Sieviläinen nro 50/2022

Torstai: Heimo, Noora

Perjantai: Aada, Auli, Aulikki

PÄÄKIRJOITUS

Lauantai: Raakel

Sunnuntai: Aapo, Rami

Maanantai: Iiro, Iikka, Iisakki

Mitä yhteistä oli vanhaan hyvään aikaan suurella heinäpellolla ja pienellä kirjapainolla?

- Molemmissa oli latoja.

SIEVILÄINEN

Perinteitä kannattaa vaalia

Tähän aikaan vuodesta meille itse kullekin nousee muistoja lapsuuden jouluista ja niihin liittyvistä perinteistä. Valtaosalle tuttuja jouluperinteitä ovat piparkakkujen ja joulutorttujen leipominen, sekä joulukinkun ja laatikkoruokien paistaminen. Aikainen herätys jouluaamun kirkkoon, joulusiivous, havuntuoksuisen joulukuusen sisälle tuonti ja joulusaunan jälkeinen perheen yhteinen ruokailu. Aattoillan lopuksi vielä jännityksentäyteistä odotusta ennen joulupukin vierailua tai lahjojen jakoa ovat myös esimerkkejä tutuimmista menneiden joulujen perinteistä ja muistoista.

Monet suomalaisen joulun viettoon liittyvät perinteet polveutuvat satojen vuosien takaa. Osalle ihmisistä perinteiden vaaliminen on hyvinkin tärkeää, toiset taas saattavat pitää niistä suurinta osaa turhana rasitteena. Perinteiden turhana pitämiseen vaikuttaa hyvin todennäköisesti myös sirpaleinen ja yksilöä korostava elämäntapa. Omaan sukuun ja sukupolvien ketjuun liittyvät siteet ovat löystyneet tai jopa katkenneet. Yhtenä murheellisena syynä tähän on esimerkiksi perheiden hajoaminen ja uusperheiden haastava arki.

Joulu ja vuodenvaihde tarjoaa hyvän hetken pysähtymiseen ja kalenterivuotemme aikana vietettävien lukuisiin juhliin ja juhlapyhiin liittyvien perinteiden merkityksen pohtimiseen. Lapsuuteen ja nuoruuteen liittyvien muistojen ja perinteiden pulpahtaessa mieleen, ne kertovat myös niiden osin huomiotakin vaille jääneestä merkityksestä omassa elämässä.

Tutkimusten mukaan perinteet vaikuttavat vahvasti yksilön arvojen muodostumiseen. Tässä yhteydessä perinteellä ei tarkoiteta vain asioiden tekemistä tietyllä tavalla, vaan elämäntapaa, joka muokkaa mieltä, luovuutta, luonnetta ja mielikuvitusta, sekä elämään liittyvien tärkeiden kysymysten pohtimista. Perinteiden vaaliminen ja opettaminen tukee erityisesti lasten kehittymistä ja identiteettiä. Perinteet siirtyvät lapsillemme monin eri tavoin, muun muassa itsellemme tärkeiden tarinoiden ja kertomusten muodossa.

Meitä suomalaisia pidetään identiteetiltämme vahvoina ja myös erikoisena kansana. Yhtenä merkittävänä osana siihen on vaikuttanut meidän omista perinteistämme vahvasti kiinni pitäminen. Oma kieli, yhteisöllisyys ja rikas perinnekulttuuri luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvuutta, joka kestää vaikeimpienkin aikojen suurissa haasteissa.

Tapio Romppainen Päätoimittaja

Joululauluillat saivat ihmiset liikkeelle. Kanttori Päivi Aho laulatti sieviläisiä ensin sunnuntai-iltana kirkossa pidetyssä Kauneimmat joululaulut -tapahtumassa. Illan aikana kuultiin myös kirkon lähetystyöstä maailmalla. "Anna joululahja, joka muuttaa lapsen elämän", Piia Kallio sanoi lähetystyön vaikutuksista kertoessaan.

Maanantaina kirjaston Taidelaariin kokoontui sinnekin kanttori Päivin johdolla laulamaan joukko joulumielisiä sieviläisiä.

Voi olla levollinen virheittensä puolesta, jos on voimaa tunnustaa niitä.

Maailman paras jouluaatto Jouluaamu

En millään malttanut odottaa huomista päivää, sillä huomenna olisi jouluaatto. En saanut unta koko yönä, koska ajattelin vain, mitä saisin lahjaksi joulupukilta. Minulla oli tylsää, joten otin kirjan ja luin sitä. Olin lukenut jo puolet kirjasta ja vihdoin minua väsytti.

Avasin silmäni ja hihkaisin ääneen haistettuani riisipuuron tuoksun. Juoksin keittiöön ja avasin viimeisen luukun minun joulukalenterista. Äitini huusi minut ja veljeni syömäänriisipuuroa ja pipareita.

Veljeni oli vanhempi kuin minä, mutta todella mukava. Löysin minun riisipuurosta mantelin ja sanottiin, että se tuo onnea seuraavalle vuodelle.

Meillä oli tapana käydä saunassa ennen ruokaa, joten isämme oli laittanut saunan päälle. Meinasin myöhästyä jouluruoalta, koska olin niin kauan saunassa. Saunatonttu sanoi vielä heipat ennen kuin lähdin saunasta.

Söimme saunan jälkeen jouluruoan. Otin todella paljon ruokaa että jaksan koko illan. Me söimme ruoan jälkeen pipareita, joulutorttuja, kakkua, suklaata, joimme glögiä ja paljon muita herkkuja.

Menimme olohuoneeseen ja odotimme joulupukkia. Heti kun olimme sohvalla niin oveen koputettiin. Isä toi joulupukin olohuoneeseen, ja lauloimme hänelle. Autoimme joulupukkia jakamaan lahjat.

Ennen kuin joulupukki lähti, niin annoimme hänelle matkaevästä, ja lauloimme vielä kerran. Kun joulupukki oli lähtenyt niin avasimme lahjat. Sain paljon eri leluja ja tavaroita lahjaksi mitä olin toivonutkin.

Leikin koko loppuillan leluilla ja söin paljon herkkuja. Valvoin niin pitkään että väsytti, mutta tällä kertaa sain makeat unet.

Emily, 5lk Lauri Haikolan koulu

Joulu-aamuun herääminen on yksi parhaimmista tunteista. Olohuoneessa on jo kuusi täynnä kauniita ja kiiltäviä koristeita. Lahjat odottavat kuusen alla ja kuusen päällä on iso kultainen tähti. Keittiön pöytä katettuna, lautaset ja ruokailuvälineet kiiltävinä sekä kinkun ja kuuman glögin tuoksu.Tuoksu saa muistamaan kaikkia hyviä hetkiä ja jokaista edellistä joulua, jotka muuttuvat vain joka kerralta paremmaksi.

Ihmisiä käy laulamassa joululauluja ja kadut vilisevät iloisia ihmisiä. Kadut ovat täynnä joulukoristeita ja jouluriemua.

Hyvät lahjat tuovat iloa, mutta oikea ilo piilii lahjojen antamisessa. Aina ei saa niitä lahjoja mitä haluaa, mutta jos oikeasti haluaa tulla iloiseksi, voi vaikka antaa köyhille.

Ihanparas lahja kuitenkin on läheisten kanssa joulua viettäminen.

Keskiviikko: Jouko

La Rochefoucauld

ALAKOULULAISTEN JOULU

Kunnan talous kääntymässä alijäämäiseksi lähivuosina

Talousarvio ja -suunnitelma valtuustoon

HANNU TÖLLI

VIIME viikolla kokoontunut kunnanhallitus käsitteli ensi vuoden talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuosille 2024-2025 ja päätti, että esittää sen valtuustolle hyväksyttäväksi tämän viikon kunnanvaltuuston kokouksessa.

Ensi vuoden talousarviossa kunnan budjetti on 21,6 miljoonaa euroa, kun tänä vuonna se oli 39,8 miljoonaa euroa. Budjetin lähes puolittuminen johtuu sote-uudistuksesta.

Verotulojen kertymä talousarvion mukaan on vajaa 11 miljoonaa euroa ja valtionosuudet reilu 7 miljoonaa euroa. Ensi vuoden arvioidaan olevan noin puoli miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Haasteita kunnalle tuo vuodet 2024-2025. Kunnanjohtaja Kai Korhonen kertoo, että taloussuunnitelmassa mennään alijäämäiseksi.

- Vuonna 2024 ei välttämättä päästä enää plussalle. Vuonna 2025 tulemme olemaan alijäämäinen.

Suurena syynä tälle on Korhosen mukaan valtionosuuksien lasku oppilasmäärän tippuessa rajusti. Se vaatii lähitulevaisuudes-

sa palveluiden sopeuttamista esimerkiksi kouluverkkoa tarkastelemalla.

- Jos 30 oppilasta vähenee vuodessa, se tarkoittaa karkeasti ottaen noin 300 000 pois kunnan kassasta, Korhonen toteaa.

Kaikesta huolimatta on hän luottavainen Sievin tulevaisuudesta.

- Kaikesta selvitään. Nämä ovat ihmisten rakentamia asioita, niin kaikki saadaan aikanaan ratkaistua.

KUNNANHALLITUS ni-

mesi ohjausryhmän Leppälän koulun toiminnan jatkamista koskevan aloitteen valmisteluun. Ohjausryhmä toimii selvitystyötä tekevän ulkopuolisten asiantuntijoiden tukena selvitystyössä.

Ohjausryhmään nimettiin kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajiston, Kari Honkalan. Lisäksi viranhaltijoista ohjausryhmään kunnanhallitus nimesi sivistysjohtaja Teemu Pelkosen, teknisen johtajan Sami Puputin ja kunnanjohtaja Korhosen.

Kunnanhallitus käsitteli myös kuntalaisaloitteen ikäihmisten kutsutaksi-kuljetuspäivän muuttamisesta tiistailta torstaille. Aloitteessa vanhus- ja vammaisneuvosto pyysi kunnanhallitusta myös miettimään kutsutaksin toimintamallia kokonaisuutena ja sen kehittämistä.

Korhonen sanoo aloitteen merkityn tiedoksi ja sen selvittämisen aloitettavan, että palvelu toimisi parhaalla mahdollisella tavalla.

Kunnanhallitus kokoontuu seuraavan kerran 23.1.

Sotaveteraaniliitto palkitsi mitalein sieviläisiä

Suomen Sotaveteraaniliitto on myöntänyt sieviläisille Timo Takaselle, Mikko Väntäselle ja Jukka-Pekka Haikolalle mitalin sotaveteraanityön päämäärien hyväksi tehdystä arvokkaasta työstä.

Itsenäisyyspäivän juhlassa mitalit luovuttivat Heikki Lahti (kuvassa vasemmalla) ja Ulla Isokääntä

Sisun salibandynaisille tasapeli ja tappio

SIEVIN Sisun salibandynaiset pelasivat lauantaina Nurmossa kaksi peliä.

Ensimmäisessä pelissä vastassa oli ilmajokinen ISB.

- Oma peli toimi alusta asti hyvin ja saatiin luotua maalipaikkoja. Kolmannessa erässä saatiin maalihanat auki, Sisusta kerrotaan.

Kaisa Mäntynen aloitti Sisun maalinteon. Tappiolla ollut Sisu tasoitti ottelun viimeisellä minuutilla ilman maalivahtia. Tärkeän tasoituksen taituroi Kiia Jauhiainen. Ottelu päättyi tasapeliin 2-2.

Ottelun parhaan pelaajan palkinnon sai joukkueen kapteeni Anni Kauppila. Joukkueen valitseman sisupalkinnon sai tehot 1+1 tehnyt Mäntynen.

TOISESSA ottelussa vastassa oli Remix, joka aloitti ottelun vahvasti johtaen pelia ensimmäisen erän jälkeen 4-1.

- Toisen erän pelasimme paremmin. Pelin loppupuoliskolla Remix otti monta jäähyä ja meillä olisi ollut mahdollista kaventaa ylivoimalla useaan kertaan.

Kiri ei kuitenkaan lähtenyt, vaan Remix lisäsi johtoaan. Sanna Fiskaali kavensi vielä, mutta Remix oli vahvempi lukemin 6-3. Anni Kauppila teki Sisun viimeisen maalin ottelun viimeisellä sekunnilla.

Ottelun parhaan pelaajan palkinnon sai tehot 1+1 tehnyt Sanna Fiskaali ja sisupalkinnon Marjaana Kinnunen

Jani Tuovila voittoon Kalajoella

Himangan Urheilijoiden kansalliset hiihtokilpailut järjestettiin viime sunnuntaina Kalajoen hiihtomajalla. Hiihtäjät kisasivat viidessätoista sarjassa. 45-vuotiaiden yhdeksän kilometrin vapaan voitti Sievin Sisun Jani Tuovila

Tuloksia: M45, 9,0 km V (Lähti: 9, Keskeytti: 0, Hylätty: 0): 1) Tuovila Jani, Sie-

vSi, 23.32,4, 2) Kalliokoski Jari, VetU, 23.39,0, 3) Törnvall Simo, KaJu, 23.43,0, 4) Juola Mauno, KaJu, 24.11,1, 5) Laitala Matti, KaJu, 24.17,5, 6) Haglund Tommy, IFÅ, 25.22,4, 7) Mäkelä Jari, KeuKi, 25.46,1, 8) Grannas Stefan, VIF, 27.08,0, 9) Hokajärvi Matti, ViVi, 27.29,8.

