiden savukkeiden kanssa. Autossa tupakointi on kielletty, jos kyydissä on alle 15-vuotiaita. Laki tuli voimaan 15.8.2016, mutta siinä on useita siirtymäaikoja. Esimerkiksi parvekkeella tupakointia koskevaa sääntelyä sovelletaan vasta vuoden 2017 alusta lukien.

ollut päästöjen ja sisätilojen kemiallisen kuorman väheneminen aiemmasta murto-osaan. Luokituksen piiriä on vuosien mittaan laajennettu. Mukana ovat jonkin aikaa olleet myös kalusteet, joista varsinkin uutena lähtee aikamoisia päästöjä sisäilmaan. Tänä vuonna luokitusta on laajennettu myös pehmustettujen toimistokalusteiden puolelle. Tarvetta tällaiseen on, sillä varsinkin työtuolien päästöissä on todettu suuria eroja. Uudistuksissa tärkeintä on ollut pysyä sekä tekniikan että mittaustekniikan kehityksessä mukana. Kuitenkin yhä voimakkaammin tulee mukaan myös eurooppalaistumisen haaste. Luokitusten, etenkin M1materiaaliluokituksen, kehittämisessä on siksi jatkossa otettava huomioon entistä vahvemmin eri maiden viranomaisvaatimusten ja eurooppalaisen CEN-standardointityön kehitys. Useat jäsenvaltiot ovat ottamassa materiaalipäästöt viranomaissääntelyn piiriin. Suomi ei kuitenkaan vielä ole näihin materiaalipäästöjen viranomaisvaatimuksiin menossa. On aina huomattava, että virallinen CE-merkintävaatimus asettaa vain minimitason. Ostajalla on edelleen oikeus vaatia parempaa, ja siihen tarvitaan vapaaehtoisia luokituksia. On kuitenkin tärkeää, että tällainen vapaaehtoinen luokitus on mahdollisimman pitkälti vaatimuksiltaan ja ennen kaikkea mittaustavoiltaan teknisesti viranomaisvaatimusten, käytännössä CE-merkintävaatimusten, kanssa sopusoinnussa.

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje on luettavissa netistä ASUNNON ja muiden vastaavien tilojen terveydellisistä olosuhteista annettiin viime vuonna uusi laki ja sitä täydentävä asetus. Uusi asetus, joka tuli voimaan viime vuoden toukokuussa, oli aiempaa ministeriön antamaa yksityiskohtaista ja paljon käytettyä ohjetta lyhyempi. Siinä annettiin siksi Valviralle tehtävä antaa asetusta täydentäviä ohjeita. Valvira on työskennellyt asian parissa aktiivisesti ylitarkastaja Pertti Metiäisen johdolla. Nyt Valvira on saanut työnsä päätökseen ja kentällä kauan odotetut asetusta täydentävät ohjeet on julkais-

tu Valviran sivuilla verkkojulkaisuna useammassa osassa. Aiemmasta poiketen uudet ohjeet ovat nyt jatkuvasti päivitettävissä uuden tiedon ja tarpeen mukaisesti. Joka tapauksessa ohjeet merkitsevät valtakunnallista kannanottoa asumisterveyttä koskeviin päätöksiin ja toimenpiteisiin. Ne ovat välttämätöntä tietoa ja tärkeää lukemista monelle asumisterveysasioiden kanssa työskenteleville. Uusi sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä

Ohjeet voi käydä lukemassa ja tallentamassa pdf-muodossa Valviran nettisivuilta: http://www.valvira.fi/ymparistoterveys/terveydensuojelu/asumisterveys

6

SISÄILMAUUTISET

ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015) korvasi viime vuonna entisen käytössä olleen sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003:1. Se oli annettu vuonna 2002. Uusi asumisterveysasetus perustuu sisällöllisesti suurelta osin edellä mainittuun ohjeeseen ja vallitseviin käytäntöihin rakennusten terveyshaittojen selvittämisessä. Uusi asetus, vaikkakin on ohjetta lyhyempi, sisältää tarkennuksia käytössä olleeseen asumisterveysohjeen ohje- ja viitearvoihin siltä osin kuin valvonnassa on havaittu muutostarpeita.


Sisäilmastoa vuonna 2016

Uusi opas rakennusten kosteus- ja sisäilma-ongelmien tutkimiseen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ julkaisi uuden oppaan ”Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus” syksyllä. Se on täysin uusittu ja ajantasainen ohje ja samalla oppikirja kosteus- ja mikrobivaurioiden ja kiinteistöjen sisäilmaongelmien kanssa tekemisissä oleville kuntotutkijoille ja muille asiantuntijoille. Oppaassa on osaavasti esitetty tämän hetken tieto maassamme turhan tavallisista kosteusvaurioista ja niihin liittyvistä ongelmista. Asiasta kiinnostuneiden kannattaa varmasti lukea se. Oppaassa todetaan, että kosteusvauriot ovat yleisiä sisäilmaongelmien aiheuttajia, mutta sisäilmaongelmia aiheuttavat myös muut, kosteudesta riippumattomat tekijät. Tästä syystä sisäilmaongelman ratkaisu edellyttää tyypillisesti hyvää kokonaisuuden hallintaa, jossa otetaan huomioon paitsi erilaisten kemiallisten ja mikrobiologisten altisteiden mahdollisuus, myös tilojen käyttöön, fysikaalisiin olosuhteisiin ja ilmanvaihtoon liittyvät tekijät. Uudessa oppaassa on pyritty kuvaamaan tärkeimmät sisäilman laatua heikentävät tekijät ja niiden tutkimusmenetelmät. Sisäympäristön fysikaalisista olosuhteista tarkastellaan ainoastaan kosteutta ja lämpötilaa, jotka liittyvät kiinteästi rakennusten kosteus- ja lämpötekniseen toimivuuteen ja koettuun sisäilman laatuun. Lisäksi oppaassa käsitellään aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä, kuntotutkimuksen tilaamiseen liittyvää ohjeistusta sekä kuntotutkimusten tekijöiden pätevyysvaatimuksia ja pätevöitymistapoja. Oppaan liitteisiin on koottu täydentävää tietoa, kuten kyselylomakkeiden malleja ja mallit kuntotutkimussuunnitelmasta ja -raportista. Liitteissä on kuvattu myös erityisesti vanhemmissa rakennuksissa tyypillisesti käytettyjä rakennusmateriaaleja, joita voidaan tunnistaa aistinvaraisesti. Kosteus- ja mikrobivaurioiden poistaminen on tärkeää Oppaassa korostetaan, että kosteus- ja mikrobivaurioista johtuvat rakennusten sisäilmaongelmat aiheuttavat merkittäviä terveydellisiä haittoja ja suuria kansantaloudellisia kustannuksia. Tämän vuoksi kosteus- ja mikrobivaurioiden korjaaminen ja sisäilmaongelmien poistaminen on tärkeää. Kosteus- ja mikrobivaurioituneen tai muuten

sisäilmaongelmaisen rakennuksen kuntotutkimus on oleellinen osa korjaushanketta. Erittäin tärkeää on, että kuntotutkimuksella selvitetään ongelmien ja vaurioiden syyt, jotta rakennuksen korjaamiseksi osataan valita oikeat korjausmenetelmät. Kuntotutkimusoppaan päivitystyön toteutti Vahanen–yhtiöt, jossa hankkeen johdosta ja koordinoinnista vastasivat diplomi-insinööri Pekka Laamanen ja FT, rakennusterveysasiantuntija Miia Pitkäranta. Jälkimmäisen panos on varmasti ollut ratkaiseva ja hän onkin saanut nimensä julkaisun kanteen. Työtä valvomassa on ollut ympäristöministeriön edustajien lisäksi edustava joukko alan asiantuntijoita. Opas on myynnissä Rakennustiedon verkkokaupassa. Sen voi myös ladata netistä Valtioneuvoston julkaisuarkiston kautta; Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75517

Sisäilmayhdistyksen uusia kannattajajäseniä NIBE Energy Systems Oy www.nibe.ȴ Energiakonsultit insto Oy www.energiakonsultit.ȴ Oy Orient-Occident Ltd www.orintoccident.ȴ

Alan palveluhakemisto

H&H puhtaudenhallinta www.puhtaudenhallinta.ȴ

Sisäilmayhdistyksen sivuilta löytyy palveluhakemisto, jossa yritykset ja yhteisöt voivat kertoa tuotteistaan ja palveluistaan. Sivujen tarkoituksena on auttaa sisäilmakysymyksistä kiinnostuneita ammattilaisia ja kuluttajia löytämään heille mahdollisesti sopivia tuotteita tai palveluita.

Kaikki yhdistykset kannattajajäsenet löytyvät lehden sivulta 31. Liity Sisäilmayhdistyksen jäseneksi ja tuet työtä puhtaamman sisäilman puolesta.

http://sisailmayhdistys.fi/ Palveluhakemisto

Ota yhteyttä: Aila Laine-Sarkkinen, (09) 4355 5613, 040-7070201 tai aila.laine-sarkkinen@sisailmayhdistys.fi

SISÄILMAUUTISET

7


TEKSTI: ESKO KUKKONEN // KUVA: SHUTTERSTOCK

Sisäilmapaja vieraili Tampereella Sisäilmapaja järjestettiin nyt kahdeksatta kertaa ja osanottajia oli taas ennätysmäärä liki 600. Tilaisuudessa käytiin kahden päivän aikana läpi useita käytännönläheisiä sisäilman laatua parantavia ja ongelmien tehokasta hoitamista käsitteleviä hankkeita.

P

TEKSTI: ESKO KUKKONEN // KUVAT: KALLE KIRJALAINEN

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka kertoi lyhyesti ministeriön hankkeista.

8

SISÄILMAUUTISET

ajan ensimmäisen päivän asialistaa hallitsivat sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen liittyvät ohjeistot sekä tuoreen asumisterveysasetuksen soveltamisohjeet. Toisena päivänä esillä oli muun muassa sisäilma-asioiden hoitoon liittyvä viestintä sekä siivouksen merkitys sisäilman laadun kannalta. Myös tärkeä energiakysymysten vaikutus sisäilman laatuun tuli esille. Tälläkin kertaa kaikin puolin onnistuneesta Sisäilmapajasta täytyy antaa kiitokset pajan tamperelaiselle valmistelutiimille, jota veti lehtori Leila Kakko TAMKista. Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK, Tampereen kaupunki ja Sisäilmayhdistys ry.


Sisäilmapajan yhteydessä järjestettiin jälleen mielenkiintoinen alan tuotteita ja palveluja esittelevä näyttely. Näyttelyyn osallistuvat yritykset antavat Sisäilmayhdistykselle mahdollisuuden järjestää tilaisuuden osanottajille maksuttomana.

Hannele Pokka kaipaa parempaa yhteistyötä Valtiovallan terveiset tilaisuuteen toi ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Hän kertoi lyhyesti ympäristöministeriön viime aikojen ja lähiajan toimista sisäilmakysymyksissä. Uudet rakentamismääräykset ovat valmisteltavina. Valmistelussa otetaan kantaa etenkin energiansäästöön, mutta myös sisäilmaston laatuun. Maamme rakennuksissa on Pokan mukaan kymmenien miljardien edestä korjausvelkaa. Se on jo kymmenesosa koko rakennuskannan arvosta ja siihen pitäisi nykyistä jämäkämmin puuttua. Sisäilmaongelmia ei Pokan mukaan onneksi nykyisin enää lakaista maton alle sanomalla, että ongelmia kokevilla on vikaa korvien välissä. Virheitä on tehty ja jatkossa pitää pystyä parempaan. Pokka painotti myös yhteistyön tärkeyttä asioiden hoidossa. Sitä todella tarvitaan, sillä määräyksiä ja ohjekirjoja on hänen mukaansa jo tarpeeksi. Päättyneet kosteus- ja hometalkoot oli hänen mielestään hyvä esimerkki siitä, mihin yhteistyöllä ja oikealla hengellä päästään. Rakennusvalvonnan tehokkaampaa roolia hän piti myös tärkeänä. Sen järjestelyt tulevaisuudessa liittyvät tosin tulevaan sote-ratkaisuun ja maakuntahallinnon järjestelyihin.

