Issuu on Google+

Kotikäynti

R – Itella Oyj | JULKINEN TIEDOTE

Vaasan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti

6

1 • 2012

Sari Kaukonen lihavuusleikkauksen jälkeen:

Nyt iloitsen syömisestä

4

Karppaaminen

– hyvästä vai pahasta?

8

Rokotus

– pelastus vai piina?

12

Irti ahdistuneisuuden ylivallasta


Kotikäynti

Sisältö

Vaasan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti

 3 Pääkirjoitus

Potilaskertomusten jakaminen tekee hoidosta sujuvamman

 4

lchf-dieetti Karppaaminen – hyvästä vai pahasta?

 6 potilastarina

Iloista syömistä lihavuusleikkauksen jälkeen

 8 rokotukset

Rokotus – pelastus vai piina?

11

12 ahdistuskoulu

Historiaa Tuberkuloosi – sotaa edeltävän ajan vitsaus

Irti ahdistuneisuuden ylivallasta

14 Lyhyesti

Kelan korvaamat taksimatkat suorakorvauksen piiriin Miten voit ja oletko tyytyväinen kuntasi palveluihin?

Julkaisija Vaasan keskussairaala Päätoimittaja Leena Forsén (06) 323 1726 Toimituspäällikkö Charlotta Järf (06) 323 1723 Toimitus Päivi Ristimäki Meniina Lundström Henry Nygård Kansikuva Jaakko Kuivamäki, I-print|plus Toimitusneuvosto Göran Honga Olle Gull Auvo Rauhala Kristina Anttila Kääntäjä Päivi Ristimäki Sähköposti etunimi.sukunimi@vshp.fi Layout/Taitto I-print|plus Paino Painoyhtymä Oy

Info Vaasan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiirin muodostavat 14 omistajakuntaa, joissa asuu yhteensä noin 165 000 ihmistä. Vaasan keskussairaalan yli 2000 eri alan asiantuntijaa tekevät työtä potilaiden hoidon ja hoitoa tukevien palveluiden parissa. Pätevä ja sitoutunut henkilökuntamme kohtaa jokaisen potilaan yksilöllisesti ja inhimillisesti, joten olet luonamme hyvässä hoidossa. Omistajakunnat Kaskinen | Korsnäs | Kristiinankaupunki | Laihia | Luoto | Maalahti | Mustasaari | Närpiö | Pedersöre | Pietarsaari | Uusikaarlepyy | Vaasa | Vähäkyrö | Vöyri

2 Kotikäynti

Painos 83 000 Jakelu Vaasan sairaanhoitopiirin kotitaloudet

Kotikäynti-lehti on Vaasan keskussairaalan kotikäynti alueen jokaiseen kotitalouteen. Sairaala ja sen ihmiset koskettavat kaikkia meitä jossain elämämme vaiheessa. Vaasan keskussairaalassa pelastetaan päivittäin ihmishenkiä ja tehdään arvokasta työtä alueen ihmisten hoitamiseksi. Tällä lehdellä haluamme tuoda tutuksi sairaalan toimintaa, ihmisiä ja potilaiden kertomuksia. Toivottavasti viihdyt seurassamme.


Pääkirjoitus Heikki Kaukoranta hallintoylilääkäri

Potilaskertomusten jakaminen tekee hoidosta sujuvamman

Erilaiset terveydenhuollon tietojärjestelmät eivät vieläkään keskustele keskenään.

Elämme tietoyhteiskunnassa ja suurin osa päivittäin tarvitsemastamme tiedosta on tavalla tai toisella sähköisessä muodossa. Tämä pitää paikkansa myös terveydenhuollossa. Terveydenhuollon tiedot on nykyään järjestetty sähköiseksi potilaskertomukseksi, jossa on kuvattu kaikki potilaan hoitojaksot, poliklinikkakäynnit, röntgenlausunnot ja todistukset. Potilaskertomuksessa on siis kaikki käyntitiedot, joita erikoissairaanhoito eli sairaalat ja perusterveydenhuolto eli terveyskeskukset tuottavat. Jokainen sairaala ja terveyskeskus ylläpitää omaa potilaskertomustaan. Huolimatta pyrkimyksistä rakentaa kansallinen sähköinen potilaskertomus, erilaiset terveydenhuollon tietojärjestelmät eivät vieläkään keskustele keskenään niin, että sairaalassa nähtäisiin terveyskeskuksen potilaskertomus ja päinvastoin. Työtä ongelman ratkaisemisessa riittää. Potilaan tiedot sisältävät meille jokaiselle henkilökohtaisia ja tärkeitä tietoja. Niiden päätyminen vääriin käsiin ja epäasialliseen käyttöön on suojattu lain määräysten mukaisesti monin erilaisin tavoin. Suojaustoimet aiheut­tavat valitettavasti usein myös ongelmia tarpeellisessakin tiedonkulussa. Ei ole aina lainkaan selvää, että potilaan sairaalaan lähettänyt lääkäri saa hoitopalautteen potilaan käynnistä, vaikka tarvitsisi sen jatkohoidon ja -seurannan järjestämiseksi. Viime vuodesta lähtien potilastietojen siirtäminen terveyskeskuksen ja sairaalan välillä on helpottunut. Periaate on, että erikoissairaanhoidosta lähetetään käyntitiedot terveyskeskukseen, ellei potilas sitä nimenomaisesti kiellä. Potilasta informoidaan tästä hoitotapahtuman yhteydessä. Potilaan ja omaisten omaa aktiivisuutta tarvitaan. Pieni muistutus hoitotapahtuman yhteydessä siitä, että sairaalan hoitoyksikkö lähettää poliklinikkatekstin tai hoitopalautteen osastojaksolta terveyskeskuksen omalääkärille on vaivana pieni. Se saattaa tuoda suuren hyödyn, kun potilas seuraavan kerran hakee apua terveyskeskuksesta. 

Kotikäynti

3


LCHF-dieetti

Karppaaminen – hyvästä vai pahasta?

