Epaasiallisen suomi issuu

EPÄASIALLISEN KOHTELUN EHKÄISEMINEN TOIMINTAOHJE RISTIRIITATILANTEIDEN VARALLE YLIOPISTOYHTEISÖSSÄ

sisällys Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Epäasiallisen kohtelun muodot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Kiusaaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Syrjintä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Häirintä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Toimintaohjeita. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Yliopistoyhteisölle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Esimiehelle ja opettajalle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Epäasiallisesti kohdellulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Epäasiallisesta kohtelusta epäillylle tai syytetylle . . . . . . . . . . . . . . 10 Seuraamukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Epäasiallisen kohtelun selvitysprosessi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Prosessikaaviot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Esteet prosessin käynnistämiselle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Yhteyshenkilöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

johdanto Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen, turvallisen ja tasa-arvoisen ympäristön ylläpitäminen sekä hyvän ja myönteisen vuorovaikutuksen edistäminen ovat Taideyliopiston keskeisiä tavoitteita. Jokainen yhteisön jäsen on omalta osaltaan vastuussa opiskelu- ja työyhteisönsä ilmapiiristä ja hyvinvoinnista. Jokaisella on myös oikeus tulla kohdelluksi asiallisesti, koska asiallinen käyttäytyminen on perusedellytys työ- ja opiskeluyhteisön toimivuudelle.

Sopivan ja sopimattoman käyttäytymisen rajaa voi olla vaikea tunnistaa, koska ihmiset kokevat asioita ja tilanteita eri tavalla ja rajan määrittelee viime kädessä yksilö. Tämän vuoksi oma kokemus tulee nostaa esiin, jotta toinen voi muuttaa käyttäytymistään. Yksinkertaisesti määriteltynä epäasiallinen kohtelu on yleisen hyvän tavan vastaista käyttäytymistä toisia kohtaan. Jos joku kokee “hurtin huumorin” loukkaavaksi, sen käyttäminen on lopetettava.

Työ- ja opiskeluyhteisöön eivät kuulu myöskään huutaminen, raivoaminen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvien asioiden käsittely. Erityisesti opiskelupaikkana on muistettava, että opiskelija-opettajasuhdetta koskevat käyttäytymisnormit ovat voimassa ympäri vuoden ja myös Taideyliopiston ulkopuolella. Opiskelija kokee opettajan olevan aina valtasuhteessa opiskelijaan nähden riippumatta siitä, miten tai milloin opettaja valtaansa käyttää.

Taideyliopistossa on epäasiallisen kohtelun suhteen nollatoleranssi.

Tämä tarkoittaa sitä, että • minkäänlaista epäasiallista tai epätasa-arvoista kohtelua ei hyväksytä • koko organisaatiossa panostetaan kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyyn • jokainen, joka havaitsee epäasiallista kohtelua, puuttuu siihen • epäasiallista kohtelua kokeva nostaa asian heti puheeksi. Häntä rohkaistaan ja tuetaan asian esille ottamisessa.

• työnantajan tietoon tulleet tilanteet selvitetään viipymättä ja asianmukaisesti.

Vastuu puuttua epäasialliseen kohteluun on jokaisella yliopistoyhteisön jäsenellä. Erityinen vastuu asiasta on esimies- ja opetustehtävissä toimivilla henkilöillä. Esimiehen ja työntekijän puuttumisvastuu seuraa suoraan työturvallisuuslaista.

Tämä ohje on tarkoitettu tueksi kaikille yliopistoyhteisön jäsenille: työntekijöille, opiskelijoille sekä esimies- tai johtavassa asemassa toimiville. Ohjeen tavoitteena on vahvistaa varhaista ja tehokasta puuttumista epäasialliseen kohteluun yhteisössä sekä olla toimintaohjeena niille, jotka kokevat epäasiallista kohtelua. Ohje on osa kaikkien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytystä.

4

epäasiallisen kohtelun muodot KIUSAAMINEN Kiusaamista on esimerkiksi: • nöyryyttäminen, loukkaaminen tai aiheeton arvostelu • sosiaalinen ulkopuolelle sulkeminen: ei puhuta, ei kuunnella, kohdellaan kuin ilmaa • perättömien juorujen levittäminen • ruumiillinen väkivalta tai sillä uhkaaminen • kohtuuttoman työ- tai opiskelumäärän tai kohtuuttomien aikataulujen antaminen • perusteeton työtehtävien pois ottaminen, henkilölle ei anneta työtehtäviä tai hänelle annetaan osaamiseen nähden pääsääntöisesti ja selkeästi vaatimattomampia työtehtäviä.

