Page 1

Vuosikatsaus 2009


2

SIBELIUS-AKATEMIA


Sisältö 4 6 9 12 14 17 19 21 22

Rehtorin tervehdys Kansainvälinen yhteistyö rikastaa arkea Musiikkitalosta tuli oikea talo! Virta musiikillisten raja-aitojen yli Tutkimuksesta syntyi konkreettisia työkaluja arkeen Vakikumppanin kanssa ei olekaan tylsää Vuorovaikutus esiintyjän kanssa tekee vaikutuksen Avainluvut: Henkilöstö, talous ja konsertit Avainluvut: Opiskelijat

Julkaisija: Sibelius-Akatemia Toimitus: Karoliina Pirkkanen, Kaisa Raitio ja Juha Sjöblom Ulkoasu ja taitto: Pia Myllymäki, Oranssi Design Valokuvat: Niko Rakkolainen, Djupsjöbackan kuva Wilma Hurskainen Paino: Nykypaino, Helsinki 2010 ISSN 1797-4732 (painettu) ISSN 1797-4771 (verkkoversio) Vuosikatsauksia voi tilata Sibelius-Akatemian viestinnästä, p. 040 710 4319, info@siba.fi


4

SIBELIUS-AKATEMIA


Onnistumiseen

tarvitaan yhteinen tavoite ja rohkeutta Orkesterin toiminta on yhteistyötä: muusikoiden, soitinryhmien, johtajan ja orkesterin välistä kommunikointia. Yksinkertaistettu ja selkeämpi versio siitä on kamarimusiikkikokoonpano. Siitä löytyvät ainekset inhimilliseen yhteistoimintaan, pohdiskelee Sibelius-Akatemian rehtori Gustav Djupsjöbacka. – Toimivassa kamariyhtyeessä yksilöt uskaltavat ottaa kantaa ja kyseenalaistaa samalla kuunnellen sitä, mitä vieruskaveri soittaa. Onnistuneeseen yhteissointiin tarvitaan myös sitä, että kaikki ovat sisäistäneet yhteisen tavoitteen ja sen jälkeen toimivat rohkean itsenäisesti. Paras yhteissointi syntyy TOINEN TOISIAAN täydentäen

Kamarimusiikkikokoonpanon erilaiset instrumentit täydentävät toisiaan: kvartetti, jossa soisi pelkkiä viuluja, kuulostaisikin aika yksipuoliselta. Sibelius-Akatemian tavoite on vaalia ja uudistaa suomalaista musiikkikulttuuria. Tämän päämäärän saavuttamiseksi tarvitaan myös arvostusta ja erilaisuuden hyväksymistä. Yhteissoitosta syntyvät toisaalta myös parhaat muistot. – Vuosittaista toimintaamme tarkastellessa huomaa, että talomme erilaiset ”instrumentit”, sibelius-akatemia­ laiset, tekevät jatkuvasti monitahoista yhteistyötä eri ­tasoilla. Djupsjöbackakin sai harjoitella uudenlaista ensem­ ble-toimintaa syksyllä 2009, kun Sibelius-Akatemian uusi hallitus aloitti työnsä. – Kulunut vuosi on opettanut sisäistämään uusia rooleja, ymmärtämään omia rajoja ja luottamaan kollegoiden asiantuntemukseen, rehtori summaa.

VUOSIKATSAUS 2009

5


Kansainvälinen

yhteistyö

rikastaa arkea

Euroopan suurimpiin musiikkiyliopistoihin kuuluvassa Sibelius-Akatemiassa kansainvälinen toiminta on aktiivista. Vuoden 2009 tapahtumarikkain kansainvälinen vierailu koettiin helmikuussa, kun Sibelius-Akatemian ­sinfoniaorkesteri vieraili Arabiemiraattien Abu Dhabissa. Mitä tehdä, kun patarumpujen paloittelu uhkaa tulevaa konserttia?

