siniset sanomat
Suomen Venäjänsiniset ry:n jäsenlehti 1/2018
sininen juttu Kannessa: Silverine Hyperion of Hana-Bi. Omistaja Marianna Ripatti. Kuva Pauli Araneva
Ensimmäinen siniseni
Miltä tuntuu, kun elämään astelee ihan ensimmäinen sininen ystävä? Pyysimme jäseniämme kertomaan yhteisen elämän alusta ja tunnelmista.
Keltanokka kissaemoksi
M
inulla ei ole aiemmin ollut lemmikkejä, joten kaikki on ollut hyvin uutta viimeiset 3 kuukautta. Olen iloinen, että otin kissat kasvattajan kautta, jotta tällainen untuvikko sai apua ja tukea ihan kaikissa hölmöimmissäkin kysymyksissä. Olin pitkään harkinnut itse asiassa koiran hankkimista, mutta siirtänyt sitä tietäen, miten paljon se veisi aikaa, jota tuorehkolla yrittäjällä ei juuri ole. Mutta kun näin Starstruck’s-kissalan Katjan Facebookissa julkaiseman kuvan 6-viikkoisesta Sleepystä, se oli kertalaakista menoa. Sleepyllä on veli Happy. Kun näimme 8-vuotiaan poikani kanssa veljesten telmivän ja nukkuvan kahdestaan synnyinkodissaan Anun luona, oli selvää, ettemme voineet erottaa heitä. Niin sitten kertaheitolla otimme kaksi kissaa, vaikkei kokemusta ollut yhdestäkään. Ja se oli elämäni parhaita päätöksiä! Veljeksillä on seuraa toisistaan eikä minun ja poikani tarvitse taistella, kumpi saa pitää kissaa vaan kummallakin on omat sylikissat. Kaiken kaikkiaan olen ollut yllättynyt, miten vähän työtä lemmikkien ja juuri venäjänsinisten ottamisesta on ollut ja miten hurjasti ne ovat antaneet. En ole koskaan ollut mitenkään erityisen eläinrakas ja siksi minut yllättikin tämä rakkauden määrä - puolin ja toisin. Päivi Vuolle
Sleepy ja Happy – aina kaveri kainalossa. Kuva Päivi Vuolle.
2
Veljen viekussa tulee parhaat unet. Kuva Päivi Vuolle.
Uusi ystävämme Alpo Aarre Jalmari
A
loimme tyttäreni Matildan kanssa potea rotukissakuumetta pari vuotta sitten. Perheen miesväkeä jouduimme hetken pehmittelemään, mutta kun he alkoivat ajatukselle lämmetä, aloimme Matildan kanssa yhdessä miettiä sitä meille oikeaa rotua. Suurin ja helpoimmin saatavilla oleva tietomäärä eri roduista löytyi netistä. Kahlasimme läpi eri rotujen sivuja ja kasvattajia, luimme rotuesittelyjä ja katsoimme lukemattomat määrät kuvia. Muutama pääkriteeri meillä oli heti alusta lähtien. Meille oikean rodun pitäisi olla lyhytkarvainen, terve ja ulkonäöllisesti sellainen ”peruskissa”. Kaunis toki mieSiniset Sanomat 1/2018
lellään myös! Lisäksi luonteeltaan ihmisystävällinen Niinpä elokuun 2017 lopussa varasimme Jaja lasten kanssa hyvin toimeentuleva. Venäjänsininen natuisen-kissalasta yhden 19.8. syntyneistä pojista. Ja valikoitui yhdeksi suosikiksi heti alusta lähtien. Ul- niin alkoi pitkä odotus... konäkö hurmasi meidät heti ja luonteeltaankin rotu Koska pentue oli toisella puolella Suomea, pääkuulosti oikein ihanteelliselle meidän perheeseemme. simme vierailukäynnille vain yhden kerran ennen Kun muutama suosikkirotu oli luovutusta. Jaana piti meitä kuitenkin selvillä, aloimme Matildan kanssa käy- Venäjänsininen koko ajan ihanasti mukana pentujen dä läpi rotuyhdistysten kasvattaja-ja Saimme hurjan paljon oli