Page 1

Helvi Hakulinen-Sipilä


Helvi Hakulinen-Sipilä on laatinut tämän historiikkitekstin SI Helsinki klubin 25-vuotisjuhlaan Hotelli Vaakunassa 12.5.1977.

Helsingin Soroptimistiklubin 25-vuotishistoriikki

Suunniteltaessa nykyisen toimikauden alussa lähestyvän 25-vuotispäivän ohjelmaa lupauduin selostamaan soroptimismin tulo- ja alkuvaiheita Suomessa, koska nuoremmat, järjestöömme myöhemmin liittyneet tuskin niistä ovat kuulleetkaan. Tämän lisäksi katson aiheelliseksi selostaa kuluneen 25-vuotistaipaleen tapahtumia, tietysti vain pääpiirteissään. Laatimaani viisivuotishistoriikkia lukuun ottamatta yhtenäistä esitystä seuraavalta 20-vuotistoimintakaudelta ei ole pidetty, ainakaan en sellaisesta ole löytänyt mainintaa lukemistani pöytäkirjoista. Lokakuun 20. päivänä 1951 olin kutsunut luokseni Runeberginkatu 46 seuraavat henkilöt: Elli Korpisen, Soile Järvelä-Kaireniuksen, Helmi Palménin, Aino Suvirannan ja Leila Vaherin. Se oli tulevan Helsingin soroptimistiklubin alkusolu ja ensimmäinen kokoontuminen. Tilaisuudessa piti omasta aloitteestaan pöytäkirjaa Elli Korpinen, jolle kaikkein ensimmäiseksi olin kertonut sen vähän minkä tiesin soroptimismista. Omat muistiinpanoni pitävät yhtä häneltä tämän vuoden alussa saamieni pöytäkirjamerkintöjen kanssa, jotka luovutan klubin arkistoon. Aino Suvirantaan olin ottanut yhteyttä, koska tiesin hänen vierailleen Lontoon soroptimistiklubissa. Toinen, edelleen epävirallinen kokous oli Leila Vaherin luona Erottajalla saman lokakuun 29. pnä. 1.

Edellä mainittujen lisäksi olivat nyt mukana Anja Bardy, Aino Elenius-Urbano, Elina Rosenblad, Päivikki Tulenheimo-Sohlberg, Elsi Borg, Salme Wiherheimo sekä Margit Borg-Sundman, johon palaan vielä myöhemmin. Hän sanoi olevansa läsnä ”vain kätilönä synnytyksessä”, koska hän politiikassa aktiivisesti mukana olevana ei voinut meihin liittyä. Näitä kahta tilaisuutta edeltää kuitenkin suhteellisen pitkä valmisteleva kausi. Sen selostamiseksi on palattava vuoteen 1948, syyskuun 20. Päivään, jolloin vieraskirjamerkintöjen mukaan silloisen asuintoverini prof. Irma Rantavaara († 21/VI 1979) oli kutsunut luoksemme muutamia vieraita. Päävieraina heidän joukossaan olivat kööpenhaminalaisen kustannusliikkeen Nordisk sprog og kulturförlagin johtaja Arthur Jensen, monien kielten taitaja ja niiden opetusmenetelmistä kiinnostunut filologian harrastaja, joka mm. kykeni ymmärtämään suomenkielistäkin filologista tekstiä. Hän oli tullut Suomeen tehdäkseen tunnetuksi kehittämäänsä eri kielten opetukseen tarkoitettua Nature Methodia, Luonnonmenetelmää. Sitä puoltavat lausuntonsa englannin kieleen soveltuvaksi olivat antaneet professori Irma Rantavaara ja Ole Reuter osallistuttuaan ainoina suomalaisina Pohjoismaiseen Filologikongressiin Tukholmassa Arthur Jensenin kutsumina. Meneillään oleva vierailu tähtäsi kurssin mahdolliseen käyttöön Suomen Yleisradiossa, jossa tiedettiin prof. Reuterin ja oma toimintani englannin kielen opettajina. Voimme sanoa, että soroptimismi tuli Suomeen Nature Methodin kylkiäisenä johtaja Jensenin tyttären rouva Thurid eli Bebs Griésen välityksellä, joka myös oli läsnä mainitsemillani kutsuilla. Hän oli Kööpenhaminan soroptimistiklubin jäsen ja häneltä ensimmäisen kerran kuulin sanan soroptimisti. Tällöin kävi selville, että hän toimi Clara Hammerichin sanansaattajana tunnustellen klubin perustamismahdollisuutta pääkaupunkiimme. Clara ei tällöin vielä ollut Euroopan Federaation presidentti, mutta toimi innokkaasti Laajentamiskomiteassa. Ilman tarmonpesä Claraa sana soroptimisti olisi ainakin minulle jäänyt pelkäksi sanaksi.