Perulaissyntyiselle David Claudiolle matka Abu Dhabiin oli ensimmäinen työmatka Sibelius-Akatemian orkesterijärjestäjänä. Hän kertoo, että kirjeenvaihto maailmalle aloitettiin hyvissä ajoin, ja käytännön toimenpiteitä suunniteltiin konsertin järjestävän saksalaisen Abu Dhabi­ Classics -organisaation kanssa. Yhteistyö pelasi hyvin: asiat­ hoituivat skandinaavis-germaanisella täsmällisyydellä, ja Claudiolle karttui runsaasti hiljaista tietoa kansainvälisestä yhteistyöstä. – Järjestelyiden aikana minulle annettiin vinkki, että kaikki instrumenttikotelot kannattaa kirjata lento­ koneeseen omana matkatavaranani, jotta reissu sujuu jouhevammin. Minulla olikin varmasti eniten matkatavaraa koko porukasta eli 14 laatikollista soittimia, muun muassa kuusi bassoa, neljä patarumpua ja yksi tuuba, Claudio hymyilee. Patarummut päreiksi?

Kun lähes 80-päinen joukko instrumentteineen lähtee tuhansien kilometrien päähän, joutuu orkesterijärjestäjä ratkomaan monenlaisia käytännön ongelmia. Kulttuurit kohtasivat Emiraateissa heti lentokentälle laskeutumisen jälkeen. Länsimaisen orkesterin soitinarsenaali oli arabimaailmassa hieman vierasta, ja kynnyskysymykseksi muo-

6

SIBELIUS-AKATEMIA

dostuivat patarumpujen kuljetuslaatikot, jotka eivät mahtuneet läpivalaisulaitteeseen. – Meiltä vaadittiin, että kotelot olisi pitänyt jättää lentokoneeseen. Matkaa olisi pitänyt jatkaa pelkät soittimet kainalossa. Yritimme selittää, ettei instrumentteja voi kuljettaa pitkää matkaa autossa ilman suojaa, Claudio muistelee. Tuntien selvittelyn jälkeen turvallisuusesimies kielsi purkamasta soittimia lentokoneen ruumasta koteloineen, ja itse patarumpukin olisi pitänyt avata, jotta sen sisältö olisi selvinnyt viranomaisille. Lopulta pulmallisen tilanteen ratkaisi tieto siitä, että orkesterin oli kutsunut Abu Dhabi Classics -festivaalille itse sheikki. Varsinaisten harjoitusten alettua ja konsertin lähestyessä työ paikan päällä oli pääsääntöisesti samanlaista kuin Suomessa. Harjoituksia pidettiin brittiläisellä koululla, ja orkesterijärjestäjän tehtävänä oli huolehtia muusikoiden istumajärjestyksestä, nuottitelineistä, korokkeista ja muista käytännön järjestelyistä aivan kuten Suomessakin. Claudion kertomuksista huomaa, että työssä oppii joustavaksi ja yhteistyötaitoja tarvitaan. – Pieniä pulmia tulee tämän työn arjessa vastaan jatkuvasti, ja kompromissejakin joutuu tekemään – kuten tilanteessa, jossa kapellimestarin ja muusikoiden toiveet vaikkapa orkesterin istumajärjestyksestä eivät mene ihan yksiin, Claudio kuvailee. g


Otteita vuoden 2009 kansainvälisestä toiminnasta

• GLOMAS (the Nordic Master of Global Music): Sibelius-Akatemia osallistui uuden yhteispohjoismaisen koulutusohjelman suunnitteluun. • Creative Dialogue 2009, Santa Fé, Yhdysvallat: Järjestyksessään toinen yhteistyöworkshop, jossa seitsemän nuorta sellistiä Yhdysvaltojen huippuyliopistoista ja Sibelius-Akatemiasta työskenteli sellisti Anssi Karttusen johdolla. • The House of the Sun (Auringon talo), Austin, Yhdysvallat: Sibelius-Akatemian oopperaluokan ja Butler School of Musicin (University of Texas at Austin) yhteistyöproduktio. Einojuhani Rautavaaran Auringon taloa esitettiin sekä Järvenpäässä että Austinin kampuksella. Yhteistyössä oli mukana myös Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun laitos. • ECMA – European Chamber Music Academyn mestariluokka, Järvenpää: Eurooppalainen kamarimusiikin huippuverkosto ECMA kokosi nuoret kamarimusiikin huiput Kallio-Kuninkalan kurssikeskukseen. Opettajina toimivat viulisti ­Shmuel Ashkenasi, pianisti Avedis Kouyoum­ djian sekä sellisti Marko Ylönen. • Grazin musiikkiyliopiston kansainvälinen viikko, Itävalta: Grazin uudessa musiikkitalossa esiintyivät Sibelius-Akatemian kamarimusiikkitrio (Väinö Jalkanen, piano, Taavi Oramo, klarinetti ja Tina Brännkärr, alttoviulu) sekä Grazin musiikkiyliopiston sinfoniaorkesterin kanssa konsertoinut klarinetisti Sara Sarvamaa. • ABAM-säveltäjätapahtuma, Rostock, Saksa: The Association of Baltic Academies of Music -säveltäjätapahtumaan osallistui kolme SibeliusAkatemian opiskelijaa. Kansainvälinen Sibelius-Akatemia

