Äänenkuljettaja 5 2013 www

taideyliopisto ja akatemiat saivat uudet päättäjät

Tunnetko Koton?

Kalenteriin täytettä kesäksi

Äänenkuljettaja sibelius-Akatemia 8/2012–2013

älkkäri toivottaa rentouttavaa kesää

Äänenkuljettaja Äänenkuljettaja on noin kaksi kertaa kuussa ilmestyvä Sibelius-Akatemian sisäinen tiedotuslehti.

30.1.2012 20.2. 2012 20.3.2012 24.4.2012 22.5. 2012

Käy kertomassa mielipiteesi Äänenkuljettajan jutuista Introssa (Ajassa -> Äänenkuljettaja). Voit äänestää mielestäsi parasta juttua ja osallistua keskusteluun.

8/ 2012–2013 SISÄLLYS Alkusanat: Kohti kesää! 3 SOOLO Minni ja Miho ”hiipivän lohikäärmeen” parissa

4

AJASSA Oppia ikä kaikki: Palautteella arki paremmaksi

6

KOETTUA Tapahtumien ympäristökysymykset 8 vaihtoehtoja festariruokailuun 9 Taidealan täydennyskoulutus lyöttäytyi yhteen 9 WORD FROM THE VISITOR A small-handed musician by a swift gear instrument

10

OPINTOASIOITA Maistuuhan YOpala? 11 Lukuvuosiaikataulu 2013-2014 11 YLIOPPILASKUNTA Mentäiskö kahville? 12 Toimitus Karoliina Pirkkanen Puh. 040 710 4319 aanenkuljettaja@siba.fi Taitto Karoliina Pirkkanen Kansikuva Karoliina Pirkkanen

Painopaikka

KALENTERIMERKINTÖJÄ 13

Alkusanat

Kohti kesää!

Lukuvuosi 2012–2013 on ollut vauhdikas ja edennyt pitkälti Taideyliopistoa valmistellessa ja käynnistäessä. Palapelin palasia on loksauteltu kohdilleen hallinnossa, mutta myös arkitasolla keskusteluyhteyksiä on avattu monella tavalla: osastoilla on pohdittu uusia avauksia käytännön toimenpiteiksi, ja opiskelijat ja henkilökunta on kutsuttu rakentamaan Taideyliopistoa sisältökokeiluin ja tekemään ensimmäisiä Taideyliopiston avajaisia sekä yhteistä intranetiä.

Tässä numerossa esitellään Taideyliopiston kollegion ja akatemioiden uudet päättäjät ja summataan viime vuoden onnistumisia ja toiveita tulevaan opettaja- ja opiskelijakyselyjen tuloksien valossa. Luodessamme uutta on vanhaa aina samalla arvioitava uudelleen.

Luettavanasi oleva Äänenkuljettajan numero on toistaiseksi viimeinen

Viestintä on yhdessä johtoryhmän kanssa pohtinut Äänenkuljettajan muotoa ja tulevaisuutta osana Taideyliopistoa. Tämä luettavanasi oleva numero on toistaiseksi viimeinen, ja sen jälkeen lehti poistuu tuumaustauolle. Saat syksyllä luettavaksesi paitsi Taideyliopiston sisäisen 13Taide-lehden myös upouuden sidosryhmälehden, jonka ensimmäinen numero jaetaan Taideyliopiston yhteisissä avajaisissa 2. syyskuuta. Syksyllä teemme Älkkärin sijasta viikoittaisesta sähköisestä uutiskirjeestä myös paperisia printtejä jakoon – toivottavasti nämä tavoittavat entistä laajemman joukon sibalaisia!

Vaiherikkaan talven jälkeen ajatukset kääntyvät jo kesään ja lomaan. Onkin hyvä irtautua talven aherruksesta hetkeksi!

Käytät kesäsi sitten mestarikursseilla opiskellen, festivaaleilla keikkaillen, mökillä lomaillen tai matkaillen – toivon, että se lataa akkusi tehokkaasti uutta lukukautta varten!

Kiitos kaikille kuluneesta lukuvuodesta!

Rentouttavaa kesälomaa toivottaen, Tuomas

3

soolo

Minni ja Miho ”hiipivän lohikäärmeen” parissa Värikäs kimono tervehtii kamun luokan ovelta kuin kesäinen kukkaketo. Kotoa - ”hiipivän lohikäärmeen” mukaan mallinsa saanutta Japanin kansallissoitinta ei luokassa vielä näy, sen kokoaminen veisi oman aikansa, mutta Japanin kulttuurisuurlähettiläs, koto-mestari Miho Yamahi sekä koton tarinan Suomen musiikinkentälle esitelly Minni Ilmonen valmistautuvat yhtä kaikki hartaasti kertomaan soittimen tarinaa.