Kiusaamista ei ole se, että: • työnantaja antaa määräyksiä johto- tai valvontavaltansa perusteella • työhön tai opintoihin liittyvistä päätöksistä tai tulkinnoista syntyy ristiriitoja • käsitellään työhön tai opiskeluun liittyviä ongelmatilanteita työ- tai opiskeluyhteisössä • henkilö ohjataan työkyvyn arvioon • työtehtäviä muutetaan ja muutoksista on keskusteltu työntekijän kanssa • esimies puuttuu perustellusti työnsuoritukseen tai ryhtyy perusteltuun kurinpidolliseen toimenpiteeseen, esim. varoituksen antamiseen • opiskelijan suhteen ryhdytään kurinpidollisiin toimenpiteisiin.

SYRJINTÄ Syrjintää on henkilön tai ihmisryhmän kohteleminen ilman hyväksyttävää syytä eri tavoin kuin toisia samassa asemassa olevia: • rodun • kansallisen tai etnisen alkuperän • ihonvärin • kielen • sukupuolen • iän • seksuaalisen suuntautumisen • terveydentilan • uskonnon • mielipiteen tai • muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Työsyrjinnässä työnantaja asettaa työntekijän epäedulliseen asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella työhönotossa tai palvelussuhteen aikana.

Tällöin työnantaja rikkoo velvollisuuttaan kohdella työntekijöitä asiallisesti ja tasapuolisesti.

5

toimintaohjeita HÄIRINTÄ Häirintä on henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, halventava tai hyökkäävä ilmapiiri.

Häirintä on yksi syrjinnän muodoista.

Seksuaalinen häirintä tarkoittaa ei-haluttua seksuaalisluonteista fyysistä, sanallista tai muuta käyttäytymistä. Esimerkiksi opettajan tulee aina pyytää opiskelijalta lupa koskettamiseen, vaikka kyseessä olisikin tilanteeseen kuuluva koskettaminen. Näin on varmistettava, että molemmat ymmärtävät koskettamisen tarkoituksen samalla tavalla.

Häirintää on esimerkiksi: • toistuva uhkailu, pelottelu, ilkeät ja vihjailevat viestit • rasistiset tai seksuaalivähemmistöihin kohdistuvat vitsit • väheksyvät ja pilkkaavat puheet • työnteon tai opiskelun jatkuva perusteeton arvostelu ja vaikeuttaminen • maineen tai aseman kyseenalaistaminen tai työ/opiskeluyhteisöstä eristäminen.

Seksuaalista häirintää on esimerkiksi: • seksuaalisesti vihjailevat eleet tai ilmeet • härskit puheet ja seksuaalisesti värittyneet yhteydenotot, myös sähköposti- ja nettihäirintä • vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat kaksimieliset huomautukset • fyysinen koskettelu • seksuaalista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset • vakavimmillaan kyseessä voi olla raiskaus tai sen yritys.

JOS HAVAITSET EPÄASIALLISTA KOHTELUA, MENE EPÄASIALLISESTI KÄYTTÄYTYVÄN LUO. KERRO HÄNELLE ASIALLISESTI, ETTÄ HÄNEN KÄYTTÄYTYMISENSÄ ON MIELESTÄSI SOPIMATONTA JA PYYDÄ HÄNTÄ LOPETTAMAAN.

6

YLIOPISTOYHTEISÖLLE Nollatoleranssin saavuttamisessa epäasiallista käytöstä havaitsevan työtai opiskelutoverin rooli on keskeinen. Välittömällä puuttumisella voidaan ennaltaehkäistä pitkittyviä, syveneviä ongelmakierteitä työ- ja opiskeluyhteisöissä. Yliopistoyhteisön jäsenten tulee asenteillaan ja teoillaan osoittaa, ettei yhteisössä sallita epäasiallista kohtelua.

Jokaisen on hyväksyttävä, että yliopistossa on erilaisia ihmisiä, joiden kanssa pitää pystyä asialliseen kanssakäymiseen ja yhteistyöhön. Kaikkien tulee pystyä käyttäytymään hyvien tapojen mukaisesti.