• Kansainvälinen toiminta Sibelius-Akatemiassa koostuu muun muassa opettaja- ja opiskelijavaihdosta, kansainvälisistä mestarikursseista, koulutuksen kehittämisprojekteista ja vierailuista. • Yhteistyökouluja Sibelius-Akatemialla on ­yhteensä noin 150. • Vuonna 2009 Sibelius-Akatemiasta vaihtoon lähti 49 opiskelijaa ja 31 opettajaa. • Vaihtoon Sibelius-Akatemiaan vuonna 2009 saapui 59 opiskelijaa ja 23 opettajaa. • Perusopintoa suorittavista opiskelijoista vuonna 2009 ulkomaalaisia oli 11 % ja jatko-opintoja suorittavista 12 %.

8

SIBELIUS-AKATEMIA


Musiikkitalosta tuli

oikea talo!

Siinä se nyt ON­ja ihan pian valmis, voivat pitkän rupeaman Musiikkitalon parissa työskennelleet projektipäällikkö Pekka Ritaluoto, tekninen suunnittelija Pekka Purhonen ja projektipäällikkö Mika Vidgrén todeta. Miehet kertoilevat nähneensä Musiikkitalon salit rakennusvaiheessa ihan katonrajasta montun pohjalle. Piirustuksia tutkiessa talven 2009 kirpeät pakkaset koettelivat sormia useankin kerran. – Kuluneen vuoden aikana Musiikkitalosta tuli konkreettinen, kun seinät kohosivat ja suunnittelupöydältä siirryttiin vihdoin raksalle. Eräänlainen amatöörirakentajan wow-efekti, Ritaluoto kuvailee.

Konserttisali, Musiikkitalo

VUOSIKATSAUS 2009

9


Purhonen, Vidgrén ja Ritaluoto.

Usean toimijan yhteistyö vaatii pelisilmää

Erilaisten yhteistyökumppaneiden ja työryhmien kanssa kokouksiin on käytetty valtaisa määrä tunteja. Samalla työt rakennuksella etenevät koko ajan. – Joka päivä on lyöty lukkoon ratkaisuja, jotka näkyvät pitkälle tulevaisuuteen, Vidgrén mietiskelee. Monen toimijan yhteisöksi rakentuva talo on vaatinut pelisilmää moneen suuntaan. On soviteltu rakennutta­jien, muiden toimijoiden, alihankkijoiden ja Sibelius-Akatemian oman väen toiveita ja odotuksia yhteen. Miesten verkostot ovatkin muodostuneet laajoiksi. – Kaikilla on tietysti mielipide, tarpeita ja oma sanansa sanottavana – toisaalta lukuiset ulkopuoliset yhteistyökumppanit kaipaavat yhtä selkeää Sibelius-Akatemian ääntä, yhtä viestiä jonka perusteella toimia ja joka huomioida, Ritaluoto toteaa. Vuoden 2009 aikana Musiikkitalo-projekti organisoitui Sibelius-Akatemian sisällä uudelleen. Perustettiin ohjausryhmä ja sen alaisuudessa toimiva projektiryhmä, joka tapaa säännöllisesti ja valmistelee vuonna 2011 koittavaa uutta arkea uusissa tiloissa. Ryhmän yhteistyön toimivuutta kolmikko kehuu yhteen ääneen. Tehtävää riittää kuitenkin vielä paljon. – Mitä pidemmälle rakennustyöt etenevät, sitä yksityiskohtaisemmaksi homma muuttuu, Proomu-nimen ryhmälle oivaltanut Purhonen kertoo. g

• Sibelius-Akatemian lisäksi Musiikkitalossa tulevat toimimaan Radion sinfoniaorkesteri ja Helsingin kaupunginorkesteri. • Musiikkitalosta Sibelius-Akatemian käyttöön tulee noin puolet. Opetus- ja hallintotilojen lisäksi yliopisto saa käyttöönsä viisi omaa salia: Camerata, Organo, Black Box, Sonore ja Auditorio. • Konserttisali ja harjoitussali ovat yhteiskäytössä kolmen toimijan kesken. • Vuonna 2009 kaupunkilaiset saivat tutustua työmaahan 5. syyskuuta vietetyissä Raksabileissä. • Kuluneen vuoden aikana ratkaistiin myös taideteoskilpailu: ulkoalueelle toteutetaan Reijo Hukkasen teos Laulupuu ja pääaulaan Kirsi Kaulasen teos Kaiku. • Rakentaminen on pysynyt tavoiteaikataulussa, ja Musiikkitalo valmistuu huhtikuun lopulla 2011. Avajaisia vietetään 31.8.2011.