Toukokuisella mestarikurssilla sibalaiset pääsivät tutustumaan kotoon mestarikurssilla, jolla Yamaji ja Ilmonen opettivat. Kurssi oli osa ”Kahdella kotolla” -kiertuetta, johon kuului sekä konsertteja että työpajoja ja mestarikurssi parillekymmenelle kiinnostuneelle sibalaiselle.Yamajin lämpöinen suhde kotimaansa kansallissoittimeen juontaa juurensa naisen ensimmäisiin elinvuosiin.

- Koto aina ollut osa elämääni ja olen soittanut sitä pienestä tytöstä - olen tietyllä lailla ”naimisissa” koton kanssa, naureskelee Yamaji, joka aloitti soittamisen kaksivuotiaana äitinsä kanssa.

Koto ja suomalainen kantele ovat mielenkiintoinen pari, josta löytyy jos paljon samaa niin myös eroja. Sibelius-Akatemia lahjoittikin Yamajille kotiin viemisiksi minkäs muun kuin viisikielisen kanteleen!

- Olen kyllä kuullut kanteleen soittoa. Kansallissoittimillamme on samankaltainen historia, mutta niiden ääni ja soittotekniikka ovat toki aivan erilaiset, vertailee japanitar.

Perinteistä nykypäivään

Koto on alun perin ollut uskonnollinen soitin, jota Yamajin mukaan nykyään soitetaan juhlatilaisuuksissa, uskonnollisissa seremonioissa ja konserteissa. Soittimella on yli 1000-vuotinen historia. Sitä ei opiskella Japanissa kovin laajasti, mutta nuoret taiteilijat ovat löytämässä sen uudelleen ja tekevät sille länsivaikutteista musiikkia. Maansa kulttuurilähetiläänä Yamaji on hiukan huolissaan instrumentin historian säilymisestä, ja siksi hän soittaa joka konsertissa myös vähintään yhden perinteisen kappaleen kotolla.

- Koton soitossa äänen laatu on hyvin tärkeä, ei niinkään ”action”. Instrumentin sointi on herkkä, syvä, meditatiivinenkin, kuin rukous. Ennen aikaan sen avulla otettiinkin yhteys jumaliin, nykyään sillä soitettava musiikki ja soittimen merkitys on erilainen, kertoo Yamaji.

Mestarikurssin jälkeen Yamaji toivoo, että opiskelijat hahmottaisivat konkreettisella tavalla eroja länsimaisen ja itäisen musiikkityylien välillä Japanissa opiskellut Ilmonen muistelee ensikohtaamistaan koton kanssa lämmöllä.

- Soitin laitettiin eteeni ja se oli niin eksoottinen ja kaunis! Pääsin soittamaan ”hiipivää lohikäärmettä”, olihan se hienoa! Kotoa soittaessa menneisyys ja nykyaika ovat kiehtovasti läsnä yhtä aikaa. Suomessa ei koton opettajia ole juuri ollut, joten itselleni keino jatkaa instrumentin soittamista oli ryhtyä itse säveltämään sille musiikkia.

4

5

Oppia ikä kaikki

Palautteella yhteinen arki paremmaksi

Lukuvuoden loppuun on syytä summata sitä, mitä mieltä Sibelius-Akatemian opiskelijat ja opettajat ovat olleet talon toiminnasta; miten arkipäivän opiskeluja on tuettu ja missä on parantamisen varaa.

Vuosittainen opettaja- ja opiskelijakysely on jälleen saatu summatuksi ja päätökseen. Kysely lähetettiin 1579 opiskelijalle, joista 89 vastasi ja 544 opettajalle, joista 70 vastasi. Muutamia erittäinkin konkreettisia jatkokehityksen silmuja jälleen saatiin ja paljon aiempien kyselyjen perusteella on jo myös tehty. Tähän noukimme joitakin toivon mukaan myös sinun arjessasi näkyviä pieniä muutoksia ja kehityskohteita, joiden suhteen kannattaa pysyä kuulolla! Ensi vuonna taas!

OPINTOPALVELUT • Tiedon saanti yksittäisistä ja harvemmin järjestettävistä opintojaksoista vaikeaa • Uraneuvonta puuttuu • Tietoa toivotaan helpommin löytyvän HOPS-prosessista, opettajatutoreista, henkilökohtaisesta opetuksesta, opetusjärjestelyistä • Toivotaan periodimaista opetusta, lukukausien keskelle taukoviikkoa sekä opetuksen jatkumista toukokuun loppuun • apurahoista tiedottaminen on ollut puutteellista Jatkossa osastojen opintopalveluissa • ehdotetaan järjestettäväksi 1–2 kertaa vuodessa kaikille avoimia apurahainfoja tai apurahaklinikoita (henk.koht. ohjaus opiskelijalle (mm. parhaat apurahainfolähteet, hyvän apurahahakemuksen perusperiaatteet sekä mahdollinen vaihtuva teema).