viime vuon- kehityksessä. pentuvälityssivuja. Laitoimme sähkökuvia pennuista ja viestittelimme muupostilla pentutiedustelua muutamille na Kissaliiton tenkin ahkerasti. Jaana jaksoi myös kasvattajille. Osa vastasi meille takaihienosti vastailla meidän kaikkiin ky8. suosituin sin ja osa ei. Onneksi saimme Jaana symyksiin ja antaa vinkkejä moniin arMäenpäältä Janatuisen kissalasta heti jen asioihin. Mikä minusta oli ihaninta, rotu. niin ystävällisen, monipuolisen ja katniin Jaana otti Matildan heti alusta asti tavan sähköpostivastauksen, että lähes heti tiesimme, hienosti mukaan, pentuhan tulisi myös (ja nimenettä jos venäjänsiniseen päädymme, niin haluamme omaan) Matildalle. ottaa pennun nimenomaan Jaanalta! Lokakuun 7. päivä koitti se viikonloppu, kun Olin jo Venäjänsiniset-fb-keskustelupalstan pääsimme pentuja katsomaan. Meillä oli jo Jaanan kukautta saanut yhteyden paikalliseen russiharrastajaan, vien ja luonnekuvausten perusteella valikoitunut pari jonka luokse olin sopinut tutustumiskäynnin samalle suosikkia, mutta päätimme, että pentu todennäköisesti viikolle. Kävimmekin Matildan kanssa yhdessä tutus- tekee valintansa ja Matilda itse saa lopullisesti sanoa, tumassa rotuun vielä ennen lopullista pennun varaa- mikä pennuista on se hänen pentunsa. Kaikki pennut mista. Tämä tutustumiskäynti oli sitten ”se viimeinen olivat toki suloisia, mutta yksi hurmasi meidät aivan niitti” rotuvalinnalle. Kiitos Suville tästä mahdolli- täysin. Pentu oli kutsumanimeltään Jalmari. Matildan suudesta! päätöksellä Jalmari valikoitui meidän pennuksemme ja meillä Jalmari saisi nimekseen Alpo Aarre Jalmari. Onnesta soikeana ajoimme takaisin kotiin. Odotus oli saanut erilaisen merkityksen, nyt emme enää odottaneet kissanpentua, vaan Alpoa. Meidän pentua! Odotusaikana kerkesimme tehdä hyvin valmisteluja pennun kotiutumista varten. Tavaraa tuli ostettua (valtavan) paljon. Onneksi suurin osa tavaroista on osoittautunut aivan tarpeelliseksikin. Liityimme myös paikalliseen rotukissayhdistykseen, kävimme Messukeskuksessa lemmikkimessuilla ihastelemassa kissoja ja erityisesti Matilda alkoi lukea ahmimalla erilaisia kissakirjoja ja -lehtiä. Aika kului madellen ja tuntui, että pennun hakuun oli ikuisuus! Vihdoin marraskuun loppupuolella koitti se jännittävä hakuviikonloppu ja Alpo matkusti Pohjanmaalta toiselle puolelle Suomea Savoon. Pitkä automatka sujui yllättävän rauhallisesti. Kotona Alpo tutki varoen paikat, mutta lähes heti alkoi leikkiminen kiinnostaa ja ruokakin pikkuhiljaa maistui. Ensimmäisen yön Alpo nukkui kiipeilypuun tasolla, sen jälkeen se onkin viettänyt yöt pääsääntöisesti Matildan vieressä. Alpon myötä olemme löytäneet uuden äidin ja tyttären yhteisen harrastuksen, kun innostuimme ilmoittamaan Alpon rotukissanäyttelyihin Lahteen. Näyttelyreissu hotellimajoittautumisineen kissan kanssa oli aivan uudenlainen kokemus. Oli mahtavaa
Siniset Sanomat 1/2018
Alpo Aarre Jalmari (FI*Janatuisen Giovanni Il Carino) on Iso-Tuiskun perheen ensimmäinen venäjänsininen. Kuvassa Alpon kanssa Matilda-omistaja. Kuva Kimmo Iso-Tuisku.