Asuntojen ongelmien selvittely vaatii asiantuntemusta Pajassa tuli esille myös asuntojen sisäilma-asioiden hoito viranomaistasolla. Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoi alkuvuodesta tulleen asumisterveysasetuksen vaikutuksista ja sen tarjoamista uusista mahdollisuuksista. Aiempi yksityiskohtainen ministeriön antama Asumisterveysohje on nyt supistunut vähemmän tekniseksi ja yksityiskohtaiseksi, jonka tarkemmat soveltamisohjeet on annettu Valviran soveltamisohjeessa, joka löytyy netistä www.valvira.fi/ymparistoterveys/ terveydensuojelu/asumisterveys. Tärkeimmät asiat ovat kuitenkin ennallaan, muun muassa mikrobien ja muiden epäpuhtauksien raja-arvoissa ja niiden mittaamisessa. Pekkola korosti esityksessään, että sisäilmahaitan arviointi on asiantuntijan työtä, eikä mitään poppakonsteja siihen ole olemassa. Uusi asetus antaakin entistä parempia ja selkeämpiä mahdollisuuksia käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita kunnallisten viranomaisten apuna. Kaikessa tulisi hänen mielestään käyttää maalaisjärkeä ja välttää turhaa hifistelyä. Tampereella omat toimintatavat Tampereen kaupunki, joka hoiti pajan isännyyden TAMK:n eli Tampereen

ammattikorkeakoulun kanssa, kertoi kuinka paljon se on panostanut sisäilmakysymysten hoitoon viime vuosina ja kehittänyt käyttöönsä toimintatapoja, joilla pyritään hoitamaan sisäilmaa kouluissa ja muissa kaupungin tiloissa järjestelmällisesti ja tuloksellisesti. Näitä esittelivät yhdessä Tampereen tilakeskuksen vastaava isännöitsijä Jenni Pitkänen ja työsuojeluvaltuutettu Raimo Laaksonen. Ohjeistuksen tavoitteena on havaita sisäilmaongelmien synty jo alkuvaiheessa, jolloin niiden hoito on oleellisesti helpompaa kuin myöhemmin ongelmien kaaduttua päälle. Tärkeää on kaupungin edustajien mukaan avoimuus kaikessa. Sisäilmaepäilyjen selvittäminen perustuu tamperelaisten ohjeiden mukaan avoimeen tiedottamiseen. Kaikki tutkimustulokset kerrotaan käyttäjille. Tämä periaate lävistää kaiken asiaan liittyvän ohjeiston. Tampereen kaupungin sisäilmaohjeistus löytyy netistä www.tampere.fi/tilakeskus/kiinteistonpito/sisailmaolosuhteet. Tilojen käyttäjille on myös julkaistu oma erillinen ja helppotajuinen kahdeksansivuinen opas, jota on jaettu kaikille kaupungin tiloissa toimiville. Sen on tarkoitus helpottaa toimia sisäilmaongelmien esiintyessä ja ennen kaikkea antaa pikaohjeet sisäilmaoireilun tullessa esiin. Se helpottaa varmasti käytännössä SISÄILMAUUTISET

9


Asiaohjelmalle sopiva vastapaino olivat kaupungin vastaanotto viihdyttävine ohjelmineen sekä riemuhauskat jatkot ravintola Ilveksessä TAMKin orkesterin säestyksellä.

tarpeellisen avoimen kommunikoinnin saavuttamista ja nopeuttaa oikeiden ratkaisujen hakemista. Oulussa panostetaan kuivaketjuun Edellisen vuoden Sisäilmapajan pajaisäntä ja Oulun rakennusvalvonnan päällikkö Pekka Seppälä kertoi terveisiä Oulusta. Siellä on jatkettu panostamista kosteuskysymysten oikeaan hoitoon ja saatu kehitettyä valmiiksi tuo mainio ajatus Kuivaketju 10. Sen mukaan on pyrittävä koko rakentamisen ajan pitämään huolta työmaan ja rakennus-

tarvikkeiden kuivuudesta ja tehtävä talo kokonaisuudessaan niin, ettei siellä ole mahdollisuuksia kosteusvaurioihin. Silloin vähenee myös homeongelmien riski huomattavasti. Hanke on ollut Oulussa kehitteillä jo 15 vuotta. Siinä korostetaan erityisesti yhteistyön merkitystä. Seppälän mukaan eliminoimalla 20 prosenttia riskeistä saadaan 80 prosentin vaikuttavuus. Kuivaketju10 esitys ja muut seminaarin esitykset löytyvät Sisäilmayhdistyksen sivuilta.

Senaattikiinteistöillä on sisäolosuhdemittari Valtion omia kiinteistöjä rakennuttavalla sekä niitä ja muitakin valtion käytössä olevia kiinteistöjä isännöivällä Senaattikiinteistöillä on myös omat toimintatavat sisäilmaongelmien hoitamiseksi. Niitä esitteli Senaattikiinteistöjen sisäilmaasiantuntija dosentti Anne Korpi. Senaatti kehittää omaa sisäolosuhdemittaria, johon kootaan tiedot sisäilmaseurannasta, ennakoivien katsastusten tuloksista sekä käyttäjäpalautteesta. Myös kiinteistönhoidon ja siivouksen osalta pyritään laatuauditointiin, jossa on käytössä palkkio-sanktiomalli. Senaatin toiminta pyrkii mahdollisimman pitkälle ongelmien ehkäisemiseen ennalta, niin suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen kuin kiinteistöjen käytön puolella. Kiinteistönhuollon puolella on myös kehitetty ohjekortit tähän tarkoitukseen. Nämä ovat osa sisäilma-asioihin liittyvää kolutusta, johon Senaatti jatkuvasti panostaa. Senaatilla on hallinnassaan myös paljon muilta vuokrattuja tiloja. Niissä on käytettävä toisenlaista lähestymistapaa kuin omissa tiloissa. Niiden hallintaan on kehitteillä oma tilakatsastusmalli, joka tulee Korven mukaan pilotointivaiheeseen ensi vuonna. Lisätietoja www.senaatti.fi.

΂0

SISÄILMAUUTISET

Sisäilmapajan järjestäjätiimiläisiä. Vasemmalta oikealle Pirkko Pihlajamaa TAMK, Pekka Väisälä TAMK, Jenni Pitkänen, Tampereen Tilakeskus Liikelaitos, Aila LaineSarkkinen SIY, Leila Kakko TAMK, Jorma Säteri SIY ja Mervi Ahola SIY.


2017 Alan tapahtumia 15.3. MESSUKESKUS, HELSINKI

Sisäilmastoseminaari 2017

Sisäilmayhdistys, SIY Sisäilmatieto Oy ja Aalto-yliopiston Energiatekniikan laitoksen LVI- tekniikka järjestävät 15.3.2017 yhteistyössä suomalaisen sisäilmastotutkimuksen arvostetun esittelytilaisuuden. Sisäilmastoseminaari on järjestyksessä 32. sisäilmastoseminaari. Tapahtuma järjestetään 5. kerran Messukeskuksen Kokoustamossa ja Talvipuutarhassa. Tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa sisäilmaalan ykköstapahtumana.

Painetun lehden ilmestyminen loppuu! Tilaa Sisäilmauutisten säännöllisesti ilmestyvä maksuton uutiskirje ja pysy ajan tasalla! www.sisailmauutiset.fi Twitterissä ajankohtaiset asiat löytyvät tunnisteilla @siuutiset ja #sisäilma.

27.1.-29.1. MYYRMÄKIHALLI, VANTAA

Rakenna & Remontoi -messut

Lauantaina järjestetään asiantuntijapaneeli, kesto 1h 30min. Kello 11.00 -12.30 Aihe on Kodin sisäilma – hyvän ylläpito ja huonon korjaaminen Tervetuloa kysymään sisäilmasta ja keskustelemaan Sisäilmainfopisteeseen. 27.-28.1, MESSUKESKUS, HELSINKI

Educa messut

Mukana Sisäilmainfopiste ja Sisäilmahaltuun.fi 7.2. WANHA SATAMA ,HELSINKI

Korjausrakentaminen 2017

Sisäilmainfopiste jakaa tietoa tapahtumassa sekä luennoi aiheeseen liittyen. 25.-26.2. KUOPIO-HALLI

Rakenna ja Asu -messut

Sisäilmainfopiste mukana, asiantuntijat luennoivat ja Hajuradalla testataan nenän toimivuus. 2.-5.7. PUOLA

Healthy Buildings 2017 Europe Lublin University of Technology, POLAND

SISÄILMAUUTISET SISÄILMAUUTI

΂΂


MÄÄRÄYKSET

Nollaenergiatalojen vaatimustasoa kohtuullistettiin TEKSTI: ESKO KUKKONEN // KUVA: SHUTTERSTOCK

Ympäristöministeriö on lieventänyt nollaenergiatalojen vaatimuksia todennäköisesti keväisellä lausuntokierroksella saamansa kriittisen palautteen takia. Samalla on muutettu energialaskennan perusteita.

U

usia rakennuksia koskevilla rakentamismääräyksillä on merkittävä asema rakentamisen ohjaamisessa. Viime vuosina määräysten laadintaan on tullut uusia sävyjä. Ensinnäkin määräykset on sopeutettava nykyiseen muuttuneeseen lainsäädäntöön. Toiseksi EU on antanut direktiiveillään ja asetuksillaan rakentamiselle omia tavoitteitaan, jotka on Suomessa saatava osaksi omaa lainsäädäntöä. Erityisesti vaatimustason kiristäminen on tullut esille ohjaamisessa energiansäästöön. EU:n direktiivin mukaan meilläkin pitäisi päästä niin sanottuun lähes nollatalojen rakentamiseen. Tavoite pyritään nyt selkeyttämään uusilla määräysehdotuksilla, jotka ovat olleet lausunnolla. Uudet määräykset ovat nyt jatkovalmistelussa ja tulevat julki sekä voimaan vuoden 2017 aikana. Ympäristöministeriö lähetti lokakuun alussa lausunnolle uudet ehdotuksensa ns. lähes nollaenergiatalojen vaatimuksiksi uusien muokattujen asetusehdotusten muodossa. Niissä on aiempaan maaliskuussa lausunnolla olleisiin paljon muutoksia. Vaatimustaso on jonkin

Rakennuslupaasiakirjoihin liitetään energiaselvitys.

΂2

SISÄILMAUUTISET

verran alentunut. Hirsirakentamisen erityisongelmat ovat saaneet ratkaisunsa, eikä eristysvaatimuksia ole muutettu aiemmista. Suurin muutos on varmaan asetusehdotus eri energiamuotojen laskentakertoimille. Etenkin sähkön osalta kertoimen muutos on huomattava ja varmasti myös käytännössä vaikuttava. Uudet lopulliset vaatimukset tulevat julkisuuteen vuoden 2017 aikana ja tulevat voimaan suunnitelmien mukaan osana rakennusmääräysten uusimispakettia vuonna 2018.

riskejä. Asetuksen sisältämät uudet laskentaohjeet sisältävät myös uusia keinoja, joilla toivotaan voitavan laskennallisesti ratkaista nollaenergiatalojen rakentamiseen liittyviä ongelmia. Julkisessa keskustelussa oli keväällä paljon esillä eristysten kova vaatimustaso, jonka väitettiin estävän maassamme massiivipuurakentamisen eli hirsirakentamisen. Nyt vähintään neljä kuukautta vuodessa käytössä olevalle loma-asunnolle riittää massiivipuuta 130 mm eli U -arvo 0,80, kun taas muille seinätyypeille vaaditaan U- arvo 0,24.

Ministeriö sai keväällä kovia kommentteja Ministeriön halu ja tarve lieventää nollaenergiatalojen vaatimuksia johtuu ehkä eniten keväisen ehdotuksen saamasta nuivasta vastaanotosta. Tiukkoja vaatimuksia vastustavia mielipiteitä oli paljon. Nolla-energiataloista ja niille asetetuista tiukoista vaatimuksista tuli tavallaan kaikkien rakennusalan ongelmien syy. Vaatimusten koettiin estävän puurakentamisen ja aiheuttavan hometalojen yleisyyden. Niinpä ministeriö onkin päättänyt lieventää nollaenergiarakentamisen vaatimustasoa, mikä näkyy uudessa ehdotuksessa. Vaatimusten vertailu aiempiin on kuitenkin vaikeaa, sillä samalla muutettiin energialaskennan perusteita ja lähinnä niissä käytettävien energiamuotojen kertoimia. Tämän lievennyksen lisäksi on annettu uusi mahdollisuus tehdä lähes nollaenergiatalo passiivitaloratkaisuna eli vain lämmöneristystä lisäämällä. Tämä tosin saattaa taas lisätä siihen liittyviä

Vaatimukset ovat pääosin laskennallisia Merkittävää on, että rakennuksen energiatehokkuuden määräystenmukaisuus osoitetaan jatkossakin E-luvulla (kWhE/m²,a), jonka tulee alittaa YM:n asetuksessa esitetty rakennustyyppikohtainen enimmäisarvo. Rakennuksen E-luku on laskettava asetuksen edellyttämällä tavalla ja laskentasääntöjä noudattaen ja E-luvun laskennassa on otettava huomioon rakennuksen käyttämän energian energiamuotokertoimet. E-lukuvaatimuksen täyttymisen todentamiseksi rakennuslupa-asiakirjoihin liitetään energiaselvitys, joka sisältää E-lukulaskennan lähtötietojen ja tulosten dokumentoinnin sekä energiatodistuksen. Hankekohtainen energiatehokkuustavoite voidaan asettaa hyvinkin haasteelliseksi, säädösten määrittelemä E-lukutaso on tulkittavissa vähimmäisvaatimukseksi – energiatehokkaammin saa aina rakentaa. On tiedostettava myös, että laskettu


E-luku ei pyri kuvaamaan rakennuksen todellista energiankulutusta. Se toimii energiankäytön tunnuslukuna jolla osoitetaan, että suunniteltu ratkaisu täyttää määräysten vaatimukset. Hankekohtaisessa energiatehokkuuden arvioinnissa ja suunnitteluratkaisujen vertailussa tulisi siksi aina käyttää E-luvun rinnalla energian tavoitekulutusta, joka kuvaa mahdollisimman tarkoin toteutuvaa käytönaikaista energiankulutusta. Todellisuutta vastaava energian kulutus lasketaan rakennuksen todellinen käyttö ja kuormitus sekä suunnitellut teknisten järjestelmien todelliset ominaisuudet huomioon ottaen. Sisäilmasto on mukana vaatimuksissa Nollaenergiarakentamista koskeva asetus koskee katetusta seinällisestä rakenteesta koostuvan uuden rakennuksen, jonka sisäilmaston ylläpitämiseen käytetään energiaa, suunnittelua ja rakentamista. Näin ilmeisesti tunnustetaan rakentamisen tarkoitus tarjota ihmisten käyttöön

rakennus, jossa on tarpeeksi hyvä sisäilmasto. Rakennuksia ei siis rakenneta vain energiansäästöä varten. Muut asetuksessa olevat sisäilmastoa koskevat vaatimukset ovat ilmeisesti pääosin tarkoitettu laskennassa käytettäviksi arvoiksi. Käytännön elämässä arvot voivat poiketa näistä. Esimerkiksi lämpimällä tilalla tarkoitetaan sellaista rakennuksen tilaa, jonka huonelämpötila on +17 °C tai korkeampi ja puolilämpimällä sellaista tilaa, joka ei ole tarkoitettu jatkuvaan oleskeluun pelkästään normaalia sisävaatetusta käyttäen ja jonka lämpötila lämmityskaudella on keskimäärin vähintään +5 °C mutta alle + 17 °C. Jäähdytysrajan laskennassa käytetään yleensä rajaa 25 °C, mutta asunnoissa rajaa 27 °C. Siis asunnot saavat ainakin asetustekstin mukaan laskennallisesti kuumentua enemmän kuin muut tilat. Tarkemmin on jopa määritelty sallittu ylitysaika 150 astetuntia kesäkuun 1. päivän ja elokuun 31. päivän välisenä aikana suunnitteluratkaisun mukaista ilmavirtaa käyttäen. Kesäajan huonelämpötilan

Suurin muutos on ehkä asetusehdotus eri energiamuotojen laskentakertoimille.

vaatimuksenmukaisuus on osoitettava eri tilatyyppien lämpötilalaskennalla. Märkätilojen sisälämpötilana laskelmissa on käytettävä arvoa 22 °C. Asetusehdotuksessa on myös laskennallisia arvoja henkilötiheydelle erilaisissa tiloissa. Syksyllä 2016 pyydettyjen uusien lausuntojen jälkeen ympäristöministeriö siis jatkoi uudisrakennusten energiansäästövaatimusten valmistelua.