TOIMITILAT • M-talon siivoukseen on pyritty tekemään parannuksia mm. siirtymällä päiväsiivoukseen ja lisäämällä käsipyyheautomaatteja ja roskakoreja vessoihin.

• M-talolla soitinvarasto on otettu käyttöön ja soitinkaappien määrää on lisätty • Vinkki: toimitiloihin liittyvissä ongelmatilanteissa ja kysymyksissä palvelee infopisteiden lisäksi myös tiladesk@siba.fi Jatkossa...

• toimitipalavelut pyrkii löytämään ratkaisun M-talon asiakaspalvelun parantamiseen • harjoitteluvarausten säännöt ja niiden vaikutukset eri käyttäjäryhmille on tehtävä vielä läpinäkyvämmiksi, jotta kokonaisuus ja tasapuolisuus on helpommin hahmotettavissa.

• Varausjärjestelmään tarvitaankäyttäjäryhmäkohtaiset ohjeet. Ohjeiden sijainti mm. Intron sivuilla huomioidaan aikaisempaa paremmin.

• Selvitetään, miten toimitilapalvelut löytää Intro-sivuilta hakutoiminnalla paremmin • Tiedottaa aikaisempaa laajemmin ja säännöllisesti Sandelsin harjoitustiloista

VIESTINTÄPALVELUT •

6

Viikkotiedotteen muotoa muutettiin syksyllä 2012 luettavammaksi ja visuaalisemmaksi. Elokuusta alkaen on tuotettu myös paperinen versio jaettavaksi opettajienhuoneessa

ajassa

HENKILÖSTÖPALVELUT

STUDIO- JA AV-PALVELUT • M-talon av-laitteiden käyttöohjeet on tehty ja viety luokkiin • Yhtyeluokkien tekniikan käyttökoulutusta on järjestetty syksyllä 2012. Mukan ja Kamun kanssa on sovittu, että näin toimitaan myös jatkossa.

• Tilojen AV-laitepuutteet on kartoitettu ja tilat varustetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan kiinteillä laitteilla

Yhtenä tärkeänä kehittämiskohteena henkilöstöpalvelujen kohdalla Lautakuntapalkkiot maksetaan viiveellä Opettajat olivat kokeneet, että henkilöstöpalveluiden kohdalla lautakuntapalkkioiden maksut ovat olleet yksi tärkeä kehittämiskohde; ne maksetaan viiveellä. Selvitimme ketjua yhdessä talouspalvelusihteeri Kaija Raatikaisen kanssa.

Jatkossa...

• selvitetään vielä videovaunujen ja televisioiden tekninen laatun ja mm. hankitaan puuttuvat kaukosäätimet • tuodaan esiin näkyvämmin Musiikkitalon opetusluokkien AV-laitteiden käyttöohjeet ja laminoi kadonneiden ohjeiden tilalle uudet • järjestetään AV-laitekoulutuksen erikseen kapellimestariluokan henkilökunnalle ja opiskelijoille syyskauden 2013 alussa • selvitetään dokumenttikameratarpeet esim. musiikin teorian aineryhmän opetusluokissa

- Lautakuntapalkkioiden maksuissa avainasemassa ovat lautakuntien puheenjohtajat. Meidän on varmasti ohjeistettava heitä ja myös opintohallinnon suunnittelijoita nykyistä paremmin siihen, miten esimerkiksi palkkionmaksumääräys kannattaa täyttää jotta ketju etenee mahdollisimman sujuvasti, Raatikainen tuumaa.

Muutaman pienen vinkin voi jo nyt antaa, jotta jokainen lautakunnan jäsen saisi palkkansa ajoissa; lautakuntien Sibelius-Akatemian ulkopuoliset jäsenet kannattaa ohjeistaa muun muassa toimittamaan verokortit ajoissa - etenkin, jos he ovat ulkomaalaisia. Tehdyt työtunnit kannattaa ilmoittaa selkeästi ja tarkalleen. Mitä enemmän selviteltävää ilmoittamislomakkeisiin jää, sitä suurempi riski on että palkan maksu viivästyy.

KONSERTTIEN TUOTTAMINEN JA MARKKINOINTI • konserttien määrää on jaettu tasaisemmin tuottajien kesken.