Paasoille menestystä Petäjämäen kansallisissa

Petäjämäen kansalliset hiihdettiin viime lauantaina Reisjärvellä 21 sarjassa. Sievin Sisua kisassa edustivat mainiosti hiihtäneet Aatu ja Hannu Paaso

Tuloksia: M16, 7,5 km P (Lähti: 7, Keskeytti: 0, Hylätty: 0): 1) Salminen Konsta, Keuruun Kisailijat, 19.18,6, 2) Kouvalainen Niilo, Kiuruveden Urheilijat, 20.06,6, 3) Kuorinki Kasper, Äänekosken Huima, 20.23,9, 4) Paaso Aatu, Sievin Sisu, 21.23,6, 5) Kokkoniemi Ilmari, Haapajärven Kiilat, 22.22,2, 6) Huhta-

nen Atte, Ylivieskan Kuula, 22.29,5, 7) Ahola Eetu, Haapajärven Kiilat, 24.03,9. M40, 10,0 km P (Lähti: 7, Keskeytti: 0, Hylätty: 0): 1) Mökkönen Jussi, Ylivieskan Kuula, 26.46,1, 2) Paaso Hannu, Sievin Sisu, 26.50,6, 3) Knuutila Roni, Ylivieskan Kuula, 27.45,7, 4) Paavola Lasse, Kaustisen Pohjan-Veikot, 28.16,7, 5) Kuorinki Jarmo, Äänekosken Huima, 28.39,1, 6) Tulppo Jani, Limingan Niittomiehet, 28.50,4, 7) Koski-Vähälä Jarkko, Ylivieskan Kuula, 32.15,2.

SIEVIN SEURAKUNTA

Kuollut: Kerttu Maria Halmekangas e Ylitalo 95 v, Kaarlo Johannes Korpi 80 v.

La 17.12.

Klo 19 Sievin ry, seurat, Simo Joentakanen.

Su 18.12.

Klo 10 Kauneimmat joululaulut messu kirkossa.

Klo 14 Sievin ry, seurat, Markku Kalliokoski. Seurakyyti.

Klo 18 Kiiskilän ry, Joulujuhla.

Klo 19 Joulun tunnelmaa.

Lauluyhtye Foiben joulukonsertti kirkossa. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 €.

Lauluyhtye lahjoittaa osan ohjelmatuloista Sievin seurakunnan diakoniatyölle.

Konsertissa on myytävänä Joulun tunnelmaa -levyä, hinta 5€.

Ti 20.12.

Klo 19 Kauneimmat joululaulut vanhankirkon kappelissa.

To 22.12.

Klo 18 Kaiku-kuoron konsertti kirkossa.

La 24.12.

Klo 15 Jouluaaton hartaus kirkossa.

Klo 23 Jouluyön messu kirkossa.

Su 25.12.

Klo 9 Jouluaamun messu Vanhankirkon kappelissa.

Ma 26.12.

Klo 10 Tapaninpäivän messu kirkossa.

Klo 18 seurat, Pertti Hautala. Klo 18 Kiiskilän ry, seurat.

Su 1.1.

Klo 10 Uudenvuoden messu kirkossa.

Pe 6.1.

Klo 18 Loppiaisen messu kirkossa.

Jumalanpalveluksiin voit osallistua myös netin välityksellä osoitteesta www. sievinseurakunta.fi löytyvän linkin kautta.

Kirkkokahavit ois ajatus starttailla vapaaehtoisvoimin jumalanpalveluksien jälkeen kirkossa. Listaa pyörittelee Piia p. 044 732 5309, soita tai laita viestiä.

DIAKONIATYÖ

Diakoniatoimisto auki ajanvarauksella. Ajanvaraus ja muut tiedustelut ottamalla yhteyttä diakonissa Sannaan p.0405638418 tai laittamalla sähköpostia sanna. bjorkskog@evl.fi.

Diakonian kerhot: Diakonian kerhoissa joululoma.

Diakonian kerhojen yhteinen joulujuhla 15.12. klo 11–13 Sievin seurakuntakodilla ilmoittautuneille.

Yksin asuvien joulujuhla Sievin seurakuntakodilla keskiviikkona 21.12. klo 11–13. Tarjoilu on laktoositon. Tulethan paikalle vain terveenä!

Kyläkamari/Kirppis: Avoinna ti, ke, to klo 10–14. Kirppiksen joululoma 19.12.2022- 8.1.2023 välisen ajan. Tervetuloa ostoksille taas 10.1.2023.

Parillisilla viikoilla keskiviikkoisin leipäjako kirpputorilla klo 10–14. Myös klo 16–17, mikäli tuotteita jää. Jos leipää jäänyt keskiviikolta, on sitä mahdollista hakea myös torstaina. Tämän vuoden viimeinen leipäjako päi-

vä 14.12. Piia 044–732 5309.

LAPSITYÖ

Kiitos kuluneesta vuodesta! Päivä- ja perhekerhot jatkuvat viikolla 2. Hyvää Joulua ja alkavaa Uutta Vuotta!

MUSIIKKITYÖ

Kirkkokuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18.30–20.30 seurakuntakodissa. Tervetuloa mukaan entiset ja uudet laulajat.

MUUT

Kalajoen rovastikunnan perheasiain neuvottelukeskus, Terveystie 11, 84100 Ylivieska. Ajanvaraus mato 12–13, puh. 08 425 990.

Kirkon keskusteluapu (palveleva puhelin) päivystää numerossa 0400 221180 joka ilta klo 18–24.

Palveleva netti osoitteessa: https://kirkonkeskusteluapua.fi/palveleva-netti.

Palveleva kirje: PL 210, 00131 Helsinki ***

Kirkkoherranvirastossa on myytävänä adresseja 14 €/ kpl.

KIRKKOHERRANVIRASTO on avoinna: Ma klo 9–14 Ti klo 13–16.30 Ke klo 9–12

Palvelemme myös puhelimitse ja sähköpostitse, puh. 044 7001310. Sähköposti: sievi.seurakunta@evl.fi, Kotisivu: www.sievinseurakunta.fi

Virkatodistukset Oulun aluekeskusrekisteristä p. 083161303 ma-pe klo 9-16 tai keskusrekisteri.oulu@evl.fi

SANAN ÄÄRELLÄ

Adventus Domini –Herran tuleminen

Nyt vietettävänä adventin aikana olen saanut kahdesti ilahtua, kun minua on muistettu joulukalenterilla. Toisen sain Ylivieskan seudun sydänyhdistyksen puurojuhlan yhteydessä ja toisen Sievin partiolaisten lahjoittamana. Kiitos vielä molemmista!

Adventti- tai joulukalenteri näyttää suuntaa kohti joulua. Se helpottaa siihen valmistautujaa, kun päivä kerrallaan aukaistaan luukkuja ja lähestytään Vapahtajamme syntymäjuhlaa. Kirkossa kalenterin kaltainen tapa valmistautua jouluun on viettää adventtia ja sytyttää adventin kynttilöitä. Neljä kynttilää, jotka sytytetään yksi kerrallaan ja joiden lisääntyvä valo johdattaa meitä kohti joulua.

Jokaiselle näistä pyhäpäivistä on annettu oma merkityksensä. Ensimmäistä adventtia kutsutaan nöyrtymisen adventiksi. Pyhä korostaa Jeesusta nöyränä kuninkaana, joka aasilla ratsastaen saapuu kansansa keskelle. Toista sunnuntaita kutsutaan kunnian adventiksi: maanpäällä ollessaan Jeesus lupasi, että hän tulee ilmestymään vielä toisen kerran kirkkaudessaan ja kunniassaan keskellemme. Viime sunnuntaita eli kolmatta adventtia kutsutaan Hengen adventiksi. Silloin muistetaan kuinka Johannes Kastaja oli raivaamassa tietä Kristuk-

selle ihmisten elämässä ja sydämissä. Ja neljäntenä adventtina muistetaan lastaan odottavaa Mariaa.

Kaikki pyhät omalla tavallaan puhuvat Kristuksesta ja hänen tulemisestaan, mutta ennen kaikkea hänen vastaanottamisestaan. Adventin aika valmistaa meitä Herran tulemiseen ja hänen vastaanottamiseen omaan elämään. Silloin on aika tutkia omaa sydäntään ja tehdä tilaa Jeesukselle.

Monissa kodeissa, joskus jo hyvissä ajoin ennen joulua, suoritetaan joulusiivous. Vaikka tavallisena arkena olisi hyvin huolehdittu paikkojen siisteydestä, osoittavat tavallista perusteellisemmat puhdistustoimet joulun lähestyessä silti tarpeensa. Ja vaikka on kiirettä ja monia päällekkäisiä tehtäviä, hienoista hätäilyäkin: mielessä liikkuu ajatus – kunpa nyt vain ehdittäisiin kaikki saada kuntoon suurta juhlaa varten.

Adventin ajasta voi sanoa, että se on kristillisen seurakunnan joulusiivouksen aikaa. Vai voisiko sanoa: meidän sielujemme siivouksen, jotta voisimme ottaa vastaan joulun evankeliumin ja sen mukana parhaan jouluvieraan, Jeesuksen Kristuksen.

Olli Luhtasela vt. kirkkoherra

Heini Maarika Peltomäki on kuollut OYS:ssa 8.12.2022 20-vuoden ikäisenä. Kaipaamaan jäivät äiti ja isä, sisarukset perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät.

HAUDATTUJA

Kerttu Maria Halmekangas on siunattu Sievin kirkossa 5.12.2022, siunauksen toimitti kappalainen Anita Leppälä. Muistotilaisuus pidettiin Kiurunkankaalla.

Kaarlo Johannes Korpi on siunattu Sievin kirkossa 10.12.2022, siunauksen toimitti kirkkoherra Olli Luhtasela. Muistotilaisuus pidettiin Kiurunkankaalla.

Sievin helluntaiseurakunta

ry

Ke 14.12. klo 18.00 Sana ja rukous. Su 18.12. klo 11.00 Päivätilaisuus Tervetuloa!

Jouluyö

Oi jouluyö, tähtien vyö. Kirkkautensa luo, meille turvaa tuo. Taivaallinen valo, meille uutta tuo. Ihmeellisen tavan tuo Vapahtajan meille suo syntyi tallin seimessä.

Siunattua Joulua!

Teemu Pelkonen aloitti joulukuun alussa Sievin sivistysjohtajan virassa

Vastuullinen talous - turvallinen ja sujuva arki

HANNU TÖLLI

ARJEN organisoimista, niin että arki sujuisi lapsilla, opettajilla ja vanhemmilla mahdollisimman vaivattomasti, kuvaa Teemu Pelkonen työtään. Hän toimi reilu kaksi vuotta sivistysjohtajan viransijaisena, kunnes joulukuun alussa astui virkaan entisen sivistysjohtajan Matti Saarenpään eläköidyttyä.

Teemu hyppäsi viikon varoitusajalla Leppälän koulunjohtajan paikalta sivistysjohtajaksi vuoden 2020 kevätlukukauden jälkeen.

- Muut lähtivät kesälomalle, minä pomppasin tähän työhön. Lupasin, että kolmeksi viikoksi voin tulla, että haluan pitää kesäloman, kun etäopetuskevät oli tosi rankka.

Sijaisuus jatkui ja viime keväänä paikan tullessa hakuun, Teemu valittiin virkaan. Lapsuuden unelma-ammattiin opettajaksi hän ei enää usko palaavansa.

ALAKOULUSSA Teemu halusi opettajaksi. Hänelle inspiraationa toimi hänen alakoulun opettajansa.

- Minulla oli ihan tosi mahtava luokanopettaja itselläni neljä vuotta. Hän oli yksi turvallisimmista aikuisista lapsuudessani.

Samanlaista turvallista ilmapiiriä hän pyrki itsekin luomaan opettajana luokkaan.

- Kaikki oppiminen lähtee turvallisesta ympäristöstä. Jos on jännitteitä tai muuta turvattomuuden tunnetta, niin ei oppimistakaan tapahdu.

Alakoulusta Sievin sivistysjohtajaksi Teemu on kulkenut Suomen ympäri.

Peruskoulun hän suoritti synnyinseudullaan pääkaupunkiseudulla, lukion Helsingin Sibelius-lukion musiikkilinjalla, luokanopettajaksi hän opiskeli Kajaanissa, kuvataiteenopettajaksi heti perään Rovaniemellä ja ensimmäinen työpaikka luokanopettajana löytyi Nivalasta vuonna 2013.

Pian luokanopettajana aloittaessaan Teemu huomasi, että myös hallintopuoli kiinnostaa. Niinpä hän jatkoi kouluttautumista työn ohella ja sai rehtorin pätevyyden.

- Minulle täydennyskouluttautuminen on ollut mielekästä. Pidän itseni haastamisesta ja kehittämisestä.

Reilu neljän vuoden Nivalassa työskentelyn jälkeen Teemu sai paikan Leppälän koulun koulunjohtajana. Leppälän koulunjohtajana työskennellessä hän lähti myös Sievin kunnallispolitiikkaan mukaan. Siellä ol-

lessa Sievin hallintopuoli tuli hänelle vielä tutummaksi ja ensimmäisiä kyselyitä lähivuosina eläköityvän sivistysjohtajan jatkajaksi alkoi tulla.

Kaikki tämä on tapahtunut vain omien mielenkiinnonkohteita seuraamalla.

- Uralla eteneminen ei ole ollut suunnitelmallista. Olen vain ajautunut näihin tilanteisiin, hän kertoo.

TEEMUN aika sivistysjohtajana on ollut poikkeuksellista. Etäopetusjakso oli juuri takana ja ensitöikseen Teemu aloitti seuraavan lukukauden opetusjärjestelyjen suunnittelemista koronan jyllätessä. Myös henkilöstön lomautusten organisointi tulevalle syksylle oli ikävä tehtävä.

- Olihan se kesä aikamoinen. Pari viikkoa kerkesin lomailla ja sitten valmistauduttiin siihen, miten luoda turvalliset puitteet korona-aikaan kouluun. Organisoitiin sitä ja mietittiin erilaisia opetushallituksen ohjeistuksia ja mitä ne käytännössä tarkoittaa.

Hänen tehtävänään on tuoda uudet lait ja säädökset Sievin sivistystoimen palve-

luihin, joita ovat kaikki lapsiperheen peruspalvelut varhaiskasvatuksesta lukioon.