Puhdas sisäilma – kaikkien oikeus

Ensimmäinen 1 -komponenttinen ilmavuotojen tiivistysmassa on nyt täällä!

1 2 3 4 5

Blowerproof Liquid tiivistää hankalatkin kohteet, nurkat ja huokoiset rakenteet Tuote on M1-hyväksytty ja se on testattu Suomessa ilmavuotojen tiivistyksiin Voit valita ruiskutettavan tai harjattavan version käyttökohteen mukaan Silloituskyky jopa 250 %, kuivuu jopa tunnissa, vähentää korjaukseen käytettävää aikaa Yhdessä Uzin-järjestelmän tuotteiden kanssa varma ja turvallinen sisäilmakorjaus

Blowerproof Liquid Suomessa hyväksytty ja testattu.

BETTON-SISÄILMAJÄRJESTELMÄÄN KUULUVAT SEURAAVAT TUOTTEET:

• • • • • • • •

Blowerproof Liquid – ruiskutettava tiivistysmassa Blowerproof Liquid Brush – harjattava tiivistysmassa Uzin PE 460 -haitta-ainesulku Uzin PE 280 -pohjustin Uzin NC 170 – itsesiliävä tasoite Uzin KE 2000 S -dispersioliima Uzin WK 222 – yksikomponenttinen kontaktiliima Codex BST 75 – itseliimautuva tiivistysnauha

KYSY LISÄÄ: BETTON OY Juhana Herttuan puistokatu 4, 20200 Turku puh. (02) 2844 770 www.betton.fi

SISÄILMAUUTISET

΂3


NÄKÖKULMA

Tutkijatohtori Miia Pitkäranta:

”Homeongelmat eivät ole vain suomalainen ilmiö” Kosteusvaurioita ja home-ongelmia on rakennuksissa kaikkialla napaseuduilta tropiikkiin. –Niillä on eri maissa omat paikallisista olosuhteista johtuvat syynsä, eivätkä kerrosrakenteet oikein toteutettuina aiheuta niitä enempää kuin muutkaan, tutkijatohtori Miia Pitkäranta toteaa. TEKSTI ESKO KUKKONEN | KUVA VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA

Mikrobien metsästys saattaa olla turhaa.

RAKENNUSMIKROBIOLOGI Miia Pitkäranta on kosteus- ja hometutkimuksen puolella eräs osaavimpia nuoren polven asiantuntijoita maassamme. Alan perustiedot hän hankki Helsingin yliopistossa, josta väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 2012, aiheenaan rakennusten mikrobien DNA-pohjaiset tunnistusmenetelmät. Sittemmin hän on suuntautunut yhä enemmän käytännön sisäilmaongelmien ratkaisuun ja toimii tällä hetkellä Vahanen Rakennusfysiikka Oy:ssä mikrobiologian ja rakennusterveysasioiden asiantuntijana. Pitkärannan asiantuntemus on ollut kysyttyä myös ulkomailla. Hän sai toissa vuonna esittää sisäilmamikrobeja käsittelevän johdantoesitelmän kansainvälisessä Healthy Buildings -kongressissa. Käytännön asiantuntemustaan hän on täydentänyt suorittamalla muutama vuosi sitten Kuopiossa rakennusterveysasiantuntijan (RTA) tutkinnon.

΂4

SISÄILMAUUTISET


K

eskustelussa kosteus- ja homevaurioiden syistä ja oikeasta korjaamisesta on tullut esille monia yksinkertaistavia väittämiä, vaikka ongelma on monitahoinen ja vaatii asiantuntijoiden mukaan aina hyvin kokonaisvaltaista tarkastelua. On jopa väitetty, että tällaisia määriä homeita ei ole muualla, ja jopa, että niiden syy on liiallisessa biosidien käytössä meillä. Molemmat ovat sellaisia väitteitä, jotka ovat useampaan kertaan tutkijoiden taholta tulleet torjutuiksi. Tutkijatohtori Miia Pitkäranta pitää selvänä, että homeongelmat eivät ole alkuunkaan Suomen yksinoikeus, vaan perusasetelma on sama kaikissa maissa: liialliselle kosteudelle alttiit rakenteet mikrobivaurioituvat ja korjaamattomat vauriot aiheuttavat terveyshaittaa tilan käyttäjille. – Erityisesti maissa, joissa on samat realiteetit ilmaston suhteen, on hyvin samanlaisia ongelmia kuin Suomessa. Esimerkiksi Norjassa kellarinseinissä on vastaavia rakenneratkaisuja ja vaurioita kuin Suomessa, Pohjois-Amerikassa kevytrakenteiset parakkikoulut ovat usein mikrobivaurioituneita, ja Islannissa vuotavat, säärasitetut ulkoseinät kärsivät vaurioista ja tilankäyttäjät sairastelevat, Pitkäranta sanoo. – Ilmastovyöhykkeestä riippumatta vaikkapa putkivuodot, sisäilman kosteuden tiivistyminen vesiputkien ja ilmanvaihtokanavien pintaan ja kylpyhuoneiden vuotavat vedeneristeet ovat tavanomaisia sisäilmaongelmien aiheuttajia, Pitkäranta kertoo, että yhteydenpito käytännön kuntotutkimuksia tekevien ulkomaisten kollegoiden kanssa on osoittanut, että kansallinen keskustelu oireista, altistumisesta ja sen välttämisestä sekä yksilöllisestä herkkyydestä on hyvin samantyyppistä monessa maassa. – Myös kosteus- ja homevaurioituneiden rakennusten tutkimusohjeet ovat pitkälti samantyyppisiä esimerkiksi Suomessa, Saksassa ja PohjoisAmerikassa.

Mikrobimittaukset eivät ehkä ole tarpeen Mikrobihaittojen mittaamiseen liittyen Miia Pitkäranta kertoo myös selvästä trendistä, joka oli havaittavissa viimekesäisessä Indoor Air -konferenssissakin; sisäilmaselvityksissä ollaan palaamassa niin sanotusti juurille, eli rakennuksen aistinvaraiseen ja kosteustekniseen tarkasteluun erilaisten sisäilmamittausten sijaan. – Esimerkiksi USA:ssa on käsittelyssä ASHRAE:n suositus, jossa esitetään, että rakennuksen terveysriski ja korjaustarve voidaan todeta pelkän aistinvaraisen ja kosteusmittauksiin perustuvan kosteus- ja hometarkastelun perusteella, eivätkä mikrobimittaukset tai muut testit altisteen osoittamiseksi sisäilmasta ole tarpeen. Konferenssin annista Pitkäranta nostaa esiin kiinnostavana esimerkkinä myös Google-yhtiön omissa kiinteistöissään käyttämän sisäilmamonitorointimallin, jonka oleellinen osa on vuosittainen kiinteistökierros ja kosteusvaurioviitteiden ja vesikaton kunnon tarkastelu. Hyvin tavallisia perusjuttuja siis, joita ei voida korvata millään sisäilmamittauksilla. – Vastaava linja näkyy tuoreessa Ympäristöministeriön oppaassa ”Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus”, myös oppaan toimittamiseen osallistunut Pitkäranta sanoo. Ongelmallinen höyrynsulkumuovi? Viimeaikaisiin lehtijuttuihin viitaten Pitkäranta sanoo, että keskustelussa yksiaineisten ja kerroksellisten rakenteiden, uusien ja perinteisten materiaalien, koneellisen ilmanvaihdon, tai vaikkapa höyrynsulkumuovin käytöstä käsitellään tärkeitä ja rakennusfysiikan ja mikrobiologian kannalta erittäin kiinnostavia aiheita. – Harmillisesti kirjoituksissa keskitytään kuitenkin osin epäoleellisiin yksityiskohtiin. Esimerkiksi höyrynsulkumuovia syytellään vaurioista, vaikka varsinainen ongelma ovat puutteet ulkovaipan vesitiiveydessä ja kuivumiskyvyssä ulospäin, ja kokonaisuudessa

Sisäilmaselvityksissä ollaan palaamassa niin sanotusti juurille, eli rakennuksen aistinvaraiseen ja kosteustekniseen tarkasteluun erilaisten sisäilmamittausten sijaan.

höyrynsulun poisjättäminen aiheuttaisi vain lisäongelmia. Kerrokselliset rakenteet eivät Pitkärannan kokemuksen mukaan ole oikein toteutettuina sisäilmanlaadun kannalta sen huonompia tai vaurioherkempiä kuin yksiaineiset. Ongelmatilanteissa vuoto- ja kondenssivauriot pääsevät kuitenkin usein kehittymään niissä pidemmälle huomaamatta, piilovaurioina, ja erityisesti kiviaineisissa rakennusvaipoissa piilovaurioiden paikantaminen ja korjaaminen on usein haastavaa. – Vaikuttaa, että hieman liikaa luotetaan myös betonin ja mineraalivillan homehtumattomuuteen, vaikka näidenkin kestävyydellä on ilmeiset rajansa. Huomattavaa Pitkärannan mielestä on toisaalta myös se, että viime vuosisadan alun massiivitiili- tai hirsirunkoiset rakennukset eivät suinkaan ole immuuneja sisäilmaongelmille; yleisimmät ongelmanaiheuttajat eli maakosteus, katto-, putki- ja ikkunaliittymien vuodot ja märkätilojen vedeneristyspuutteet aiheuttavat ongelmia yhtä lailla näissä, eivätkä vanhat rakenneratkaisut tai materiaalit estä vaurioiden ja terveyshaittojen kehittymistä.

SISÄILMAUUTISET

΂5


Belgian flaaminkielisellä alueella sijaitseva Gentin kaupunki oli keskiaikana tärkeä kaupan ja tekstiiliteollisuuden keskus. Sisarkaupunkinsa Bruggen kanssa se oli silloin eräs Euroopan suurimpia kaupunkeja.

Haihtuvien aineiden mittaamisen menetelmät kehittyvät nopeasti.

΂6

SISÄILMAUUTISET


ISIAQ

Ilmanvaihto nousi kärkiaiheeksi Maailmanlaajuisen kongressin perusteella voi päätellä, että muualla biosidien käyttöä ei koeta niin tärkeäksi sisäilmaongelmien syyksi kuin Suomessa. Homeongelmien pikaista korjausta pidetään usein myös tärkeämpänä kuin homelajin tunnistamista.

S

TEKSTI ESKO KUKKONEN | KUVAT MARKO HYTTINEN JA INDOOR AIR 2016

isäilmastotutkimuksen laaja maailmanlaajuinen katsaus, Indoor Air 2016 -kongressi, pidettiin viime kesänä Gentissä Belgiassa. Kongressi oli aihepiiriltään ja muutenkin erittäin laaja. Osanottajia oli pitkälti toista tuhatta ja esityksiä lähes tuhat. Erityisesti ilmanvaihdon tarve tuli esille esityksissä. Aihetta on tutkittu eri puolilla maailmaa ja ilmanvaihdolle on esimerkiksi EU:n taholta tulossa uutta säännöstöä CEN-standardien muodossa. Mielenkiintoista oli todeta niin sanotun luonnollisen eli painovoimaisen ilmanvaihdon sisäilmaston tutkijoilta saama todella vahva kritiikki. He korostivat, että jos halutaan todella taata ilmanvaihdon riittävyys ja haitallisista aineista puhdas ja muuten hyvä sisäilma sekä hallita myös huonelämpötilaa, niin painovoimainen ilmanvaihto ei toimi eikä sen teho riitä kaikissa oloissa vuoden aikana. Kesäisin painovoimaisessa ilmanvaihdossa on liki mahdoton järjestää tarpeellista jäähdytystä ja talvella kylmän ulkoilman aiheuttaman vedon takia ei pidetä tuloilmaluukkuja tai ikkunoita tarpeeksi auki, jolloin ilman laatu huononee. Tuloilman suodatus, joka on tulossa yhä tärkeämmäksi ulkoilman pienhiukkasten takia, on painovoimaisessa myös jokseenkin mahdotonta.

dyttiin 4 l/s ilmavirtaan henkeä kohti, on julkaistu THL:n julkaisuna kolme vuotta sitten. Lukeman takana on huoli ulkoilman pienhiukkasten haitallisista vaikutuksista. Lisäämällä ulkoilmavirtaa suuremmaksi ulkoilmasta tulevien pienhiukkasten, nanoluokan hiukkasten, haitalliset terveysvaikutukset tulevat laskelmien mukaan aiheuttamaan enemmän terveysongelmia kuin mitä hyötyjä ulkoilman lisäämisestä olisi. Nanohiukkasten kunnollinen suodatus tuloilmasta ja sisäilmasta tietenkin muuttaisi asetelmaa, jos se vain pystytään tekemään toimivasti. Ulkoilman nanohiukkasten määrään on vaikea vaikuttaa, sillä Suomessakin yli puolet niistä tulee ulkomailta kaukokulkeutumana ja omiin lähteisiin, liikenteeseen ja energiantuotantoon, puuttuminen on käytännössä hyvin vaikeaa.