• Soiva Akatemia –sarjan profiilia on vahvistettu ja aineryhmien oman taiteellisen toiminnan ja matineoiden palveluprosessia on kehitetty • laadittiin konserttimarkkinoinnin suunnitelma yhteistyössä tuottajatiimin ja osastojen kanssa ja kuvattu konserttimarkkinoinnin prosessi; tavoitteena järkeistää konserttimarkkinoinnin käytännöt ja tehdä ne läpinäkyviksi • konserttimarkkinoinnin periaatteet, priorisointi ja käytössä olevat kanavat on esitelty kaikille Intron ”Konserttimarkkinointi, tuottajat”- ja ”Konserttimarkkinointi, muut” -sivuilla

Opettajat kokivat haasteita myös töidensä aikataulutuksessa; kun vahvistetut tuntisuunnitelmat valmistuvat viiveellä, myös opetuksen aloitus viivästyy. Tuntisuunnitelmien aikaistamiseksi tehdään jo toimenpiteitä; opetuksen suunnittelua, KTA:n, opiskelijoiden ilmoittautumisen aikatauluja aikaistetaan.

Palautteet ja niiden yhteenvedot löytyvät kokonaisuudessaan Introsta osoitteesta intro.siba.fi/laadunhallinta/ilmoitustaulu/

7

koettua

Tapahtumien ympäristökysymykset herättivät mielenkiintoa Musiikkitalon auditoriossa oli mahdollista aloittaa vapun jälkeinen elämä 2.5.2013 perehtymällä tapahtumien ajankohtaisiin ympäristökysymyksiin Euroopassa. Sibelius-Akatemian täydennyskoulutuksen koordinoiman JOHDE-hanke järjesti Tapahtumien ympäristöasioiden hyvät käytännöt -seminaarin, jossa puhui oli kuusi eurooppalaista asiantuntijaa.

Puheenjohtajana toiminut Holger Jan Schmidt on toiminut pitkään festivaalipromoottorina, mutta on nyttemmin erikoistunut tapahtumien ympäristöasioihin. Hän on perustanut Bonnissa Saksassa järjestettävän GreenEvents Europe -konfrenssin ja on keskeisiä toimijoita GO (Green operations) Groupissa, joka on toimintamalliltaan yhteistyöverkosto ja ajatushautomo.

Schmidt avasi seminaarin kertomalla Go Groupin toiminnasta sekä aloitteista ja kampanjoista, joissa se on aktiivinen. Lisäksi ensimmäisenä laajempana aiheena oli kommunikaatio. Holger korosti. että jotta ihmisten toimintatavoissa saadaan aikaan muutos, viestintä on keskeistä ja ajattelutapa pitää videä läpi koko oman organisaation. Bucks New Universityn Theresa Moore jatkoi samasta aihepiiristä ja esitteli tutkimuksia yleisön ympäristöasenteiden muutoksesta.

Martijn Hulshof hollantilaisesta tapahtumien liikenneratkaisuja suunnittelevasta Glevmo-yrityksestä kertoi isojen yleisötapahtumien liikennejärjestelyjen järjestämisen haasteista turvallisuuden sekä ympäristökysymysten kannalta. Drummond Gilbert kertoi saaneensa herätyksen viime taantuman aikaan Lontoossa; ruuhkien pitkät autojonot saivat hänet perustamaan palvelun, jonka kautta kimppakyytien järjestäminen onnistuu helposti ja vaivattomasti. Nykyään hänen firmansa tekee yhteistyötä useiden festivaalien kanssa.

Emilia Mikkola esitteli Helsingin Flow:n kunnianhimoisia toimia hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Tapahtuman ehdoton tapa tehdä ratkaisuja ensisijaisesti taiteellisesta näkökulmasta oli erityisen haastavaa. Hollannin suurimman ja kuuluisimman elektromusiikin tapahtuman järjestävän ID&T -yhtiön Carlijn Lindemuller esitteli, miten yksipäiväisen Mysteryland-festivaalin ym8

päristöohjelma oli toteutettu. Hänen näyttämänsä lyhytfilmit havainnollistivat, kuinka heidän viestinsä oli muuttunut tukemaan toimintatapojen muutosta.

Taidealan täydennyskoulutus lyöttäytyi yhteen haarukoidakseen tulevaisuuden osaamistarpeita

Aalto-yliopiston, Taideyliopiston ja Lapin yliopiston täydennyskoulutukset kartoittivat yhteistyössä taiteen alalla tarvittavaa erityisosaamista. Toukokuussa päättynyt Taidealojen erityispätevyyspaletti –hanke vastasi osaltaan Opetus- ja kulttuuriministeriön toiveeseen lähteä kehittämään työelämälähtöistä tutkinnon jälkeisten erikoistumisopintojen mallia.