Hän kertoo työaikansa kuluvan paljolti muutosten organisoimisessa. Muuttuvien koronaohjeistusten jälkeen vuorossa ovat olleet oppivelvollisuuden laajeneminen, sote-uudistukseen ja vammaislain uudistukseen valmistautuminen sekä väestön kehityksen muutokset.

- Elämme todella poikkeuksellisia aikoja. Tiedän, että haastavia aikoja on tulossa, mutta mennään asia kerrallaan, otetaan asiat asioina.

Nyt uudelleen valmisteltavaksi lähtenyt aloite Leppälän koulun toiminnan jatkamisesta tarkoittaa Teemulle lisätöitä. Hänen tehtävänään on valmistella kouluverkkoselvitystä.

- Ajattelen niin, että tehtäväni on tuoda kokonaiskuva esille mahdollisimman hyvin niin talouden kuin pedagogiikan näkökulmasta.

KOULUVERKON tarkastelu ei ole Teemulle uutta. Ollessaan Leppälän koulun johtaja ja kunnanvaltuutettu, hän toimi kouluverkkoselvityksen ohjausryhmässä. Sivistysjohtajana hän jät-

täytyi pois kunnallispolitiikasta esteellisyyden vuoksi.

Leppälän koulu saa häneltä kehut tiloilta ja henkilökunnalta, mutta hän toteaa, että Sievin kouluverkko ei voi säilyä nykyisellään.

Hän toivoo päättäjien näkevän koko Sievin kouluverkon kokonaisuutena, eikä tarkastelevan vain yhden kylän tilannetta.

- Vuonna 2021 alakoululaisten määrä tippui alle 550 lapsen ensimmäisen kerran 2000-luvulla. Siitä lähtien meillä tippuu alakoulun oppilasmäärä 20-30 oppilasta vuodessa. Vuosi 2021 näkyy valtionosuuksissa ensi vuonna ja sitten se tippuu, tippuu ja tippuu.

Lähivuosina Sievi saa valtionosuuksia 25 prosenttia vähemmän. Se on tämän hetken 7 miljoonasta eurosta yli 1,5 miljoonaa euroa pois.

TAVOITTEENA Teemulla on sivistysjohtajana taata laadukas opetus Sievin kouluissa myös tulevaisuudessa, riippumatta siitä, minkälainen kouluverkko on. Laatu säilyy, kun opettajilla on riittävät tuntikehykset, luokkakoot pysyvät maltillisina ja tarvittavat palvelut ja puit-

teet on saatavilla opetuksessa. Sen eteen on tehtävä vaikeitakin päätöksiä.

- Jos pidetään seinistä väkisin kiinni, niin sitten joudumme ottamaan sieltä juustohöylällä pois niin sanottua ekstraa. Joudumme nipistämään ja tiivistämään. Se ei palvele ketään.

Hän haluaa Sievin näyttäytyvän lapsiystävällisenä kuntana, jossa lapsi on keskiössä.

- Minulle on hirveän tärkeää, että arki kouluissa ja varhaiskasvatuksessa olisi sujuvaa ja turvallista, niin lapsen kuin henkilökunnankin näkökulmasta.

Sujuvuus, turvallisuus ja laadun takaaminen vaatii jatkuvaa kuuntelemista ja toimia tarpeiden mukaan.

YKSI NÄISTÄ toimista on erityisopetukseen panostaminen. Syksyllä Jyringin koululla aloitti valtakunnallisestikin harvinaisen Silmu-luokka.

- Silmu-luokka on ihan uudenlaista pedagogiikkaa. Siellä tehdään paikallisen lammastilan kanssa yhteistyötä, eläinterapiatoimintaa. Sieltä on tullut jo paljon positiivista viestiä kouluarjesta.

Teemu kertoo tarpeen uudelle pienryhmälle nousseen esiin erityisopettajien palaverissa. Silmu-luokassa keskitytään oppimisen haasteiden sijasta enemmän tunnepuolen asioihin ja käytöshaasteisiin.

Teemu haki luokalle hankerahaa, mutta sitä ei tullut, koska lammastilan kanssa tehtävä yhteistyö ei ole jäljiteltävissä suoraan semmoisenaan valtakunnallisesti.

- Olen todella tyytyväinen, että meillä luottamushenkilöt halusivat tämän sitten kunnan rahoilla toteuttaa.

Tällä hetkellä työn alla on esiopetuksen uimakoulun lisääminen ja varhaiskasvatuksen henkilökunnalle ja koulunkäynninohjaajille vaaterahan saaminen työhyvinvoinnin parantamiseksi.

LASKEVAN peruskoulun oppilasmäärän lisäksi haasteena on ollut Sievin lukion laskeva oppilasmäärä. Syntyvyys ei ole syynä laskuun, vaan peruskoulun päättävien

haluttomuus mennä lukioon.

- Oppivelvollisuuden laajentumisen myötä olemme huomanneet, että se laajensi opiskelijoiden mahdollisuutta lähteä aikaisemmin kotoa pois.

Kun valtakunnallisesti peruskoulun päättävistä lukioon menee noin puolet, Sievissä lukema on noin 30 prosenttia.

Lukioa on pyritty tekemään houkuttelevammaksi. Uusimpana keinona on tarjottu ilmaista autokoulua lukio-opiskelijalle. Teemu puhuu myös lukion erikoistumisen puolesta.

- Itse olen käynyt erikoislukion. Ajattelen, että Sieviin voisi sopia esimerkiksi yrittäjyys-, talouslukio, hän pohtii.

Myös ulkomaiset lukio-opiskelijat voivat olla ensi syksystä lähtien arkipäivää. Sievi päätti lähteä yhteistyöhön yrityksen kanssa, joka tuo ulkomaisia opiskelijoita lukio-opintoihin Suomeen.

- Yhdestä rahapussista palvelemme kaikkia. Mitä enemmän meillä on lukiossa opiskelijoita, sitä enemmän saamme valtionosuuksia. Valtionosuudethan ovat kaikkien käytössä.

- KAIKEN taustalla on vastuullinen talous, joka on meidän yksi tärkeimmistä kantavista teemoista kuntastrategiassamme, Teemu toteaa.

Sote-uudistuksen myötä sivistystoimen talous on lähes sama kuin kunnan talous.

- Jos joudutaan hakemaan jostakin säästöjä, niin valitettavasti ne kohdentuvat siihen suurimpaan toimialueeseen sitten.

Jatkuva muutos, siihen reagoiminen ja sen organisoiminen arkeen ovat Teemun työn haasteita, mutta pitävät myös hänet virkeänä.

Asioihin perehtyminen, kokonaisuuden hahmottaminen ja sen sanoittaminen luottamushenkilöille ja kuntalaisille ovat hänen vastuullaan.

- Painotan tiedolla johtamista omassa työssäni. Tehtäväni on tuoda se fakta esille, mikä meillä on tiedossa.

Sivistyspalvelut ovat jatkuvassa muutoksessa. Palveluiden laadun säilyttämiseksi tulevaisuudessakin Teemu painottaa vastuullista talousajattelua.

" Mä vastaan sivistystoimen taloudesta ja ihan siitä, että meillä on lainmukaiset puitteet. Teemu työnkuvastaan

Hyvää

Hyvää

Hyvää

Hyvää

Hyvää

Hyvää

Kuuntele…

Hyvää

Markus Jaatinen

Erkki Petäjistö

Jouluporo

jonka unelma oli päästä Joulupukin poroksi.

- Tahdon olla poro, joka matkustaa jouluyönä koko maan läpi, se mietti kävellessään metsässä. Mutta yhtäkkiä se kuuli askelia metsästä ja piiloutui puun taakse.

- No onhan meillä sille tarvetta, mutta en minä nyt oikein tiedä, ääni sanoi aivan lähellä.

- Kuka se voi olla? poro mietti puun takana.

Sitten askeleet lähtivät pois päin ja poro päät-

ti seurata sitä, joka oli metsässä kulkenut. Varovasti se luikki jalanjälkiä pitkin kimmeltävässä hangessa, mutta ei kestänyt kauaa, kun poro huomasi että jälkiä on kahdet.

- Ketähän minä oikein seuraan? mietti poro.

Yhtäkkiä parin oksan takaa ilmestyi suuri kylä, joka oli täynnä tonttuja.

- Joulupukin kylä! poro huusi.

Silloin Joulupukki kääntyi katsomaan poroa.

- Joulupukki! poro jatkoi.

- Seurasitko sinä koko

ajan meitä? Joulupukki kysyi.

- Kyllä, poro sanoi nolona.

- Mutta kuka kumma tuo toinen on? poro kysyi.

- Hän on poro kauppias, Pukki sanoi.

- Aioin ostaa uuden vetoporon rekeen, hän jatkoi.

- Nyt kun olet siinä niin voit toivoa jotain, Pukki kehotti.

- Minäkö! poro ällistyi.

- No juuri sinä, Pukki naurahti.

- Minä voisin olla se sinun uusi vetoporo, poro

ehdotti ujosti.

- Ja sehän sopii! Pukki naurahti ja halasi poroa.

- Olen maailman onnellisin poro, se ajatteli Pukin halauksesta.

Lotta Korkeakangas 4B, Lauri Haikolan koulu

Ihmeellinen joulu

Oli sunnuntai aamu.

Pan heräsi ja päätti mennä syömään. Hän huomasi että kukaan ei ollut kotona.Hän huusi:

- Onko kukaan kotona?

Oli hiljaista ja Pania hämmästytti ja vähän pelotti.

- No, ehkä he ovat ulkona, sanoi Pan ja meni pukemaan ulkovaatteet.

Pan meni ulos, mutta ketään ei ollut ulkona. Pan kuuli yhtäkkiä ääntä naapurista, vaikka se oli hylätty. Kukaan ei ollut asunut siinä 15 vuoteen. Pania pelotti, mutta hän meni silti sisään.

- Huhuu? kysyi Pan kun meni sisään, - onko kukaan täällä? Pan ihmetteli.

Pan päätti mennä yhteen pieneen huoneeseen.

- Herranjestas! huusi Pan kun näki oudon aukon lattiassa.

- Se näyttää portaalilta! huudahti Pan.

Hän mietti pitäisikö mennä sisään.Sitten portaalista kuului ääni ja se imaisi Panin sisään.

- Aaaahh! huusi Pan peloissaan.

Pan oli todella korkealla, mutta kun hän putosi maahan hänelle ei sattunut. Hän oli pudonnut todella pehmeään, mutta kylmään lumeen.

Pan nousi ylös ja näki jotain ihmeellistä.Se oli valtava piparitalo, ja se oli koristeltu hienosti. Pan juoksi sisään, koska hänellä oli kylmä.Hän koputti oveen. Sitten, Joulupukki avasi oven. Pan oli ih-

meissään.

- Oletko ihan oikeaJoulu pukki? kysyi Pan.

-Tottakai olen, Joulupuk ki vastasi. -Tule sisään, sa noi Joulupukki.

Pan meni sisään ja siellä oli Panin perhe.

- Miksi te olette täällä? kysyi Pan.

- Tulimme vain viettämään joulua tänne, vastasi isä.

- Ota tämä, sanoi Joulupukki ja antoi piparin Panille.

Se oli koristeltu hienosti. Pan haukkasi palasen ja heräsi.

- Tule, Joulupukki on tuonut lahjat! huusi Panin pikkuveli.

- Oliko se vain unta? ihmetteli Pan.

Hän meni avaamaan lah-

- Mitä ihmettä? sanoi Pan hämmästyneenä.

- Houhouhou, kuului ylhäältä.

Pan katsoi ylös eikä nähnyt mitään.

- Kuulitko? Pan kysyi pikkuveljeltään.

- Kuulinko mitä? kysyi pikkuveli.

- Ei mitään, sanoi Pan.

- Kiitos Joulupukki,sanoi Pan.

HANNU TÖLLI

LASTEN disco, nuorten disco, Funlandia ja Hyvää joulumieltä -keräyksen lahjakortit vähävaraisille perheille. Niitä Mannerheimin lastensuojeluliiton eli MLL:n Sievin osasto on puuhannut. Nyt toiminta kuitenkin uhkaa loppua pulaan vapaaehtoisista tekijöistä.

Sievin MLL:n osaston puheenjohtaja Anu Stenroth kertoo, että tekijöitä on pyritty löytämään tuloksetta. Nykyiset kahdeksan hallituksen jäsentä ovat ainoat toiminnassa mukana olevat, mutta työssäkäyvinä perheenäiteinä aika on kortilla, myös hänellä itsellään.

- Jatkan hallituksessa ja vapaaehtoisena, mutta en ole enää käytettävissä ensi vuonna puheenjohtajaksi, vuoden MLL:n Sievin osaston puheenjohtajana toiminut Anu kertoo.

Syyskokouksessa uutta puheenjohtajaa ei löytynyt. Anu kertoo, että puheenjohtajana toimiminen on aikaa vievintä asioiden organisoijana, mutta jos vapaaehtoisia olisi tarpeeksi, vastuukin jakautuisi tasaisemmin.

- Sovimme syyskuussa, että tammikuussa pidetään uusi järjestäytymiskokous ja silloin pitäisi löytyä uusi puheenjohtaja, mikä nyt näyttää aika epätodennäköiseltä, jos siihen ei saada uusia innokkaita mukaan.

ANULLE itselle vapaaehtoistyö MLL:ssa on mielekästä toimintaa.

- Mielestäni on hirveän mukavaa järjestää tapahtumia, nähdä lapsen ilo ja riemu.

Koronavuodet olivat toi-

minnassa hiljaisia, mutta tänä vuonna tapahtumia on taas järjestetty enemmän.

Joulunavauksessa Anu oli taas perinteisesti jakamassa joulukalentereita lasten jouluisia piirustuksia vastaan.