Sama minimiarvo 4 l/s tuli esille nyt useammassa esityksessä, tosin useilla erilaisilla perusteilla. Myös USA:ssa käytetyissä ASHRAE-standardeissa tuo lukema antaa ehdottoman minimiarvon ilmanvaihdolle. Vastaavanlainen näkemys tulee esiin myös uusissa CEN-standardeissa. Uusi standardiehdotus pr EN 15251-1 oli lopullisella lausunnolla juuri tänä syksynä. Valmistuttuaan se tulee merkitsemään uutta vaihetta eurooppalaisten ilmanvaihtomääräysten kehittämisessä. Myös ilmanvaihtuvuuden oikean mittaamisen ongelma tuli esille kongressissa. Paljon käytetty jälkiainemittaus ei aina anna todellista tilannetta vastaavaa tulosta. Etenkin isommissa rakennuksissa ilmanliike sisätiloissa on hyvin monimutkaista ja monesta tekijästä riippuvaa, eikä yksittäinen jälkiainemittaus tällöin Î

Kokouspaikkana toimiva Gentin yliopiston tiloissa ikkunat olivat sikäläiseen tapaan vain yksilasiset, jonka seurauksena ne talvella varmaan vetävät puoleensa kondenssia ja itkevät. Vanhan osan saleissa ei myöskään ollut lainkaan ilmanvaihtoa. Kaikki ilma otetaan ja poistetaan avattavista ikkunoista. Talvella tiloissa voi olla väliin kylmä tai tosi tunkkainen ilma.

Mitoitus muuttuu Ilmanvaihdon mitoituskysymyksiin joudutaan palaamaan piakkoin ilmestyvän EU:n rahoittaman laajan JRC:n (EU:n ympäristötutkimuskeskuksen) koordinoiman hankkeen lopputulosten ilmestyttyä. Sen tuloksista ei vielä tosin annettu paljoakaan ennakkotietoja. Hankkeen aiemmat tulokset, joissa pääSISÄILMAUUTISET

΂7


Kansainvälinen yhteistyö tiivistyi vuosikymmeniä sitten INDOOR AIR -kongressisarjan takana on vuonna 1990 perustettu kansainvälinen sisäilmastotutkijoiden järjestö ISIAQ, johon kuuluu tutkijoita eri puolilta maailmaa. Sisäilmayhdistys on saman ikäinen ja toimii läheisessä yhteistyössä ISIAQn kanssa. Itse kongressisarja on kuitenkin vanhempi kuin sen takana oleva järjestö. Ensimmäinen kongressi pidettiin jo vuonna 1978 Kööpenhaminassa. Laajempi kiinnostus vaikeaa monitieteellistä haastetta, sisäilmaston laatua, kohtaan alkoi silloin nousta eri puolilla maailmaa. Aiemminkin oli ollut aihepiiriin liittyvää tutkimusta ja kehitystyötä, mutta työtä oli tehty ilman yhteistä otsikkoa. Konferenssiohjelmaan kuului myös Gravensteenin linnassa vierailu.

TÄYDEN PALVELUN SISÄILMA- JA MATERIAALITUTKIMUSLABORATORIO Meiltä saat nopeaa, asiakaslähtöistä ja asiantuntevaa palvelua vuosien kokemuksella. Tervetuloa asiakkaaksemme!

y Asbestianalyysit rakennusmateriaali-, ilma- ja pölynäytteistä y Pölynkoostumusanalyysit y Teollisten mineraalikuitujen analyysit y Haitta-aineanalyysit: PCB- ja PAH-yhdisteet, raskasmetallit y Asumisterveysasetuksen mukaiset sisäilman ja rakennusmateriaalien VOC- ja mikrobianalyysit sekä näihin liittyvät näytteenottopalvelut

CHEMICUM | A.I. VIRTASEN AUKIO 1, 00560 HELSINKI F-MEDI 3 | BIOKATU 10, 33520 TAMPERE PUH. 020 735 3380 | WWW.ASYNEA.FI

Kumppanisi sisäilma-alalla.

΂8

SISÄILMAUUTISET


Î kerro riittävästi todellisesta ilmanvaihtuvuudesta. Samoin painovoimaisen ilmanvaihdon tapauksissa tällainen mittaus voi johtaa hyvinkin harhaan. Ilmanlaadun mittaaminen kehittyy Kongressissa tuli selvästi esille, että online-mittausten ja nopeampien sensorien tuleminen sisäilmamittauksiin on käynnissä. Monet niistä ovat kehittyneet rakennusautomaation ja tarpeenmukaisen ilmanvaihdon mukana. Oleellista niissä on pieni koko ja etäluku. Myös muilla aloilla, esimerkiksi kemialliseen sodankäyntiin liittyen, on kehitetty pystyviä online-mittareita. Sieltä voi pikkuhiljaa tulla sovelluksia myös sisäilmapuolelle. Myös sisäilman kemiallinen analysointi kehittyy. Haihtuvien orgaanisten aineiden (VOC ja SVOC) mittaaminen ja analysoiminen sekä ilmasta että pölyistä on myös ilmeisen nopeassa kehitysvaiheessa. Vaikka tupakoinnin kielto on hyvin laajalti levinnyt maailmalla eikä tupakoinnin haitallisia vaikutuksia enää tutkita, olivat sähkötupakoinnin aiheuttamat selvät sisäilma-ongelmat jonkin verran esillä. Myös 3D-tulostimet on todettu sisäilman laadun kannalta haitallisiksi. Ne vaativat tehokkaan ja toimivan ilmanpoiston ja on otettava huomioon, että myös tulostimen lähtöaineet voivat olla hyvinkin ongelmallisia. Myös Suomen tämän hetken tutkimus oli kohtuullisen hyvin esillä. Meiltä oli kymmeniä kiinnostusta herättäviä esityksiä ja postereita. Sisäilmastotutkimus on sittenkin Suomessa säilyttänyt kansainvälisesti verrattuna korkean tasonsa ja suomalaisten esitykset tulivat ansaitusti huomatuiksi, vaikka tutkimuspanoksemme ovat rahoitussyistä selvästi vähentyneet. Tutkimuksen pääpaino näyttää yhä enemmän siirtyvän Kaukoitään, missä sisäilmaan liittyviä ongelmia riittää. Kiinalaisten, japanilaisten ja korealaisten osanottajien määrä oli merkittävä ja heidän esityksensä korkeatasoisia. Sisäilmatutkimuksen vanhat johtavat maat USA ja Tanska olivat kuitenkin esitysten tason puolesta edelleen omaa luokkaansa. Heillä on ilmeisesti onnistuttu pitämään alan tutkimuksen rahoitus kunnossa. Keskustelu Suomessa on erilaista Huomattava ero kongressin ilmapiirissä verrattuna suomalaiseen sisäilma-asioita koskevaan keskusteluun oli se, että ongelmien tärkeäksi syyksi ei ainakaan tämän kongressin perusteella ole muualla koettu biosidien käyttöä, vaikka se on monessa maassa selvästi meikäläistä runsaampaa. Eipä näkynyt paljoa myöskään esityksiä kasvien sisäilmaa puhdistavasta vaikutuksesta, eikä mistään biotransformaatiosta kukaan puhunut.

Palkittu tohtori Aino Nevalainen ja vasemmalta oikealle professori Tunga Salthammer Fraunhofer Wilhelm-Klauditz Institute (WKI), Professori Richard Corsi University of Texas at Austin ja Professori Yugou Li University of Hong Kong.

Aino Nevalainen sai elämäntyöpalkinnon SUOMEN korkeatasoinen sisäilmatutkimus oli monipuolisesti esillä Gentissä. Huomattavin tapaus oli varmasti Kansanterveyslaitokselta muutama vuosi sitten eläkkeelle jääneen tohtori Aino Nevalaisen saama ISIAQ:n sisäilmatutkimuksen elämäntyöpalkinto. Se on vasta toinen yhdistyksen lähes kolmenkymmenen vuoden historiassa. Aino Nevalainen on ollut vuosia maailman johtava huoneilman mikrobien tutkija ja useiden tämänkin lehden artikkeleiden kirjoittaja

sekä tuttu eri koulutustilaisuuksista. Hän oli muiden ansioittensa lisäksi vahvasti myös WHO:n (Maailman terveysjärjestön) sisäilman mikrobeja käsittelevän käsikirjan takana. Teos muodostaa vielä yli kymmenen vuotta ilmestymisensä jälkeen alan perusesityksen. Kotimaassa Aino Nevalainen oli merkittävä tekijä nykyisten sisäilman mikrobeja koskevien vaatimusten ja mittaustekniikan kehittäjänä. Hän oli Sisäilmauutisten kuukauden kasvona syyskuussa.

Myöskään sellaista painetta mitata hometaloista mikrobeja ja niiden tuotteita lajikohtaisesti tunnistaen ei näyttänyt kovasti muualla olevan. Homeongelmiin suhtautumista leimasi selkeästi se, että kosteusvauriot on korjattava mahdollisimman pikaisesti ja hyvin. Homeiden kasvuedellytykset on siis poistettava ilman tietoa siitä, minkä lajin home on kyseessä. Kongressissa oli nähtävissä myös trendi, että sisäilmaongelmien tutkimisessa ollaan palaamassa voimakkaasti juurille, esimerkiksi ASHRAElta on tulossa USA:han suositus, että pelkän aistinvaraisen ja kosteusmittauksiin perustuvan kosteus- ja home-

tarkastelun perusteella voidaan todeta terveysriski ja korjaustarve. Eli mikrobimittaukset eivät olisi lainkaan tarpeen. Kosteusvaurioita ja home-ongelmia on kaikkialla maapallolla, ei vain meillä Suomessa. Tropiikissa ja sateisilla alueilla on jopa paljon enemmän niitä kuin meillä. Selvittämättä on kuitenkin vielä, miksi ne meillä ja muissa kylmissä maissa aiheuttavat enemmän oireilua ja huolta kuin muualla. Jos näin todella on, olisi varmaan tarvetta tutkimukseen. Kyseessä ei voi olla vain homeongelmatietoisuuden lisääntyminen kansan keskuudessa. Niin todellisia ovat oireet ja tuntemukset.

Lue lisää: www.sisailmauutiset.fi

SISÄILMAUUTISET

΂9


TUTKIMUS

Kosteusvauriot voidaan estää VTT:n ja TAMK:n tutkimus osoittaa, että merkittävä osa kosteusvaurioista on estettävissä oikealla käytöllä ja kunnossapidolla. Asuinrakennusten kosteusvaurioiden korjaamiseen käytetään Suomessa vuosittain 400 miljoonaa euroa, mikä on viisi prosenttia koko korjausrakentamisesta.

T

eknologian tutkimuskeskus VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK selvittivät äskettäin asuinrakennusten kosteusvaurioiden korjaustoiminnan laajuutta osana Suomen asuinrakennusten korjaustarve -tutkimusta. Ympäristöministeriön rahoittama yhteishanke käynnistyi syyskuussa 2015, ja loppuraportti valmistui 2016 syyskuussa. VTT ja TAMK selvittivät tutkimuksessaan 431 asuinrakennusten kosteusvauriotapausta, joista omakotitaloja oli 293, rivitaloja 42 ja asuinkerrostaloja 96. Otoksessa suurin edustus oli 1980-luvulla valmistuneilla rakennuksilla. Eniten kosteusvaurioita aiheuttivat lukumääräisesti putkirikot sekä laitteiden tai kalusteiden ja putkien väliset vuotavat liitokset. Toiseksi eniten vaurioita aiheuttivat virheelliset rakenteet, kuten puuttuva vedeneristys, aluskate, salaojitus tai alapohjan kapillaarisen veden nousun estävä maa-aines. Mediaanikustannukset ovat lähes riippumattomia talotyypistä, joten kosteusvauriot näyttäisivät olevan enemmän asunto- kuin rakennuskohtaisia. Vahinkoja voidaan ehkäistä Tutkijat toteavat, että kosteusvaurio ei ole pelkästään tiettyjen riskirakennusten tai rakenteiden ongelma. Mikä tahansa asuinrakennus voi vaurioitua, mikäli yksittäisen asunnon tai koko rakennuksen hoito ja kunnossapito laiminlyödään. Hyvällä hoidolla, kunnossapidolla ja oikealla käytöllä voidaan estää merkittävä osa kosteusvaurioista tai vähentää vahingon seuraamuksia. Ehkäiseviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi putkiliitosten tarkistaminen, jääkaapin sulattaminen, pesualtaan viemäritukoksen avaaminen ja vesikourujen ja kattoviemäreiden puhdistaminen. Kotitalouksien kannattaa myös tarkkailla vanhenevien kodinkoneiden ja taloteknisten laitteiden tilaa, koska niiden tekninen toimivuus heikkenee aikaa myöten. Äkillisiä laite- tai putkirikkoja rakenteiden sisällä on rakennuksen omistajan tai käyttäjän yleensä mahdoton estää. Useita rakenneratkaisuista ja materiaaleista johtuvia ongelmia on nykyisin tunnistettu, ja niihin on puututtu uusin määräyksin sekä koulutuksella ja viestinnällä. Näiltä osin toivottavasti uusien, vakavien ja rakenteellisten kosteusvaurioiden syntyminen vähenee. Korjaustarve on 9,4 miljardia euroa Tutkijoiden kehittämän uuden ASKO-mallin mukaan Suomen asuinrakennusten korjaustarve vuosina 2016–2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa vuoden 2015 hintatasolla. Korjaustarpeesta 30 prosenttia sijoittuu kuuteen suurimpaan kaupunkiin eli Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle, Turkuun, Tampereelle ja Ouluun. Noin 70 prosenttia korjaustarpeesta on rakennusosien tavanomaista korjaamista kulumisen, vanhenemisen ja vaurioitumisen takia. Korjauksista 23 prosenttia on vuosikorjausta tai kunnossapitoa, jotka poistavat alkavia vaurioita. Loput seitsemän prosenttia kuluu kosteusvaurioiden korjauksiin ja esteettömyyden parantamiseen; esimerkiksi tavoitteena on rakentaa 500 hissiä vuosittain. Mukaan on luettu vain tekninen 20

SISÄILMAUUTISET

korjaustarve, ei ehjien rakenteiden uusimista, jota tehdään sisustuksen uusimisen yhteydessä. Korjaustarvelaskelmassa on oletettu, ettei pitkään tyhjillään olleita rakennuksia korjata. Mikäli tyhjät asunnot laskettaisiin korjattavaksi, nousisi vuotuinen korjaustarve merkittävästi. Pientaloissa korjausrakentamisen painopiste on siirtymässä 1980-luvulla valmistuneisiin rakennuksiin. Asuinkerrostaloissa suurin korjaustarve on edelleen 1970-luvun kerrostaloissa. Tutkimuksessa todetaan, että tilastokeskuksen tilastoihin ja Rakennusteollisuus RT:n arvioihin verrattuna toteutuva korjausrakentaminen on noin 80 prosenttia korjaustarpeesta. Korjausvaje on kasvamassa erityisesti omakotitalokannassa. Trendinä on, että korjaustarve kasvaa seuraavalla kymmenvuotiskaudella, jolloin vuosina 2026–2035 se yltää 11,3 miljardiin euroon. Kasvu johtuu 1980-luvun rakennusten korjaustarpeen kasvusta.