Karppaaminen on tämän hetken se ruokavalio. Se on ehtinyt vuosien saatossa kerätä vankan kannattajakunnan, joka vannoo hiilihydraatittoman ruokavalion nimeen. Mutta kukistetaanko ylipaino karppaamisella, ja tuoko se mukanaan hyötyjen lisäksi myös haittoja? teksti MENIINA LUNDSTRÖM | kuva Jaakko Kuivamäki

Erilaiset muotiruokavaliot näkyvät työssäni lähes päivittäin, myös karppaaminen eli LCHFdieetti. Jotkut asiakkaistani ovat kokeilleet sitä esimerkiksi vain rajoittamalla hiilihydraattien määrää”, kertoo ravitsemusterapeutti Arja Alanko Vaasan keskussairaalasta. Hiilihydraatti on rasvan ja proteiinin tapaan energiaravintoaine. Päivittäin syömästämme ruoasta tulee energiaa eli kaloreita keskimäärin 2000. Tästä energiasta noin 30 prosenttia tulee rasvasta ja noin 50 prosenttia hiilihydraateista. Alanko arveleekin, että tämä suuremman energiamäärän karsiminen houkuttaa kansaa karppaamaan. – Asiaa kannattaa miettiä pitkällä aikavälillä. Karppaamisen aikana syödyt kovat rasvat jäävät helposti osaksi ruokavaliota dieetin päätyttyä. Kevyttuotteisiin palaaminen ei ehkä onnistukaan tuosta vaan, kun on jo tottunut runsasrasvaisen jogurtin tai voin makuun. Sekä kovat rasvat että eläinrasvat ovat terveydelle haitallisia, Alanko valottaa.

4 Kotikäynti

Rasvavarastot palamaan Karppaamisessa on tavoitteena ottaa käyttöön elimistöön kertynyt rasva. Jos ravinto ei sisällä hiilihydraatteja, siirtyy elimistö käyttämään rasvakudosta energianlähteenä. – Kyseessä on suojelumekanismi, joka oli tarpeen muinaisina aikoina. Tuolloin kohdattiin tilanteita, joissa ruokaa ei aina ollut saatavilla. Energiaa piti kuitenkin saada jostain ja silloin elimistö hyödynsi olemassa olevaa rasvakudosta. Karppaamisessa tämä elimistön oma suojelumekanismi pyritään käynnistämään, Alanko selvittää taustoja. Tätä aineenvaihdunnan tilaa, jossa elimistö käyttää rasvaa energianlähteenä, kutsutaan ketoosiksi. Paino alkaa pudota, kun kehoon varastoitunut rasva palaa ketoosin myötä. Ensin elimistö kuitenkin hyödyntää lihasten proteiinivarastot.

Kovien rasvojen haittoja Vuoden vaihteessa ilmennyt ”voibuumi” jaksaa ihmetyttää Alankoa, sillä kovien rasvojen haitoista on tutkittua näyttöä. Voissa kovan rasvan osuus on jopa kolme neljäsosaa. – Jos hiilihydraatteja rajoitetaan rajusti ja samanaikaisesti käytetään runsaasti kovia rasvoja ja punaista lihaa, lisääntyy sydän- ja verisuonitapahtumien riski jopa 35 prosenttia. Tämä koskee erityisesti yli 60-vuotiaita naisia, joilla on korkea verenpaine ja kolesteroli sekä tyypin 2 diabetes.


Gallup Teksti ja kuvat MENIINA LUNDSTRÖM

Karppaajalle tulee myös nopeasti tutuksi ummetus, joka johtuu kuidun puutteesta. Vaikkei ummetus lyhytkestoisena olekaan vakava vaiva, on se elämänlaadullisesti iso tekijä.

Karppaa fiksusti Alanko suosittelee dieettiä, jossa ravintoaineet ovat oikeassa suhteessa. – Hyvä esimerkki on kasvispohjainen ruokavalio, jota täydennetään kalalla, broilerilla ja täysviljalla. Tärkeää on muistaa, että vain syömällä laihtuu. Entä karppaaminen, mitä siitä tulisi ajatella? – Karppaaminen on toimiva ruokavalio oikein käytettynä. Kenelle tahansa tekee hyvää vähentää valkoisten jauhojen ja sokereiden nauttimista, kunhan ei luovu hiilihydraateista kokonaan. Esimerkiksi suomalainen ruis on tutkitusti terveysvaikutteinen raaka-aine, joten ruisleipä kannattaa ruokapöydässä ehdottomasti säilyttää. Huomiota tulee kiinnittää pikemminkin siihen, mitä ruisleipänsä päälle laittaa. 

Millainen on hyvä dieetti? Birgitta Smeds, Mustasaari Hyvä dieetti on tasapainoinen, joka sisältää kaikkea oikeassa suhteessa. Olen kuullut puhuttavan karppauksesta, mutten tiedä siitä tarkemmin. Dieettien sijaan uskon enemmän sanontaan ”Kuluta mitä syöt”.

Theresa Vainionpää, Mustasaari Paras dieetti on jättää herkut pois ruokavaliosta. En ole kokeillut karppausta, sillä olen kuullut sen olevan epäterveellistä. Tällä hetkellä kokeilen dieettiä, jossa syödään pussikeittoja. Samantapaista olen kokeillut aikaisemminkin, mutta silloin lopetin keittojen pahan maun vuoksi.

Tiina Lehtisalo, Vaasa

Ravitsemusterapeutti • s uunnittelee asiakkaille henkilökohtaisia ruokavalioita • t ekee yhteistyötä ruokahuollon kanssa potilasruoan suunnittelussa

Olen kokeillut pussikeittokuuria ja todennut sen hyväksi, kiloja on lähtenyt tulematta takaisin. En ole karpannut täysillä, mutta olen rajoittanut perunan ja pastan syöntiä. Pelkästään tämä toimi ja karppauksesta yleensä jäi hyvä käsitys.