Työntekijän tulee noudattaa työnantajan toimivaltansa puitteissa antamia määräyksiä ja ohjeita. Työturvallisuuslain 19.1 §:n mukaan työntekijällä on ilmoittamisvelvollisuus hänen havaitessaan työntekijän turvallisuutta tai terveyttä uhkaavista tekijöistä.

Jos havaitset epäasiallista kohtelua • Mene epäasiallisesti käyttäytyvän luo. Kerro hänelle asiallisesti, että hänen käyttäytymisensä on mielestäsi sopimatonta ja pyydä häntä lopettamaan.

• Mene epäasiallisen käyttäytymisen kohteeksi joutuneen luo ja kysy häneltä, miten voit auttaa häntä.

• Ilmoita havaitsemastasi kohtelusta esimiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilölle tai opettajallesi/kurssin vastuuopettajalle.

YLIOPISTOYHTEISÖN JÄSENTEN TULEE ASENTEILLAAN JA TEOILLAAN OSOITTAA, ETTEI YHTEISÖSSÄ SALLITA EPÄASIALLISTA KOHTELUA.

ESIMIEHELLE JA OPETTAJALLE Työnantajalla on vastuu työturvallisuudesta. Keskeistä on yleinen huolehtimisvelvollisuus. Tämä tarkoittaa, että työnantajan on otettava huomioon työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät seikat niin huolellisesti, että työntekijän turvallisuus ja terveys eivät vaarannu. Työnantajavastuu kuuluu esimiehelle. Esimies voi tarvittaessa pyytää apua asian käsittelyssä henkilöstöpalveluista, lakimieheltä tai työterveyshuollosta.

Työnantajalla on velvollisuus ennaltaehkäistä epäasiallisen kohtelun syntyminen ja huolehtia, että työpaikalla on toimivat käytännöt epäasiallisen kohtelun käsittelyyn. Uuden tai pitkästä aikaa töihin palaavan työntekijän perehdyttäminen Taideyliopiston käytäntöihin on tärkeä osa epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyä.

7

Työnantajalla on velvollisuus tarkkailla työpaikan tilaa ja puuttua epäkohtiin, myös epäasialliseen kohteluun. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lähiesimiehen tehtävä on seurata työyhteisön toimivuutta ja ylempien esimiesten tehtävä on tarkkailla alaisuudessaan olevien esimiesten toimintaa.

Työnantajalla on velvollisuus puuttua asiaan, kun hän saa tietää työyhteisössä mahdollisesti esiintyvästä epäasiallisesta käyttäytymisestä.

Puuttumisen edellytyksenä ei ole näyttö epäasiallisesta käyttäytymisestä tai edes tieto siitä, mitä oikeastaan on tapahtunut. Heikkoihinkin signaaleihin tulee reagoida.

Ohjeita esimiehelle ja opettajalle epäasiallisen kohtelun selvittelyyn • Selvitä, mitä tosiasiassa tapahtui.

• Määrittele kirjallisesti tapahtumat ja puhu konkreettisista tilanteista: Mitä, missä, milloin? Keiden välillä? Mitä asianosaiset tekivät? Toistuiko tilanne? Jos toistui, millaisena?

• Keskustele molempien osapuolten kanssa siitä, mitä on tapahtunut ja miten tilanteet on koettu.

• Mikäli selvittelyssä ilmenee, että häiritsevää käyttäytymistä on ollut, laadi tarvittavat työtä ja käyttäytymistä koskevat sopimukset osapuolten kanssa epäasiallisen käyttäytymisen lopettamiseksi. Anna häiritsevästi käyttäytyneelle mahdollisuus muuttaa toimintaansa.

• Laadi muistio, johon kirjataan tehdyt sopimukset.

• Sovi osapuolten kanssa, mitä ja miten selvittelystä viestitetään työyhteisölle.

• Seuraa muutosten toteutumista, sopimusten pitämistä ja käyttäytymisen muutosta.

• Harkitse, tulisiko sinun käydä yhteisen käsittelyn jälkeen vielä seurantakeskustelu osapuolten kanssa erikseen.

• Mikäli sopimukseen ei päästä tai todettu epäasiallinen kohtelu jatkuu, tee tarvittavat ratkaisut ja toimet. Harkitessasi ryhtymistä kurinpitomenettelyyn tai työnjohdollisiin toimenpiteisiin (mm. varoitus, irtisanominen), ota yhteys henkilöstöpalveluista vastaavaan päällikköön, henkilöstöjohtajaan tai yliopiston lakimieheen.