Koko raportti on luettavissa VTT:n nettisivuilla. www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2016/T274.pdf


AJANKOHTAISTA Radon on kaasumainen maaperässä olevan radiumin hajoamistuote, jonka tulo sisälle voidaan estää. Suomessa radonin aiheuttamaan keuhkosyöpään kuolee vuosittain noin 300 ihmistä. Radonpitoisuutta ei voi aistia ja sisäilman radonpitoisuus selviää vain mittaamalla. STUK on asettanut sisäilman radonille raja-arvon sekä kampanjoinut vuosien mittaan aktiivisesti sellaisten parempien rakenneratkaisujen kehittämiseksi ja käyttöön saamiseksi, joilla radonin pääsy sisäilmaan estetään tai sitä vähennetään vaarattomammalle tasolle. Radonin riski on suurin eräille harjualueille rakennetuilla alueilla. STUK on selvittänyt riskiä kunnittain eri puolilla maata ja antanut kuntien viranomaisille aiheeseen liittyviä tietoja.

Onko kuntasi kouluissa mitattu sisäilman radon? STUK on käynnistänyt valtakunnallisen hankkeen, jonka tavoitteena on selvittää koulujen sisäilman radonpitoisuuksia ja vähentää oppilaiden ja työntekijöiden altistumista radonille.

L

TEKSTI ESKO KUKKONEN | KUVA STUK

ainsäädännöllisesti lähtökohtana on koulun asema työpaikkana. Työnantajalla on lain mukaan velvollisuus selvittää työpaikan sisäilman radonpitoisuus, jos on syytä olettaa, että pitoisuus on korkea. Koulujen radonhankkeessa STUK muistuttaa kuntia ja yksityisiä kouluja tästä velvollisuudesta. Koulujen sisäilman radon tulee mitata aikavälillä 1.11.2016–30.4.2017, jos mittausta ei ole aikaisemmin tehty. Mittauksen kesto on vähintään kaksi kuukautta, joten mittaus tulee aloittaa helmikuun loppuun mennessä. Mittauksilla tunnistetaan ne koulut, joissa on ryhdyttävä toimiin radonaltistuksen vähentämiseksi. Hankkeeseen kuuluvat kaikki peruskoulut, lukiot ja ammattikoulut. – Vastuu radonmittausten käynnistämisestä ja tilaamisesta on toiminnan harjoittajalla. Julkisten koulujen mittaamisesta vastaavat kunnat ja yksityisten oppilaitosten mittaamisesta yksityiset toiminnanharjoittajat, kertoo johtaja Tarja K. Ikäheimonen STUKista. – Radonmittauksen voi tilata joko sellaiselta palveluntarjoajalta, joka käyttää STUKin hyväksymää radonmittausmenetelmää, tai vaihtoehtoisesti suoraan STUKilta. Mittaustuloksen perusteella STUK antaa määräyksen, tarvitseeko tilassa tehdä lisäselvityksiä tai radonkorjauksia. – Sisäilman radonpitoisuus on tärkeää mitata kouluissa, joissa on säännöllisessä käytössä osittain tai kokonaan maan pinnan alapuolella olevia työtiloja, jotka sijaitsevat harjulla tai muuten hyvin ilmaa läpäisevällä maaperällä tai jotka sijaitsevat korkean radonpi-

toisuuden kunnissa. Nämä kunnat on listattu STUKin internetsivuilla, kertoo Ikäheimonen. STUK on ottanut yhteyttä Suomen kaikkien kuntien ympäristöterveydenhuollon valvonnan vastaaviin ja edellyttänyt, että kunnat ilmoittavat syyskuun aikana STUK:iin ne peruskoulut, peruskouluasteen erityiskoulut, lukiot, ammatilliset oppilaitokset sekä ammatilliset erityisoppilaitokset, joissa radon tulee mitata. Osassa kouluista radonpitoisuudet on selvitetty, mutta paljon tiloja on vielä mittaamatta. Suurin altistus kertyy kodeissa Radon on maaperässä syntyvä sekä hajuton että väritön radioaktiivinen kaasu, siksi sitä ei aina osata pelätä. Radonaltistuminen lisää selvästi keuhkosyöpäriskiä. – Työpaikkojen sisäilman radonpitoisuuteen on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota, mutta silti suurin altistus saadaan kuitenkin kodeissa, korostaa Ikäheimonen. – Olisikin hyvin tärkeää, että kaikki selvittäisivät oman kotinsa radonpitoisuuden. Lisäksi on huomattava, vaikka tupakkalain mukaan tupakointi sisällä on viime vuosina vähentynyt, että on selvää näyttöä, että tupakointi kasvattaa radonin aiheuttamaa keuhkosyöpäriskiä entisestään. STUK korostaa, että erityisesti lapsia kannattaa suojata radonaltistukselta, sillä radonin aiheuttama säteilyannos kertyy koko eliniän ajan ja lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään.

Lisätietoja tästä hankkeesta sekä radonista yleensä www.stuk.fi

– Koska suurin altistus syntyy kuitenkin kodeissa, olisi myös hyvin tärkeää, että kaikki selvittäisivät oman kotinsa radonpitoisuuden, johtaja Tarja K. Ikäheimonen sanoo.

STUK

SÄTEILYTURVAKESKUKSEN tavoitteena on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. STUK asettaa Suomessa ydin- ja säteilyturvallisuutta koskevia vaatimuksia ja valvoo niiden täyttymistä. Valvonnan kohteina ovat ydinvoimalaitokset ja muut ydinlaitokset, ydinmateriaalit sekä ydinjätteiden loppusijoitus. STUK myöntää säteilyn käyttöön liittyvät luvat ja valvoo säteilyn käyttöä terveydenhuollossa ja teollisuudessa sekä tarkkailee säteilyn esiintymistä ympäristössä. Tähän liittyvät sen toimenpiteet asuntojen ja muiden rakennusten sisäilman radonpitoisuuden valvonnassa. Säteilyturvakeskus hoitaa myös ympärivuorokautista päivystystä ydinonnettomuuksien ja muiden säteilyvaaratilanteiden varalta.

SISÄILMAUUTISET


TUTKIMUS

Ovatko nanohiukkaset unohdettu terveysriski? Nanomateriaaleja käytetään yhä useammissa tuotteissa, mutta niiden vaikutuksista ihmisen terveyteen ja ympäristöön ei vielä tiedetä tarpeeksi. Valtiontalouden tarkastusvirasto kehottaa ministeriöitä laatimaan kokonaiskustannusarvion pienhiukkasten Suomessa aiheuttamista haitallisista terveysvaikutuksista. TEKSTI: ESKO KUKKONEN

S

isä- ja ulkoilman laadun kannalta merkittävimmät nanohiukkaset syntyvät vielä tällä hetkellä palamisesta ja liikenteestä, mutta keinotekoisten nanohiukkasten käyttö on jatkuvasti lisääntymässä. Nanomateriaaleja käytetään yhä useammissa tuotteissa, mutta tieto niiden, myös keinotekoisesti luotujen, vaikutuksista ihmisen terveyteen ja ympäristöön on vielä riittämätöntä. Nanohiukkaset ovat todella pieniä. Esimerkiksi ihmisen punasolun halkaisija on 7–8 μm (7000–8000 nm). Jos pallomaisen nanohiukkasen halkaisija on noin 10 nm, niin yhteen punasoluun mahtuu satoja miljoonia tällaisia hiukkasia. Nanohiukkaset saattavat pienen kokonsa takia tunkeutua ihmisen elimistöön ihon, ruoansulutuskanavan ja keuhkojen kautta. Nanohiukkasille altistumista voi tapahtua tuotannossa, kuljetuksessa, varastoinnissa, käsittelyssä, tuotteiden käytössä ja niiden kierrätyksessä. Nanohiukkasia käytetään niin raskaassa teollisuudessa kuin rakentamisessa, muun muassa eräiden betonirakenteiden ja lämmöneristeiden lisäaineena. Toisaalta niitä käytetään paljon myös kosmetiikassa ja lääketieteen puolella. Uusia tuotteita syntyy koko ajan Uusia tuotteita ja nanoteknologian sovelluksia syntyy jatkuvasti. Suurta mielenkiintoa ovat viime aikoina herättäneet hiilinanoputkien ja grafeenin käyttö lääketieteen ja neurologian sovelluksissa muun muassa solujen välisen kommunikaation edistäjinä. Monella tekniikan alalla nanohiukkasten käyttö on lisään-

tymässä, myös Suomessa esimerkiksi selluloosatekniikan kehittämisen ja elektroniikkateollisuuden puolella on tällä alueella vahvaa tutkimusta. Sisäilman laadulle merkityksellistä on nanotekniikan käyttö itsestään tai auringon valon vaikutuksesta puhdistuvien pinnoitteiden käytössä. Nanomateriaaleja on tuhansia erilaisia. Osa niistä on vaarattomia, mutta osa voi olla vaaraksi terveydelle ja aiheuttaa jopa syöpää. Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC on luokitellut hiilinanoputket mahdollisesti syöpää aiheuttaviksi. Keskeisiä kysymyksiä nanoturvallisuuden tutkimuksissa ovat, mitkä nanomateriaalien ominaisuudet vaikuttavat niiden haitallisuuteen ja voiko nanokoko tehdä vaarattomasta materiaalista vaarallisen. Kaikki hiilinanoputket eivät ole kuitenkaan yhtä haitallisia. Ainoastaan pitkät ja jäykät hiilinanoputket muistuttivat vaaraominaisuuksiltaan asbestikuituja, sillä ne aktivoivat voimakkaasti tulehdusjärjestelmän soluja, tutkijat sanovat. Ympäristövaikutuksia ei tunneta Nanohiukkasten pieni koko tarjoaa huimia mahdollisuuksia tuotteiden ominaisuuksien kehittämiseen, mutta samaan aikaan pieni koko voi tehdä materiaaleista jopa myrkyllisiä niiden päästessä ihon läpi ihmisen verenkiertoon tai ympäristöön. Tutkijat korostavat, että esimerkiksi kosmetiikassa yleisesti käytetyn sinkkioksidin nanokokoiset hiukkaset kulkeutuvat iholla syvemmälle ihon kerroksiin kuin isommat hiukkaset. Markkinoilla on jo tuhansia kuluttajille tarkoitettua nanoteknologiaa hyödyntäviä tuotteita. Kuluttajatuotteiden luku-

Nano on kreikkaa ja tarkoittaa kääpiötä. Nanometri on erittäin pieni pituusmitta, vain miljardisosa metriä. Nanometrin suuruusluokkaa olevia hiukkasia kutsutaan nanohiukkasiksi. Niitä syntyy monissa luonnon tapahtumissa, kuten palamisessa, mutta niitä osataan nykyisin myös valmistaa teknisesti ja teollisesti.

22

SISÄILMAUUTISET

määrä on noussut kymmeniä prosentteja vuodesta 2010. Nanomateriaalien kasvava käyttö johtaa väistämättä myös siihen, että niitä pääsee jossain vaiheessa myös luontoon ja muuhun ympäristöön, jossa niillä saattaa olla tutkijoiden mukaan hyvinkin haitallisia vaikutuksia. Jotkin eliölajit, kuten levät, ovat rakenteensa vuoksi erityisen herkkiä niille. Tältä osin nanohiukkasten riskien tutkimus on kuitenkin vasta alkutekijöissään. Tarkastusvirasto on huolissaan Suomessa Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi syksyllä tuloksellisuustarkastuskertomuksessaan, että Euroopan ympäristöviraston arvion mukaan pienhiukkaset aiheuttavat Suomessa noin 2050 ennenaikaista kuolemaa. Pienhiukkasten terveysvaikutusten aiheuttamat taloudelliset menetykset Suomessa ovat heidän mukaansa myös miljardeja euroja vuodessa. Tarkastusviraston mukaan ulkoilman pienhiukkaset ovatkin terveysvaikutuksiltaan haitallisin ympäristöaltiste. Silti niiden terveysvaikutuksia ja kustannuksia ei oteta huomioon strategioiden valmistelussa. Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaakin, että kansallisten ilmasto-, energia-, luonnonvara-, liikenne- ja terveysstrategioiden valmistelussa ja päivittämisessä ei tarkastuksen perusteella ole otettu juurikaan huomioon ulkoilman pienhiukkasten terveysvaikutuksia. Virasto esittää, että strategioiden valmistelussa tulisi jatkossa systemaattisesti tarkastella pienhiukkasten terveysvaikutuksia ja niiden kustannuksia. Jotta voidaan valita tarkoituksenmukaisin ratkaisu, tulee valmisteluvaiheessa vertailla erilaisia strategisia vaihtoehtoja ja arvioida niiden vaikutuksia sekä hyötyja kustannustietoja. Ministeriöiden tulisi viraston mielestä lisäksi laatia kokonaiskustannusarvio pienhiukkasten Suomessa aiheuttamista haitallisista terveysvaikutuksista.