3
myös huomata, kuinka russiporukoista löytyy auttavaisia ja kannustavia ihmisiä! Oli kiva tuntea, että näin aloittelijanakin kuuluu porukkaan! Näyttelytkin sujuivat meiltä ensikertalaisilta yli odotusten. Erityisesti sunnuntai oli aivan huikea kokemus Alpon päästessä paneeliin ja ollen siellä sitten BIS-pentu kaikilla tuomariäänillä! Kiitos vielä tätäkin kautta kaikille meitä Lahdessa auttaneille ja kannustaneille! Näyttelyharrastus sai menestyksestä lisäpuhtia ja seuraavia näyttelyitä on jo suunniteltu! Alpo on ollut kaikkea, ja paljon enemmän, mitä kissanpentua haaveillessamme osasimme odottaa. Alpo on mukana kaikissa Matildan touhuissa, niin läksyjen teossa, leikeissä kuin nukkumakaverinakin. Parempaa ystävää ei kukaan voisi toivoa! Minna Iso-Tuisku
Nurmijärven Oksana
K
esällä 2016 saapui perheeseemme ensimmäinen sininen, Oksana Maksimovna. Perheessämme oli jo kolme pyhää birmaa, mutta he olivat kaikki jo leikattuja. Minun alkoi tehdä mieli kissanpentuja, joten kinusin isältä ja äidiltä kissaa, joka voisi tehdä omia pentuja. Toiveeni toteutui, kun saimme Starstruck’s-kissalasta Oksanan sijoitukseen. Oksana on niin ihana kissa, että vietin lähes koko kesän sen kanssa. Oksana on söpö, lempeä ja tosi leikkisä. Hän tykkää olla meidän ulkohäkissämme. Noin joka viikko kaverini tulivat meille katsomaan meidän uutta perheenjäsentämme. Tein Oksanasta myös paljon videoita. Olen huomannut, että venäjänsiniset kehräävät tosi paljon. Syksyllä 2017 toiveeni toteutui, kun Oksana sai 5 kissanpoikaa: Tituksen, Tamaksen, Tomaksen, Tabelin ja Tamoksen. Varsinkin pentujen odottaminen oli ihanaa aikaa. Olin synnytyksessäkin apulaisena. Se oli elämäni parasta aikaa. Yllätys, yllätys – meille jäi Titus <3 Nora Wuori
4
Matilda ja Tamos.
Ensimmäinen venäjänsiniseni
J
oulukuussa 2017 sain tietää, että saamme kissan. Olin aivan sekaisin, sillä olin aina halunnut kissan enkä malttanut odottaa että se viimein tapahtuu. Kävimme katsomassa pentuetta ennen joulua. Pennuilla oli ihanan kaunis harmaa turkki, ja ne olivat ihanan suloisia ja komeita kissanpoikia kaikki viisi. Olisin halunnut ottaa Tamoksen mukaan jo silloin. Sen jälkeen odottelu oli vielä raskaampaa. Vihdoin tammikuun lopussa koitti se päivä, kun Tamos oli luovutusikäinen ja muutti meille. Äiti ja isä olivat hakemassa Tamosta ja päästessään kuljetuskopasta, se alkoi heti tutkimaan uuta kotiaan. Tamos on leikkisä mutta se tykkää myös kehrätä ja tulla silitettäväksi. Aluksi ruoka maistui vaihtelevasti mutta pian hän alkoi jo syömään reippaasti. Tamos viihtyy kiipeilypuussaan ja ikkunalaudoilla sekä juoksee päivittäin rappusia ylösalas. Kerran Tamos tuli minun sänkyyni ja nukkui siellä koko päivän. Tamos on jo vieraillut vessanpöntössä, saanut Siniset Sanomat 1/2018
saippuaa peppuunsa, luullut äidin kassia viholliskissaksi ja tottunut meidän sählääjäperheeseen. Tamos on meidän uusi perheenjäsenemme ja ihana kissamme. Matilda Kontto, 10 vuotta
Napoleon tuli taloon
N
Kutsu sääntömääräiseen kevätkokoukseen 2018 Aika: 20.4.2018 klo 19.00 Paikka: Leijuva Lahna, Eerikinkatu 14, Hel-
apoleon, venäjänsininen uros tuli perheeseemme lokakuun 2017 lopulla. Kissa on sinki yllättänyt koko meidän perheen olemalla huippusosiaalinen tyyppi. Hän on erittäin utelias ja seurallinen sylikissa, viisas sellainen. Viihtyy hyvin perheen seurassa ja on puhelias uusi perheenjäsen. Esityslista Rotu yllätti meidät positiivisesti. Mika Krautsuk
Tamos on jo löytänyt piilopaikat uudessa kodissaan.
1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto 6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille 7. Ilmoitusasiat 8. Kokouksen päättäminen Suomen Venäjänsiniset ry Hallitus
Siniset Sanomat 1/2018
5