• o  n mukana siirtämässä uusia suosituksia ruokavalioihin.

Thomas Westerback, Kristiinankaupunki

Asiakkaina on keliaakikoita, syöpäja lihavuusleikkaus­potilaita.

En tiedä hyvästä dieetistä, sisältää varmaan paljon salaatinsyöntiä. En ole myöskään kokeillut mitään dieettejä. Karppauksesta olen kyllä kuullut puhuttavan, sillä se on saanut paljon näkyvyyttä viime aikoina.

LCHF-dieetti • Nimi on lyhenne sanoista low carb high fat eli vähän hiilihydraatteja, paljon rasvaa. • Kun elimistö ei saa riittävästi energiaa ruoasta, se käyttää kehoon varastoitunutta rasvaa ja proteiinia energian lähteenä.

Satu Nieminen ja Jeesi, Vaasa Suosin monipuolista ruokaympyrää. Jokapäiväiset valinnat merkitsevät. En varsinaisesti karppaa, mutta vältän valkoista jauhoa ja sokereita. Joskus tuli kokeiltua kaalisoppadieettiä, mutta lopetin sen nopeasti.

Kotikäynti

5


Potilastarina

Iloista syömistä

lihavuusleikkauksen jälkeen Hyvää oloa säteilevästä Sari Kaukosesta ei uskoisi, että reilu vuosi sitten hänen elämänsä oli jatkuvaa painon kanssa taistelua ja loputonta jojoilua. Lihavuusleikkauksen jälkeen paino on pudonnut tasaisen varmasti ja samalla koko elämä on muuttunut. Paremmaksi. teksti Leena Forsén | kuvat Jaakko kuivamäki

arraskuussa 2010 Sari Kaukonen makasi Vaa­ san keskussairaalassa leikkauspöydällä kirurgin ja leikkaustiimin tehdessä hänelle lihavuusleikkausta. Kaukonen painoi tuolloin 133 kiloa, ja hän oli jo pudottanut painostaan kymmenen kiloa, mikä oli edellytyksenä leikkaukseen pääsylle. Nyt Kaukonen voi ilmoittaa painonsa kaksinumeroisella luvulla ja suunta on edelleen alaspäin.

Sitkeät kilot 33-vuotias Kaukonen on aina ollut reilun kokoinen, jo syntyessään hän painoi yli viisi kiloa. – Kun tapasin mieheni, rakkaus ja yhteiset herkutteluhetket toivat mukanaan lisää painoa. Lasten odotuksen myötä kiloja kertyi entisestään, Kaukonen muistelee. Ylipainon seurauksena verenpaine alkoi myös kohota ja jalkapöydät kipuilivat kilojen paineessa. Kaukonen kokeili monenlaisia keinoja päästä eroon ylimääräisestä painosta. Hän oli mukana Painonvartijoissa, osallistui terveyskeskuksen järjestämiin laihdutusryhmiin sekä käytti rasvaa poistavaa reseptilääkettä. Jokaisen laihdutusyrityksen myötä paino putosi noin kymmenen kiloa, mutta muutos oli aina lyhytaikainen ja kilot tulivat sitkeästi takaisin. Lopulta Kaukonen ei nähnyt enää muuta keinoa kuin pyytää lääkäriltä lähete lihavuusleikkaukseen. Lihavuusleikkaus tehdään vain silloin, kun leikattavalla on takana kunnollisia

6 Kotikäynti

Nykyään Sari voi syödä vain kaksi desilitraa ruokaa kerrallaan, koska vatsalaukkuun ei mahdu enempää.

laihdutusyrityksiä ja hän on motivoitunut lopulliseen elämänmuutoksen. Kaukonen oli valmis leikkauksen mukanaan tuomiin muutoksiin, joten hänet todettiin sopivaksi lihavuusleikkaukseen.

Kahden desilitran mahalaukku Lihavuusleikkaukseen meneminen ei pe­­ lottanut Kaukosta, vaikka kaikissa toimenpiteissä on omat riskinsä.

– En pelännyt, koska ajattelin vain, että tämä leikkaus on viimeinen mahdollisuuteni pysyvään painonpudotukseen. Kaikki sujuikin loistavasti, sekä leikkaus että siitä toipuminen. Lihavuusleikkauksessa mahalaukun yläosaan muodostetaan kahden desilitran kokoinen pussi, eli leikkauksen jälkeen vatsaan mahtuu vain sen verran sisältöä kerralla. Toimenpide on pysyvä, joten lihavuusleikatun tapa syödä ja juoda muuttuvat koko loppuelämän ajaksi.


Jo ennen leikkausta ravitsemusterapeutti kertoi Kaukoselle elämästä uuden mahalaukun kanssa, ja leikkauksen jälkeen hän sai vielä tarkempia ohjeita. – Syön 5–6 kertaa päivässä ja ihan samaa ruokaa kuin ennenkin, määrät vain ovat pienempiä. Koska mahalaukku on niin pieni, juominen pitää hoitaa ruokailun jälkeen, Kaukonen selittää.

Uusi elämä Kaukonen kertoo silmät hehkuen, miten hänen elämänsä muuttui täysin lihavuusleikkauksen jälkeen. – Aikaisemmin minulla ei ollut hallintaa syömiseeni. Nyt syöminen on iloista! Voin ottaa ihan mitä haluan, mutta minun ei tarvitse, enkä voikaan ottaa lisää. Painon putoamisen myötä verenpaine on laskenut ja jalkapöydän kivut ovat kadonneet. Myös jatkuva flunssakierre näyttää jääneen leikkauspöydälle. – Ylipainoisena ei halua myöntää itselleen, että se tuo mukanaan kaikenlaisia vaivoja. Nyt olen löytänyt taas liikunnan ilon, kun erilaiset säryt ovat poissa. Harrastan vesijuoksua ja vesijumppaa kolmesti viikossa, teen sauvakävelyitä ja innostuin jopa hiihtämisestä 17 vuoden tauon jälkeen. Uusi elämä ja uudet harrastukset! Ennen kurjalta tuntuneet vaateostokset ovat nyt mukavia hetkiä, joten Kaukosta ei harmittanut yhtään, kun vaatekaappiin piti hankkia uusi sisältö. Jopa kengän koko pieneni numerolla. Hiusten oheneminen oli ainut negatiivinen seuraus leikkauksesta, mutta Kaukosen mielestä se on kuitenkin pieni paha kaiken sen hyvän rinnalla, mitä painon putoaminen on tuonut tullessaan.