• Mikäli tulet johtopäätökseen, että epäasiallista kohtelua ei ole ilmennyt, kerro ilmoituksen tehneelle asiasta ja johtopäätöksesi perusteet.

• Neuvo alaisiasi tavanomaisten ristiriitojen käsittelyssä.

• On täysin normaalia, että työyhteisössä ihmisten välille syntyy satunnaisia erimielisyyksiä ja/tai väärinkäsityksiä. Jos erimielisyyksiä osataan käsitellä heti niiden synnyttyä, ne eivät yleensä johda vakavampiin välirikkoihin.

• Neuvo alaisiasi käsittelemään ristiriidat keskenään heti niiden synnyttyä ja pyytämään anteeksi myös tahattomat loukkaukset, jotta yhteistyösuhde ei vaarantuisi.

8

EPÄASIALLISESTI KOHDELLULLE Työntekijä Tee kirjallinen ilmoitus tapahtuneesta esimiehellesi, tai jos kiusaaja/häiritsijä on esimies, hänen esimiehellensä. Mikäli esimies ei kahdessa viikossa ryhdy toimenpiteisiin asian selvittämiseksi, voit viedä tiedon asiasta ja tekemästäsi ilmoituksesta esimiehesi esimiehelle. Voit myös olla yhteydessä työsuojelu- tai tasa-arvovaltuutettuun, luottamushenkilöön, työsuojelupäällikköön, henkilöstöpalveluihin tai työterveyshuoltoon.

Opiskelija Tee kirjallinen ilmoitus kurssin vastuuopettajalle tai jos kiusaaja/häiritsijä on opettaja, hänen esimiehelleen. Voit myös olla yhteydessä muuhun opetushenkilökunnan edustajaan, opettajatuutoriin, ylioppilaskunnan häirintäyhteyshenkilöihin, tasa-arvovastaavaan tai YTHS:öön. Keskustelut yhteyshenkilöiden kanssa ovat ehdottoman luottamuksellisia. Ylioppilaskunnan häirintäyhteyshenkilö toimii edustajanasi asiassa.

Jos olet kiusaamisen tai häirinnän kohteena • Ota epäasialliseksi kokemasi käyttäytyminen puheeksi viipymättä näin toimineen kanssa.

• Kerro, minkälaisen käyttäytymisen olet kokenut epäasiallisena ja miltä sinusta tuntuu. Pyydä häntä lopettamaan. Puhu käyttäytymisestä, älä ihmisen ominaisuuksista.

• Pyydä tarvitessasi työ- tai opiskelutoveri tueksesi tähän puheeksi ottamiseen.

• Pidä päiväkirjaa kiusaamis- tai häirintätilanteista: mitä tapahtui, milloin, miten koit tilanteen, keitä tilanteessa oli läsnä. Tämä auttaa kirjallisen ilmoituksen tekemisessä.

• Käänny yllä mainittujen henkilöiden puoleen, yhteystiedot löytyvät intranetistä tai ottamalla yhteyttä keskuksen kautta henkilöstöpalveluihin.

Jos olet joutunut seksuaalisen häirinnän tai ahdistelun kohteeksi • Älä syyllistä itseäsi.

• Puhu tilanteesta jollekin luotettavalle henkilölle, joka voi olla opettaja, terveydenhoitaja, työterveyshoitaja, työsuojeluvaltuutettu, luottamushenkilö tai esimies.

• Kerro ahdistelijalle, että et hyväksy hänen toimintaansa ja että hänen toimintansa on seksuaalista ahdistelua.

• Kirjaa tapahtumat muistiin. Ota selvää, onko tilanteilla ollut silminnäkijöitä.

• Ota yhteyttä poliisiin raiskaus- tai hyväksikäyttötapauksessa.

9

seuraamukset EPÄASIALLISESTA KOHTELUSTA EPÄILLYLLE TAI SYYTETYLLE Kiusaamisesta tai häirinnästä syytetyksi joutuminen saattaa olla yllätys ja kova isku. Jos työ- tai opiskelutoverisi tulee sanomaan sinulle kokevansa käyttäytymisesi epäasiallisena tai esimies tai opettaja pyytää sinua luokseen ja sanoo haluavansa keskustella kanssasi sinuun kohdistetusta kiusaamis- tai häirintäepäilystä, suhtaudu asiaan rauhallisesti ja asiallisesti. Muista, että epäilyihin ja hiljaisiin signaaleihin tulee tarttua.