- Sievin Jalkine lahjoitti 185 joulukalenteria. Kaikki menivät ja varmaan loppuivat keskenkin, ettei kaikille riittänyt.

Nyt kaikki lasten 185 jouluista piirustusta on nähtävillä kunnantalon ala-aulassa.

Tänä vuonna MLL ei järjestä enää lisää tapahtumia. Jouluksi jaettavat lahjakortit vähävaraisille perheille on myös saatu tämän vuoden osalta.

Toiminnan loppuessa Anua harmittaa eniten Sieviläisten perheiden puolesta, ettei jouluna jaettavia lahjakorttejakaan ole saatavilla, jos MLL ei toimi Sievissä.

- Lahjakortit ovat iso juttu sieviläisille vähävaraisille perheille.

ANU toivoisi mukaan löytyvän innokkaita tekijöitä kaikista ikäryhmistä, että toiminta saataisiin jatkumaan.

- Monesti kuuluu puhuttavan, että tämä on lapsiperheiden hommaa. Kaikki otetaan kyllä mukaan, hän vakuuttaa.

- Toimintaan voi ilmottautua mukaan MLL:n Sievin paikallisyhdistyksen Joulunavauksessa Anu jakoi 185 Sievin Jalkineen lahjoittamaa joulukalenteria jouluisia piirrustuksia vastaan. Kuva: TR

tai

netti-

Luottavaisin mielin vuoteen 2023

Joulu sekä uusivuosi 2023 lähestyvät jo hurjaa vauhtia ja pian meillä onkin edessä aikaa rauhoittua vuoden suurimpaan juhla-aikaan. Pääsemme hetkeksi saamaan taukoa arkisiin työ- ja koulurutiineihin. Samalla uusi vuosi tuo myös

merkittäviä muutoksia kunnan arkeen, vaikkakin monikaan muutos ei käytännössä näy kuntalaisten arjessa.

Hyvinvointialueiden rakentamisen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät uusien hyvinvointialueiden vastuulle. Ne siirtyvät siis pois kunnan vastuulta. Samalla kunnan budjetti käytännössä puolittuu.

Merkittävimmät vastuualueet kunnassa ovat siten ensi vuoden alusta lukien sivistystoimen ja elinkeinoelämän palvelut sekä kuntalaisten arkisesta hyvinvoinnista ja palvelurakenteesta huolehtiminen. Myös Työ- ja elinkeinotoimistojen tuottamat palvelut ovat siirtymässä kuntien hoidettavaksi vuoden 2025 alussa, jo-

ten valmistelu- ja muutostyö jatkuu myös seuraavina vuosina.

Kuluvan vuoden aikana olemme Sievissä käyneet hyvää ja rakentavaa keskustelua tuulivoimasta ja sen tuomista mahdollisuuksista ja haitoista sekä kouluverkon kehittämisestä. Avoin vuoropuhelu onkin paras tie rakentaa Sieviä yhdessä eteenpäin.

Tulevan vuoden talousarvio on myös ensimmäinen uuden strategiakauden talousarvio. Kuluvan vuoden aikana saimme laaja-alaisessa yhteistyössä rakennettua kuntastrategiamme vuosille 2022 – 2025, joka nyt käytännön tasolla konkretisoituu talousarviossamme arkiseksi tekemiseksi.

Sievin kuntastrategiahan koostuu viidestä kärkitavoitteesta: Yhteisöllisesti ja välittäen, Hyvinvoivat kuntalaiset ja onnelliset perheet, Elinvoimaiset ja kehittyvät yritykset, Vastuullinen talous,

sekä Itsenäinen Sievi maailmankartalle.

Mielestäni uusi kuntastrategiamme on hienosti ”meidän sieviläisten itsemme näköinen” ja monet kärkitavoitteistamme näkyvätkin jo ensi vuoden tekemisessä. Kuntataloutemme on vahva ja se antaa hyvän perustan kunnan kehittämiselle ja hyvinvoinnin lisäämiselle kuntalaisten parhaaksi. Lisäksi olemme saamassa laajemmat hartiat elinkeinoelämän tukemiseksi Nihak-yhteistyön myötä. Nyt meillä on siis hyvät eväät viedä Sieviä yhdessä maailmankartalle.

Sievin kuluvan vuoden tilinpäätöksestä näyttäisi muodostuvan selvästi ennakoitua ja budjetoitua parempi. Suurimmat vaikuttava tekijät ylijäämäiseen tulokseen ovat verotulojen kasvu sekä tiukka talouden kustannusseuranta. Hyvä tulos ja tase mahdollistavat Sievin kehittämisen myös lähi-

vuosina. Tänä vuonnahan olemme panostaneet muun muassa Kuuselan peruskorjaukseen ja laajennukseen sekä Lahdenperän kevyenliikenteen väylän rakentamiseen. Kokonaisuutena olemme lähdössä vuoteen 2023 luottavaisin mielin. Vuosi 2023 tulee edelleen olemaan suurten muutosten täyttämää ja uusien toimintatapojen opettelua. Työntäyteistä aikaa on siis luvassa viranhaltijoille sekä luottamushenkilöille. Mutta kuten tapanani on usein sanoa, ”kaikki asiat aina selviävät ja ratkeavat”. Niinpä myös vuonna 2023. Rohkeasti yhdessä samaan suuntaan rakentaen pääsemme yhteiseen maaliin ja siten voimme tehdä Sievistä vielä parempi paikan asua ja elää.

Kai Korhonen Sievin kunnanjohtaja

Hyvällä mielellä liikkumaan -hanke

Liikuntapalveluiden Hyvällä mielellä liikkumaan -hanke aloitti Sievissä huhtikuussa 2022 jatkuen aina tämän vuoden loppuun saakka, mutta jatkoa hankkeelle on haettu Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta myös koko ensi vuodelle.

Hankkeen myötä Sievissä on käynnistetty liikuntaneuvontapalvelu terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta liian vähän liikkuville kuntalaisille yhteistyössä peruspalvelukuntayhtymä Kallion kanssa. Näin loppuvuodesta aikuisväestön lisäksi neuvonta on laajentunut myös lapsiperheisiin ja nuoriin.

Liikuntaneuvonnan ohella kuntalaisille on järjestetty matalan kynnyksen liikuntaryhmiä ja pyritty sitä kautta madaltamaan kynnystä lähteä mukaan ohjattuun liikuntatoimintaan.

Liikuntaneuvonta tarjoaa asiakkaalle henkilökohtaista ja maksutonta neuvontaa, jonka tavoitteena on auttaa ja tukea asiakasta omaksumaan liikunnalliset ja terveyttä tukevat elintavat. Neuvonnan keskiössä on kokonaisvaltainen hyvinvointi, ja siinä huomioidaan yksilölliset toiveet ja tarpeet edeten maltillisesti kohti parempaa terveyttä ja hyvinvointia. Neuvonnan

tavoitteena onkin, että jokainen asiakas löytäisi itselleen mieluisan tavan liikkua ja edistää terveyttään.

Katseet on myös käännetty jo kohti ensi vuotta ja kovasti odottelemme myönteistä päätöstä ensi vuoden hankehakemukselle. Hyvinvointialueelle siirtyminen tulee näkymään myös elintapaneuvonnan sektorilla ja tietyin osin olemme uuden edessä. Liikuntaneuvonta on kuitenkin saatu onnistuneesti käyntiin, jolloin sen juurruttamista ja kehittämistä on hyvä jatkaa myös vuonna 2023.

Hankkeilla sieviläisten

Erilaiset hankkeet ovat arkipäivää kunnan toiminnassa. Hyvinvointitoimessa hankkeilla pääsääntöisesti kehitetään olemassa olevia palveluja paremmin kuntalaisten tarpeita vastaaviksi tai luodaan ja kokeillaan kokonaan uusia palveluja. Vuoden 2023 aikana kuitenkin valmistuu myös kolme Hyvin-

Tavoitteena

Menossa mukanauuden kirjastoauton uudet tuulet

Sieviin on valmistumassa uusi kirjastoauto helmikuun 2023 aikana. Hyvinvointitoimen kirjastopalveluiden toimesta on Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle jätetty hakemus hankkeesta, jonka avulla halutaan tehdä Sievin uusi kirjastoauto palveluineen kuntalaisille tutuksi ja saada uusi auto heti tehokäyttöön.

Kirjastoautossa halutaan kehittää ja kokeilla uusia toimintamuo-

toja, tiivistää kirjastoautoyhteistyötä varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa, lisätä kuntalaisten kulttuurihyvinvointia ja -osallisuutta sekä aloittaa Sievissä hakeutuva kirjastopalvelutoiminta.

Aluehallintovirastot myöntävät valtionavustusta yleisten kirjastojen palvelujen ja toimintamuotojen kehittämiseen. Avustuspäätökset aluehallintovirastot tekevät 31.3.2023 mennessä. Avustuksen

tavoitteena on lisätä osallisuutta kulttuuriin sekä kaventaa eroja kulttuuriin osallistumisessa väestöryhmien välillä. Myönnetty avustus voi kattaa 80 % hankkeen kustannuksista.

Sievin hanke on suunniteltu kaksi vuotiseksi ja hankkeeseen on tarkoitus palkata osa-aikainen hanketyöntekijä ajalle 1.5.202331.12.2024.

Sievin työllisyyspalvelujen Tavoitteena Työ -hankkeen toiminta alkaa olla loppusuoralla. Alkuperäisen suunnitelman mukaan hanke olisi loppumassa 30.4.2023, mutta jatkoa on haettu 30.9.2023 saakka. Toiveikkain mielin siis odottelemme myönteistä päätöstä, jotta voimme kehittämistä ja hankkeeseen kirjattujen palvelujen tarjoamista vielä kesän yli jatkaa.

Alkuvuosi tuo tullessaan hieman myös henkilöstömuutoksia. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Jani Haavisto siirtyy hyvinvointialueen työntekijäksi, ja sitä myöten jää pois myös Tavoitteena työ -hankkeen tiimistä, jossa on toiminut osa-aikaisesti. Hankkeen loppuajalle haetaan uutta työntekijää asiakasohjaukseen sekä järjestämään erilaisia tapahtumia ja valmennuksia.

Syksyn aikana on tehty kysely erilaisista koulutus- ja valmennustarpeista. Toiveisiin vastataan

muun muassa järjestämällä mikuussa Talouspäivä ma, jossa on eri asiantuntijoita raina kertomassa voi tehdä, jos on mistä saa apua ja hin, kuinka omaa painottaa nyt kun joka paikassa. Myös tarpeen koulutuksia on luvassa, keen itsensä järjestämänä me myös ostaa toisten koulutuksista paikkoja le tarpeille. Myös la voi olla sopivia valmennuksia tarjolla, me asiakkaitamme yhteydessä hankkeen hin valmennus- ja toiveisiin liittyen, yhdessä sopivat vaihtoehdot! Hanke tarjoaa hyvin töistä ja henkilökohtaista palvelua esimerkiksi ja opintojen suunnittelussa. jestämme myös

Jalkapallokentän rakentaminen aloitettu

Sievin kunta rakennuttaa uuden jalkapallokentän Sievin Jussinmäen urheilualueelle.

Uusi kenttä mahdollistaa käyttämisen pitemmälle ajalle ja koululaiset sekä harrastajat saavat nykyaikaiset olosuhteet pelaamiseen.

Jalkapallokentän pohjarakenteet rakennetaan uudestaan ja pintamateriaaliksi tulee tekonurmi-kenttä. Kentälle tulee metalliaita ympärille ja energiatehokas led-valaistus valaisemaan kenttää.

Kuljetuspolar Oy:n Markku Hanhela ja Juha Kanula, Sievin tekninen johtaja Sami Puputti, hyvinvointijohtaja Outi Santavuori, rakennusmestari Jarkko Kivioja ja Ramboll CM:n rakennuttajakonsultti Juha Hopeavuori.

HANKETIEDOT

• Hankkeen kustannusarvio on 598 323 €

• Pääurakoitsijaksi on valittu Kuljetuspolar OY

• Rakennustyöt aloitetaan joulukuun alussa 2022 ja jalkapallokenttä on valmis kesäkuun loppuun mennessä 2023.

• Työmaa-alue aidataan verkkoaidalla ja alueelle on pääsy kielletty.

• Liikennöinti kuorma-autoilla työmaalle on vilkasta Jussinmäentiellä ja Jussintiellä. Pyydämme huomioimaan koululaisten ja vanhempien kulkemisen ko. alueella. On oltava erityisen varovaisia liikuttaessa pyörällä, jalkaisin ja autolla.

• Työmaa aiheuttaa häiriötä jonkin verran, mutta tiedottamalla asiasta kaikille tehdään kulkeminen turvalliseksi.

kehitetään

sieviläisten palveluja

vointitoimen hallinnoimaa investointihanketta; kirjastoauto, maastopyöräreitistöt Maasydämen sekä Jyrinki – Louet- alueille sekä jalkapallokentän saneeraus. Seuraavassa on kuvattu hieman tarkemmin vuoden 2023 kehittämishankkeita.

työ -hanke

järjestämällä tamTalouspäivä -tapahtuasiantuntijoita vieesimerkiksi mitä ylivelkaantunut, tukea raha-asioitaloutta voi tasakun hinnat nousevat

mukaisia korttiluvassa, joko hankjärjestämänä tai voimtoisten järjestämistä paikkoja yksittäisiltoisilla hankkeilsopivia koulutuksia ja tarjolla, joihin voimasiakkaitamme ohjata. Voit olla hankkeen työntekijöija korttikoulutusliittyen, niin kartoitetaan vaihtoehdot! hyvin asiakaslähhenkilökohtaista ohjausesimerkiksi oman uran suunnittelussa. Järtyö- ja toiminta-

kyvyn kartoituksen palveluja ja kauttamme on mahdollista päästä neuropsykologin tai toimintaterapeutin arviointiin.