- Kävi selvästi ilmi, että taiteenalakohtaisia erikoistumisopintojakin jatkossa tarvitaan. Tässä hankkeessa keskityimme niihin osa-alueisiin, jotka ovat taidealoille yhteisiä ja voisivat luoda taiteilijoille uusia työllistymismahdollisuuksia oman toimialan rajojen yli, kertoo projektipäällikkö Mia Seppälä Sibelius-Akatemian täydennyskoulutuksesta.

Hankkeessa nousi esille selväs- Ammattilaiset kaipaati neljä osa-aluetta, joissa kaivataan vat lisäosaamista erikoistumisopintoja. Ammattilaiset siinä, miten luovat kaipaavat lisäosaamista siinä, miten taiteenalat voisivat luovat taiteenalat voisivat osaami- osaamisellaan hyösellaan hyödyntää muita toimialoja dyntää muita toimija uudistaa niitä. Lisätietoa ja -osaa- aloja ja uudistaa niitä mista kaivataan myös taidealan välittäjäportaiden toiminnasta, taidealojen johtamisesta ja yleisötyöstä.

Taidealojen erityispätevyyspaletti –hanke oli laajuudessaan ainutkertainen. Kartoitusta tehtiin jo olemassa olevien selvitysten pohjalta. Lisäksi ammattilaisille järjestettiin kuusi keskustelutilaisuutta, joissa keskusteltiin tulevaisuuden osaamistarpeista. Teemoitetut tilaisuudet järjestettiin loppusyksystä ja alkukeväästä 2010-2011 ja ne loivat hyvän alustan paitsi keskustelulle, myös ammattilaisten väliseen verkostoitumiseen. Tämän lisäksi haastateltiin kolmeatoista taiteilijaa ja toteutettiin verkkokysely, johon vastasi yli 600 taidealan ammattilaista.

vaihtoehtoja festariruokailuun

Tapahtumaruokailusta oli puhumassa englantilaisen Sustain-organisaation Theresa Douthwright. Sustain on jo ennättänyt julkaista kaksi tapahtumaruokailuopasta, jotka ovat sähköisesti saatavina pdf-muotoisina. Yleisö osallistui vilkkaasti keskusteluun, ja Suomessa ongelmaksi nähtiin vaihtoehtojen puute tapahtumaruokailua tekevien yritysten kentässä. Tapahtumaruokailusta käytännön tasolla oli puhumassa ruotsalaisen Luger-ohjelmatoimiston Niklas Lundell.

Heidän järjestämänsä Way Out of West –festivaali oli vuosi sitten tehnyt radikaalin ratkaisun ja kaikki festivaalilla tarjottava ruoka on nykyään kasvisruokaa. Eläväisessä esityksessä ilmeni, että suurinta muutosvastarintaa tuli omalta väliaikaisorganisaatiolta ja yleisö oli ottanut muutoksen pääsääntöisesti hyvin vastaan.

Schmidt summasi tiiviin seminaaripäivän antia kertomalla, kuinka hyväksi havaitut toimintamallit (best practises) ja tiedon levittäminen onnistuneista uudistuksista on tärkeää. Jokainen tapahtumajärjestäjä pohtii samoja asioita ja vertaisoppiminen on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi lisätä osaamista näissä asioissa.

Teksti: suunnittelija Juha Koivisto, SibeliusAkatemian täydennyskoulutus, Seinäjoki

Holger Jan Schmidt

9

Words from the visitor asako hirabayashi

A small-handed musician by a swift gear instrument Assi Karttunen asked for one of my pieces to be performed in a concert. One thing led to another and while I had a little free time while concerting in Europe, I ended up looking for Finland in my map - and found myself giving a master class for enthusiastic Siba students.

I was a composition major in Japan at first, and we listened to a concert by a visiting japanese harpsichordist from the USA. At that time, there were very few harpsichords in Japan - some in the museums maybe - and I had never even heard it before and it was fantastic! one of the facts that appealed to me in it was that I have a small hand. I was a pianist and coudn’t compete with the ”big boys”. When I looked at the harpsichord, the keys seemed more appropriate for my hands and that’s how I found it! Still, as a pianist I played all the romantic repertoire and I kind of miss it playing the harpsichord.

To me harpsichord is like a swift gear car compared to an automatic geared grand piano. I also didn’t compose for 15 years but now I compose romantic music for the harpsichord. My Japanese heritage is also heard in my music; the sound of the harpsichord to me is a little bit similar to koto. Also the japanese sakuhachi is close to recorder, so I feel that the western early music instruments are somehow familiar to me.