Vaikka et omasta mielestäsi olisikaan syyllistynyt kiusaamiseen tai häirintään, älä vähättele näin kokevan tuntemuksia, vaan lopeta välittömästi epäasialliseksi kuvattu käytöksesi. Joskus jokapäiväisten ristiriitojen ratkaisemisen ja kiusaamisen raja on epäselvä. Asia on tärkeää käsitellä myössiksi, jotta ketään ei leimata kiusaajaksi.

Jos sinua epäillään tai syytetään epäasiallisesta kohtelusta • Kuuntele, mitä kiusaamista/häirintää kokeva opiskelu- tai työtoverisi tai asiaa selvittelevä esimies tai opettaja haluaa sinulle kertoa.

• Pohdi omaa käyttäytymistäsi kiusaamista kokevan näkökulmasta.

• Kerro oma näkemyksesi tilanteesta.

• Keskustelkaa yhdessä, miten tilanteen voisi ratkaista ja millainen olisi hyvä lopputulos.

• Ole valmis pyytämään anteeksi.

• Kerro tarvittaessa esimiehellesi tai opettajallesi, että sinua epäillään tai syytetään epäasiallisesta kohtelusta.

• Keskustele tarvittaessa tilanteesta myös työsuojeluvaltuutetun, luottamushenkilön, häirintäyhteyshenkilön tai työ- tai opiskelijaterveyshuollon kanssa.

Mikäli asiasta keskustelu ja yhteinen sopimus eivät johda epäasiallisen kohtelun loppumiseen tai teko muutoin edellyttää vakavampaa puuttumista työnantajan taholta, esimies voi antaa epäasiallisesti käyttäytyvälle suullisen huomautuksen tai kirjallisen varoituksen. Mikäli epäasiallinen kohtelu on vakavaa ja/tai jatkuvaa, se voi johtaa työsuhteen päättämiseen. Työsuhteen päättäminen voi tapahtua irtisanomalla tai purkamalla työsuhde.

Väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvälle opiskelijalle voidaan antaa varoitus ja hänet voidaan erottaa yliopistosta määräajaksi. Varoituksesta päättää rehtori ja määräaikaisesta erottamisesta Taideyliopiston hallitus.

Kiusaaminen tai seksuaalinen häirintä voi täyttää myös rikoksen tunnusmerkistön. Rikosilmoitus tehdään aina suoraan poliisille.

Esimies- ja työnantajavelvoitteiden laiminlyönti voi johtaa joissakin tapauksissa työnantajan rangaistukseen työturvallisuusrikoksesta. Syrjintätapauksessa työnantaja voidaan tuomita maksamaan hyvitystä syrjinnän kohteeksi joutuneelle yhdenvertaisuus- tai tasa-arvolain perusteella.

Epäasiallista kohtelua koskevat tapaukset käsitellään tuomioistuimessa työntekijän aloitteesta.

ON TÄYSIN NORMAALIA, ETTÄ TYÖYHTEISÖSSÄ IHMISTEN VÄLILLE SYNTYY SATUNNAISIA ERIMIELISYYKSIÄ JA VÄÄRINKÄSITYKSIÄ.

JOS ERIMIELISYYKSIÄ OSATAAN KÄSITELLÄ HETI NIIDEN SYNNYTTYÄ, NE EIVÄT YLEENSÄ JOHDA VAKAVAMPIIN VÄLIRIKKOIHIN.