Hanke on mukana kuukausittain Ohjuri -iltapäivissä, jossa on työllisyyspalvelujen ja Jelppiverkon lisäksi aina joku vaihtuva asiantuntijavierailija.

Tiedotamme tapahtumista ja julkaisemme erilaisia tietoiskuja Facebookissa ja Instagramissa (Sievin työllisyyspalvelut). Kirjoittelemme edelleen blogi -tekstejä erilaisista ajankohtaisista aiheista. Niitä voi käydä lukemassa Sievin kunnan työllisyyspalvelujen kotisivuilta. Myös paikallislehti Sieviläisessä julkaisemme tiedotteita ja tapahtumamainoksia.

Jos haluat saada tiedotteita suoraan puhelimeesi, esitä hankkeen työntekijälle pyyntö lisätä numerosi postituslistallemme. Yhteystietomme ja tietoa hankkeesta löydät osoitteesta www.sievi.fi/tavoitteenatyo-hanke.

Sievi harrastaa -hanke

Nuorisopalveluiden Sievi harrastaa on Harrastamisen Suomen mallin mukaista toimintaa, jonka myötä tarjotaan erilaisia harrastuksia kaikilla Sievin peruskouluilla.

Harrastamisen Suomen malli on Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamuoto. Tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Pitkällä aikavälillä mallin tavoitteena on lisätä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia.

Mallilla pyritään huolehtimaan siitä, että koululaiset pääsevät vaikuttamaan heille järjestettäviin harrastuksiin ja näin heille jokaiselle löytyisi mieluisa harrastus. Edus-

kunta päätti 11.10.2022, että Harrastamisen Suomen malli kirjataan nuorisolakiin. Laki astuu voimaan 1.1.2023 alkaen.

Sievissä loimme Harrastamisen Suomen mallin pohjalta sieviläisille sopivan mallin, jota testasimme kevään 2021 pilottivaiheen aikana Sievin peruskouluissa. Harrastustoiminta jatkuu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämän avustuksen turvin kaikilla kunnan alakouluilla sekä yläkoululla edelleen ja Sievi harrastaa mallia kehitetään koko ajan paremmaksi. Harrastustoiminta on suunniteltu lasten ja nuorten kuulemisen pohjalta. Tarjolla olevia harrastuksia ovat esimerkiksi kädentaidot, liikunta, kokkailu sekä taide. Kerhoja

on järjestämässä kunnan henkilöstö, Sievin 4H-yhdistys, Taito Keski-Pohjanmaa ry. ja Jokilaaksojen Futsalin tuki ry.

Harrastamisen Suomen mallin yksi kulmakivistä on, että harrastaminen on yhdenvertaista, eikä riipu perheen taloudellisesta tilanteesta tai esimerkiksi puuttuvista kulkemisen mahdollisuuksista tai harrastusvälineistä. Harrastuksiin osallistuminen on maksutonta, eikä vaadi mitään erityisiä vaate- tai varustehankintoja. Harrastukset järjestetään koulujen tiloissa tai koulun lähiympäristössä.

Sievissä harrastustoiminnan osa-aikaisena koordinaattorina toimii Elena Oja.

Aarre Sievissä -hanke

Kulttuuripalveluiden Aarre Sievissä -hanke käynnistyi jo alkuvuodesta 2022. Aarre Sievissä -hanke on Rieska-Leaderin rahoittama ja se perustuu tarpeelle saada Sievin kunnan eri kylien merkittävät uusimmat ja vanhat kulttuuriperintölöydöt yhteisölliseen ja osallistavaan käyt-

töön kylien eri-ikäiselle väestölle. Hankkeessa sovelletaan uutta toimintatapaa eli kansalaistiedettä. Hankkeen tavoitteena on saada kulttuuriperintökohteista yleisesti tunnettuja ja saada ne esille Sievin Topoteekkiin, jolloin niitä voidaan käyttää osallistavalla tavalla resurssina opetuksessa, yleisessä virkis-

tyksessä, omatoimisessa matkailussa sekä eri ryhmien hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lisääjänä.

Tällä hetkellä Aarre Sievissä -hanke on keskeytetty, mutta hankkeen toiminta jatkuu vielä 1.5.-30.9.2023 välisen ajan.

Kirjaston terveisiä

Uusi kirjastoauto

Kirjastoauto on tärkeä osa Sievin kunnankirjaston palveluita. Kunta on sen verran moneen suuntaan leviävä, että kirjaston täytyy tavoittaa myös sivukylillä asuvat ihmiset. Iloksemme meille tulee uusi kirjastoauto koko kunnan asukkaita varten. Autosta on valmiina jo kori. Peltejä asennetaan hyvää vauhtia seiniin. Millaiset ovat uuden auton toiminnot, entä miltä se tulee näyttämään, sisältä ja ulkoa?

Tätä on pohdittu Sievin hyvinvointitiimin voimin. Värien valinnassa päätettiin tukeutua kunnan tiedottamisessa ja markkinoinnissa käyttämään sävypalettiin.

Toisena merkittävänä inspiroijana toimii luonto, sillä se on kunnassa kaikkialla ympärillämme ja meille tärkeä visuaalinen elementti. Siis vihreää vehreyttä ja hiekan sävyjä jalkojemme alle, yllemme sininen taivas!

Auton ulkoasun suunnittelusta vastaa paikallinen ammattikuvittaja Tiina Konttila. Etenkin lastenkirjoja kuvittanut taiteilija luo auton ilmeeseen iloa ja leikkimielisyyttä. Myös hänen suunnitelmansa taustalla on Sievin luonto.

Tervetuloa tutustumaan uuteen kirjastoautoon keväällä 2023!

Kirjaston aukioloajat

Talviaukioajat:

ma-to 11-19 pe 11-16 la 11-14

Lehtilukusali aukeaa ma-pe klo 10.

Verkkokirjasto joki.finna.fi palvelee 24/7, käyttöön tarvitset kirjastokortin numeron ja kirjastolta saatavan pin-koodin.

Joki-kirjastokimpan asiakkailla on ilmaiseksi käytettävänään kolme e-lehtipalvelua. ePress-palvelussa voi lukea kotimaisia sanomalehtiä. Se on palveluista ainoa, joka on luettavissa vain kirjaston verkossa. eMagz (www.pek.emagz.fi) tarjoaa luettavaksi yli sata suomalaista aikakauslehteä verkossa. PressReaderin (www.pressreader.com) valikoimista löytyy aikakauslehtiä 64 eri kielellä. Palveluihin pääsee kirjautumaan kirjastokortin numerolla ja kirjastosta saatavalla pin-koodilla. Ensimmäisellä käyttökerralla kirjautumista suositellaan verkkokirjaston linkkien kautta.

Sivistystoimen vuosi 2023

TÄNÄ vuonna alkanut Digi-hanke jatkuu myös tulevana vuonna, jolloin digitiimi jalkautuu vuoden alusta esi- ja perusopetukseen. Vahvistamme sekä lasten ja että henkilökunnan digiosaamista ja lisäämme digitaalisia opetusvälineistöä.

Vahvistamme Jussinpekan koulun ohjaajaresurssia palkkaamalla uuden koulunkäynninohjaajan tammikuussa hankerahoituksella. Elokuussa lisätään taas ohjaajaresurssia, kun yksi ohjaaja siirtyy alakoulusta yläkoulun puolelle.

Varhaiskasvatukseen lisätään päiväkotiin ryhmäavustajia hankerahoituksella. Talousarviossa on esitetty varhaiskasvatuksen vakituiselle ja yli vuoden työsuhteisen työntekijöille vaaterahaa 100 euroa / vuosi. Sama vaateraha koskisi koulujen koulunkäynninohjaajia vastaavin perustein.

PANOSTAMME jatkossakin henkilökunnan kouluttautumiseen ja työnohjaukseen. Lisäämme sivistystoimen toimistosihteerin työaikaa tammikuusta alkaen 80 %:sta 90 %:iin.

Sote-uudistuksen myötä koulujen kuraattori- ja psykologipalvelut siirtyvät kunnalta hyvinvointialueen järjestettäväksi.

Esiopetuksen uinninopetusta tullaan lisäämään talousarvioesityksessä nykyisestä muutamasta kerrasta kuuteen kertaan kevätlukukaudella. Tavoitteena “uinnin perustaidoilla perusopetukseen”.

Uusi koulukuljetussopimus kilpailutetaan keväällä, ja tulee voimaan 1.8.2023.

TEKNISEN toimen muutokset henkilöstössä vuonna 2023 on, että ateria- ja puhtaanapitopalvelun henkilöstö siirtyy PPE-Köökki oy:n palvelukseen.

Kulttuuritoimen vuosi 2023

Mitä vuosi 2023 tuo tullessaan, Onko tapahtumia, vai ollaanko kotona vaan?

Toiveita, haaveita, paljon on puhuttu näistä, Mitä sitten tapahtuu, riippuuko säistä?

Vuodesta 2023 näyttänee tulevan mielenkiintoinen kulttuurin saralla. Moni hanke ja projekti, jota on työstetty, alkaa konkretisoitua. Ja yhteistyön voima, se vahvistukoon

ja kantakoon hedelmää myös vuonna 2023!

Ensimmäiset vierailijat esiintyjät tulevat jo tammikuussa, mutta myös sieviläistä kulttuuria nähdään ja koetaan vuoden aikana. Tavoitteena on vahvistaa palveluiden tarjontaa ja ennen kaikkea saavutettavuutta mahdollisimman monien saataville.

Tanja Kupiainen

Vuosi 2022 ja vuoden 2023 näkymät

Vuosi 2022 oli vähän kaikkea. Koronasta alettiin vapautua. Yrityksillä tilauskannat toipuivat. Työllisyys kasvoi kohisten. Investointisuunnitelmia tehtiin useita. Kunnes Venäjä.

Ukrainan sota alkoi vaikuttaa kansainväliseen kauppaa hillitsevästi. Varaston arvoja alettiin laskea, joka hyydytti kasvua. Työtä oli edelleen hyvin. Tilauskannat kokivat kuitenkin jonkinlaisen kolauksen. Tämä vaikutti luonnollisesti yritysten haluun investoida, koska kysyntä oli muuttunut epävarmemmaksi.

Työvoiman saatavuus oli kuitenkin vaikeaa niille, jolla oli työtä tarjolla kasvavasti. Työttömyys oli Sievissä syyskuun lopussa 6,0 %, joka oli seutukuntamme alhaisin. Työvoimaa saapuikin ulkomailta paikkaamaan työvoimapu-

laa. Tämä trendi varmasti jatkuu. Talousennusteet ensivuodelle ovat laskeneet. Ennusteissa on kuitenkin jonkin verran hajontaa. Talouskasvu ainakin hidastuu, mutta menemmekö aluetaloudessa laskusuuntaa jää nähtäväksi. Suhdannevaihtelun vaikutusta hillitsee eläköityvien suurenevat ikäryhmät. Tämä taas vaikeuttaa seuraavan talouskasvun työvoimapulaa.

TE uudistus, eli TE-palvelujen tuominen kuntien vastuulle vuoden 2024 loppuun mennessä työllistää tulevat vuodet kuntaorganisaatiota, myös Sievin Teollisuuspuistoa. Yhtenäisen TE-palvelualueen muodostamisessa alkaa olla kiirettä. Alueen kooksi on lainsäädännössä kaavailtu 20 000 työllistä.

NIHAK yhteistyö saadaan vuoden 2023 aikana käyntiin. Myös tällä saralla meillä on uuden opettelua. Aluekehitys on kunnalle myös melkoinen taloudellinen satsaus, joten otetaan kaikki hyöty siitä irti.

Aluekehitykseen on lähivuosiksi tulossa merkittävästi uutta rahoitusta EU:n ja valtion suunnalta. Hyviä ja kasvua luovia hankkeita kaivataan. Nyt rahoituksen saaminen pitäisi olla helpompaa kuin aiemmin. Valitettavasti tämä on vain lyhyt vaihe, 3-6 vuotta, jonka jälkeen hankerahoitus pienenee nykytasoonkin verrattuna. Silloin jaetaan niukkuutta.

Vuodelle 2023 toivon, että tuulivoimahankkeita saataisiin eteenpäin, toteutukseen saakka. Lisäk-

si toivon, että ensivuoden aikana saataisiin aikaan investointipäätös ainakin yhden uuden tehtaan perustamiseksi Sieviin. Asukasluku on pysynyt lähes ennallaan syyskuun lopun tilastoissa. Asun torakentamisen aktivoituminen voisi olla avain asukasluvun kas vulle. Olisiko aika uudelle kerros talolle Sieviin?

Ari Mickos Toimitusjohtaja Sievin Teollisuuspuisto Oy

Joulupolku odotetun suosittu

VIIME viikon torstaina Sievin varhaiskasvatus, seurakunta, 4H ja kulttuuripalvelut ilahduttivat lapsia ja lapsenmielisiä joulupolun merkeissä. Kirkon ympäristöön järjestetty joulupolku veti ihmisiä jonoksi asti ihmettelemään tonttuja, ihmisen äänillä puhuvia eläimiä ja olipas paikalla myös oikea lammas ja Risto-porokin.

Joulupolku alkoi kirkon pihalta, missä ensimmäisenä vastassa oli auttavaisia tonttuja, lammas ja paimenet.

Kirkon taakse metsään mentäessä polun varrella oli leipovia, askartelevia, tanssivia ja talvesta iloitsevia tonttuja.

Eläimet lukivat metsän siimeksessä nuotion äärellä eläinten joulurauhaa paikalle uskaltautuneille lapsille ja lopuksi ennen Risto-poroa lapset saivat jättää joululahjatoiveet tontuille.

Lopuksi tarjolla kävijöille oli glögi- ja piparkakkutarjoilu.