Kun Luonnonmenetelmä oli hyväksytty otettavaksi käyttöön radio-opetuksessa sain syksyllä 1949 kutsun Kööpenhaminan pohjoismaiseen filologikongressiin ja samalla tilaisuuden kuunnella tämän metodin mukaista opetusta muutamissa kööpenhaminalaisissa kouluissa. Toinen kutsun saanut oli kouluradiopäällikkö Helmi Palmén. Tällä matkalla järjestettiin Bebsin toimesta tapaamisemme Claran kanssa Helsingörissä, jossa olimme häntä kolmisin vastassa hänen palatessaan Etelä-Ruotsista soroptimistimatkalta. Tuleva Federaation presidentti oli lujasti päättänyt olla päästämättä käsistään tilaisuutta nyt, kun kosketus oli saatu kahteen suomalaiseen. Tästä tapaamisesta sukeutui sitten toista vuotta kestänyt vilkas kirjeenvaihto Claran ja minun välillä. Hellällä väkipakolla vaadittu lupaus edes yrittää saada jotain aikaan osoittautui monestakin syystä vaikeaksi toteuttaa. Itse soroptimistiaatteesta olin kyllä kiinnostunut, varsinkin sen pyrkimyksestä kehittää ystävyyden ja yhteenkuuluvuuden henkeä ja ihmisten keskeistä palvelualttiutta. En ollut mikään yhdistysihminen. Sitä paitsi tuntui kovin vastuulliselta valita täysin tuntemattomien naisten joukosta soroptimistin mitat täyttäviä jäseniksi. Useimmat vähänkään tuntemani naiset olivat joko Zontia tai Lyceum-klubin jäseniä. Hallussani on yhä Claralta saamani kaksi paperiliuskaa, joihin hänen käsialallaan on kirjoitettu seuraavat nimet: Tuomi Elmgren-Heinonen, Hjördis Baumgartner, France Ellegaad-Carlstedt ja Greta-Lisa Jäderholm-Snellman. Toisessa on jonkun amerikkalaisen välityksellä saatu Margit BorgSundmanin lyhyt ansioluettelo. Claran viimeksi mainitulle 29/X 1947 kirjoitettu kirje oli jäänyt vastausta vaille. Kirjeen luovutti sen vastaanottaja kauttani klubin arkistoon. Pidettyämme lokakuussa 1951 hänen kanssaan kahden naisen neuvonpidon Eduskuntatalon ravintolassa saatiin tarvittavaa tuulta purjeisiin. Yhteisvoimin laatimamme luettelon perusteella kokoontui vielä samalla viikolla luokseni jo alussa mainitsemani naisryhmä ja toisen kerran Leilan luona.

Nyt seuraavat tapahtumat nopeasti toinen toisiaan. Ilmoitukseeni asiaintilasta tulee Claralta 2/XI 1951 päivätty pirteä sähke: ”Bebs og jeg kommer på egen reging hurra den 26/XI.” Ennen vieraamme tuloa pidetään 12 jäsenen läsnä ollessa järjestyksessä kolmas kokous Anja Bardyn luona Ratakatu 1:ssä 12/XI. Anjan lisäksi, edelleen Elli Korpisen merkinnän mukaan, olivat läsnä Elsi Borg, Lilli Gunnari, Aino Elenius-Urbano, Helvi HakulinenSipilä, Lempi Hildén, Elli Korpinen, Elina Rosenblad, Aino Suviranta, Päivikki TulenheimoSohlberg, Leila Vaheri ja Salme Wiherheimo. Neljäs kokous on Hildénin kahvilassa Fredrikinkatu 28:ssa 24/XI. Uusina ovat mukana Sirkka Cornér, Riitta Immonen ja Aino-Inkeri Notkola-Lehesmaa. Näissä kokouksissa suunnitellaan tulevan vierailun ohjelmaa ja kootaan kulujen peittämiseksi 100 silloista markkaa kultakin. Viides syyskauden kokous 27. pnä marraskuuta 1951 Päivikin kodissa on klubimme virallinen perustamiskokous, jossa Claran ja Bebsin lisäksi oli 16 jäsentä, seitsemäntoista, Anja oli joutunut matkustamaan Tukholmaan. 2.