What I would like the students to learn? Everybody is so concentrated on style - what is the correct way to play for example baroque music on the harpsichord. For me, that’s not the most important thing in making music. It is like we found a 300 years old cook book - would you cook by the same recipe? No, you improvise and adapt, and recepies are not what we eat. Also in music we are now different: we know Hindemith, jazz and rock. We cannot just mimic what has been in the history.

The most challenging thing in composing for harpsichord is not to have enough keys. Also the sound is so straight - you don’t have pedals to hold the sounds. I actually had help while doing one recording; I asked one of the sound engineers to hold a key down to sustain the sound long enough.

I always try to do something for the audience. The music is mine, but if I cannot connect with the audience, it’s not worth it for me.

10

It is like we found a 300 years old cook book would you cook by the same recipe?

Opintoasioita

Maistuuhan YOpala?

Suomalaissa yliopistoissa toteutetaan toukokuussa 2013 ensimmäisen kerran valtakunnallinen opiskelijapalautekysely YOPALA. Kyselyssä selvitetään kandidaatintutkinnon suorittaneiden (tai noin kolme vuotta opiskelleiden) tyytyväisyyttä yliopistoonsa ja kokemuksia opintojen sujumisesta. Kysely perustuu ajatukseen, että opinnoissa menestymiseen vaikuttaa itse opiskelun lisäksi useita sosiaalisia ja yhteisöllisiä tekijöitä. Vastauslinkillä varustettu kutsu kyselyyn on jo lähetetty sähköpostitse ja vastausaikaa on 31.5.2013 saakka.

Palaute muuttuu rahaksi

Suunnitteilla on, että opiskelijoiden antamasi palaute heijastuu yliopistojen rahoitukseen 2015 alkaen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) suunnittelee, että vuodesta 2015 lähtien noin 3% yliopistoille jaettavasta perusrahoituksesta osoitettaisiin tämän opiskelijapalautteen perusteella. Vastauksesi ovat siis tärkeitä! Vastaaminen kestää noin 20 minuuttia.

YOPALA:n toteuttaa korkeakoulutukseen erikoistunut saksalainen CHE Consult GmbH. YOPALA:n yhteyshenkilö CHE:llä on Hannah Leichsenring (hannah.leichsenring@che-consult.de).

Kansainvälisen palveluntarjoajan toteuttamana palautekysely antaa myös mahdollisuuksia suomalaisten yliopistojen eurooppalaiseen vertailuun. Opiskelijapalautteen yhdenmukainen kerääminen kaikista yliopistoista vastaa osaltaan opiskelijajärjestöjen toiveeseen valtakunnallisesta palautemenettelystä, jolla voidaan ohjata yliopistoja investoimaan koulutuksen laatuun. Kysely toteutetaan kaikissa yliopistoissa kahdesti vuodessa.

Lukuvuosiaikataulu 2013-2014 Pikkulinnut lauloivat, että kesän jälkeen tulee syksy ja taas uusi lukukausi. Tulevan lukuvuoden aikataulu on nyt laadittu - nappaapa talteen ja pistä ylös jotta pysyt menossa mukana! Lukuvuosiilmoittautuminen noudattaa TaiY:n yhteistä aikataulua - ilmoittautuminen syyslukukaudelle 2013 päättyy 2.9.2013! Yleiset tenttipäivät syksylle ja keväälle on myös jo ilmoitettu - tarkista tiedot Introsta.

Syyslukukausi 1.8.-31.12.2013 Kevätlukukausi 1.1.-31.7.2014 • • • •

Avoin yliopisto • Syyslukukauden 2013 opintoihin ilmoittaudutaan 5.8. -23.8.2013. Tasokokeita tms. edellyttävien opintojaksojen osalta ilmoittautuminen päättyy jo 16.8.2013.

Lukuvuoden avajaiset ma 2.9.2013.

Joululoma 21.12.2013-6.1.2014 Pääsiäisloma 17. - 24.4.2014.

Luokkavaraukset eivät ole voimassa joululoman eivätkä pääsiäisloman aikana.

Kansainvälisen vaihto-opiskelun hakuajat • Hakuaika vaihtoon lukuvuodelle 2014-2015 2.12.2013 - 31.1.2014

Klassisen musiikin osasto • Teoria-aineiden intensiiviperiodi • 3.-6.9.2013, • Ryhmäopetus 9.9.-20.12.2013

Todistustenjakopäivät (viimeinen todistuksenhakupäivä), syyslukukausi 2013 • ma 30.9. (2.9.)

• to 3 1.10. (3.10.)

• pe 29.11. (1.11.)

• ke 18.12. (20.11.) Publiikki Helsingissä

Musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osasto • Ryhmäopetus 3.9.-20.12.2013 11

Ylioppilaskunta Annika kempe

Mentäiskö kahville?