Sievinkylän Bingo vetää väkeä

OIVA KANKAANPÄÄ

SIEVINKYLÄN Nuorisoseuran järjestämät kinkkubingot säilyttävät suosionsa vuodesta toiseen ja vetävät osallistujia Sievin lisäksi myös lähipitäjistä. Sattumalta istuin miehen viereen, joka paljastui rippikoulukaverikseni. Hän on asunut jo kymmeniä vuosia Kannuksessa, mistä saapui bingoa pelaamaan syntymäpitäjäänsä.

Myös viime vuonna kävin Sievinkylän kinkkubingossa ja sitä edellisestä bingossa käynnistäni olikin jo kulunut kymmeniä vuosia. Bingo oli Ylivieskan uimahallilla pelattu autobingo, jossa väkeä oli "joka paikka" täynnä. Tuolloin 70- ja 80-luvulla elettiin bingo-pelien kulta-aikaa. Monet seurat ja yhdistykset laittoivat taloutensa kuntoon juuri bingo-pelien tuotoilla.

Bingossa on omanlaatuinen tunnelmansa ja aika kului kuin siivillä. Vaikka

Kuvassa näkyy vain osa yleisöstä. Pelaajia on lisäksi kahvihuoneessa, eteisessä ja näyttämöllä.

Vuokko Saksa ja Raija Sipilä myivät pelikupongit.

voitot eivät ole isoja, niin kummasti se jännitti, kun kinkku oli monen pyöräytyksen ajan "yhä vailla".

HANNU TÖLLI

Aaron Tervamäki nautti joulupiparin joulupolun jälkeen.

Metsän eläimet lukivat metsän eläinten joulurauhatoivotuksen samalla kuin leikkivät metsässä.

Lapset seurasivat illan aikana tonttujen touhuja ja tutustuivat lampaaseen.

TAPIO ROMPPAINEN

SIEVIN Puskalasta kotoisin oleva Veikko Väntänen kertoo vuonna 2019 julkaistun kirjansa Syyskevät saatesanoissa syvimmälle ihmisen sisimpään jäävän kokemukset lapsuus- ja nuoruusajan elämästä, vanhemmista, sisaruksista, leikkitovereista ja naapureista, sekä kasvun maisemasta.

Eläkepäiviä Toholammilla vaimonsa Tertun kanssa viettävä Veikko on aktiivinen kirjoittaja ja kirjallisuuden harrastaja. Hiljattain hän kävi vaimonsa kotikunnassa Lestijärven kirjastossa lukemassa kirjoittamiansa tekstejä. Ennen eläkkeelle siirtymistään Väntäsillä oli toistasataa kirjaa kustantanut yritys, joten ala on ammatinkin puolesta tuttu pitkältä ajalta.

Veikko kertoo, että kertomuksia ja runoja sisältävälle Syyskevät-kirjalle on luvassa jatkoa.

- Muistoja ja tarinoita jäi edellisestä kirjasta talteen ja olen kirjoittanut niitä vuosien varrella lisää.

VEIKON kotitalon, Puskalassa sijaitsevan Läheniemen mökin olivat aikoinaan rakentaneet Hilda ja Jussi Eteläaho. Sen runkona oli vanha Maijalan aitta, johon oli liitetty lautaporstua. Mökki sijaitsi kuivalla rantatörmällä Läheojan takana Villentalon maalla.

- Pihtiputaalta Sieviin yhdessä vaimonsa Marian kanssa muuttanut isoisäni Otto Väntänen osti mökin yhdessä isäni Nestorin kanssa maksaen kumpikin puolet ostohinnasta. Mökkiin ahtautuivat isäni lisäksi myös hänen sisaruksensa Ilmi, Salli, Jalmari ja Fanni.

Nestori-isä työskenteli useita vuosia Kemin ja Tornion seuduilla sekä Kemijoen varrella.

- Syksyllä 1917 hän palasi Torniosta Sieviin, koska rauhanaatteen miehenä kieltäytyi ottamasta Tornion punakaartin tarjoamaa asetta. Tammikuussa 1918 Sievin suojeluskunta pidätti hänet ja lähetti sotilaskoulutukseen Vaasaan. Kieltäydyttyään ottamasta asetta sielläkin Nestori passitettiin Kuopioon, josta hän karkasi takaisin kotiin Sieviin.

- Paluunsa jälkeen arastellen kylällä liikkunut isäni meni kesällä 1918 Kiiskilään nuorten piirileikki-iltaan ihastuen siellä tulevaan vaimoonsa, Reisjärven Kangaskylältä kotoisin olevaan sinisilmäi-

Hilma ja Nestori asettuivat asumaan Läheniemen mökkiin, jonka alla oleva maa tuli omaksi Torpparivapautuslain myötä vuonna 1919. Pariskunnalle syntyi kaikkiaan yhdeksän lasta, joista vanhin vuonna 1919 ja nuorin 1943.

Läheniemeen liitettiin sodan jälkeen suurempana lisämaana Rajakankaan metsä.

VEIKKO Väntäsen kertomuksissa lukijoille tutuksi tulevat muistot Kangasojan supistetun koulun opettajista, kouluaikaisista sattumuksista

sekä kotikylän taloista ja niiden asukkaista. Veikko muistaa kaikki opettajat kouluajaltaan ja muutaman myös ennen sitä.

- Sellaisen kummallisen havainnon tein niistä opettajista, että koulutetut ja opettaja seminaarin käyneet opettajat olivat huonompia kuin niin sanotut epäpätevät opettajat.

Erityisellä lämmöllä hän muistelee Kannuksesta kotoisin olevaa Kyllikki Märsylää ja nykyisin Lempäälässä asuvaa Anja Pitkästä (os. Utriainen), jota Veikko ja Terttu ovat hiljattain käyneet tapaamassa.

- Kun kerroin tästä tapaamisesta kaksi kertaa luokallekin jääneelle entiselle koulutoverilleni, jolla oli kouluaikoina suuria vaikeuksia opettajien kanssa, hän totesi: ” Siinä oli sitten hyvä opettaja, hän piti minuakin ihmisenä.” Myöhemmin tämä poika suoritti kuudennen luokan mallioppilaana loistavin arvosanoin, joten opettajienkin asenteella on suuri merkitys oppilaan tulevaisuudelle, Väntänen pohtii.

- Ennen sotia 1930-luvun alkupuolella opetustiloiksi vuokrattua Kangasojan koulua vaivasi tilaongelma. Luokkatilana oli vain yksi tupa, joka oli samalla koulun keittiö, muuta talon tilat olivat asuinkäytössä. Perunakeiton poristessa siinä tentattiin läksyjä. Suuri öljylamppu katossa valaisi koko sivistyksen pyhäkköä.

KANSAKOULUN jälkeen Veikko siirtyi 14-vuotiaana topparoikkaan pikkura-

seen Hilma-neitoon, Veikko kertoo.

Veikon mieluinen harrastus

kuten monen muun varttuneemman Kiiskilän kylällä asuneen alkoi Kangasojan koululta. Veikon arkistossa on muun muassa tämä luokkakuva Kangasojan supistetun koulun oppilaista yhdessä opettajansa kanssa. Kuva on otettu 13.5.1942. Takarivissä oikealla opettaja Sanni Jokitalo, joka oli järjestyksessä koulun kolmas opettaja. Takarivissä ikkunan pielestä toinen oikealta Veikon sisar Viena Annikki. Eturivissä ensimmäinen oikealta veli Terho Ilmari.

dan rakentajien joukkoon. - Vuonna 1948 eduskunta hyväksyi lain pakollisesta 7. luokasta. Olin tuolloin töissä pikkuradalla ja tieto tavoitti minut myöhemmin, joten pääsin aloittamaan vasta joulukuussa. Syyslukukauden todistuksessa poissaoloksi kirjattiin 300 tuntia. Kevätkaudella kirin kuitenkin niin, että sain luokkani parhaan todistuksen, Veikko toteaa hymyillen

Tämän jälkeen koulu jatkui jatkokouluna uudessa koulussa, jota Veikko kävi iltaisin muutaman kerran viikossa Pesänevan savottatöiden jälkeen. Maailmalle hän lähti 18-vuotiaana.

Tutuksi tulivat työt Kedjeåsenin tuulenkaatometsässä, Algotsin tekstiilitehtaalla Boråsissa, Götaverkenille Göteborgissa, rautatehtaalla Degerforssissa, nuorisotyö Oulussa, opinnot kotimaassa ja ulkomailla sekä työ kulttuurin ja aikuiskasvatuksen parissa. Veikon kertomuksissa on koulumuistojen lisäksi hänen lapsena ja nuorena kotikylältä kuulemiaan tarinoita. Tutuksi tulevat muiden muassa Koskelan, Haapaojan, Takalon, Antintalon ja Männistön asukkaat. Kirjoitettuna ja tallennettuna on tällä hetkellä tarinoita yli kolmestakymmenestä savusta.

- Männistön mökissä asui kyläpersoona ja paikan vanhin tietämäni asukas ”sorakielestään” huolimatta sanavalmis Nikkarin Tiina, joka keitti pontikkaakin henkensä pitimiksi, kun ”vesi ei käy kovin hyvin kaupaksi”, hän to-

tesi. Kerran Tiina joutui käräjille kohdattuaan poliisit tulleessaan pontikkatehtaalle kahden vesiämpärin kanssa.

Mutta Tiinapa selitti: ”Näin mökkini ikkunasta savun nou-

sevan kuusikosta. Ajattelin tulipalon syttyneen, mutta mitä minun silmäni näkivät, siellä oli poliisit pontikkaa keittämässä!

Tiinan jutun myötä polii-

sit joutuivat asianosaisiksi ja Tiina pääsi pälkähästä, Veikko naurahtaa.

Kaikesta päätellen odotettavissa on mielenkiintoista luettavaa.

os. Lehtola, (veljeni Terho Ilmari hänen edessään), sisareni Viena Annikki. Kuvasta puuttuu sisareni Toini Martta. Hän oli tuolloin pikkupiikana Pihtiputaan Tervamäessä isoisäni sisaren leskirouva Juliana Pasasen, os, Väntänen, luona. Veljeni Paavo sekä sisareni Elvi Irene ja Anja Vilhelmiina eivät olleet vielä syntyneet.

Kuvassa oikealla Kangasojan koululla 3.3.1949 otettu luokkakuva, jolloin opettajana toimi nykyisin Lempäälässä asuva Anja Pitkänen (os. Utriainen). Veikko kuvassa takarivissä toisena ja veli Paavo Nestori eturivissä toinen vasemmalta. Opettajan vieressä Erkki Hietala.

Kangasojan entinen hirrestä rakennettu koulurakennus sijaitsee Kangasojalla Sievi-Reisjärvitien varrella. Neljä ensimmäistä ikkunaa ovat luokkien ikkunoita.

Sievin kirjaston näyttelyssä on esillä 4H-kerholaisten askartelemia hienoja joulukortteja, joiden joukosta voi äänestää kauneinta korttia kolmessa eri sarjassa.

Vielä ehdit ilahduttaa ikäihmistä joulukortilla!

Kirjastossa ja kirjastoautossa sijaitsevien joulukorttien keräyslaatikoihin voi tuoda oman ikäihmisille lähetettävän joulukortin tämän viikon perjantaihin saakka.

Sievin 4H-yhdistys kerholaisineen ovat järjestäneet kirjastolla Vanhojen kirjojen joulu -joulukorttinäyttelyn ja -kilpailun. Joulukortit on toteutettu käyttäen materiaalina kartonkipohjaa ja Sievin kirjaston käytöstä poistettuja vanhoja kirjoja. Sarjoja on kolme: 0-2-luokkalaiset, 3-4-luokkalaiset, ja 5-6-luokkalaiset.

Kirjaston aukioloaikoina kävijät voivat vitriiniin aseteltuja kortteja katsellessaan äänestää jokaisesta sarjasta mielestään parasta tai kauneinta korttia.

- Sievin 4H-yhdistys palkitsee kunkin sarjan eniten ääniä saaneet kortintekijät herkkupalkinnolla. Lisäksi kaikkien äänestäjien arvotaan joulukinkku. Äänestykseen voi osallistua 17.12. saakka, kertoo Sievin 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja

Teija Kallio

- Joulukortti voi olla itse tehty tai valmis kortti, johon kirjoitetaan oma ikäihmiselle suunnattu joulutervehdys.

Korttien vastaanottajan ja lähettäjän kohta jätetään tyhjäksi.

- Vanhus- ja vammaisneuvosto allekirjoittaa kortit, jolloin kaikki kortit ovat vastaanottajilleen yhteneväisiä. Joulutervehdykset toimitetaan kotihoidon ja asumispalvelujen asukkaille, Sievin kunnan edustajana PPKY Kallion ikäneuvostossa toimiva Anne Huhtala ohjeistaa.

Sieviläinen raikkaasti laulava viiden naisen perheyhtye Foibe konsertoi Sievin kirkossa ensi sunnuntai-iltana.

Lauluyhtye syntyi halusta laulaa yhdessä. Kun yhtyeessä laulava Päivi Aho ja hänen neljä tytärtään Elina Hankkila, Marita Härö, Paula Korkeakangas ja Salla Korkeakangas oli esiintynyt muutaman kerran satunnaisesti yhdessä, päätettiin ryhmälle antaa nimi Foibe.

- Nainen nimeltä Foibe (Phoebe) on historiallinen henkilö, palvelijatar ja sana Foibe tarkoittaa ”loistava, sädehtivä.” Se tuntui sopivan yhtyeelle nimeksi, Päivi Aho taustoittaa. Musiik-

ki on aina kuulunut perheen elämään ja kaikilla yhtyeen jäsenillä on taustalla musiikkiopintoja.

Joulun tunnelmaa-konsertin ohjelma sisältää herkkiä ja tunnelmallisia joululauluja eri aikakausilta. Laulut ovat moniäänisiä naisyhtyesovituksia. Osassa lauluissa on pianosäestys ja myös konserttiyleisö pääsee osallistumaan lauluihin kahden yhteislaulun verran.