Clara selostaa soroptimismia, vähän sääntöjäkin ja muodostetaan hallitus, johon kuuluvat Helvi puheenjohtajana, Helmi sihteerinä, Lilli varainhoitajana sekä muina jäseninä Elsi, Päivikki, Leila ja varajäseninä Lempi ja Elli. Siteeraan Ellin pöytäkirjaa: ”Tunnelma oli leppoisan kotoinen, vaikka koolla oli niinkin paljon melko vieraita ihmisiä. Suurelta osalta ansio siitä kuuluu tietenkin illan ehtoisalle Päivikki-emännälle. Elsi oli laatinut rintaan kiinnitettävät nimikortit, joiden hauskoista piirroksista selvisi kunkin ammatti.” Seuraavan kevätkauden aikana 1952 ennen vihkiäisiä pidetään kolme kokousta, helmikuussa yksi ja kaksi seuraavaa maaliskuussa. Päivikin johdolla tutustutaan sääntöihin, suunnitellaan vihkiäisjuhlaa ja lisäjäsenten valitsemista sekä hankitaan soroptimistimerkit. Ensimmäiset esitelmänpitäjät ovat Lilli (”Jalokivistä”) ja Anja (”Naisten hormoneista ja niiden merkityksestä naisen elämässä.”) 3.

Anja Bardy, gynegologi Elsi Borg, arkkitehti Sirkka Cornér, talousopettaja Aino Elenius-Urbano, oopperalaulajatar Lilli Gunnari, toimitusjohtaja, kello- ja kulta-ala Helvi Hakulinen-Sipilä, englanninkielen opettaja Lempi Hildén, toimitusjohtaja, leipomoala Riitta Immonen, pukusuunnittelija Soile Järvelä-Kairenius, sanomalehtitoimittaja Elli Korpinen, agronomi Aino-Inkeri Notkola-Lehesmaa, näyttelijätär Helmi Palmén, historianopettaja Elina Rosenblad, kosmetologi Aino Suviranta, perheenemäntä Päivikki Tulenheimo-Sohlberg, varatuomari Leila Vaheri, harjoituskoulun johtaja Salme Wiherheimo, lastenpsykiatri


Vuoden 1952 Snellmanin päivänä 12.5.1952 vihkimisjuhlastamme HOK:n kabinetissa alkaa Helsingin Soroptimistiklubin varsinainen toiminta. Läsnä ovat pöytäkirjamerkintöjen mukaan Bardy,Cederstöm, Cornér, Elenius, Gunnari,

Hakulinen-Sipilä, Hildén, Hiltunen (Eila), Immonen, Johansson-Pape, Järvelä-Kairenius, Korpinen, Lidman, Nokela-Lehesmaa, Palmén, Rosenblad, Siukonen (Leena), Suviranta, TulenheimoSohlberg, Vaheri ja Wiherheimo. 4.


Klubin presidentti tervehtii Clara Hammerichia, nyt Euroopan Federaation presidenttiä, musiikkiohjelman jälkeen seuraa pääasia, vieraamme vihkiäispuhe. Lillin klubillemme lahjoittamassa kolmihaaraisessa kynttilänjalassa odottavat sytyttämistä 3 kynttilää

vihkimismenoihin kuuluvana. Vierailuohjelmaan kuuluu vielä seuraavana päivänä lounastilaisuus Lillin luona, käynti Ateneumissa, Kalastajatorpalla ja Radio-orkesterin konsertti.