Vielä yksi leikkaus Vuosi leikkauksen jälkeen Kaukonen kävi ravitsemusterapeutilla jälkitarkastuksessa, jossa he kävivät läpi kulunutta vuotta. – Käynti ravitsemusterapeutilla oli tar­

Ei harmittanut yhtään, kun vaatekaappiin piti hankkia uusi sisältö.

Aikaisemmin Sari painoi 133 kiloa. Nyt vaaka näyttää kaksinumeroista lukua ja tavoitteena on painoindeksi 28.

peellinen, koska sain pientä hienosäätöä ruokavaliooni. Kaksi viipaletta kermajuustoa joka päivä tekee 1,8 kiloa vuodessa lisää, joten juusto ainakin jää vähemmälle, Kaukonen sanoo painokkaasti. Viimeinen käynti ravitsemusterapeutin sekä kirurgin luona on kaksi vuotta leikkauksen jälkeen. Siihen mennessä Kaukosen tavoitteena on

saada painoindeksiksi 28, koska se on yksi kriteeri vatsanahan kiristysleikkaukselle. – Tällä hetkellä painoindeksini on 30, mutta uskon pääseväni tavoitteeseen. Painon putoamisen myötä vatsalle on jäänyt paljon löysää nahkaa, joka ei näytä hyvältä. Olisi ihana saada se vielä leikattua kuntoon, Kaukonen huokaisee lopuksi. 

Kotikäynti

7


Rokotukset

Rokotus

– pelastus vai piina? Useimmat meistä ovat sairastaneet kaiken-

laista sikotaudista vihurirokkoon ja tuhkarokkoon. Nykyajan lapset eivät sairasta näitä tauteja, kiitos rokotusohjelman, joka on aivan toista luokkaa kuin ennen. Mutta kaikki eivät halua rokotuttaa lapsiaan. Muun muassa Pohjanmaan Ähtävällä 15 prosenttia lapsista on rokottamatta. teksti Charlotta Järf | kuva Jaakko Kuivamäki

Rokottamatta jättämisen riskit ovat paljon suuremmat kuin rokottamisen.

8 Kotikäynti

okotusvastaisuudesta on tullut melkein kuin uskonto, tuumii infektioylilääkäri Bodil Eriksén-Neuman Vaasan keskussairaalasta. Hän on syvästi huolissaan siitä, että vanhemmat eivät rokotuta lapsiaan. – Rokottamatta jättämisen riskit ovat paljon suuremmat kuin rokottamisen. Se ei ole vaarallista vain itselle vaan myös lähipiirille. Jos olet ajatellut eläväsi karanteenissa loppuelämäsi, selviät ilman rokotuksia. Mutta se, joka liikkuu, matkustelee ja on kanssakäymisissä muiden kanssa, on vaarassa saada erittäin tarttuvia tauteja, jos rokotusmäärät vähenevät. – Yhteistä kaikille rokotettaville taudeille on, että niiden lapsikuolleisuus on hyvin suuri. Me olemme unohtaneet, miltä maailma näytti ennen rokotuksia. Heini Kukkohovin Ayla-tytär tuli maailmaan vuosi sitten. Pikkuinen Ayla


Olen narkolepsiaskandaalin jälkeen ollut paljon huolestuneempi uusien rokotusten suhteen. on saanut kaikki suositellut rokotukset, mutta monien muiden vanhempien tavoin on Kukkohovi huolissaan. – Tuntuu turvalliselta rokottaa lapsi, kun on kyse perinteisistä rokotuksista kuten polio ja jäykkäkouristus. Ne olen saanut itsekin. Ne eivät ole vahingoittaneet minua, joten luotan siihen, etteivät ne vahingoita lastanikaan. Sen sijaan olen vuoden 2009 narkolepsiaskandaalin jälkeen ollut paljon huolestuneempi uusien rokotusten suhteen.

Pelottavat sivuvaikutukset H1N1-virus pyyhkäisi maailman ympäri vuonna 2009. Nuoret terveet ihmiset joutuivat sairaalaan, ja kuolleisuus oli peräti 4,1 prosenttia Meksikossa, josta epidemia alkoi. – Rokote oli saatava kiireesti. Osoittautui, että osalla suomalaisista oli erityinen geeniperimä, joka reagoi Pandemrixrokotteen lisäaineisiin. Useita suomalaislapsia sairastui narkolepsiaan. – On erittäin valitettavaa, että tällaista tapahtuu. Onneksi monien sairastuneiden oireet ovat jo lieventyneet. Harvemmin kuitenkin ajatellaan, mitä olisi voinut tapahtua, jos suurempi osa väestöstä olisi jäänyt rokottamatta. On erittäin harvinaista, että rokotteista tulee vakavia haittavaikutuksia. Uudet rokotteet testataan tavallisesti erittäin perusteellisesti. Allergiset ja herkät voivat saada allergisen reaktion, korkean kuumeen, kipuja, kouristuksia tai he voivat menettää ruokahalunsa.

