Täsmävaikutusta tykistöllä PASI PASIVIRTA
Tykistön tulenkäyttö on perinteisesti perustunut aluemaaleihin vaikuttamiseen. Aluemaali tarkoittaa laajaa aluetta, jolle tulivaikutus kohdennetaan. Aluemaalin koko voi olla esimerkiksi 300 x 100 neliömetriä, ja arkikielessä puhutaan niin kutsutuista maalihehtaareista. Tällainen alue voisi käytännössä olla vaikkapa moottoroidun joukon hyökkäysryhmitysalue. Aluemaalien tulittamisessa hyödynnetään tykistölle ominaista ammunnan hajontaa. Aluemaaleihin vaikuttaminen tulee säilymään tykistön keskeisenä tehtävänä, mutta teknologinen kehitys on tuonut täsmävaikuttamisen mukaan tykistölliseen keinovalikoimaan. Yksinkertaisin tapa parantaa tulen osuvuutta on huolellinen ja täsmällinen ammunnan valmistelu mukaan lukien maalin osoitus. Nykyinen tykistön perusvälineistö, ammunnan valmistelu ja ammunnanhallinnan tietotekniset ratkaisut mahdollistavat tämän. Modernit ampumatarvikkeet, erityisesti panosten osalta, pienentävät hajontaa entisestään. Nämä kaikki yhdessä ovat johtaneet siihen, että ammunnan pituushajonta 30 kilometrin ampumaetäisyydellä on saatu puristettua jopa noin 100 metriin. Tämä on hyvä parannus, mutta joissain tapauksissa on tarpeen osua hyvin lähelle tulitettavaa kohdetta. Tässä artikkelissa luodaan yleiskatsaus siihen, millaisia uusia kykyjä on olemassa tai tulossa palveluskäyttöön lähitulevaisuudessa. Tarkastelu painottuu lentorataa korjaaviin sytyttimiin. Raskaalle raketinheittimistölle löytyy vastaavia ratkaisuja kuin perinteiselle tykistölle. Niitä ei
14
kuitenkaan käsitellä tässä yhteydessä. Lentorataa korjaavat sytyttimet Lentorataa korjaava sytytin on tin sytytin, joka korjaa kranaatin ssä lentorataa kranaatin lentäessä än ilmassa. Sytytin kiinnitetään u-/ kranaattiin normaalin isku-/ le. monitoimisytyttimen tilalle. Lentoradan korjaamisella pyan ritään korjaamaan ammunnan valmistelun virhettä ja pienentämään hajontaa. Tällaisia sytyttimiä löytyy kahta erilaista päätyyppiä. Ne ovat niin kutsuttuja 1D-korjaavia, jotka korjaavat pituushajontaa, ja 2D-korjaavia, jotka korjaavat sekä sivu- että pituuspoikkeamaa. 1D-sytytin toimii siten, että sytyttimelle ohjelmoidaan kranaatin oletettu lähtönopeus. Kun kranaatti tulee ulos putkesta, lähtönopeustutka (vakiovaruste moderneissa kenttätykeissä) mittaa kranaatin lähtönopeuden. Tämä lähtönopeustieto lähetetään sytyttimelle. Sytyin vertaa tietoa sytyttimelle ennalta annettuun tietoon. Tämän jälkeen sytytin ”jarruttaa” kranaatin lentoa avaamalla tarvittavissa määrin sytyttimeen asennettuja jarrulevykkeitä, jotta kranaatin lentorata saadaan vastaamaan laskettua lentorataa. Tällainen 1D -korjaavalla sytyttimellä varustettu kranaatti ammutaan lähtökohtaisesti maalin yli, jotta korjaustoimenpiteet ovat mahdollisia. Tämä lyhentää kranaatin maksimikantamaa noin 10 prosenttia. Yksi valmistaja 1D-sytyttimille on ranskalainen Nexter, joka yhteistyössä saksalaisen Junghansin kanssa valmistaa Spacido-nimistä sytytintä. Valmistajan ilmoituksen mukaan Spacido pienentää pituushajonnan jopa noin
Spacido-sytytin. Pasi Kuva: Pas si Pasivirta.
neljäsosaan alkuperäisestä. Spacido ei ole operatiivisessa käytössä. 2D-sytyttimet toimivat siten, että sytyttimen asetinlaitteelle (tietokone ja ohjelmointiyksikkö) kerrotaan oma paikka, maalin paikka ja muun muassa säähän ja ampumatarvikkeeseen liittyviä tietoja. Asetinlaitteella lasketaan kranaatille lentorata. Nämä edellä mainitut tiedot ohjelmoidaan sytyttimeen ennen ammuntaa. Kun kranaatti tulee ulos putkesta, se alkaa mitata omaa paikkaansa. Oman paikan määrittäminen perustuu esimerkiksi GPS-paikannukseen. GPShäirinnän väistämiseen käytetään erilaisia ratkaisuja. Omaa paikkaa verrataan sytyttimelle määritettyyn lentorataan. Tarvittaessa sytytin korjaa kranaatin lentorataa sytyttimen ohjaussiivekkeiden avulla. Kun lentorata on
saatu korjattua, kranaatti jatkaa lentoaan ballistisella lentoradalla. Oheisessa kuvassa olevasta yhdysvaltalaisen Orbital ATK:n valmistamasta M1156 PGK -sytyttimestä (Precision Guidance Kit) voi havaita ohjaussiivekkeet sekä sen, että kyseinen sytytin on normaalia pidempi. Suurempi pituus johtuu siitä, että sytyttimen koko etuosa tarvitaan ohjauselektroniikalle. Pitkä sytytin edellyttää kranaatilta syvää sytytintilaa. Tällaisella sytyttimellä varustetulla kranaatilla saadaan iskemät osumaan suoraan malliin ja esimerkiksi tarkistusammuntoja ei tarvita lainkaan. Tällaisilla sytyttimillä varustettujen kranaattien poikkeama maalista on alle 30 metriä (sädevirhe). Tällä on oleellinen merkitys nopeissa tulenkäyttötilanteissa. Kun tarkistusammuntaa ei
M1156 PGK -sytytin. Kuva: Orbital ATK.