Helsingin Soroptimistiklubin Vihkiäiset 12.05.1952 HOK:n ravintolassa.

Helmi Palmén, Clara Hammerich, Leila Vaheri, Lilli Gunnari, Helvi Hakulinen-Sipilä. Kynttilät sytytettiin SI:lle, Euroopan federaatiolle ja omalle klubille. Suomen Unioni sai oman kynttilänsä seuraavana vuonna, kun se perustettiin 1953.

5.


Aino Suviranta, Aino Elenius-Urbano, Elli Korpinen, Leena Siukonen, hänen sisarensa säestämässä, Eila Hiltunen.

Aino-Inkeri Notkola, Lisa Johansson-Pape, Päivikki Tulenheimo-Sohlberg, Riitta Immonen, Sirkka Corner, Soile Järvelä-Cairenius.

6.


Vuoden 1952 alusta alkaa sitten arkinen työ ja toisiimme tutustuminen. Edellisen kesän elokuussa ovat Anja ja Helvi palanneet Kööpenhaminan 5 päivän kongressista (6-10.VIII.1952), jonne he olivat saaneet kutsun epävirallisina governoreina. He palaavat 1200-päisestä Federaation kongressista monta elämystä rikkaampina saatuaan ensimmäisen kosketuksen järjestön

kansainvälisyyteen, mutta verrattain niukoin eväin, ja milteipä pää pyörällä kaikesta kuulemastaan. Toiveenamme oli ollut jonkinlaisen asioita selvittävän käsikirjan saaminen mukaamme, jommoisen tiesimme ainakin Rotareilla olevan, mutta saamatta se jäi, semmoista kun ei ollut olemassakaan.

Juhlatilaisuus Kööpenhaminassa 1952 – Anja Bardy istuu toisella rivillä. Pääasiallisimpana tavoitteenamme seuraavissa kokouksissa oli lisäklubien aikaansaaminen, mikä on edellytyksenä Unionin syntymiselle ja sitä tietä Federaatioon liittymiselle. Kevätkaudella 1956 aikaansaatiin klubit Lahteen (10/X), Tampereelle (9/X), Turkuun (13/X) ja Jyväskylään (11/XI). Tärkein tapahtuma onkin klubimme liittyminen Suomen Soroptimistiklubien Unioniin. 7.

Klubissamme vierailee tohtori Olga Monsani Firenzestä uusien klubien vihkimismatkallaan Suomessa ja suorittaa Unionin juhlallisen vihkimisen Hotelli Kämpissä 11/X. v.1953. Näihin aikoihin lausutaan myös klubeissa sisarpäivien syntysanat. Klubimme toimii ensimmäisten emäntänä 20-21/II 1954 ja niistä tulee jokavuotinen traditio.


Riitta Immosen Kalastajatorpalla toukokuussa 1953 järjestämä muotinäytös, josta saaduilla tuloilla lahjoitetaan Invaliidienliitolle185.963 silloista markkaa, (5 578,89€ / 2020) on ensimmäinen julkinen esiintymisemme ulospäin ja ensimmäinen niiden monien muotinäytösten sarjassa, joiden aloitteentekijänä Riitta on näiden kuluneiden vuosien aikana eleettömästi ja vaivojaan

säästämättä kartuttanut varojamme aina, milloin rahakirstumme pohja on osoittanut paljastumisen merkkejä. Tästä Riitta ansaitsee lämpimät kiitokset ja raikuvat aplodit. Lempi Hildénin kodissa järjestämästä cocktailtilaisuudesta klubi saa varoja auttaa rajaseutuväkeä sekä valmistaa jouluiloa monille tarvitseville.

Sosiaalinen toiminta, kuten tunnettua, kytkeytyy Federaation esittämään ohjelmaan. Klubi valitsee 3-osaisesta nelivuotisteemasta Avioton lapsi – Nuorisorikollisuus – Vajaakykyinen lapsi viimeksi mainitun avustuskohteekseen. Klubi järjestää helmikuussa 1955 Lastenlinnassa matinean, jossa arkkiatri Arvo Ylppö esitelmöi aivovauriolapsista.