– Jos kuume nousee yli 40 asteen tai lapsi saa suuria punaisia paiseita, nivelkipuja, pahan ihottuman, hengitysvaikeuksia tai jos lapsi huutaa kolme tuntia yhteen menoon, on hakeuduttava sairaalahoitoon. Mutta on erittäin harvinaista, että tällaista tapahtuu. Heini Kukkohovi oudoksuu sitä, että vauvoille annetaan niin voimakkaita rokotteita – ja kaikki yhdellä kertaa. – Pari kaveria on kertonut, kuinka heidän lapsensa itki parin päivän ajan, sai kuumetta ja tuli erittäin sairaaksi rokotuksen jälkeen. Eihän se voi olla hyvä asia? – Jos lapsi itkee parin päivän ajan, on terveydenhoitajaan otettava yhteyttä, sillä joskus pistoskohta voi olla kipeä, vastaa Eriksén-Neuman. Joskus itkun ja kuumeilun syynä voi olla rokotuksesta riippumaton syy, joka sattuu ajallisesti samaan aikaan rokotuksen kanssa. Syy on siinä tapauksessa tutkittava perusteellisesti.

Antaisinko luonnon hoitaa asian? Monet vanhemmat pohtivat, eikö olisi luonnollisempaa antaa lapsen sairastaa lastentaudit rokottamisen sijaan. – Näin rokottamisen yhteydessä suunnilleen käykin. Elimistö altistetaan heikennetylle virukselle, joskus vain viruksen tai bakteerin osalle, joka aiheuttaa sen, että kehossa syntyy vasta-aineita. Kun elimistö altistuu uudelleen samoil-

>>> Kotikäynti

9


Rokotukset

On erittäin harvinaista, että rokotteista tulee vakavia haittavaikutuksia.

le antigeeneille, heräävät vasta-aineet eloon ja pysäyttävät nopeasti mikrobien hyökkäyksen. Tämä on lasten kannalta paljon armeliaampaa kuin antaa heidän sairastaa hengenvaarallisia tauteja, sanoo Eriksén-Neuman. Varman suojan saamiseksi rokotukset uusitaan. Jokaisella kerralla vastustuskyky paranee. Rokotukset on annettava aikaisessa vaiheessa, jottei lasta altisteta sille vaaralle, että hän sairastuu vauvaiässä ennen kuin oma immuunipuolustus on ehtinyt muodostua. Vastasyntynyttä suojaavat jonkin aikaa syntymän jälkeen

äidiltä peräisin olevat vasta-aineet, mutta sen jälkeen lapsen oma immuunipuolustus alkaa rakentua. Tämä vie aikaa. – Jos vastasyntynyt sairastuu rotavirukseen (ripuliin), kurkkumätään, jäykkäkouristukseen tai hinkuyskään, on tilanne vakava ja kuolleisuus suuri. Olemme Suomessa ja Ruotsissa päättäneet yhdistää useita turvallisia rokotteita samaan ampulliin ja antaa ne yhdellä kertaa, jotta lapsi pääsisi helpommalla pistosmäärien suhteen. Useimmat rokotukset aiheuttavat erittäin pieniä sivuvaikutuksia, korkeintaan ohimenevän kuumeen. 

Maailma ilman rokotuksia Monia tartuntatauteja ei enää ole Suomessa rokotusten ansiosta. Mutta olemme vaaravyöhykkeessä niin kauan kuin tauteja on muualla maailmassa. – Koska maailmalla liikutaan niin paljon, on tartuntavaara edelleen olemassa, vaikka taudit eivät enää riehukaan Suomessa. Meillä suurin osa väestöstä on rokotettu, joten rokottamattomat elävät tavallaan siivellä. Mutta kun he matkustavat maahan, jossa tautia esiintyy, he ovat täysin suojattomia, sanoo infektioylilääkäri Bodil Eriksén-Neuman. On monia ihmisiä, sekä lapsia että aikuisia, joiden vastustuskyky on heikentynyt. On meidän muiden vastuulla, ettemme levitä tartuntatauteja heihin. Erityisen suuri vastuu on terveydenhuollon henkilöstöllä, jonka on hyvin tarkasti huolehdittava omasta rokotussuojastaan.

Takaisin 1700-luvulle Ilman rokotuksia Suomi näyttäisi nykyisin aivan erilaiselta. Tilanne olisi sama kuin 1700–1800-luvuilla. – Meillä olisi vuosittain muun muassa 38 000 tuhkarokkotapausta, joista 7 300 tarvitsisi sairaalahoitoa. Heistä 115 menehtyisi tautiin. Meillä ei ole ollut vuosiin tuhkarokkoa, sillä

10 Kotikäynti

rokotukset ovat olleet kattavia. Rokotusten laiminlyöminen on nyt nähtävissä, sillä vuonna 2011 Suomessa oli 29 tuhkarokkotapausta. Euroopassa tapauksia oli viime vuonna yli 30 000. – Minusta se on pelottavaa. Tuhkarokko on erittäin tarttuva tauti ja leviää ilmateitse. Siihen voi kuolla eikä meillä ole siihen lääkettä. Sairaalassamme ei ole tällä hetkellä myöskään kunnollisesti ilmaeristettyä huonetta. Rokotuksia saamme kiittää siitäkin, että isorokko hävisi maailmasta 1980. Tavoitteena oli, että myös polio hävitettäisiin vuoteen 2000 mennessä WHO:n koko maapallon kattavan rokotusohjelman avulla. – Silloin Nigeriassa levisi huhu, että rokotetut tytöt eivät voi saada lapsia ja tyttöjä alettiin piilottaa. Niinpä rokotusohjelma epäonnistui ja maapallolla esiintyy edelleen poliota, josta voi seurata elinikäinen vamma. Muita maita, joissa polio edelleen rehottaa, ovat muun muassa Intia ja Pakistan. 

Mahdollisia vakavia jälkitauteja • S  ikotauti voi aiheuttaa kivestulehduksen, joka voi johtaa hedelmättömyyteen. • S  ikotauti voi aiheuttaa myös aivokalvontulehduksen. • V  ihurirokko voi aiheuttaa erittäin vaikeita sikiövaurioita. • T uhkarokko voi johtaa aivotoimintojen lamaantumiseen.