10

SIBELIUS-AKATEMIA


VUOSIKATSAUS 2009

11


u s i i m k i llisten a t r i V

raja-aitojen yli

Marraskuussa 2009 sibelius-akatemialaiset keskittyivät viikon ajan tutustumaan toisiinsa ja selvittämään vastausta siihen, ”mitä ne muut sibalaiset tekevät”. Zoomausviikon aikana mestarikursseilla, työpajoissa, luennoilla ja liikuntatunneilla opiskelijat ja opettajat sekä hallintohenkilökunta toimivat yhdessä antaen opin ja kokemuksen virrata vapaasti yli hallinnollisten rakenteiden ja musiikillisten raja-aitojen. Yksi Zoomausviikon viidestäkymmenestä tapahtumasta oli kansanmusiikin osaston opettaja, muusikko Kristiina Ilmosen pitkähuilutyöpaja, johon osallistui sekä ennestään soittimen taitavia että heitä, joille minkään puhallininstrumentin soitto ei ollut entuudestaan tuttua. Omien musiikillisten rajaaitojen ylittäminen oli myös yksi Zoomausviikon tavoitteista: sibelius-akatemialaisia haluttiin rohkaista kokeilemaan jotakin itselle aivan uutta. – Pitkähuilu eli yläsävelhuilu on kiva instrumentti aloittaa. Siihen pääsee heti käsiksi ja ääni syntyy helposti. Liikkeelle lähdetään pienellä sävelskaalalla, Ilmonen kertoo. Yhdessä improvisointi tukee yhteistyötaitoja

Ilmosen työpajassa – kuten kansanmusiikissa muutenkin – improvisointi oli tärkeässä roolissa. Hän toteaakin sen olevan yksi kansanmusiikin osaston vahvuuksista, ja samalla myös keskeinen pedagoginen työkalu. – Ajattelemme, että jokaisen ääni on tärkeä ja arvokas – ja hauskaakin pitää olla. Yhdessä improvisointi opettaa yhteistyötaitoja, jotka kantavat myös muuhun vuorovaikutukseen. Musiikissa samalle taajuudelle pääseminen kehittyy luottamuksesta ja turvallisuuden tunteesta, Ilmonen kuvailee. g

12

SIBELIUS-AKATEMIA

• Sibelius-Akatemian Zoomausviikkoa vietettiin ensimmäistä kertaa 9.–14.11.2009. • Viikon aikana järjestettiin noin 50 tapahtumaa neljältä eri osa-alueelta: hyvinvointi, ergonomia, työelämätietous ja osastojen väliset rajat ylittävät työpajat. Lisäksi tarjolla oli noin 20 oheistapahtumaa. • Tapahtumat olivat avoimia niin opiskelijoille kuin henkilökunnallekin. • Viikon ohjelmiin ilmoittautui noin 700 sibelius-akatemialaista. • Seuraava Zoomausviikko järjestetään 1.–5.11.2010.


VUOSIKATSAUS 2009

13


14

SIBELIUS-AKATEMIA


Tutkimuksesta syntyi

konkreettisia työkaluja arkeen

Musiikin tohtori Olli Vartiaiselle vuosi 2009 oli pitkän urakan huipentuman aikaa. Orkesterinjohtajana ja opettajana kauan työskennellyt mies alkoi valmistella tohtorintutkintoaan jo 1990-luvun lopussa. Pitkä tie sai yhden päätepisteensä, kun kehittäjäkoulutuksessa valmistuneen tohtorintutkinnon tarkastustilaisuuden suunnittelu saattoi alkaa. Vartiainen kertoo, että Sibelius-Akatemian kolmesta erilaisesta tohtorintutkintolinjasta juuri kehittäjäkoulutus oli hänen työlleen luonteva valinta, sillä oppilasorkesterin johtajan tarvitsemia valmiuksia käsitelleen tutkimuksen lopputuloksena syntyi uusia konkreettisia työkaluja. Orkesterinjohtajan kannalta terve nöyryys on osa yhteistyötä