10

11

epäasiallisen kohtelun selvitysprosessi TYÖNTEKIJÄLLE

OPISKELIJALLE

KEHOTA HÄIRINTÄÄN OSALLISTUNUTTA / OSALLISTUNEITA LOPETTAMAAN TOIMINTA

KEHOTA HÄIRINTÄÄN OSALLISTUNUTTA / OSALLISTUNEITA LOPETTAMAAN TOIMINTA

HÄIRINTÄ TOISTUU

HÄIRINTÄ TOISTUU

VIE ASIA TIEDOKSI ESIMIEHELLESI KIRJALLISESTI

TEE KIRJALLINEN ILMOITUS KURSSIN VASTUUOPETTAJALLE TAI JOS HÄIRITSIJÄ ON OPETTAJA, HÄNEN ESIMIEHELLEEN

ESIMIES OTTAA ASIAN PUHEEKSI ASIANOSAISTEN KESKEN

ESIMIES TEKEE JOHTOPÄÄTÖKSENSÄ SIITÄ, ONKO KYSE TYÖPAIKKAHÄIRINNÄSTÄ

OPETTAJA OTTAA ASIAN PUHEEKSI ASIANOSAISTEN KESKEN

TILANTEESEEN ETSITÄÄN RATKAISUA, PÄÄTETÄÄN TOIMINTATAVOISTA JA SEURANNASTA

TILANTEESEEN ETSITÄÄN RATKAISUA, PÄÄTETÄÄN TOIMINTATAVOISTA JA SEURANNASTA

HÄIRINTÄ TOISTUU

HÄIRINTÄ TOISTUU

JATKOTOIMENPITEIDEN KÄYNNISTÄMINEN (ESIM. KIRJALLINEN VAROITUS)

JATKOTOIMENPITEIDEN KÄYNNISTÄMINEN (ESIM. KIRJALLINEN VAROITUS)

OPISKELURAUHA SAAVUTETAAN TAI VAROITUSMENETTELY JOHTAA KURINPITOTOIMENPITEISIIN

TYÖRAUHA SAAVUTETAAN TAI VAROITUSMENETTELY JOHTAA IRTISANOMISEEN

12

13

ESTEET PROSESSIN KÄYNNISTÄMISELLE • Työlomalla tai toimivapaalla olevan työntekijän ilmoitusta ei ole velvollisuutta ryhtyä selvittämään ko. työloman tai toimivapaan aikana.

• Mikäli epäasialliseksi koetaan menettely, josta on olemassa jokin laillinen muutoksenhakukeino (esim. oikaisuvaatimus), ko. menettelyä ei tutkita häirintänä riippumatta siitä, onko laillista muutoksenhakukeinoa käytetty vai ei.

• Yliopistolla ei ole velvoitetta ryhtyä niiden asioiden uuteen selvitysprosessiin, joita on jo aiemmin käsitelty edellä kuvatussa epäasiallisen kohtelun selvitysprosessissa, ellei asiassa ole ilmennyt mitään uutta.

• Yliopistolla on velvollisuus tutkia ainoastaan alle kahden (2) vuoden vanhoja tapahtumia. Mikäli tapahtumat ovat vanhemmalta ajalta, niitä ei voida enää käsitellä.

yhteyshenkilöt

Säädökset: Epäasiallista käyttäytymistä koskevia säädöksiä on

Yhteyshenkilöinä akatemioissa toimivat työsuojeluvaltuutetut, tasa-arvovastaavat sekä ylioppilaskunnan häirintäyhteyshenkilöt.

Löydät ajantasaiset yhteystiedot intranetistä osoitteesta artsi.uniarts.fi/fi/ web/guest/henkilostoasiat/yhteistoiminta-tyoturvallisuus-ja-tasa-arvo/tasa-arvo tai Taideyliopiston vaihteen kautta henkilöstöpalveluista, p. 0294 47 2000.

mm. seuraavissa laeissa: • Suomen perustuslaki • työturvallisuuslaki • rikoslaki • laki miesten ja naisten tasa-arvosta • työsopimuslaki • yhdenvertaisuuslaki • yliopistolaki Tarkemmat tiedot lakien sisällöstä löytyvät Finlexin Ajantasainen lainsäädäntö -sivustolta, www.finlex.fi.

Lähteet: • Terveys- ja sosiaalipalveluiden tuottaja Mehiläinen.

• PRIMA-EF guidance sheets 10: Hyvät käytännöt työpaikkaväkivallan ja -kiusaamisen hallinnassa.

• STTK:n ohje seksuaalisen häirinnän selvittelyyn.

• STM: Opas väkivaltaa kokeneen auttajille.

• Työ- ja elinkeinoministeriö: Työolobarometri 2012 • Työsuojeluvalvonnan opas 42: Epäasiallinen kohtelu – Ohjeita häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun ehkäisyyn ja käsittelyyn työpaikalla.

• Työterveyslaitos: www.ttl.fi/sopuisa • Työturvallisuuskeskus & työmarkkinajärjestöt: Hyvä käytös sallittu www.akava.fi/files/3391/Hyva_kaytos_sallittu.pdf

14

www.uniarts.fi