Hiukkasten kierto elimistössä. Kuva kirjasta Nanotekniikan lupaukset.

Uusi kirja nanotekniikasta TYÖTERVEYSLAITOKSEN tutkimusprofessori Kai Savolainen on kirjoittanut Työterveyslaitoksen syksyllä julkaiseman kirjan ”Nanotekniikan lupaukset”. Se käsittelee nanohiukkasten ja nanotekniikan mahdollisuuksia ja riskejä. Kirjassaan Savolainen antaa lukijalleen perustietoutta nanotekniikan perusteista, nanohiukkasten ominaisuuksista ja niihin liittyvistä riskeistä. Savolainen on erityisesti kiinnostunut riskien analysoinnista ja siihen liittyvästä tutkimuksesta. Kun teollista nanotekniikkaa kehitetään maailman mitassa isoilla summilla ja nanotuotteiden maailmanmarkkinoiden arvellaan kasvavan vuosikymmenen loppuun mennessä kymmenkertaiseksi useampaan biljoonaan euroon ja Suomessakin puoleentoista miljardiin euroon, on Savolainen ennen kaikkea huolestunut nanotekniikan turvallisuuteen ja riskeihin liittyvän tutkimuksen heikosta asemasta myös rahoituksen puolesta.

– Nanoteknologian turvallista käyttöä edistävät ratkaisut ovat avainasemassa, kun kaupallistuminen laajenee ja kasvava määrä työntekijöitä ja kuluttajia altistuu nanomateriaaleille, tutkimusprofessori Kai Savolainen Työterveyslaitoksesta sanoo. Riskit olisi hänen mielestään tunnettava paremmin, ennen kuin tilanne ryöstäytyy käsistä. Tosin se ei ole helppoa niin vaikeasti hallittavissa olevalla alueella kuin nanotekniikka. Savolainen kertoo kirjassaan myös nanotekniikan sovelluksista ja käytöstä Suomessa. Paljon hyvinkin erilaisia tuotteita ja ratkaisuja on jo olemassa. Hän esittelee myös suomalaista nanotekniikkaan ja sen turvallisuuteen liittyvää tutkimusta ja nanotekniikan hallintoa. Kaiken kaikkiaan uusi kirja on merkittävä suomenkielinen lisä uuden yhä merkittävämmäksi kehittyvän tekniikan alan ymmärtämiseen.

– Kun kaupallistuminen laajenee, kasvava määrä kuluttajia ja työntekijöitä altistuu nanomateriaaleille, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Kai Savolainen toteaa.

SISÄILMAUUTISET

23


Ilmanäytteenotto purkutilassa.

Asbestitöiden hinta nousee

Uudet säännökset tekevät asbestitöistä entistä turvallisempia, mutta samalla ne nostavat asbestitöiden kustannuksia ja usein myös pitkittävät remontteihin kuluvaa aikaa.

ASBESTIKUIDUT pääsevät ihmisen keuhkoihin syvälle. Ajan mittaan ne aiheuttavat sairastumisia ja lopulta usein keuhkosyövän. Yhdessä tupakoinnin kanssa pitkäaikainen asbestille altistuminen on osoittautunut erittäin vahingolliseksi. Asbestin kuidut ovat luonteensa puolesta tässä hankalampia ja vaarallisempia kuin esimerkiksi muut rakennusten eristeissä käytetyt kuidut.

TEKSTI ESKO KUKKONEN | KUVAT: TTL

O

n osoittautunut, että uudet asbestimääräykset saattavat ajaa myös ihmiset kodeistaan entistä pidemmäksi aikaa, sillä uusi asbestilaki pitkittää erityisesti putkiremonttien kestoa ja nostaa niiden hintaa. Tämän vuoden alusta alkaen jokaisesta asbestityökohteesta on otettava remontin jälkeen myös ilmanäytteet ja siten varmistettava, ettei asbestia enää ole. Suomessa asbestin runsas käyttö alkoi 1930-luvulla. Käyttö alkoi kuitenkin vähentyä 1970-luvun lopulla terveyshaittojen ilmaantuessa ja loppui vähitellen 1980-luvulla. Asbestipitoisten rakennusmateriaalien valmistus ja maahantuonti kiellettiin vuoden 1993 alusta ja myyminen ja käyttöönotto 1994 alusta. Käytännössä kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa tulee varmistua, sisältävätkö purettavat rakenteet asbestia. Nykyisin asbestin käyttö Suomessa on loppunut, mutta monessa kehitysmaassa se jatkuu edelleen.

24

SISÄILMAUUTISET

Luvanvaraista toimintaa Asbestitöihin ei saa ryhtyä ilman lupaa, mikä taas edellyttää ammattitaitoa ja osaamista. Tähänastiset vanhan lain mukaiset asbestipurkutyövaltuutukset ovat edelleen voimassa kaksi vuotta lain voimaan tulon jälkeen, vuoden 2017 loppuun saakka. Tämän jälkeen tehtävä asbestipurkutyö edellyttää voimassa olevaa asbestipurkutyölupaa. Hakijalle, jolla on aikaisemmin ollut valtuutus ja asbestipurkutyöhön liittyvä toiminta on vakiintunut sekä tullut asianmukaisesti hoidetuksi, voidaan lupa myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Muussa tapauksessa lupa myönnetään määräaikaisena kolmeksi vuodeksi. Siirtymäkaudella, vuoden 2016 aikana uusitut luvat, joita ei myönnetä toistaiseksi voimassa olevina, myönnetään kuitenkin määräaikaisina vähintään viideksi vuodeksi. Asbestipurkutyöluvan hakemuslomake ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta: www.tyosuojelu.fi. Lupaviranomainen,

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue, pitää asbestipurkutyöluvista rekisteriä. Ensin on tehtävä asbestikartoitus Työnantajalla on ensisijainen vastuu asbestialtistuksen ehkäisemisessä, mutta myös rakennuttajan ja suunnittelijan on osaltaan huolehdittava asbestityön turvallisuudesta. Rakennuttajan tai saneeraushanketta valvovan tahon tulee uuden lainsäädännön myötä huolehtia, että peruskorjattavan tai purettavan kohteen asbestipurkutyötä varten tehdään asbestikartoitus. Asbestikartoituksessa paikallistetaan asbestipitoiset materiaalit, määrät ja laatu, sekä arvioidaan purettaessa aiheutuva pölyävyys. Kartoituksen tiedot sisällytetään kirjalliseen turvallisuussuunnitelmaan. Saneerattavan kiinteistön asiakirjoihin merkitään myös mahdolliset rakenteisiin paikalleen jäävät asbestipitoiset materiaalit. Velvollisuus asbestikartoituksesta


Osastointi teollisuushallissa.

koskee henkilöä tai organisaatiota, joka ryhtyy rakennushankkeeseen, tai muuta vastaavaa tahoa, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta taikka, jos edellä mainittuja ei ole, tilaajaa. Asbestikartoituksella selvitetään, onko työn alle joutuvassa rakenteessa aikoinaan käytetty asbestia ja missä. Uutta myös ulkoseinien korjaamiseen Myös rakennuksen ulkoseinien korjaaminen saattaa vaatia asbestiluvan. Asbestipurkutyön työmenetelmiin on lisätty julkisivupinnoitteen poisto märkähiekkapuhalluksella. Menetelmä sisältyy siten asbestipurkutyöluvan piiriin, eikä tälle menetelmälle myönnetä erikseen poikkeuslupia. Myös asbestisementtituotteiden käsittely, kuten asbestipitoisten seinä- ja kattolevyjen purku

Alipaineistaja haarotuksella.

ulkotiloissa, on jatkossa aina asbestipurkutyöluvan edellyttämää työtä. Kaiken kaikkiaan uuden lainsäädännön vaatimukset asbestitöille, niiden tekijöille ja koko lupajärjestelmälle kiristyvät uudella lainsäädännöllä oleellisesti. On muistettava, että osastointimenetelmällä tehdyn asbestipurun jälkeen on purkutilan pinnat siivottava ja osaston ilma puhdistettava. Purkutyön jälkeen alipaineistetun purkutilan ilman puhtaus on varmistettava ennen osastoinnin purkamista. Tämä vaatimus on uusi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jokaisesta asbestityökohteesta on otettava remontin jälkeen ilmanäytteet, ja varmistettava ettei asbestia enää ole. Vasta tämän jälkeen osastoinnin ja alipainetilan saa purkaa. Aiemman lainsäädännön mukaan niin ei tarvinnut tehdä.

Sisäilman ja rakennusterveyden kemiallisia ja mikrobiologisia analyysejä asiantuntijoille

ASBESTITÖIHIN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ korvautui uudella lailla (684/2015) eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista sekä valtioneuvoston asetuksella (798/2015) asbestityön turvallisuudesta. Lakiin on keskitetty asbestipurkutyölupaa ja asbestipurkutyöntekijän pätevyyttä koskevat säännökset sekä näistä pidettävien rekistereiden ylläpitoon liittyvät määräykset. Asetuksella säädetään asbestityöhön liittyviä menettelyjä ja asbestipurkutyön suunnitelmien, menetelmien, työvälineiden sekä henkilösuojainten käyttöön liittyviä vaatimuksia.

MetropoliLab Oy www.metropolilab.fi sisaymparisto@metropolilab.fi Viikinkaari 4, Cultivator II, 00790 Helsinki

SISÄILMAUUTISET

25


Siivous on kontaktilaji Sisäilmaston kannalta tärkeimpinä pidetään ilman laatua ja oikeaa lämpötilan hallintaa. Sisäilman laatuun ja ennen kaikkea sen puhtauteen vaikuttaa oleellisesti myös huonetilan siivous. Kysyimme jyväskyläläiseltä tohtori Tuula Suontamolta, kuinka pitäisi siivota.

TEKSTI ESKO KUKKONEN |

P

innoille laskeutuneesta pölystä nousee huoneilmaan hiukkasia, jotka huonontavat merkittävästi ilman laatua. Huonosti toimitettu siivous voi pahimmillaan aiheuttaa oikean hiukkasryöpyn sisäilmaan. Tästä on vuosien mittaan tehty monia paljastavia tutkimuksia. Filosofian tohtori Tuula Suontamo on puhtausalan vahva ammattilainen. Hän on jo vuosia tutkinut puhtautta, kehittänyt siivouskäytäntöjä ja kouluttanut alan ammattilaisia. – Tärkeintä sisäilman kannalta on siivouksen säännöllisyys ja riittävä siivoustaajuus, Suontamo toteaa. – On muistettava, että mihin tahansa pöly kerääntyy, niin se tulee sieltä aina ajan mittaan sisäilmaan. Siivouskertojen vähentäminen lisää pinnoille laskeutuneen ja sieltä ilmavirtausten mukana ilmaan nousevan pölyn määrää. Sisäilma kärsii varsinkin yläpölyjen eli silmän ulottumattomissa oleville pinnoille kertyneiden pölyjen liian harvoin tehtävästä poistamisesta. Suontamo on huomannut koulutusreissuillaan, että siivota voidaan hyvinkin erilaisilla käytänteillä. Eroja

on esimerkiksi koululuokkien siivousajankohdassa. Aika monessa koulussa opetustilat siivotaan välittömästi oppitunnin päättymisen jälkeen, mikä ei ole paras mahdollinen ajankohta. – Tuolloin hiukkaspöly on suurimmaksi osaksi vielä ilmassa, josta se laskeutuu pinnoille vasta siivouksen jälkeen. Seuraavana aamuna oppilaiden tulo nostaa pölyn taas ilmaan ja luokan sisäilman laatu huononee. Aamusiivous pari tuntia ennen oppilaiden tuloa tekisi opetustilasta puhtaamman. Ylätasojen siivoaminen on tärkeää Ylätasojen pyyhinnässä erilaiset ”strutsin sulat” ja vastaavat ovat Tuula Suontamon mukaan yleistyneet, eikä vähiten niiden nopeuden ja helppouden takia. Vaarana on kuitenkin se, että huolimattomasti käytettynä ne nostavat pölyä ilmaan runsaasti. Myös pölynimurit huonontavat sisäilmaa, koska imureiden poistoilma voi nostaa tielleen osuvat pölykerrokset ilmaan. – Eräiden selvitysten mukaan paras menetelmä pintojen pölynpoistoon olisi nihkeä mikrokuitupyyhintä, Suontamo sanoo. – Ylätasojen pyyhintään voidaan käyttää taittovarsivälineitä, jos ylätasot vain olisivat vapaita eikä niillä säilytettäisi kaikenlaista ”roinaa”. Yksi tärkeä tekijä siivouksen pölynhallinnassa on siivoojan kiireinen liikkuminen puhdistettavassa tilassa. Kovasti touhuamalla jo siivoojan omat liikkeet aiheuttavat pölyn nousua ilmaan. Siivouksesta säästäminen ja siivoustyön kiristyvä mitoitus ikään kuin pakottavat työskentelemään ripeästi, suorastaan hosumalla. Lopputulos olisi kuitenkin parempi, jos siivous tehtäisiin rauhallisesti ja vailla muita häiriöitä. – Esimerkiksi toimistojen siivous työaikana ei ole paras lähtökohta sisäilman laadun kannalta kunnon siivoamiselle, Suontamo korostaa. Geeliteippinäytteen ottaminen opettajainhuoneen pöydästä. Kuva: Balan Pillai.