Aloitin opiskeluni Sibelius-Akatemiassa kolme vuotta sitten. Talo on sama ja samat parrat ovat opettajiani edelleen. Muuttunut on kuitenkin paljon. Minä itse, eniten, enimmäkseen parempaan. En koskaan valmistunut Sibelius-Akatemiasta, vaan siirryin Taideyliopistoon. Koukutuin ylioppilaskuntaan ja ensimmäisen vuoden Pitskun tunnit ovat enää kaikuja Musiikkitalon lasiseinillä. Riippumatta siitä, missä vaiheessa opiskeluni ovat tai ovat olleet, yksi asia on varmaa: jonkin aikaa elää pelkästään mahtavan tulkinnan tuomalla euforialla tai penkin alle menneen suorituksen ketutuksella, mutta lopulta tarvitaan ruokaa.

Kolme vuotta sitten T-talon kuppila oli auki viiteen asti iltaisin ja lauantaisinkin sai ruokaa. Hitaasti mutta varmasti opintopisteeni ovat lisääntyneet ja kuppilan aukiolo supistunut. Lauantaiaukiolosta on jo pitkään voinut ainoastaan haaveilla ja kännykässä pitää olla muistutus jos aikoo ehtiä lounaalle yleensä.

Sen paremmin R-, M- kuin T-taloakaan ei ole rakennettu erityisen yhteisöystäHitaasti mutta välliseksi. Tilaa hengailuun ja olemiseen on tietysissä nurkissa, toisin kuin vaikkapa Teatterikorkeakoululla, jossa joka kerroksessa on paljon yhteistä tilaa. Erityisesti tävarmasti opintomän takia kuppila on talolle tärkeä paikka. Sen lisäksi että sieltä saa ruumiin ravinpisteeni ovat toa, siellä voi tavat ihmisiä, pitää taukoa, keskustella. Palvelu on aina ystävällistä eikä mikään piristä huonoa treenipäivää tai kiireistä lounasta niinkuin Pirkko, kyllähän te lisääntyneet ja sen tiedätte. kuppilan aukiolo Varsinkin Musiikkitalon ravintolan tulon jälkeen T-talon kuppilan kannattavuus supistunut. on ollut koko ajan laskussa. Tietenkään ravintolaa ei kannata pitää auki pelkästään siksi, että juuri minä haluaisin kahvia vielä viideltä iltapäivällä, jos muita kävijöitä ei ole. Uskoisin kuitenkin, että muitakin on; paljon opetusta tapahtuu klo 15 jälkeen, kaikesta harjoittelusta nyt puhumattakaan. Aukioloaikojen supistaminen kuitenkin johtaa kierteeseen, jossa helposti ajattelee että eihän se kuppila kuitenkaan auki ole, joten menen jonnekin muualle, esimerkiksi Musiikkitaloon.

Tämä taas johtaa aukioloaikojen supistamiseen edelleen. Tähän ei ole muuta lääkettä kuin se, että alamme käyttää kuppilaa enemmän. Jokainen euro, jonka opiskelija ravintolaan kantaa, on avuksi.

Tulevaan Nervanderinkadun taloon on ollut vaikeuksia edes löytää ravintoloitsijaa, koska R- ja Ttaloissa kannattavuus on ollut menossa alaspäin. Mielestäni kaikille taloille on kuitenkin saatava samat edellytykset: laadukkaat tilat musiikin tekemiseen ja sen lisäksi hyvät mahdollisuudet muuhun hyvinvointiin. Kuppila on keidas talossa, keidas päivässä. Kuinka monesti onkaan harjoitteluinspiraatiota haettu kahvikupillisen äärellä alakerrassa! Toivon siis, että voisimme kaikki yhdessä toiminnallamme kannustaa kuppilan säilymistä ja ehkäpä paluuta laajempiin aukioloihin. Toivon myös, että remonttien jälkeen R- ja N-taloilla on saatavilla laajat, laadukkaat ravintolapalvelut. Yksi vaihtoehto on ottaa mallia Kuvataideakatemiasta; pienikin yritys pystyy pyörittämään yhden talon lounasta mainiosti, ja palaute on aina varauksetta positiivista.

12

Kalenterimerkintöjä

25.5.

9.6.

14.6.

Susanne Kujalan tohtorintutkinnon tarkastustilaisuus klo 12:00 Organo-sali Taiteellinen opin- ja taidonnäyte: Urut – uuden musiikin instrumenttina Kirjallinen työ: Käsikirja uruista säveltäjille

Taidekoti Kirpilän liedkonsertti klo 16 Meeri Pulakka, sopraano ja Jenni Ljung, piano

Grigori Sokolov, piano klo 19:00, Musiikkitalon konserttisali

Muista elokuussa: ”Kesän nuoret taiteilijat” -konserttisarja (konsertit To 1.8.2013, 5.8., 15.8. , 21.8. ja 29.9.) ja Siban sinfis Helsingin juhlaviikoilla 25.8.2013!