Käytännön opetustilanteissa nuorten muusikoiden parissa yhteistyötaitoja kysytään. Johtajan pitää olla aivan tietyllä tavalla herkkänä sille, mitä orkesterissa tapahtuu, ja vuorovaikutustaidot ovat ratkaisevia. Johtaja kun on aina riippuvainen johdettavistaan. – On osattava olla terveellä tavalla nöyrä ja kunnioitettava niin oppilaiden kuin opettajakollegoiden osaamista, Vartiainen kuvailee.

Orkesterinjohtajalla on musiikkioppilaitoksessa monenlaisia rooleja. Hän toimii usein nuotistonhoitajana, vahtimestarina ja orkesterijärjestäjänä mutta toisaalta myös nuorten muusikkojen tukijana ja kasvattajana. Monen tehtävän yhteensovittelu vaatii sekin vahvoja vuorovaikutustaitoja, joiden kehittämisen Vartiainen havaitsi tutkimuksessaan pitkälti vielä puuttuvan soitonopettajien ja oppilas­orkesterinjohtajien koulutuksesta. Vertaistukeakin kentällä kaivattaisiin: on helpottava tunne huomata, ettei ole ongelmatilanteissa yksin, eikä vika aina välttämättä ole ainoastaan tahtipuikon takana. – Näiltä osin koulutus ei vielä ihan vastaa työelämän tarpeisiin. Tietysti teknisten orkesterinjohtotaitojen tulee olla kohdallaan, mutta etenkin lasten ja nuorten kanssa toimiessa myös sosiaalinen puoli tulee vahvasti esiin, Vartiainen kertoo. Tuore tohtori kuvailee oppineensa prosessissa paljon: hän asettui itse yhdeksi tutkimuskohteeksi, reflektoi, kävi läpi ja sanallisti omia kokemuksiaan. – Oli onnenpotku, että sain tehdä tämän tutkinnon. Opiskeluprosessin myötä vahvistui ja rakentui ammatillinen identiteettini niin orkesterinjohtajana kuin opettajanakin, Vartiainen iloitsee. g

VUOSIKATSAUS 2009

15


TOHTORIN TUTKINNOT SIBELIUS-AKATEMIASSA • Sibelius-Akatemiassa voi suorittaa musiikin lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon valinnaisesti joko taiteilija-, tutkija- tai kehittäjäkoulutuksessa. • Taiteellinen koulutus sisältää taiteelliset opin- ja taidonnäytteet (konsertit sekä mahdolliset tallenteet, sävellyskoulutuksessa sävellykset) sekä kirjallisen työn. • Tutkijakoulutus sisältää väitöskirjan sekä tieteellistä työtä tukevat opinnot. • Kehittäjäkoulutus painottuu joko taiteellisesti tai tieteellisesti. Sen opinnäytekokonaisuus voi sisältää

erilaisia osioita kuten konsertteja, äänitteitä, sävellyksiä, nuottieditioita, opetusnäytteitä, oppimateriaaleja, laitteita tai tietokoneohjelmia. Tutkinto suoritetaan erikoistumalla tiedollisesti ja taidollisesti johonkin erityiskysymykseen. Koulutuksen tavoitteena on antaa uusia, musiikin alalla soveltamiskelpoisia valmiuksia. • Kaikki tohtorintutkintoon tähtäävät opinnot sisältävät myös tieteen- ja taiteenfilosofisia opintoja. • Vuonna 2009 Sibelius-Akatemiasta valmistui 18 musiikin tohtoria: 12 taiteilijakoulutuksesta, 5 tutkijakoulutuksesta ja 1 kehittäjäkoulutuksesta.