Konsertissa on maksullinen käsiohjelma, jonka tuotosta osa lahjoitetaan seurakunnan diakoniatyölle. Konsertissa on myytävänä myös yhtyeen joululevy.

TR

• • • • • •

•

Meiltä kaikki konetyöt vuosikymmenten kokemuksella, 5-30 tn

kaivinkoneilla

• • • • • •

Vanhoista kirjoista saa askartelemalla hienoja koriste-esineitä, kuten esimerkiksi enkeleitä, siilejä, käsilaukkuja ja joulukuusia.

Äänestä suosikkiasi ja voita kinkku

Sievin vanhus- ja vammaisneuvoston Ilahduta ikäihmistä joulukortilla -kampanja on voimassa tämän viikon perjantaihin 16.12. saakka. Kaikki, jotka haluavat tuottaa iloa ikäihmisille joulukortin muodossa voivat tuoda kortin tai kortteja kirjastossa ja kirjastoautossa sijaitseviin joulukorttien keräyslaatikoihin.

Entisajan joulun tunnelmaa Taidelaarin joulutuvassa

Sievin kulttuuripalvelut yhdessä Taidepiirin ja Työkolmion kanssa on koonnut kirjaston alakerrassa sijaitsevaan Taidelaariin vanhan ajan joulun tunnelmaa henkivän Joulutupa-näyttelyn. Näyttely muodostuu käsitöistä ja taideteoksista, jotka on sommiteltu jouluisiksi installaatioiksi.

Yksi osa näyttelyä ovat Taimi Sivulan arkistosta valitut ja lasivitriiniin asetetut vanhat joulukortit, joista iäkkäimmät ovat 1910-luvulta. Näyttely on avoinna kirjaston aukioloaikoina Tuomaan päivään eli 21.12. saakka.

Joulutuvassa käsitöistä taideteoksista ja vanhoista esineistä on koottu kauniita sommitelmia luomaan vanhan ajan joulun tunnelmaa.

Äänestä tonttumaisin tonttu!

Sievin kirjaston hyllyissä piileskelee yhdeksän vekkulia tonttua! Mutta mikä niistä on kaikkein tonttumaisin tonttu?

- Se selviää, kun kirjastokäynnin aikana löytää tonttuja ja merkitsee omasta mielestään sen kaikkein tonttumaisimman tontun numeron äänestyslippuun, joka toimii myös arpakuponkina. Etsinnän helpot-

tamiseksi kaikista piilossa olevista tontuista on äänestyspöydän vieressä valokuvat. Kaikkia tonttuja ei tarvitse välttämättä löytää osallistuakseen. Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan makeita jouluherkkuja, äänestää voi keskiviikkoon 21.12. puoleen päivään saakka, kirjastonhoitaja Pirjo Tuomimäki kannustaa.

Taimi Sivulan arkistosta vitriiniin esille asetetuista postikorteista vanhimmat ovat sadan vuoden takaa.

Joulun toivotuimm at lahjat!

Myös lahjakortit!

Joulun viettoa vuonna 1954

Jostain syystä juuri tuo joulu on säilynyt kirkkaana mielessäni, vaikka siitä on kulunut aikaa jo lähes 68 vuotta. Kotini oli pienehkö maalaistalo, josta karja antoi niukan toimeentulon. Oli viisi lehmää, muutama lammas ja kymmenkunta kanaa. Lisäksi kasvatettiin yksi joulupossu, josta puoli ruhoa myytiin kauppaan. Vireä hevonen, Kössi nimeltään oli myös, jolla peltohommat tehtiin ja ajettiin polttopuut. Lisäksi vanhin sisareni ompeli vaatteita kyläläisille ja ne tulot olivat hyvänä lisänä taloudessamme.

Meitä oli kaikkiaan seitsemän lasta, kuusi tyttöä ja

minä nuorimmainen ainoa poika. Olin aloittanut syksyllä koulunkäynnin Jyringin kansakoulussa. Toiseksi vanhin sisareni Toini, oli kuollut munuaistautiin muutamaa vuotta aiemmin. Elämäämme varjosti isän sairaus. Hän oli ollut sairaalloinen lähes koko aikuisikänsä. Tämä joulu jäikin isän viimeiseksi, sillä hän kuoli jo seuraavan vuoden huhtikuussa.

Joulu on ollut lapsille aina tärkein juhlapäivä. Niin se oli myös meidän perheen nuorimmille lapsille. Lahjoja toivottiin, vaikka tiedettiin jo etukäteen, että ei niitä juu-

ri ole varaa ostaa. Yleensä lahjat olivat pehmeitä paketteja. Perinteisiä lahjoja olivat kotikutoiset sukat, joiden sisällä saattoi olla omena, tai parhaassa tapauksessa jopa karkkipussi.

Itse olin toivonut peräti uusia suksia, joita en koskaan ollut omistanut, vaan oli pitänyt hiihtää siskojeni vanhoilla luuskilla. Olin hävennyt suksiani koulussa, jotka olivat ikivanhat omatekoiset pullopohjaiset "tervakarhut". Muistelen, että Ylitalon Otto olisi tehnyt ne aikoinaan vanhemmille sisarilleni ja minulle ne olivat lähes puoli metriä liian pitkät. Siteitä suksissa ei tuohon ai-

kaan juuri ollut, vaan nahkaiset mäystimet toimittivat siteiden virkaa.

Joulukuusen olimme hakeneet jo hyvissä ajoin lähellä olevan Saaviniemenkankaan laitamilta. Tuohon aikaan joulukuusi otettiin "kenen metsästä hyvänsä". Nykyisin ei enää voi ottaa samalla tavoin, vaan jotkut nuukimmat metsänomistajat jopa vartioivat metsiään kuusivarkailta. Joulusauna lämmitettiin hyvissä ajoin. Meidän sauna sijaitsi maantien toisella puolella kaukana asuinrakennuksesta. Saunat tehtiin tuohon aikaan tulipalon takia

kauaksi asuinrakennuksesta.

Saunan jälkeen hiljennyttiin jouluaterialle. Rätyn Väinö oli käynyt teurastamassa sian ennen joulua ja nyt sen kinkku oli paistettu isossa leivinuunissa. Kun kinkunrasvaan kasteli ruisleivän paloja, leikkasi mureaa kinkkua ja ryyppäsi täysmaitoa kyytipojaksi niin eipä siitä enää juhla-ateria parane. "Päällysruokana" oli riisipuuroa voin ja kanelisokerin kera ja kauan olisi tuon aterian jälkeen nälkäistä puhuttanut.

Pian aterian jälkeen alkoi porstuasta kuulua kepinkolinaa ja tiu'un helinää. Enhän

minä enää pukkiin uskonut, mutta silti sen tulo hieman jännitti. Heti minä naapurin isännän Lassin tunnistin, mutta teeskentelin toisin.

Yllätys oli suuri, kun pukki toi kun toikin minulle uudet sukset. Suksissa oli mäystimetkin valmiina ja arvelin juuri pukin laittaneen ne paikoilleen. Sukset olivat tutut mustat "tervakarhut", mutta kuitenkin tehdastekoiset.

Joulun jälkeen Nisulan Matti paahtoi sukset, minkä jälkeen ne olivat valmiit talven koitoksiin.

Oiva Kankaanpää

Tuulivoimayhtiö Puhuri Oy on suunnittelemassa Sieviin Rahkonnevan tuulivoimapuistoa keskelle kuntaa neljän kylän kainaloon (Jyrinki, Sievinkylä, Asemakylä, Lahdenperä), kymmenien kotien välittömään läheisyyteen. Sidosryhmille viikolla 48 järjestetyssä tilaisuudessa on ilmennyt, että Puhuri on jättämässä kaavoitushakemusta alueesta Sievin kunnalle, vaikka alue on jäänyt maakuntakaavan ulkopuolelle, eikä kunnan tuulivoimastrategia ole vielä valmis.

Sievin kuntaan on toimitettu 15.8. em. kylillä asuvien kuntalaisten kannanotto koskien Rahkon hanketta. Koska tämän adressin olemassaolo tuntuu olevan tuntematon monille kuntapäättäjille, haluan nostaa sen nyt esille ja tukea näin päättäjien työtä.

Lyhyessä ajassa adressi

keräsi 191 allekirjoittanutta em. kyliltä. Adressissa vaaditaan, että tuulipuistohanketta ei tulisi kuntapäättäjien toimesta tällaisenaan edistää. Vastustus ja pelko hanketta kohtaan on suurta. Näin laajalle kuntalaisten kannanotolle ei päätöksenteossa voi ummistaa silmiä. Perustuslain 20 §:ssä säädetään: “Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon”.

Adressissa myös kritisoitiin Puhuri Oy:n haluttomuutta informoida alueen asukkaita. Allekirjoittajien huoli oli, että lähimmät vakituiset asunnot sijaitsevat alle kilometrin päässä Rahkon hankealueesta, ja reilun kilometrin päässä sijaitsee kymmeniä koteja usealta eri kylältä. Rohkenen väit-

tää, ettei kukaan kuntapäättäjistämmekään haluaisi nähdä itseään tai perhettään tässä tilanteessa. Adressissa todetaan: ”On vaikea löytää yhtä laajaa suunnittelualuetta keskeisemmältä paikalta suhteessa asutukseen”.

Kannanotossa todettiin tuulivoiman haittojen olevan monisäikeinen kokonaisuus. Mikäli liian lähelle asutusta kaavailtu Rahkon hanke toteutuisi, näitä kohtuuttomia haittoja olisi asukkaiden vain siedettävä. Adressissa esiin nostettiin huoli meluhaitoista, välillisistä taloudellisista vaikutuksista, maiseman turmeltumisesta, lähiluonnon raiskaamisesta. Ne, jotka ovat sivukylille vakituiseen asumiseen kotinsa perustaneet, ovat tehneet tietoisen valinnan sijainnin osalta arvostaen sivukylien luontoa ja rauhaa.

Adressissa esiteltiin ruotsalaisen yliopiston KTH:n

vuonna 2021 julkaistua, laajaa ja puolueetonta tutkimusta (luettavissa: https://www.mdpi.com/20711050/13/12/6892). Siinä analysoitiin noin 97 000 kiinteistökauppaa kattaen noin 4300 yksittäistä tuuliturpiinia. Tutkimuksen mukaan kiinteistöjen arvot laskivat jopa 30-40% tuulivoimaloiden noustessa maisemaan, ja tämä vaikutus ulottui peräti 8 km päähän voimaloista.

Tuulivoimayhtiöillä on tapana antaa aineellista tukea sidosryhmille (mm. kyläyhdistykset) muokatakseen mielipiteitä myönteisemmäksi tuulivoimateollisuutta kohtaan. Päivänselvää on, että mikään raha tai materia ei korvaa menetettyä viihtyisää asuinympäristöä, tai poista luonnotonta syklistä meluhaittaa, terveyshaittoja ja välkettä. Ja ennen kaik-

kea mikään raha tai materia ei korvaa voimaloiden viereen jäävien kylien väistämätöntä näivettymistä vuosien saatossa. Kuka haluaa perustaa kotinsa jättimyllyjen läheisyyteen?

Sievin kunnan rakennusjärjestyksessä todetaan: “Rakennettaessa Korhoskylän valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, maakunnallisesti merkittävälle Vanhakirkko-Jyrinki maisema-alueelle… tulee rakennusten sijainnin olla sellainen, että kulttuurimaiseman luonne mahdollisuuksien mukaan säilyy”. Onko kunnan rakennusjärjestys tarkoitus kirjoittaa uusiksi? Tai miten hyvin terästornit sopisivat Pohjois-Pohjanmaan arvokkaan luonnonsuojelualueen, Mällinevan naapuriksi? Siihen hankealue toisaalla rajoittuu.

Tuulivoimallekin on paikkansa, mutta ei asutuksen läheisyydessä. On hyvä, että Sievissä ollaan laatimassa tuulivoimastrategiaa. Mielestäni mitään hankkeita ei tule edistää, ennen kuin strategia on jalkautettu. Jos päätöksenteossa vain raha ratkaisee ja vetovoimaiset kylät uhrataan tuuliteollisuudelle, lopputulos ei ole kestävä. Muuttotappion syitä on tällöin turha ihmetellä.

Onko tulevaisuuden Sievissä veronmaksajien tilalla vain tuulimyllyjä, jotka sammon tavoin tahkoavat rikkautta tyhjien tai rakentamattomien kotien kuntaan ja ulkomaisille sijoitusyhtiöille? Tehkäämme tuulivoima-asiasta suomalaisen edustuksellisen demokratian menestystarina!

Syrjäniemi

Olemme Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Selänteen sekä Oulaisten kaupungin alueilla yksityinen palvelujen tuottaja Vastuuvakuutettu • Työstä saat kotitalousvähennyksen 60% verotuksessasi

Varaa maksuton arviointikäynti!

Veikko

S aunapellontie 6, 69300 Toholampi puh. 044 584 7514 #johannan_putiikki Johannan Putiikki

Avoinna MA-PE 10-18, LA 10-15, AATTONA 10-12

-20%

Lämpöiset tossut naisille ja miehille!

Naisten ja miesten yöasut

Lahjakortti erittäin toivottu lahja!

Sievin ensimmäisessä täyssähkötaksissa kyyti on hiljaista ja viihtyisää

TAPIO ROMPPAINEN

SIEVIN taksiautoilun historiassa kääntyi marraskuun puolivälissä uusi lehti, kun Liikenne Huovarin ajokalustoon liitettiin yrityksen ja samalla Sievin ensimmäinen täyssähkötaksi.

- Taksikäyttöön hankkimamme auto on 2023 vuosimallin Skoda Enyaq iV. Päätös täyssähköauton hankinnasta perustuu tekemiimme vuosikustannusvertailuun polttomoottori- ja täyssähköauton välillä ammattiajossa.