26

SISÄILMAUUTISET

Työnohjaus on tärkeää Suontamo kertoo, että kansainvälisissä tutkimuksissa on vuosia sitten todettu siivoustyön ohjaajan panoksen ja ammattitaidon olevan laadun kannalta tärkein tekijä siivoustarjouksia arvioitaessa. Se ratkaisee, kuinka hyvin siivous asiakkaan kannalta toimii. – Siivoustyön ohjaajien tulee tuntea menetelmät sekä laitteiden ja koneiden käyttö. Lisäksi heidän on osattava neuvoa ja ohjata työntekijöitään, perehdyttää uudet siivoojat tehtäviinsä ja tukea heitä. Ohjaajan tulee olla mahdollisimman paljon siivoojien tavoitettavissa. Valitettavasti aivan liian usein siivoustyön ohjaajan aika menee sairauspoissaolojen seurauksena sijaisten hankintaan. Tämä on Suontamon mielestä työtehtävä, joka voitaisiin ulkoistaa ja vapauttaa ohjaajat tekemään sitä, mihin he ovat saaneet koulutuksensa eli siivouskäytäntöjen kehittämiseen. Kysymykseen, ratkaiseeko laadun kemia vai koneet, Tuula Suontamo haluaa vastata tasapuolisesti – molemmat. Hänen mukaansa siivousalalla on viime vuosina tapahtunut paljon kehitystä sekä välineissä ja koneissa että siivouksen kemiassa. Pyrittäessä hyvään lopputulokseen työvälineiden tuleekin olla korkealaatuisia. – Pelkillä tehokkailla koneilla ja muilla välineillä ei kuitenkaan aina saa parhainta puhtaustulosta. On osattava valita myös oikeat aineet ja pitää muistaa annostella ne oikein. Vastaavasti puhtautta ei saada aikaan pelkällä kemialla. Esimerkiksi biofilmin saa pois vain yhdistämällä kemian ja mekaanisen hankauksen. Puutteellinen mekaniikka on yksi syy biofilmin ja pinttymien syntymiseen. – Pintojen pinttyminen havaitaan helposti, mutta näkymättömän biofilmin muodostuminen tapahtuu salakavalasti. Siinä onkin pinttymän ja biofilmin oleellisin ero, hän painottaa.


Siivoustyön ohjaajan panos ja ammattitaito ovat laadun kannalta tärkein tekijä siivoustarjouksia arvioitaessa.

Siivousalaa ei arvosteta Tuula Suontamo korostaa mekaanisen työn tärkeää roolia. Pelkkä vesi ja hyvä siivousväline riittävät joskus, jos niitä käytetään oikein. Esimerkiksi pelkällä vedellä kostutettu mikrokuitupyyhe pitää biofilmin loitolla, jos pyyhintä on riittävän ”topakka”. – Siivous on kontaktilaji, Suontamo toteaa. Siivousalalle on viime vuosina tullut monia hyviä keksintöjä. Yhtenä parhaimmista hän pitää mikrokuituisten siivousvälineiden käyttöönottoa. Se on ollut viime aikojen tosi hyvä ja siivouksen tasoa mullistavasti nostanut keksintö. Suontamo on pettynyt siihen, että siivousalaa ei ole koskaan oikein arvostettu. Ongelmana on se, että siivousta ei koeta tärkeänä, sen merkitystä ei ymmärretä eikä siihen panosteta. Asenne näkyy myös alan standardien puutteena. – Monessa koulussa opetustilat siivotaan välittömästi oppitunnin päättymisen jälkeen, mikä ei ole paras mahdollinen ajankohta. Tuolloin hiukkaspöly on suurimmaksi osaksi vielä ilmassa, josta se laskeutuu pinnoille vasta siivouksen jälkeen, Tuula Suontamo sanoo. Kuva: Tarja Kujala.

– Puhtausalalle ei ole jaksettu tehdä standardeja, joiden mukaan laatua voitaisiin paremmin arvioida puolueettomasti. Pohjoismainen standardi INSTA 800:2010 on ainoa ja sitä on ruvettu käyttämään ansiokkaasti myös Suomessa. Sinällään standardi on hyvä, mutta Suontamon mielestä se korostaa liikaa pölyjä. – Standardissa on raja-arvot pintapölylle, mutta esimerkiksi kosketuspintojen hygienia ja biofilmi on unohdettu kokonaan.

Tärkeänä ja arvokkaana hän pitää silti viime vuosien kehitystä alalla. – Käytettävissä on erinomaisia siivousvälineitä ja mekaanista hankausta helpottavia koneita. Niiden tueksi on saatavissa erinomaisia puhdistusaineita. Työsuojelu- ja ympäristötoimenpiteet ovat selkeästi ohjanneet kehitystä parempaan. –Nyt olisi vain otettava seuraavaa askel kohti parempaa siivousta ja puhtaampaa sisäilmaa.

TUULA SUONTAMO aloitti puhtausalalla jo 1980-luvulla. Hän halusi jakaa kemian osaamistaan ja osoittaa, että kemian tiedoista on hyötyä meille kaikille. Intohimo puhtaustietouteen, soveltavan kemian opinnot, kokemus opettajana ja siivouskemian tutkijana yliopistossa loivat uranuurtajalle hyvän pohjan tutkimustiedon ja käytännön siivoustyön yhdistämiselle. Vuodesta 1999 lähtien Suontamo työskenteli puhdistuskemian projektitutkijana Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen soveltavan kemian osastolla. Ennen ryhtymistään yrittäjäksi vuonna 2005 (Tuula Suontamo Oy) hän oli mukana hankkeessa, joka kuului TEKESin Likaantumattomat pinnat -teknologiaohjelmaan.

SISÄILMAUUTISET

27


Tärkeää on, että kansalaisille välitetään oikeaa tietoa ja tarpeettoman huolen aiheuttamista on vältettävä.

Talkoot saatiin hienosti päätökseen Valtakunnallisten kosteus- ja hometalkoiden päätöstilaisuudessa pääosan saivat tänä vuonna valmistuneet osat, jotka esiteltiin. Merkittävin oli varmasti kosteus- ja homekorjauksien ja niitä edeltävien tutkimusten tasoa nostava asiantuntijoiden koulutushanke. Mutta talkoissa tehtiin paljon muutakin.. TEKSTI: ESKO KUKKONEN

M

ukaan oli kutsuttu ja seminaariin osallistui lähes sata talkoolaista. Käydyt keskustelut ja alustukset osoittivat talkoiden onnistuneen monissa haasteellisissa tehtävissään, etenkin yleisen tietoisuuden lisäämisessä ja tiedon levittämisessä alan asiantuntijoiden keskuudessa. Silti kosteus- ja homeongelmat ovat edelleen yleisiä ja niiden hoito on käytännössä usein horjuvaa. Asiantuntijoiden koulutushanketta esittelivät Helmi Kokotti, Juha Krankka ja Jouko Lähteenmäki, jotka luovuttivat Terveiden talojen erikoisjoukot -jatkohankkeen loppuraportin Katja Outiselle talkoiden päätöstilaisuudessa. Se esitellään yksityiskohtaisemmin hanketta vetäneen Helmi Kokotin haastattelussa Sisäilmauutisten verkkolehdessä. Itse kosteus- ja hometalkoiden, jotka kestivät useita vuosia ja joihin osallistui satoja asiantuntijoita, tavoitteena oli kosteus- ja homeongelmien aiheuttamien terveyshaittojen ja kansantaloudellisten menetysten systemaattinen vähentäminen. Talkoiden voinee katsoa onnistuneen tehtävässään. Ne saivat monenlaista tukea eduskunnalta ja ministeriöistä. Asiaa pidettiin syystäkin tärkeänä. Asialla olivat varmasti Suomen parhaat asiantuntijat alallaan. Talkoiden käytännöllinen vetovastuu oli ympäristöministeriöllä, jossa talkoopäällikköinä toimivat monen vuoden ajan tekniikan tohtori Juhani Pirinen ja pari loppuvuotta ympäristöneuvos Katja Outinen. Myös he saivat onnistuneista ja tuloksellisista talkoista varmaan komean sulan hattuunsa.

28

SISÄILMAUUTISET

Talkoiden tärkeänä tavoitteena oli uusien kosteusvaurioiden syntymisen torjuminen, asiaan liittyvän asenne- ja toimintakulttuurin muuttaminen sekä saada alkuun suomalaisen rakennuskannan ja rakentamisen tervehdyttäminen. Talkoille oli valittu seitsemän toimintaaluetta, uudis- ja korjausrakentamisesta kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseen. Mukana olivat myös asuntokaupan ongelmat sekä koulutus. Myös rakennusten ylläpitokulttuuria pyrittiin kehittämään yhä enemmän ennalta ehkäisevään suuntaan. Monessa kysymyksessä saavutettiin merkittäviä tuloksia, mutta tietenkään koko ongelmavyyhteä ei saatu ratkaistuksi. Kosteus- ja hometalkoiden tuloksia on hyvin erilaisissa muodoissa, mutta hyvän yhteenvedon niistä saa hankkeen nettisivuilta, hometalkoot.fi, jotka toimivat edelleen Hengitysliiton pyörittäminä. Tietoa on, mutta se ei leviä – Ongelmana on se, että tieto on jo olemassa, mutta se pitää saada vielä paremmin käytäntöön, talkoiden nykyinen vetäjä Katja Outinen painotti. Hän korosti, että monia keskeisiä rakennusterveyteen liittyviä kysymyksiä on vielä ratkaisematta ja niiden ratkaisuun tarvitsemme yhä monen tasoista tutkimusta ja yhteistyötä. Vielä ei tiedetä, mikä kosteusvaurioissa ihmisen sairastuttaa. Rakennussuojelun ja sisäilmaongelmien vastakkainasettelu on myös usein ongelmana. – Rakennusterveyskysymyksien hoitoon on saatava sujuvat ja toimivat prosessit eri toimijoiden kesken. Tärkeää on, että kansalaisille välitetään

oikeaa tietoa ja tarpeettoman huolen aiheuttamista on vältettävä. Eri tekijöiden riskeistä ja niiden hallinnasta on viestittävä oikeasuhtaisesti ja yleisimmät harhakäsitykset on oikaistava. Erittäin tärkeää on, että tutkittu tieto saadaan kansantajuiseen muotoon ja helposti löydettävään paikkaan, Outinen korosti. Tehtäviä siis riittää. Edelleen on tehtävää muun muassa talkoissa kertyneen tiedon ja talkoohankkeiden tulosten jalkauttamisessa, kuntotarkastustoiminnan laatuvaatimusten ja toiminnan yhdenmukaistamisessa sekä asuntokaupan turvan ja neuvonnan kehittämisessä. Myös yhtenäiset, valtakunnalliset pätevyysjärjestelmät sekä alan koulutustarjonnan yhtenäistäminen ja kehittäminen tarvitsevat jatkotyötä. Kunnissa riittää haasteita Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola kertoi puolestaan, että ajankohtaisia asioita jatkossa ovat asunto- ja rakennusterveyskysymysten hoito kunnissa ja ministeriössä sekä uusi hallituksen kärkihanke Terveellisten talojen Suomi, joka vielä odottaa käynnistymistään. Pitkään odotettu Duodecimin hanke Käypä hoito suositus kosteus- ja homevaurioista kärsiville potilaille on äskettäin julkaistu. Ympäristöherkkyydestä kärsiviä pyritään auttamaan myös netin kautta ympäristöherkkyysverkostolla http://stm.fi/ymparistoherkkyydet. Uusi asumisterveys asetus (545/2015) on tullut voimaan sekä sen myötä asumisterveyttä koskevat muutokset, kuten asiantuntijoiden henkilösertifiointijärjestelmä sekä Valviran antamat täydentävät ohjeet http://www.valvira.


fi/ymparistoterveys/terveydensuojelu/ asumisterveys auttavat varmaan asiaa. Myös säteilylain kokonaisuudistus ja kokonaisvaltainen radon action plan ovat tulossa. – Päätökset kunnissa näissä asioissa ovat käytännössä usein vaikeita, Pekkola totesi. On osattava nähdä, mitkä korjaukset ovat kiireellisimpiä, mistä hankkeisiin saadaan rahoitus, kuinka vastata kuntalaisten huoleen ja vaatimuksiin. Miten saadaan korjaukset kunnissa onnistumaan kerralla? Kuinka jatkuvasta ongelmakierteestä ja korjausvelasta päästään eroon? Pekkola korosti, että rakennusten ylläpitokulttuuria on kehitettävä yhä enemmän ennaltaehkäisevään suuntaan ja saatava kuiva ja puhdas rakentaminen kentän rutiiniksi. Hänen mielestään talkoiden julkaisema Päättäjän homeopas (http://omakotitalot.hometalkoot. fi/filebank/1041-KoHo_Paattajan_homeopas_2015.pdf) on erinomainen apu kuntien päättäjille. Hän korostaa myös oikeaa ja luotettavaa viestintää, jossa eri tekijöiden riskeistä ja niiden hallinnasta viestitään oikeasuhtaisesti ja jossa oikaistaan yleisimmät harhakäsitykset. Terveyshaitat on poistettava Helsingin rakennusvalvontavirastossa työskentelevä rakennusarkkitehti Mervi Abell kertoi omasta tutkintotyöstään Savonia-ammattikorkeakoulussa. Sen taustalla oleva AVATER-hanke eli kosteusvauriokorjausten lupamenettelyohjeen idea syntyi vuoden 2015 alussa Kosteus- ja hometalkoiden ohjausryhmässä. – Työn tavoitteeksi asetettiin raken-

nusvalvonnan tehtävien selkeyttäminen kosteusvauriokorjausten lupamenettelyssä ja ohjaustyökalujen kehittäminen rakennusvalvontojen asiakkaiden tarpeisiin, Abell kertoi. Kentän haastatteluissa oli korostunut, että toimivan viranomaisvalvonnan avulla voidaan merkittävästi parantaa ja varmistaa korjausrakentamisen tasoa. – Lähtökohtana on se, että terveyshaittaa aiheuttavat vauriot poistetaan oma-aloitteisesti ilman viranomaisen velvoitteita, Abell korosti. – Jos rakennuslupakynnys edellyttäisi aina terveydensuojeluviranomaisen arviota terveyshaitasta, olisi se tarpeetonta byrokratiaa. Kyse on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta toiminnasta ja luvan tarve riippuu nimenomaan hankkeesta ja sen laajuudesta, ei siitä,

Hometalkoot.fi -sivusto tarjoaa kattavasti ja käytännönläheisesti tietoa talojen huoltamisesta ja riskirakenteista sekä kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäisystä. Talkoiden päätyttyä sivustoa ylläpitää Hengitysliitto.

onko asiaan kytketty terveydensuojeluviranomaista. Terveydensuojeluviranomainen ei myöskään päätä sitä, milloin korjaus vaatii luvan. Terveydensuojeluviranomaista tarvitaan silloin, kun terveyshaittaa ei ole ryhdytty poistamaan tai haitasta on ristiriitaisia käsityksiä. Terveydensuojelun näkökulmasta rakennuslupaa olisi syytä vaatia silloin, kun rakenne on vaurioitunut ja korjaaminen edellyttää ammattimaista suunnittelua ja ammattimaista korjaamista. Hajanaiseen lupakäytäntöön tarvitaan linjaus lupakynnyksen määrittelemiseksi.