OTTEITA VUODEN 2009 TUTKIMUSTOIMINNASTA • Professori Anne Sivuoja-Gunaratnamin johtama tutkimushanke Suomalaisen teatterin lauluosasto (1873–1879) mikrohistoriallisesta perspektiivistä kertomusten, esityskäytäntöjen ja äänten polyfoniana sai Suomen Akatemialta 500 000 euron rahoituksen vuosille 2010–2013. • Musiikkikasvatuksen osastolla alkoi vuoteen 2011 kestävä Suomen Akatemian rahoittama tutkimus maahanmuuttajien musiikillisesta toimijuudesta (Att utforska demokratin: Föreställningar om invandrarelevers utveckling av musikaliskt aktörskap). Tutkijana toimii professori Sidsel Karlsen. • Professori Vesa Kurkelan 3-vuotinen Suomen Akatemian rahoittama hanke Music cultures and

16

SIBELIUS-AKATEMIA

corporate culture. Changes in music broadcasting in Finland, 1963–2005 valmistui. Hankkeessa tutkittiin suomalaisen radiomusiikin ja musiikkiradioiden kehittymistä. • Ulla-Britta Broman-Kanasen Suomen Akatemian tutkijatohtorina toteuttama projekti Kvalitet som dialog och tid. Forskningsprojekt om ett musikuniversitet i omvandling päättyi 2009. • Tutkimuksista kirjana ilmestyivät muun muassa: Vesa Kurkela, Sävelten markkinat – Musiikin kustantamisen historia Suomessa (Helsinki: Sulasol 2009) ja Decanonizing Music History (ed. Vesa Kurkela & Lauri Väkevä. Cambridge Scholars Press 2009).


Vakikumppanin kanssa ei olekaan tylsää

Sibelius-Akatemian ja Itellan yhteistyösuhde alkoi jo vuonna 2005. Vakiintuminen ei ole kuitenkaan tuonut urautumista, vaan yhteistyö on vuosi vuodelta kehittynyt molemmille osapuolille arvokkaaksi kumppanuudeksi.

VUOSIKATSAUS 2009

17


• Sibelius-Akatemia otti aktiivisen otteen yliopistolain uudistuksen tuomiin mahdollisuuksiin ja panosti yritysyhteistyöhön perustamalla yritysyhteistyön yhteyspäällikön toimen. • Syksyllä 2009 valmistui päivitetty yritysyhteistyön malli, joka luotiin kulttuuritoimijoiden ja liike-elämän strategisia yhteyksiä rakentavan Pink Eminencen kanssa. • Vuonna 2009 Sibelius-Akatemian yhteistyökumppaneita olivat Itella ja Helsingin Sanomat. Pienempiä tai projektikohtaisia kumppaneita olivat Eläke-Fennia ja Fortum.

– Yhteistyö rakentuu Itellan ja Sibelius-Akatemian samanlaisille arvoille. Kummatkin ovat vahvoja suomalaisia toimijoita, joilla on tukeva jalansija kansainvälisessä toiminnassa, ja joiden brändit tukevat toisiaan, SibeliusAkatemian yhteyspäällikkö Sami Ylisaari kertoo. Yhteistyöstä lisäarvoa kummallekin

Markkinointisuunnittelija Paula Lappalainen Itellasta on ollut yhteistyössä mukana lähes alusta alkaen. – Yhteistyömme tärkeänä päämääränä on, että molemmat osapuolet hyötyvät. Meille yhteistyö on myynnin tukiväline asiakassuhteiden hoidossa, mutta samalla haluamme tukea nuorten muusikoiden koulutusta ja musiikkikulttuuria, Lappalainen selventää. Lappalainen kuvailee Sibelius-Akatemian olevan yhteistyökumppanina joustava, luotettava ja aina laadukas. – Olemme räätälöineet Itellan tavoitteiden mukaisesti tilaisuuksia, joissa opiskelijamme pääsevät tutustumaan esiintyvän taiteilijan työhön perinteisestä poikkeavassa ympäristössä, Ylisaari kuvailee. Saisiko olla lohimaista musiikkia?

Itellan ja Sibelius-Akatemian yhtenä keskeisistä yhteistyömuodoista on ollut JazzSpagetti-konsepti, joka perustuu Show & Dinner -tyyppiseen ideaan, jossa kutsuvieraille tarjoillaan vuorotellen musiikkia ja ruokaa.