Aikuisten rokotukset • Poliorokote on voimassa viisi vuotta. • K  urkkumätä- ja jäykkäkouristusrokotukset ovat voimassa kymmenen vuotta. • M  uita rokotuksia voi tarvita, jos oleskelee ulkomailla pitkään tai matkustaa Euroopan ulkopuolelle. • J os rokotusasioissa on epäselvyyttä, tarkista asia THL:n sivuilta www.thl.fi tai kysy lääkäriltäsi.


Historiaa 3/4

Tuberkuloosi

– sotaa edeltävän ajan vitsaus 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa tuberkuloosikuolleisuus oli Suomessa Euroopan korkein. Tuberkuloosi oli myös kaikkein tavallisin kuolinsyy. Huono hygienia kodeissa edesvaikutti siihen, että Suomi oli arveluttavalla ensimmäisellä sijalla kuolleisuudessa. Teksti Henry Nygård

1850- ja 1920-luvuilla keuhkotautikuol­ leisuus oli Suomessa enemmän kuin 25 promillea (25 ihmistä 10 000:sta). Vaikka Robert Koch jo 1880-luvulla onnistui tunnistamaan tuberkkelibasillin, kesti aina 1960-luvulle saakka, ennen kuin tauti katsottiin Suomessa voitetuksi. Hygieniaan alettiin kuitenkin 1900-luvun alussa kiinnittää huomiota, ja eri organisaatiot ottivat valistustyön kontolleen. Niin kauan kuin lääkkeitä ei ollut, katsottiin parhaaksi parannuskeinoksi hyvä hygienia sekä puhdas ja raikas ilma. Keuhkotautiparantoloiden tehtävänä oli antaa potilaille mahdollisuus lepoon, hoitoon ja raikkaaseen ilmaan. Eristämisvaatimus johti siihen, että parantolat sijoitettiin syrjään, kauas keskuksista. Maamme ensimmäinen parantola perustettiin Hyvinkäälle 1896. Seuraavina vuosikymmeninä rakennettiin kymmenkunta parantolaa. Ensimmäiset tuberkuloosihuoltotoimistot avattiin Kruunupyyssä 1919 ja Teuvalla 1913. Samoihin aikoihin perustettiin myös pieniä parantoloita. Vöyriin perustettiin parantola 1912 ja Kristiinankaupunkiin Högåsenin tuberkuloosisairaala 1925. Östanlidin historia ja ajatus Pohjanmaan ruotsinkielisten kuntien yhteisestä tuberkuloosisairaalasta ulottuu vuoteen 1927. Sairaalan sijaintipaikaksi harkittiin peräti seitsemää eri

paikkakuntaa, ja kymmenen vuotta kestäneen kiistelyn jälkeen Pietarsaari voitti äänestyksen sijaintipaikasta. Sairaala otti vastaan ensimmäiset potilaansa tammikuussa 1941. Vuonna 1942 aloitettujen joukkotarkastusten ansiosta tuberkuloosi voitiin havaita entistä aikaisemmin. Diagnostiset tutkimukset käsittivät paitsi röntgentutkimuksen myös auskultaation (keuhkojen kuuntelun stetoskoopilla) ja perkussion (ruumiin tutkimisen sormin koputtelemalla nestekerääntymien havaitsemiseksi). 1900-luvun alussa alettiin antaa ilmarintahoitoa, jossa keuhko saatettiin lepo-

tilaan johtamalla ilmaa tai typpeä keuhkopussiin. Tuberkuloosia alettiin hoitaa kirurgisesti 1920-luvulla. Eräs kirurgisista toimenpiteistä oli niin sanottu rinnanmuovausleikkaus. Poistamalla muutamia kylkiluita voitiin potilaan keuhkojen kuormitusta vähentää. Toimenpiteiden tarkoituksena oli vähentää hapen saatavuutta, sillä tuberkuloosibakteerit ovat riippuvaisia hapesta. Toimenpide aiheutti kuitenkin vaikeita arpia ja oli kivulias. 1940- ja 1950-luvuilla keksittiin ensimmäi-

set tuberkuloosilääkkeet, joilla oli mullistavat seuraukset – eikä vain potilaille. Uudet lääkkeet vaikuttivat koko yhteiskuntaan: kokonaisesta sairaalajärjestelmästä tuli vähitellen tarpeeton. Sen seurauksena suuri määrä kiinteistöjä jäi joutilaiksi ja työpaikkoja hävisi. Tärkeintä potilaille oli kuitenkin, että heidät nyt voitiin vapauttaa kaikista epämukavista hoidoista. Samalla vaarallisen taudin tartuntariski pieneni radikaalisti. Joukkotarkastukset jatkuivat aina 1980-luvun keskivaiheille. Vastasyntyneille annettiin calmetterokotus vuodesta 1941 vuoteen 2006. Menestyksekäs ennaltaehkäisevä työ huomattiin Maailman terveysjärjestö WHO:ssa, jonka mukaan tuberkuloosi taltutettiin Suomessa nopeimmin ja tehokkaimmin maailmassa. 

Kotikäynti

11


Ahdistuskoulu

Sydän pamppailee. Posket

punastuvat. Ilma loppuu. Ajatukset ovat sekavia. Silmissä mustenee. Ahdistus – siltä se voi tuntua. Se voi olla kaikkea jännityksestä levottomuuteen ja vastentahtoisuudesta karmaisevaan paniikkiin. Joskus ahdistuneisuus ottaa ohjakset ja alkaa hallita – ja häiritä – päivittäistä elämää. teksti Charlotta Järf | kuva Jaakko Kuivamäki

Ole armollinen itsellesi.