Haagin kokouksen yhteyteen järjestettyyn soroptimistitaiteilijoiden näyttelyyn osallistuivat Elsi Borg, Eila Hiltunen ja Eva Cederström. Aistikkaan osaston oli suunnitellut ja järjestänyt Lisa Johansson-Pape.

Tilaisuutta kunnioittaa läsnäolollaan Tasavallan presidentin puoliso, rouva Alli Paasikivi. Tilaisuuden tulot 100.000 vanhaa markkaa (3 000 €/2020) annetaan Lastenlinnan hoidokkeja varten hankittaviin erikoistuolien ostoon. 50.000 vmk annetaan ”Vajaaliikkeisten Kunto r.y”:n ylläpitämälle lastentarhalle. Päätetäänkin seuraava toimikausi käyttää sisäiseen kehittymiseen.

Klubin ulkomaalaisista vieraista on mainittava Ulrikke Greve-Dalin vierailu hänen käydessään vihkimässä Uudenkaupungin klubi lokakuussa 1955. Valkeakosken klubin vihkijänä vierailee klubissamme tri van Eck v. 1956. Tältä kaudelta on vielä mainittava klubimme piirissä syntynyt ajatus Unionin asioita käsittelevän Suomen Soroptimisti -lehden aikaansaaminen.

8.


Tampereen klubin perustamisjuhla 9.10.1953. Keskellä vasemmalla Euroopan federaation presidentti Olga Monsani.

Jyväskylän klubin perustamisjuhla 11.11.1953.

9.


Unionin perustamisjuhla Helsingissä 12.10.1953 Kämpin peilisalissa.

10.


Kynttiläseremonia Turussa 13.10.1953 vasemmalta Eva Cederström, Katri Wren-Waris, SIE presidentti Olga Monsani, Firenze sekä Sirkka Siirala. SIE presidentiti muistutti puheessaan ystävyyden merkityksestä sisarten keskuudessa: "Kun ihmiset oppivat kunnioittamaan toisiaan, he tulevat ystäviksi. Ystävät taas tekevät toisilleen hyviä palveluksia. Kun tällaisia ystäviä on maailmassa paljon, hyvä lisääntyy ja paha vähenee."

Turun klubin perustamiskokous 13.10.1953.

11.


Kansainvälisyys edellyttää myös kanssakäymistä muiden maiden soroptimistien kanssa. Ulkomaisia suhteita hoidetaan järjestämällä kahvi- ja lounastilaisuuksia International Council of Women -kongressiin osallistuneille 25 eurooppalaiselle ja amerikkalaiselle soroptimistille v. 1954. Klubillemme nimetään sisarklubeiksi Durham Englannista, Dortrecht Hollannista ja Tracy Californiasta. Näiden kirjeenvaihdosta huolehtii Marjatta Havu (Myrberg). Hänet valitaan myös Helvi HakulinenSipilän kanssa governoriksi, joka jälkimmäinen edustaa Unionia Firenzen governorkokouksessa kesäkuussa 1953.

Seuraavan vuoden toukokuussa osallistuu Anja Bardy governorina Firenzen kokoukseen, samoin seuraavana vuonna 1955 Haagissa. Anja, joka ensimmäisenä suomalaisena soroptimistina valittiin tri van Eckin presidenttikautena Federaation varapresidentiksi, tuo Haagista tiedon tri van Eckin klubien toimintakertomuksista tekemästään havainnosta, että klubeissa hyväntekeväisyys näyttää olevan etualalla aatteellisen puolen kustannuksella. Niinpä päätetäänkin seuraava toimikausi käyttää sisäiseen kehittämiseen.

SIE presidentti tohtori van Eck vieraili klubissamme 1956.

12.


Arkkitehti Elsi Borg: Lappi ja A. Lindforsin taide. Agronomi Elli Korpinen: Siementutkimuksesta. Historianopettaja Helmi Palmén esittelee työpaikkaansa Suomen Yleisradiota. Kirjallisuusarvostelija Toini Havu: Nobel-kirjailija Halldor Laxnes. Kirjailija Eila Pennanen: Kaunokirjailijan tehtävä nykyaikana. Kuvanveistäjä Eila Hiltunen: Kuvanveistäjän työstä. Lapsipsykologi Tellervo Keinänen: Alustus kiireestä. Tj. leipomoala Lempi Hildén: Pääsiäispullien leipomisesta. Viulutaiteilija Leena Siukonen: Musikaalisuudesta.