18

SIBELIUS-AKATEMIA

– Tilaisuuksissa ohjelma ja ruoka tukevat toisiaan. Esimerkiksi modernia aasialaista ruokaa tarjoilevassa ravintolassa musiikkiin ja esiintyjien puvustukseen tuotiin aasialaisia vivahteita, Ylisaari täsmentää. Paula Lappalainen kertoo, että tilaisuuksissa on ollut rento ja vapautunut tunnelma ja ne on koettu ainutlaatuisina elämyksinä. Palaute on ollut poikkeuksetta hyvää. – Musiikki, ruoka ja niiden yhteensovittaminen herättävät keskustelua. Toisinaan myös ravintolan henkilökunta innostuu konseptista. Oulussa ravintolapäällikkö oli innostunut kovasti ruoan ja musiikin yhdistämisestä. Kun pääruokana oli lohta, hän ehdotti, voisiko musiikki noudattaa lohen liikkeitä, Lappalainen nauraa. Yhteistyökumppanuudessa tuttuus tuottaa yhä uusia mahdollisuuksia

Tulevaisuudessa Sibelius-Akatemian ja Itellan on tarkoitus entisestään syventää yhteistyötä ja kehittää uusia konsepteja. – Onnistuneen yhteistyön takeena on ehdottomasti luotettava yhteyshenkilö, joka tuntee meidät: liiketoimintamme, tarpeemme ja tavoitteemme. Tilaisuudet ovat olleet aina onnistuneita, koska meitä on kuunneltu, ja siksi on osattu tarjota oikeita asioita. Kun kummallakin toimijalla on syvällinen ymmärrys toisen organisaatiosta, voidaan entistä paremmin hyödyntää toisten vahvuuksia sekä nähdä uusia yhteistyön mahdollisuuksia, Lappalainen summaa. g


Vuorovaikutus esiintyjän kanssa tekee vaikutuksen

Marraskuussa 2009 lukuisissa kouluissa Helsingistä Rovaniemelle­ etsiydyttiin SibaTV:n ääreen ­seuraamaan interaktiivista lasten- ja nuortenoopperaa.

VUOSIKATSAUS 2009

19


Arto Joutsimäki ja Matti Jordman

Yksi mukana olleista kouluista oli Keravan ­keskuskoulu, jonka opettaja Arto Joutsimäki muistelee tapahtumaa lämmöllä. Kaikki lähti liikkeelle siitä, kun kehittämispäällikkö Matti Jordman Sibelius-Akatemiasta laittoi sähköpostilistalle viestin, jossa kysyttiin kiinnostusta osallistua Oopperaa Tässä ja Nyt! -konserttiin. Inter­ aktiivisessa konsertissa yleisö rakentaa esityksen yhdessä muusikoiden kanssa chattaamalla muun muassa kohtausten aiheista ja tyylistä. – Oppilaat eivät olleet aiemmin kuulleet tällaisesta ideasta. Keravalla konsertti esitettiin musiikkiluokille, mutta mukana oli myös oppilaita, jotka eivät olleet koskaan käyneet oopperassa. Konsertin aikana nuoret kuuntelivat keskittyneesti ja väliajoilla he juttelivat keskenään kohtauksiin lähetettävistä ehdotuksista eikä siitä, mitä tehdään tulevalla välitunnilla, Joutsimäki hymyilee. Arto Joutsimäki näkee interaktiiviset konsertit kiinnostavina mahdollisuuksina kouluille etenkin maakunnissa, joissa ei ole juurikaan ole tilaisuutta nähdä monipuolisesti musiikkia livenä. Oppilaiden silmissä elävä musiikki nostaa kaiken kaikkiaan musiikin arvoa. Joutsimäki pohtii, kuinka tällaista konserttimuotoa voisi kehittää. Muitakin musiikinlajeja kuin oopperaa voisi kokeilla, ja lisäksi voisi tutkia mitä muuta interaktiivisuudella voisi saadakaan aikaan, sillä se teki nuoriin heti vaikutuksen. g

20

SIBELIUS-AKATEMIA

• SibaTV on vuodesta 2006 lähtien toiminut Sibelius-Akatemian verkkolähetyskanava, joka on tärkeä osa yliopiston taiteellisen toiminnan kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä. • SibaTV lähettää konsertteja ja muita tapahtumia Sibelius-Akatemian saleista internetin välityksellä suorana. • Esitykset ovat myös katsottavissa SibaTV:n verkkosivulta tallenteina määräajan. • Vuonna 2009 toteutettiin 19 julkaistua monikameratuotantoa. • Verkkovälitteisiä koululaiskonsertteja toteutettiin kaksi: Kanteleen kyydissä ja Oopperaa tässä ja nyt! Konserteissa kokeiltiin vuorovaikutusta esiintyjien ja katsojien välillä. Yleisö sai vaikuttaa esityksen etenemissuuntaan äänestämällä verkossa annetuista vaihtoehdoista tai antamalla sisältö- ja tyyliehdotuksia chatin avulla. • SibaTv löytyy osoitteesta www.siba.fi/sibatv