12 Kotikäynti

Irti

ahdistuneisuuden

ylivallasta sykiatrian sairaanhoitaja Anki Snygg ja mielenterveyshoitajat Jaana Sahlström ja Pirkko Aro-Syrjälä tietävät kaikki kolme, mistä ahdistuneisuus kertoo. He pitävät Vaasan keskussairaalan psykiatrian yksikössä kuukausittain ahdistuskoulua potilaille, joilla on paniikkihäiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko. – On monia, jotka vain ponnistelevat ja ponnistelevat eivätkä uskalla hakea apua. Moni ei edes tiedä kärsivänsä ahdistuneisuudesta, sillä oireet voivat olla niin epämääräisiä. Joskus ahdistuneisuus voi hallita koko elämää, sanoo Sahlström. Ahdistuksen voi laukaista uhkaksi koettu asia, muistikuva tai ajatus. Se panee kehon hälytyskellot soimaan. Mitä enemmän elimistön hälytysmerkkeihin keskittyy, sitä suuremmaksi ahdistus kasvaa. Tunne koetaan katastrofaalisena, ja kielteiset tulkinnat kasvattavat pelkoa. Syntyy noidankehä. – Potilaat kuvaavat sitä ahdistuneisuuden aiheuttamaksi lumipallovaikutukseksi. Kun pallo on lähtenyt kierimään, se kerää kaiken tielle osuvan ja kasvaa hallitsemattomasti.

Ahdistuneisuus elää omaa elämäänsä, Sahlström sanoo.

Pysäytä ahdistuneisuuden

eteneminen

Ahdistuneisuuden taustalla ovat usein omat vaatimukset sekä negatiiviset uskomukset, ajatukset ja käsitykset omasta itsestä ja ympäristöstä. Nämä ajatukset ovat usein kielteisiä ja kohdistuvat omaan persoonaan. Kyse voi olla myös tilanteesta, joka herättää muistikuvia. – Nämä käsitykset ovat tavallisesti muodostuneet pitkän prosessin aikana. Ne ovat juurtuneet meihin syvälle ja saattavat olla tiedostamattomia. On oivallettava, että kyse on automaattisista ajatuksista, joita ilman pärjäämme paremmin kuin hyvin, sanoo Sahlström. Myös erilaiset elämänmuutokset voivat aiheuttaa ahdistusta. – Kyseessä voi olla joko onnellinen tai onneton elämänmuutos. Monissa tapauksissa ahdistunut ihminen ei itse kykene yhdistämään ahdistuneisuutta taustalla olevaan syyhyn, AroSyrjälä selittää. On tärkeää tunnistaa hälytysmerkit ajoissa.


– Yritä selvittää, mistä ahdistuneisuuden tunne saa alkunsa. Kun tunnet ensimmäiset oireet, voit vielä pysäyttää prosessin esimerkiksi rentoutusharjoitusten avulla, sanoo AroSyrjälä. Ahdistuneisuutta vastaan ei voi taistella, siitä se vain pahenee. Yritä sen sijaan tehdä tapahtumasta vähemmän dramaattinen. – Älä pelkää ahdistusta, vaan hyväksy se. Silloin ahdistuksesta tulee helpompi kestää. Näe se ystävänä, joka piipahtaa tervehtimään. Älä yritä pyristellä vastaan, vaan tervehdi sitä ja sano sitten määrätietoisesti näkemiin. Totea vain mielessäsi: ”Voin itse päättää, mitä ajattelen” ja ”Ne ovat vain ajatuksia, ei todellisuutta”, sanoo Sahlström.

– esimerkiksi omalle kesämökille, Snygg sanoo. Negatiivisten uskomusten ja ajatusten jäljittämiseksi on hyvä pitää kirjaa tilanteista, joissa ahdistus iskee. Kirjoita paperille, mitä ajattelit ahdistavassa tilanteessa. Pisteytä sen jälkeen asteikolla 0–100, kuinka vahvasti uskot ajatuksiin ja mitä tunteita ne sinussa aiheuttivat. Jatka tarkastelemalla ja arvioimalla loogista ajatusketjua ja yritä miettiä vaihtoehtoisia tapoja nähdä tilanne. – Kun on tehnyt tämän harjoituksen, huomaa helpommin, milloin negatiiviset uskomukset ja ajatukset tulevat. Silloin ajatuskulun pystyy katkaisemaan ja korvaamaan vaihtoehtoisella ajattelutavalla, sanoo Snygg.

Rauhoittava mantra

Vältä välttelyä

Käymällä myönteistä sisäistä keskustelua itsensä kanssa voi estää ahdistuneisuusprosessin käynnistymisen. – Joku voi käyttää rauhoittavaa mantraa, jota toistetaan kerta toisensa jälkeen noidankehän katkaisemiseksi. Toisilla on valokuva, sävelmä tai lapulle kirjoitettuja henkilökohtaisia neuvoja, joihin he turvautuvat, kun ahdistus iskee. Jotkut siirtyvät mielikuvissaan turvalliseen paikkaan

Monet eristäytyvät välttääkseen kohtauksia. Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivät voivat kokea voimakasta ahdistusta esimerkiksi syödessään muiden kanssa, työpaikkahaastattelussa tai osallistuessaan kokoukseen. – Muut voivat huomata, että on peloissaan, hikinen ja oireilee muutoinkin. Häpeän tunne on valtava, ja ihminen tuntee itsensä arvottomaksi, tyhmäksi, kummalliseksi ja huonok-

si. Se on paljastumisen pelkoa, sanoo Aro-Syrjälä. Hoitajat suosittelevat altistamaan itsensä vähitellen ahdistusta aiheuttaviin tilanteisiin riippumatta siitä, minkälaisesta ahdistuneisuudesta kärsii. – Muutoin maailma kapenee ja silloin on entistä vaikeampaa taltuttaa ahdistuneisuushäiriötä, sanoo Sahlström. – Aseta itsellesi tavoite, johon pyrit pienempien osatavoitteiden avulla, lisää Snygg. Hoitajat ovat yhtä mieltä siitä, että meillä on aivan liian korkeat vaatimukset itseämme kohtaan. – Rimaa voi hieman laskea. Ole armollinen itsellesi. Ole itsellesi yhtä kiltti kuin olet toisille. 