13.

Lausuntataiteilija Ines Laitinen-Sandberg: Kansanrunoudesta runonlausuja Martta Kähmin esitysten avustajana. Vakuutustarkastaja Airi Sipilä: Vakuutustarkastuksesta. Pukutehtaan teknillinen johtaja Raili Höglund: Mitoitustutkimuksista. Sairaanhoitaja Irma Hiltunen: Sairaanhoitajan työstä. Taidemaalari Eva Cederström: Mexicon taiteen näyttely Tukholmassa. Sisustusarkkitehti Lisa Johansson-Pape: Milanon triennalen palkintotuomarin työstä. Gynekologi Anja Bardy esittää nekrologin 1954 kuolleen tri Suzenne Noëlista.


Suzanne Noël Kööpenhaminan kongressissa 1952

Suzanne Noël oli Euroopan Federaation perustajapresidentti, joka perusti ensimmäisen soroptimistiklubin 10 Euroopan maahan. Hän oli kuolemaansa asti kiinnostunut laajentamistyöstä siinä määrin, että Euroopassa on vain harvoja maita, joissa hän ei ollut käynyt ja ellei hän voinut olla läsnä esim. uuden klubin perustamiskirjan

luovuttamistilaisuudessa, hän ei koskaan laiminlyönyt kirjeellistä onnittelua. Klubimme arkisto saa säilytettäväkseen hänen Pariisista kauttani meille 24/X -53 lähettämänsä onnittelukirjeen. Ne meistä, jotka tapasimme hänet Kööpenhaminan kongressissa, muistavat spirituellin tri Noëlin soroptimistien grand old ladyn, ikävuosiltaan kyllä old, mutta kasvoiltaan posliininukkea muistuttavana. Tässä olen maininnut päätapahtumat ensimmäisen viiden vuoden ajalta, jonka lopulla jäsenmäärämme nousi 37:ään. Toivottavasti olemme, kuten Seurahuoneella 4/XI 1957 viettämässämme viisivuotisjuhlassa historiikissani mainitsin, ”kuitenkin voittaneet alkuhankaluudet ja voinemme katsoa päässeemme lupaavaan alkuun sillä tiellä, jonka tunnuksena on Looking forward ja suuntaamme optimistisesti katseemme tulevaisuuteen.”

Helsingin klubin hallitus 1956-57: talousopettaja Sirkka Cornér, vakuutustarkastaja Airi Sipilä, gynekologi Anja Bardy, harjoituskoulun johtaja Leila Vaheri, viulutaiteilija Leena Siukonen, varatuomari Päivikki Tulenheimo-Sohlberg, pukusuunnittelija Riitta Immonen ja toimitusjohtaja (leipomoala) Lempi Hildén.

14.


15.


SIE kongressi 1962. Federaation presidentti Antoinetta Toini-Nikander, SI Tampere puhuu Helsingin yliopiston juhlasalissa.

Seuraavaksi otan käsitelläkseni vuosien 19581967 tapahtumat. Tärkein oli Euroopan Federaation kongressi 21-25/VIII 1962. Ohjelmana oli teema Tulevaisuus Tähtäimessä – Moulding the Future. Suomea tehtiin tunnetuksi 700:lle osanottajalle 22 eri maasta. Ratkaiseva osuus kongressin onnistumisessa oli työnsä hyvin suunnitelleella toimikunnalla. Klubistamme kuuluivat kongressitoimikuntaan Anja Bardy, Mirjam Helin, Raili Höglund, Eila Jokela, Airi Sipilä, Sirkka Cornér. Juhlatoimikunnan muodostivat Leila Vaheri, Mirjam Helin, Leena Pasanen. Lehdistö- ja tiedotustoimikunnan työ oli Eila Jokelan harteilla. Harrastuspiirissä oli