Kotimainen ratkaisu sisäilma- ja radonkorjauksiin

www.tkr.fi SISÄILMAUUTISET

29


TUTKIMUS

Mitä on ympäristöherkkyys? Ympäristöherkkyydelle ei ole vielä tautiluokitusta, eikä sen esiintyvyyttä ole ole tutkittu Suomessa. Monissa maissa tehdyissä tutkimuksissa on kuitenkin listattu taudin aiheuttajia ja oireita. TEKSTI ESKO KUKKONEN | KUVA: SHUTTERSTOCK

U

seat ihmiset sanovat kärsivänsä nykytekniikan taloissa erilaisista oireista, jotka eivät lopeta häiritsemistä, ellei näiden kokija poistu rakennuksesta. Jotkut sanovat asuvansakin tästä syystä teltassa tai parvekkeella. Sisäilman epäpuhtauksien lisäksi näyttävät myös sähkölaitteet ja sähköverkko olevan joillekin erityinen ärsytyksen lähde. Mistä on oikein kysymys? Onko vikaa korvien välissä vai onko oireiden takana jokin vielä tuntematon sairaus? Asiaa käsiteltiin Forum Mikkelin seminaarissa. Siellä professori Marjukka Mäkelä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta kertoi lääketieteen uusista käsityksistä tuosta oireistosta.

Professori Mäkelä johtaa Terveydenja hyvinvoinnin laitoksella Finohtan toimintoja. Finohtan tehtävänä on toimia Suomessa terveydenhuollon menetelmien kansallisena arviointiyksikkönä. Mäkelä antoi tämän hetken tilannekatsauksen ihmisiä usein vaivaavaan ympäristöherkkyyteen. Sitä on joillakin ihmisillä ja he tuntevat olonsa normaaleissa olosuhteissa, etenkin sisällä, hyvin huonoksi. Tätä herkkyyttä kutsutaan usein myös ympäristöyliherkkyydeksi, mikä Mäkelän mukaan kuvaa asetelmaa myös hyvin. Hän kertoi, että ympäristöherkkyydelle on lääketieteessä kehitetty useita eri määritelmä. Ne ovat osin päällekkäisiä ja jopa ristiriitaisia. Vuoden 1999

aiheuttajat Monet tekijät voivat aiheuttaa oireita ja on huomattava, että ympäristöherkkyyttä koetaan eri altisteille; hajut, äänet, sähkö usein yhtaikaa. Oireiden aiheuttajia voivat olla esimerkiksi • savusumu, pakokaasut, tupakansavu • kopiokoneet, tulostimet ja muut konttorikoneet • torjunta-aineet, lannoitteet • uudet rakennukset • orgaaniset kemikaalit, liuotteet ja liimat • hajuvedet ja muut tuoksuvat tuotteet • sähkö, radioaallot

oireet Oireina ovat yleensä objektiiviset iho-, nenä-, silmä- ja keuhko-oireet sekä subjektiiviset: • yleisoireet (uupumus, yöhikoilu) • lihas- tai nivelkivut • neurologiset (päänsärky, tunnottomuus, pistelyt) • sydämentykytys ja muut sydänoireet • suolisto-oireet (ilmavaivat, vatsakipu) • kognitiiviset oireet

30

SISÄILMAUUTISET

konsensusmääritelmän mukaan IEI eli Idiopathic Environmental Intolerance on krooninen tila, jossa nuo oireet ilmenevät toistettavasti ja useissa eri elinjärjestelmissä. Oireet ovat vasteena mataliin altistustasoihin useilla kemiallisesti erityyppisillä aineilla ja helpottuvat tai häviävät, kun aineet poistetaan. Oireet kestävät vähintään puoli vuotta ja aiheuttavat merkittäviä elämäntapa- tai toiminnallisia haittoja. Oireita tulee ilmetä sekä keskushermostossa että ainakin yhdessä muussa elinjärjestelmässä. Hoidossa on tärkeintä suojautuminen Hoidossa ja oireiden välttämisessä on tärkeintä suojautuminen, eli suojainten käyttö kuten hengityssuojaimet, suojakäsineet ja suojavaatteet sekä altistumista vähentävät elämäntapamuutokset, kuten muutto toiseen asuntoon tai työpaikkaan. Myös vitamiinit, ravintolisät ja ruokavalion muutos voivat vaikuttaa asiaan sekä myös aiheuttajan poistaminen antimikrobisilla aineilla tai muilla kemikaaleilla. Tautiluokitusta ympäristöherkkyydelle ei vielä ole. Se ei ole mukana ICD10:ssä eikä sen päivityksessä (ICD-11), koska kyseessä ei ole katsottu olevan riittävästi määriteltävä tauti. Suomessa oirekuvan määrittely on tehty diagnoosilla R68.8 (Muu yleinen oire tai sairauden merkki). Mäkelä kertoi, että ympäristöherkkyyden esiintyvyyttä on tutkittu monissa eri maissa. Kun sairauden määritelmät ovat keskenään hyvin erilaisia, on myös eri maista saatu hyvinkin erilaisia tuloksia sen yleisyydestä. Vaihteluväli on todella suuri 0,2 – 42 %. Suomessa ei vastaavaa tutkimusta ole tehty. Ilmiön lisääntymisestä ei ole myöskään tutkimusnäyttöä.


Sisäilmayhdistyksen kannattajajäsenet Liity jäseneksi jäseneksi ja tuet työtä puhtaamman sisäilman puolesta. Aila Laine-Sarkkinen, 040-7070201 | aila.laine-sarkkinen@sisailmayhdistys.fi

A Ahma Insinöörit Oy Air Wise Oy Allaway Oy Allergia- ja Astmaliitto ry. Amiedu Ami-säätiö Ardex Oy Asianajotoimisto Allianssi Oy Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy ASTQ Supply House Oy Asumisterveysliitto Aste ry. Awillas Oy AX-Suunnittelu B Baumedi Oy Betton Oy Biobe Oy C Camfil Oy Caverion Claeris Oy CleanSide Oy Climaconsult Finland Oy Climecon Copla Oy D Decocoat Oy Deekax Air Oy Delete Dimen Group Dir-Air Oy E Ebm-papst Oy Ekovilla Oy EMC Emator Oy Energiakonsultit insto Oy EnergiaRakenne Oy Ensto Enervent Oy Eskon Oy Euro-Service Oy Ewona Oy

Hengitysliitto ry Hepacon Oy Honkarakenne Oyj I Ilmalinja Oy Ilmastointi Ässät Oy Imu-Tec Oy Insinööritoimisto J. Markkanen Oy Insinööritoimisto Jormakka Oy Inspecta Inspecta Academy Inspecta KiraLab Inspector Sec Oy Isännöitsijätoimisto Helin ja Soppela Oy Itä-Suomen Ilmamestarit Oy IVPLUS Oy J JK Mikrobitekniikka Oy K Keravan Kiinteistöpalvelu Oy Keski-Suomen Tarkastustalo Oy Kiilto Oy KMA Company Oy Knauf Oy Koja Oy KorpiKorpi Oy Kryotherm Oy L Laattapiste Oy Labroc Oy Lassila & Tikanoja Oyj Kiinteistötekniikka Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry Lifa Air Oy Ltd Lisäilma Oy LTQ-Partners Oy LVI-Trio Oy

G Genano Oy Granlund Kuopio Oy

M Matti Eklund Oy Mecastep Oy Meranti Siivouspalvelut Ky MetropoliLab Oy Mikrobioni Oy Mikrosem Oy MIP Electronics Oy Mobair, LVI-Suunnittelu Oy Juha Tourunen MTR-Isännöinti Oy Mundus Aer Oy Munters Finland Oy Muottikolmio Oy

H H & H puhtaudenhallinta Halton Oy Harju Solutions Oy Harvel Oy Helen Oy Helsingin Kuivaustekniikka Oy Helsingin Rakennus ja Saneeraus Oy

N NaturVention Oy NCC Rakennus Oy Newsec Asset Management Oy NIBE Energy Systems Oy NMC Cellfoam Oy Nokeval Oy nora flooring systems Oy Nuohousalan keskusliitto

F Fanison Oy FI-Service Oy Filterpak Oy FinLuft Oy Fläkt Woods Oy Forbo Flooring Finland Oy

O OP-Keskus OSK Optiplan Oy Ositum Oy Oy Lindab Ab Oy Orient-Occident Ltd Oy Pamon Ab Oy Sonesta Ab P Paroc Oy Ab Pietiko Oy Pinalto Oy Poistoa Oy Polygon Finland Oy PSL Oy / Hymy-Systems Oy Puhtaustieto PT Oy R Rakennusinsinööritoimisto P & T Jauhiainen Oy Rakennuspalvelu Talokki Oy Rakennussuunnittelutoimisto Antero Kuosmanen Oy Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO Rakennustietosäätiö RTS Rakennusvalvonta Ari Laamanen Rakentaja.fi RAKLI ry Raksystems Insinööritoimisto Oy RAKTEKA Ramboll Finland Oy Retermia Oy Rettig Lämpö Oy RF SensIT Oy RHsisäilmatutkimus Oy RTK-Palvelu Oy RTV-YHTYMÄ OY Rudus Oy S Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy, Ecophon ja Weber Scanoffice Oy Schneider Electric SEA Sisäilmatutkimuspalvelut Elisa Aattela Oy Senaatti-kiinteistöt Si-Tecno Oy Sirate Group Oy Sirate Oy Sisäilmainsinöörit Oy Sisäilmalähetti (Sandbox Oy) Sisäilmamestarit / Suomen Ilmastointinuohoojat ry SK Tuote Oy Skaala Oy Skanska Oy SOL Palvelut Oy SRV Rakennus Oy Steripolar Oy Stig Wahlström Oy Stravent Oy Strong Finland Oy Suomen Isännöintiliitto ry

Suomen JVT- ja vahinkopalvelujen liitto ry Suomen Lämpömittari Oy Suomen radonhallinta Oy Suomen Radonpalvelut Oy Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy Suomen Sisäilmakeskus Oy Suomen Talokeskus Oy Suomen Tarkastustaito Oy Suoraa Suomen rakennusasiantuntijat Suunnittelu ja konsultointiyritykset SKOL ry Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Sweco Talotekniikka Oy Swegon Oy Systemair Oy T Tarkett Oy Tehopuhdistus Vesa Toiviainen Oy Teknocalor Oy Teknos Oy Terveysilma Oy Tiivistalo / Redi-Yhtiöt Oy Tikkurila Oyj TKR-Marketing Oy Torsten Salaojaremontit Torstenholm Oy TPA Andersson Oy Tulikivi Oyj Turun yliopiston aerobiologian yksikkö Työterveyslaitos U UniqAir Uponor Suomi Oy Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry. V Vahanen Oy Vahinko Werker Oy Vakatuuli Oy Vallox Oy Verisure Oy Vesivahinkotekniikka VVT Oy Vita Terveyspalvelut Oy, Vita Laboratorio W Wise Group Finland Oy WSP Finland Oy www.kiinteistolakimiehet.fi Y Yleissiivous Oy 123... 720 Degrees Oy

SISÄILMAUUTISET


SISÄILMAKORJAUS JÄRJESTELMÄRATKAISU

RAKENTEIDEN TIIVISTYS RADONIN, VOC - YHDISTEIDEN JA HAITTA - AINEIDEN HALLINTA VEDEN KAPILLAARISEN KULKEUTUMISEN JA RAKENNEKOSTEUDEN HALLINTA LATTIA- JA SEINÄPINTOJEN TASOITUS PÄÄLLYSTEIDEN KIINNITYS

ARDEX - Opiston Sisäilmapäivä Katso kurssiaikataulu ja ilmoittaudu maksuttomaan koulutukseen osoitteessa

opisto

ardex.fi

Sisäilmauutiset 2/2016  

Tässä numerossa mm: Nollaenergiatalojen vaatimukset muuttuivat, STUK selvittää koulujen radontilanteen, Ovatko nanohiukkaset unohdettu terve...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you