Avainluvut – henkilöstö, talous ja konsertit

H enkilöstömäärä ( henkilötyövuosia )

Julkiset

400

350

J ulkisten

konsertit

2005

2006

2007

2008

2009

341

280

249

469

475

konserttien lkm

300

J ulkisten

250

konserttien

kuulijamäärät

40 748 29 198 29 684 34 000 36 962

200 150 100

Tilauskonsertit

50 0

2005

2006

Muu henkilöstö

2007

2008

2009

Opetus- ja tutkimushenkilöstö

Kustannusrakenne ( tuhatta

euroa )

T ilauskonserttien T ilauskonserttien kuulijamäärät

35000

30000

30000

25000

25000

20000

20000

15000

15000

10000

10000

5000

5000

2005 Vuokrat

2006

2007

Muut menot

2008

2006

2007

2008

2009

317

292

305

333

182

52 900 72 483 50 550 78 840 45 717

R ahoituslähteet ( tuhatta

35000

0

2005 lkm

2009

Henkilöstömenot

0

2005

2006

2007

Täydentävä rahoitus

euroa )

2008

2009

Budjettirahoitus

VUOSIKATSAUS 2009

21


O piskelijoiden

lukumäärä

2005 2006 2007 2008 2009

Perusopiskelijat

1429

Jatko-opiskelijat

148

132

136

155

153

Nuorisokoulutus

80

82

81

84

80

U lkomaalaisten

opiskelijoiden lukumäärä

22

SIBELIUS-AKATEMIA

1412 1402 1168 1115

2005 2006 2007 2008 2009

Perusopiskelijat

156

135

148

119

122

Jatko-opiskelijat

14

16

17

19

19


Avainluvut – opiskelijat ja tutkinnot

H akeneet

ja aloittaneet , perusopiskelijat

H akeneet

ja aloittaneet ,

N uorisokoulutus

120

1200 1000

100

800

80

600 60 400 40

200 0

2005

2006

Hakeneet

S uoritetut

2007

2008

2009

20

2005

Aloittaneet

2006

Hakeneet

H yväksytyt

tutkinnot

2007

2008

2009

Aloittaneet

ja kirjoilla olevat jatko - opiskelijat

200

350 300

150

250 200

100 150 100

50

50 0

2005

2006

Kandidaatit

O piskelija -

2007

2008

Maisterit

0

2009

Tohtorit

2005

2006

Kirjoilla olevat

U lkomaalaisten

ja opettajavaihto

80

30

70

25

60

2007

2008

2009

Hyväksytyt

suorittamat tutkinnot

20

50 15 40 10

30

5

20 10

2 007 Opiskelijavaihto, lähteneet

2008 Opiskelijavaihto, saapuneet

0

2009 Opettajavaihto, lähteneet

Opettajavaihto, saapuneet

2005 Maisterit

2006

2007

2008

2009

Tohtorit

VUOSIKATSAUS 2009

23


Yhteystiedot PL 86, 00251 Helsinki 020 753 90 info@siba.fi www.siba.fi R-talo Pohjoinen Rautatiekatu 9, 00100 Helsinki T-talo Töölönkatu 28, 00260 Helsinki P-talo (Pitäjänmäki) Kutomotie 9, 00380 Helsinki

Kuopion osasto Kuopionlahdenkatu 23 C, 70100 Kuopio Seinäjoen toimipiste Keskuskatu 32 A, 60100 Seinäjoki Kallio-Kuninkalan kurssikeskus Ristinummentie 6, 04400 Järvenpää www.kuninkala.fi Primo Sibelius-Akatemian ohjelmapalvelu www.ohjelmaprimo.fi Anne Toppila, tuottaja 050 526 1970, anne.toppila@siba.fi

Yritysyhteistyö Sami Ylisaari, yhteyspäällikkö 040 710 4249, sami.ylisaari@siba.fi Vivat Academia ry Sibelius-Akatemian ystäväyhdistys www.siba.fi/vivatacademia vivat.academia@siba.fi

Sibelius-Akatemian vuosikatsaus 2009  

Sibelius-Akatemian vuosikatsaus 2009

Sibelius-Akatemian vuosikatsaus 2009  

Sibelius-Akatemian vuosikatsaus 2009

Advertisement