Kuva: Veikko Kähkönen

14

15

UUTISIA TAIDEYLIOPISTOSTA Vapaan taiteen tilassa tapahtuu kesälläkin

Taideyliopiston opiskelijoiden yhteinen temmellyskenttä Vapaan taiteen tila houkuttelee myös kesällä. Tilan ensimmäisiä yhteisiä kevätjuhlia vietetään 7.6.2013, ohjelmassa Peer-toPeer kokoontuminen ja Swapping The Practices – dokumentti. Kesäkuussa järjestetään myös Köötte-iltamat ja Sunnuntaituvan avoimet ovet.Heinäkuussa nähdään muun muassa runoteos, performanssi, installaatio ”Päätön nainen”. Vapaan taiteen tilan tuleva ohjelmahan löytyy osoitteesta www.vapaantaiteentila.fi/ Taideyliopiston ensimmäiset vaalit käyty

Taideyliopiston ensimmäiset yliopistokollegion ja akatemioiden johtokuntien vaalit pidettiin 14.– 16.5. Yliopistokollegioon valittiin 18 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenistä kuusi edustaa professoreita, kuusi muuta opetus‐ ja tutkimushenkilöstöä sekä muuta henkilöstöä ja kuusi opiskelijoita. Professori- ja keskiryhmässä on 1−3 jäsentä jokaisesta akatemiasta.

Jokaiseen akatemiaan valittiin johtokunta, johon kuuluu yhdeksän jäsentä. Heistä kolme edustaa professoreita, kolme muuta opetus‐ ja tutkimushenkilöstöä sekä muuta henkilöstöä ja kolme opiskelijoita. Puheenjohtajana toimii dekaani.

Akatemioiden johtokuntien vaaleihin ilmoittautui professoriryhmässä saman verran ehdokkaita

kuin professorijäseniä valitaan johtokuntiin, joten ilmoittautuneet valittiin ilman vaaleja.

Ylioppilaskunta valitsi yliopistokollegioon ja akatemioiden johtokuntiin opiskelijaedustajat.

Alla yliopistokollegion ja Sibelius-Akatemian johtokunnan valituksi tulleet jäsenet ja varajäsenet, voit lukea ja katsoa äänimäärän ja muut tiedot introsta.

Yliopistokollegio Professorit 1. Vesa Kurkela (SibA), varajäsen Peter Peitsalo (SibA) 2. Esa Kirkkopelto (TeaK), varajäsen Villu Jaanisoo (KuvA) 3. Juhani Lagerspetz (SibA), varajäsen Veli-Matti Puumala (SibA) 4. Anne Sivuoja-Kauppala (SibA), varajäsen Heikki Uimonen (SibA) 5. Riikka Stewen (KuvA), varajäsen Päivikki Kallio (KuvA) 6. Markku Uimonen (TeaK), varajäsen Dick Idman (TeaK) Muu opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö 1. Päivi Arjas (SibA), varajäsen Max Tabell (SibA) 2. Laura Jännes (TeaK), varajäsen Jukka Ruotsalainen (TeaK) 3. Kristina Paavela (Kuva), varajäsen Sami Kustila (KuvA) 4. Hilkka Suominen (SibA), varajäsen Tuovi Martinsen (SibA) 3

5. Mika Virkkala (SibA), varajäsen Jarmo Eerikäinen (SibA) 6. Kaj Wager (TeaK), varajäsen Annika Fredriksson (TeaK) Opiskelijat 1. Mikko Haapoja (SibA), varajäsen Tiia Mustonen (SibA) 2. Saara Hannus (KuvA), varajäsen Iiris Kaarlehto (KuvA) 3. Ilpo Heikkinen (TeaK), varajäsen Piia Peltola (TeaK) 4. Milla Martikainen (TeaK), varajäsen Lauri Mattila (TeaK) 5. Juha Rouhikoski (KuvA), varajäsen Titta Aaltonen (KuvA) 6. Niilo Tarnanen (SibA), varajäsen Riikka Pellinen (SibA) Sibelius-Akatemian johtokunta Professorit 1. Markus Lehtinen 2. Veijo Murtomäki 3. Hannu Saha Muu opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö 1. Matti Jordman 2. Timo Kiiskinen 3. Tuire Kuusi Opiskelijat 1. Mikko Haapoja 2. Jonas Rannila 3. Niilo Tarnanen

RISTEYS

mÄÄRÄNPÄÄ.