Erilaisia ahdistuneisuusoireita • • • • • • • • • • • •

 ydämentykytys S Punastuminen Änkytys Huimaus Vapina Tunne epätodellisuudesta Käsien ja jalkojen puutuminen Hengenahdistus Hikoilu Keskittymis- ja univaikeudet Kuolemanpelko Putkinäkö

Erilaisia ahdistuneisuushäiriöitä • • • •

 leistynyt ahdistuneisuushäiriö Y Paniikkihäiriö Sosiaalisten tilanteiden pelko Pakko-oireinen häiriö

kuva Charlotta Järf

Kirjavinkkejä ahdistuneille

Ahdistuksesta pääsee eroon. Anki Snygg ja Jaana Sahlström auttavat joka kuukausi potilaita ahdistuskoulussa Vaasan keskussairaalan psykiatrisessa yksikössä.

– Å  sa Nilsonne: Kuka ohjaa elämääsi? – Anna Kåver: Elämää, ei taistelua – Edmund J. Bourne:  Vapaaksi ahdistuksesta – Janet S. Klasko ja Jeffrey Young: Avaa tunnelukkosi

Kotikäynti

13


Lyhyesti

Voita Pentikin lahjakori! Haluamme tietää, mitä juuri sinä pidit tästä lehdestä. Anna palautetta ja osallistu arvontaan verkossa osoitteessa www.vaasankeskussairaala.fi/kotikayntipalaute tai lähetä postia osoitteella: Vaasan keskussairaala, Viestintä I4, Tunnus 5005967, 65 003 VASTAUSLÄHETYS (maksamme postimaksun puolestasi). Arvomme kaikkien palautetta lähettäneiden kesken Pentikin kesäisen lahjakorin!

kuva: Annika Söderblom/ FPA

Kelan korvaamat taksimatkat suorakorvauksen piiriin Huhtikuun alusta alkaen on Vaasan sairaanhoitopiirissä tehdyt terveydenhuollon taksimatkat korvattu suoraan. Taksimatkat tilataan Vaasan taksitilauskeskuksesta numerosta 0600 399 411. Kela korvaa matkan terveydenhuollon lääkäriin tai hoitolaitokseen pääasiassa halvimman matkustustavan mukaan (juna- tai linja-automatka). Korvaus kattaa yhdensuuntaisen matkan 9,25 euron omavastuun ylittävän osuuden. Taksimatka korvataan, jos taksin käyttäminen on terveydentilan kannalta välttämätöntä. Taksia voi käyttää myös, jos matkaaminen hoitolaitokseen ja sieltä takaisin julkisil-

la kulkuneuvoilla on erittäin vaikeaa tai mahdotonta. Pyydä hoitohenkilöstöltä matkakorvaustodistus ja säästä se – Kela voi pyytää sitä myöhemmin. Jotta saisit suorakorvauksen taksimatkasta terveydenhuollon laitokseen tai kuntoutukseen, on sinun tilattava taksi numerosta 0600 399 411. Kun tilaat matkan tilauskeskuksesta, maksat ainoastaan omavastuuosuuden, joka on 9,25

Miten voit ja oletko tyytyväinen kuntasi palveluihin? Alkusyksystä postiluukkuusi saattaa kolahtaa kyselylomake, jolla kerätään tietoa juuri sinun terveydentilastasi ja hyvinvoinnistasi. Kyselyssä selvitetään myös sitä, miten tyytyväinen olet oman kuntasi tai kaupunkisi tarjoamiin palveluihin. Kyselyn avulla kunnat saavat arvokasta tietoa, jonka pohjalta asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja palveluita voidaan kehittää entistä paremmin vastaamaan todellisia tarpeita. Kyselylomake lähetetään satunnaisotannalla valituille osallistujille, jotka ovat vähintään 20-vuotiaita. Jos juuri sinä osut onnekkaiden joukkoon, käytäthän tilaisuuden hyväksi ja kerrot kuntasi päättäjille oman mielipiteesi. Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan iPad ja 300 euron ruokalahjakortti sekä muita hienoja palkintoja. Kysely kuuluu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Alueelliseen terveys- ja hyvinvointitutkimukseen (ATH). Tutkimus tehdään nyt ensimmäistä kertaa kaksikielisellä alueellamme. Tulokset kootaan Terveytemme.fi  -palveluun, jossa voit käydä tutustumassa sekä oman että muiden alueiden tuloksiin.

14 Kotikäynti

euroa matkalta. Voit pyytää tilauskeskusta tilaamaan taksin kotipaikkakunnaltasi. Jos tilaat matkasi suoraan tietyltä taksinkuljettajalta, maksat ensin koko matkan hinnan taksinkuljettajalle ja voit hakea korvausta Kelalta jälkikäteen. Potilas voi turvautua johonkin tiettyyn taksiin vain erityistapauksissa.  Lue asiasta enemmän www.kela.fi

Kiitos palautteista! Kotikäynti-lehden toimitus kiittää lämpimästi kaikkia, jotka lähettivät palautetta numerosta 2/2011. Kaksi artikkelia nousi palautteessa erityisen pidetyiksi. Nämä olivat ”Unikoulu” ja ”Hyvä lääkäri kuuntelee ja keskustelee”. Ilahduimme erityisesti siitä, että useat lukijat kertoivat saaneensa unikouluartikkelista konkreettista apua. Yleisesti ottaen palaute oli positiivista ja toimitus sai sekä paljon kannustusta että hyviä ja monipuolisia ideoita lehden tuleviksi aiheiksi. Tässäkin lehdessä olemme toteuttaneet lukijoiden toiveita. Palautetta lähettäneiden kesken arvoimme 5 kappaletta Iittalan Aalto-kynttilälyhtyjä. Arpaonni suosi seuraavia lukijoitamme: Louise Enlund, Övermark Maj-Britt Smedjebacka, Pietarsaari Jari Hiekka, Pietarsaari t Onnittelu ! Anja Paksu, Vaasa e ll ji ta it Anita Mannfolk, Molpe vo


Kotikäynti 1/2012