Noin kuukauden ja 4 500 kilometrin käyttökokemuksen perusteella olemme erittäin tyytyväisiä, Liikenne Huovarin yrittäjä Sami Huovari toteaa.

HUHTIKUUN alussa Liikenne Huovarilla aloittanut Pudasjärveltä kotoisin oleva Tapio Aarni saapuu haastatteluhetkeen sähköisellä Skodalla Kokkolasta.

Hän vahvistaa Samin positiiviset kokemukset sähköautosta myös kuskin näkökulmasta.

- Akussa on kapasiteettia jäljellä 19 prosenttia ja ajomatkaa noin 70 kilometriä, lähtiessä kapasiteettia noin 280 kilometrin toimintamatkaan. Polttomoottoriautoon verrattuna ensimmäiseksi huomaa auton hiljaisuuden. Ajomukavuus on hyvä ja siihen vaikuttavat myös monet mukavuustekijät, sähkötaksin lisäksi koulukyytejä ja tarvittaessa ruokakuljetuksia myös taksibussilla ajava Aarni sanoo.

- Asiakkaat ovat olleet täyssähköautosta hyvin kiinnostuneita ja kyytikokemustensa pohjalta pohtineet itsekin sähköautoa vaihtoehtona, Sami toteaa.

Huovarin tallin haastatteluhetkeen saapuu toinenkin sähköauto: Volkswagen ID4. Auton omistaja, Liikenne Huovarilla päätyönään linja-autoja ajava ja autonasentajana toimiva Ville Siirtola kuvaa itseään humoristisesti ”kummalliseksi yrittäjäksi.”

- Olen taksiyrittäjä, mutta en aja taksiani itse vaan työtekijäni.

Erikoiseen asetelmaan liittyvää hilpeyttä lisää se seikka, että Villen yrityksen taksikeskuksena toimii Oulun Aluetaksi Oy eli O-Taxi ja Huovarin takseilla Taksi Tampere Oy.

- Keskinäiset välimme ovat kuitenkin erinomaiset, vaikka taustalla toimivat taksikeskukset ovat kilpailijoita keskenään ja niinhän sen toki tulee ollakin, Sami, Tapio ja Ville naurahtavat. He toteavat ajojärjestely-

jä hoitavien taksikeskusten nimien aiheuttavan joskus hämmennystä asiakkaiden keskuudessa.

- Vaikka ajoja välittävät taksikeskukset sijaitsevat kauempana ja eri kaupungeissa, niin taksiyrittäjät ja sen kuljettajat ovat tuttuja paikallisia henkilöitä, miehet vahvistavat.

VILLE aloitti taksiyrittäjän uransa vuonna 2018. Hiljattain hankittu auto on järjestyksessään kolmas samanmerkkinen, mutta ensimmäinen sähköauto.

- Kun polttoaineiden hinta liki tuplaantui ja söi katteen,kävi lopettaminenkin jo mielessä, mutta päätin vaihtaa sähköautomalliin, enkä ole katunut. Käyttöverokin pieneni 1000 eurosta kahteensataan monen muun edun lisäksi, Ville sanoo.

Tapaaminen tarjosikin hyvän mahdollisuuden vertailla sähköautoja polttomoottoriversioihin ja täyssähköautojen tuomista eduista keskustelemiseen. Huomion keskiöön nousevat sähköauton edullisemmat kustannukset sekä ajomatka. Täysillä akuilla Skodan toimintamatka on hieman yli 500 kilometriä olosuhteista riippuen, VW ID.4:n hieman lyhyempi.

Polttoaineiden hinnannousun myötä erityisesti ammattiajossa kulutus on tärkeä mittari. Molemmissa autoissa keskikulutus on 22 kilowattituntia sadalla kilomet-

rillä, joka tarkoittaa noin 3-6 euron kustannusta sadalla kilometrillä laskettuna sähkön 35 sentin kilowattituntihinnalla.

Aiemmassa dieselmoottorilla varustetussa Volkswagen Tiguanissa kustannukset olivat keskimäärin 16 euroa sadalla kilometrillä, joten onhan siinä iso ero, Ville summaa.

SAMI kertoo yrityksellään olleen selkeä tarve henkilöautotaksille.

- Meillä on takseina käytössä Sprinter-kokoluokan taksibusseja, jotka vievät vähintään 10 litraa satasella, eli keskimäärin kustannukset ovat 25 euron luokkaa.

- Uudemman polttomoottoriauton huolto pelkän öljynvaihdon ja tarkastuksen osalta maksaa noin 300-500 euroa. Tai kun huomioidaan moottori- sekä vaihteistoöljynvaihdot ja jakohihnan vaihto niin hinta nousee 1500 euroon. Kun sähköauton huoltoväli on kaksi vuotta ilman kilometrirajoitusta, niin säästöä tulee myös huolto- ja korjaamokustannuksista.

Optimiolosuhteissa mitattu keskikulutus tämän kokoisilla autoilla on noin 18 kilowattituntia. Todelliseen kulutukseen vaikuttaa esimerkiksi ilman lämpötila ja tieprofiili. Kovemmilla pakkasilla kulutus nousee auton lämmityksestä huolehtivan ilmalämpöpumpun vuoksi, lisäksi pakkasella ilmanvas-

tus kasvaa, koska ilma muuttuu tiheämmäksi.

- Sähköauton muita etuja ovat muun muassa hiljaisuus, auton rakenteellisista ominaisuuksista johtuva todella pieni kääntösäde ja ajomukavuuden lisäksi monet lisäominaisuudet. Esimerkiksi kännykällä voi ajastaa auton valmiiksi lämpimäksi ja säätää latauksen alkamisajan haluamakseen. Lisämukavuutta tuovat esimerkiksi runsaasti informaatiota tuottava näyttö, lämmitettävä ratti, sekä ajo- ja jarrutusominaisuuksien säädöt.

HUOVARIN autossa akun kapasiteetti riittää yli 500 kilometrin ajoon, joka on riittävä yhden päivän ajoon. Villen autossa ei aivan päiväajoon riitä. Toki ajotkin ovat erilaisia.

- Ajoista noin puolet on Kela-kyytejä, loput koulukyytejä, vammaispalvelua sekä tilausajoja yksityisasiakkaille.

- Monet ajot ovat pituudeltaan ennakoimattomia, joten tässä alkuvaiheessa olen pitänyt aina 50 prosentin latausvaran, ettei yllätyksiä pääsisi tulemaan.

Sami kertoo yrityksensä sähkötaksin tarkoitetun pääsääntöisesti Kela-ajoihin, mutta myös muita sopimusajoja ajetaan pääsääntöisesti lähialueelle.

- Taksi Tampereella on Kela-ajoissakin toivetaksimahdollisuus, eli taksitila-

uksen yhteydessä voi esittää toiveen autosta, jonka kyydissä haluaa Kela-korvaaman taksimatkansa tehdä ja tämän taksikeskus pyrkii järjestämään. Tutun kuskin kyydissä matkustaminen helpottaa monien Kela-kuljetuksia käyttävien matkantekoa.

SAMI toteaa sähköautojen olevan tekniikaltaan jo valmiita ammattikäyttöönkin, mutta latausinfran olevan suurin haaste.

- Latauspaikkoja omalla toiminta-alueellamme on jokseenkin riittävästi nykyiseen automäärään nähden, mutta mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä vähemmäksi latauspaikat käyvät. Tämän vuoksi pitkään ajoon lähtö vaatii enemmän suunnittelua, latauspaikkojen ja aikataulujen vuoksi. Meidän näkökulmastamme optimi -

tilanne olisi, että viidessä minuutissa saisi ladattua 200-300 kilometriä lisää matkaa.

- Toinen haaste on standardoinnin puutteesta johtuvat latauspisteiden toisistaan poikkeavat käytännöt ja maksukäytännön kirjo, joihin on myös tutustuttava etukäteen. Erilaisia sovelluksia, maksutapoja ja Appeja on puhelimet täynnä, Tapio, Ville ja Sami toteavat humoristisesti.

Huovarin autohallilla lataus tapahtuu vaihtovirralla voimavirtapistokkeesta, johon kiinnitetään autoon yhdistettävä latausboksi.

- Vaihtovirralla ladattaessa latausaika on pitempi. Autossa oleva laturi muuttaa vaihtovirran tasavirraksi, jolla auton akku ladataan. Tien varrella olevat pikalatausasemat lataavat tasavirtaa suoraan akkuun, jolloin latausaika lyhenee merkittävästi. Tasavirralla ladattaessa saadaan keskimäärin tunnin latauksella sama kapasiteetti akkuun kuin vaihtovirralla viidessä tunnissa ja hintakin on toki kalliimpi, Ville havainnollistaa.

KOEAJO on erittäin miellyttävä kokemus. Käsijarrun vapauttamalla auton käynnistymisen näkee mittarista, sillä mitään ei kuulu. Vaihteisto on automaattinen, polkimina jarru ja kaasu. Ajo-ominaisuuksiksi voi valita kosketusnäytöstä monen muun säädön lisäksi haluamansa esimerkiksi maantie- ja kaupunkiajon väliltä.

Hiljaisuuden lisäksi sähköauton erittäin nopea kiihtyvyys yllättää, meno on tasaista ja ajotuntuma erinomainen. Hiljaisuuden ansiosta keskustelijoiden ei tarvitse korottaa ääntään.

- Ratin viereisestä kytkimestä voi optimoida sähkön kulutusta ja liikennemerkkitunnistin säätää nopeuden automaattisesti nopeusrajoituksen mukaiseksi, Sami opastaa.

Sähköautolla ajamiseen tottuu yllättävän nopeasti.

Päivän päätteeksi Skoda Enyaqin paneeli ilmoittaa akun varaustilan olevan 16 prosenttia ja ajomatkaa olevan jäljellä 57 kilometriä. Lataustehoksi automatiikka ilmoittaa 10 kilowattia tunnissa, joka ajomatkana tarkoittaa 49 kilometriä.

Liiikenne Huovarin ja yrityksen kuljettajan Tapio Aarnin ajojärjestelijänä toimii Taksi Tampere Oy ja Huovarilla mekaanikkona päätyönään toimiva taksiyrittäjä Ville Siirtolan taksiyritys ajaa puolestaan O-Taksin väreissä. Taustalla operoivien taksikeskusten keskinäinen kilpailuasetelma ei vaikuta yritysten ja sen kuskien välisiin henkilösuhteisiin.

- Erikoisesta kuviosta huolimatta meillä on erinomainen tiimihenki ja huumori kukkii, Huovarin sähköistä Skodaa ajava Tapio ja Volkswagen ID 4:n taksi-isäntänä toimiva Ville naurahtavat.

SIEVIN VASTAANOTTO neuvola ja hammashoitola ovat suljettuina 27.-30.12.2022. Hoitotarvikejakelu lokeroista toimii normaalisti. Lisätietoja: www.kalliopp.fi

Meiltä

Juha Koskela puh. 040 566 2247

Pasi Peltokorpi puh. 0400 218 754

Perhekahvila Perhemiitti joka tiistai klo 9.30-12.30 Nuorisotalo Miitissä (ovessa lukee klubi). Perhemiitissä aikuiset tapaavat uusia ja entisiä tuttuja, lapset löytävät leikkikavereita, ja Heli ja Katariina huolehtivat, että homma toimii.

Tervetuloa vertaisseuraan!

Sievin Perhepalvelukeskus ry

Sievin torilla torstaina 15.12. klo 9-15

Nuutisen Kutomo Oy

www.nuutisenkutomo.fi

SIEVIN KUNNANVALTUUSTON KOKOUS

torstaina 15.12.2022 klo 17.30

valtuustosalissa

Esityslista on julkaistu 9.12.2022 yleisessä tietoverkossa www.sievi.fi, jossa myös kokouksen pöytäkirja valitusosoituksineen julkaistaan 22.12.2022.

KOKOUSKUTSU

Sievin Vanhustenkotiyhdistys ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään Sievin kunnantalolla valtuustosalissa 28.12.2022 alkaen klo 13.00.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 8 §:n mukaiset asiat.

Johtokunta/puheenjohtaja

Rokotusajanvaraus on auki kaikille 12–v. ja sitä vanhemmille.

Puhelinajanvaraus: ke 11.8. klo 9–14, to 12.8. klo 12–15. puh. ajat muuttuvat, seuraa ilmoitteluamme nettisivullamme.

Sähköinen ajanvaraus: www.kalliopp.fi > Siirry sähköiseen ajanvaraukseen (16-v. täyttäneet)

Ajanvaraukseton rokotuspäivä ensimmäisen koronarokotuksen ottajille Kallion rokotuspisteissä to 19.8. klo 12–17. Ylivieskan rokotuspaikka srk-koti Maria, muissa kunnissa neuvolat. mukaasi Kela-kortti tai muu henkilöllisyystodistus. Lue lisää: www.kalliopp.fi

Piilosanatehtävä on ratkaistu

Marraskuussa olleen piilosanatehtävän vastaus oli Uskotaanhan auringon paistavan kummankin kansan vapaalla taivaalla.

Oikein ratkaisseiden kesken arvottiin kynttilä, jonka voitti Tiina Päivärinta Pietarsaaresta. Onnea voittajalle!

85470 Sievi

Tilaisuudessa esitellään hanketta ja sen etenemistä sekä keskustellaan vapaamuotoisesti. Paikalla ovat Metsähallituksen asiantuntijoiden lisäksi kunnan sekä viereisen Semecon Oy:n Kenkäkankaan hankkeen edustajat.

Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen.

TERVETULOA MUKAAN!

Lisätietoja: Ari Nikula

Tuulivoima-asiantuntija, Metsähallitus ari.nikula@metsa.fi, 040 195 4372

Vääräjoen tuulivoimahankkeen esittely- ja keskustelutilaisuus

peruspalvelukuntayhtymä

Tiedottaa

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio

KORONAROKOTUKSET

Print Oy 2012 www.sievilainenlehti.fi