Lisa Johansson-Pape, Majoitus- ja retkeilytoimikunnassa Leena Pasanen. Finanssitoimikunnan työstä vastasi Airi Sipilä. Järjestelytoimikuntaan kuului Helvi HakulinenSipilä ja Kansliatoimikuntaan Raili Höglund. Kaksi vuotta aikaisemmin perustetun Erottajaklubin jäsenistä saatiin tehokasta lisätyövoimaa. Kaikki klubimme jäsenet olivat tavalla tai toisella mukana suorittamassa osuuttaan toimikuntien lisäjäseninä majoittamalla luokseen ulkomaalaisia soroptimisteja, järjestämällä kotikutsuja ja olemalla avuksi monella tavalla. Klubin 10vuotisjuhlakin pidettiin vaatimattomissa puitteissa omien ja toistakymmenen muun klubinjäsenen kesken. 16.




SI of Helsinki 7.5.1962 Helsingin klubin 10-vuotisjuhlat Hotelli Olympiassa.

19.


SI of Helsinki 7.5.1962 Helsingin klubin 10-vuotisjuhlat Hotelli Olympiassa.

20.


Ystävyysklubimme Temple Cityn lahjoittama kello

Lienevätkö v:n 1958 syyskauden ensimmäisessä kokouksessa sisarklubimme Temple Cityn lahjakellon kajahtelut, joiden oli määrä ilmaista henkistä läsnäoloa keskuudessamme, enteilleet epätavallisen vilkasta kansainvälistä kanssakäymistä.

liikkeen kansainvälistä vaihto-ohjelmaa ja Rio de Janeirosta tulee Mrs. Ester Werner, mukanaan 20 puolijalokiveä muutettavaksi rahaksi klubillemme. Temple Cityn Mrs. Petite kertoo klubistansa. Leila Vaheri puolestaan on Amerikan matkallaan tavannut kymmeniä sikäläisiä soroptimisteja.

Tältä kaudelta juontaa ystävyytemme Raidie Hartiin, joka stipendiaattinamme vieraili kaikissa silloisissa klubeissa. Keväällä 1959 Euroopan Feredaation presidentti Elisabeth Hoeter Oulun ja Kuopion klubien vihkimismatkalla on vieraanamme. Samana keväänä Clara Hammerich yksityisellä vierailullaan käväisee klubissamme. Saman vuoden kesällä SIA:n presidentti tri Violet Parkes poikkeaa Leningradin-matkallaan Helsingissä. Amerikasta saamme vieraaksemme past presidentin Lily Quarnbergin.

Mirjam Helin kertoo Toronton SIA:n kongressista dioin ja ääninäyttein. Akateemisten Naisten Kongressi elokuussa 1959 tuo maahamme soroptimisteja, joita kestitsemme Kestikartanossa. Hillevi Koponen (SI Turku) vierailee klubissamme puhuen aiheesta ”Soroptimismin merkityksestä yksityiselle jäsenelle.” Federaation asioista pitävät meitä ajan tasalla kongresseihin osallistuneet. Pariisin kokousta 1958 selostaa Leila Vaheri. Lausannen kokouksesta 1959 saamme kuulla Anja Bardyltä, jota paitsi sitä valaistaan Leilan ja Railin ottamilla kuvilla. Maininnan ansaitsee kongressin jälkeen suoritettu kunniakäyntimme Montreauxin klubin soroptimistien kanssa Marsalkka Mannerheimin muistomerkillä, jolle seppeleen laskivat silloinen Unionin presidentti Tellervo Walden (1962-64 ja Helvi Hakulinen-Sipilä

Tämän saman vuosikymmenen aikana syntyneet Suomen Unionin klubit sekä Federaation presidentin, nimittäin Elisabeth Hoeterin (jo toisen) ja Gunnel Hazelius-Bergin sekä Fée Vaxin käynnit luonamme. Roomasta tuo terveiset nukketeatterin johtaja Maria Signorelli, Aija Aminoff Brasilian Curitibanista selostaa Art for World Friendship – 21.


Armi Harvan kodissa 1959; vasemmalta: harjoituskoulun johtaja Leila Vaheri, SI Presidentti Elisabeth Hoeter Sveitsistä, kynegologi Anja Bardy, arkkitehti Armi Harva, SI Tampere -klubista oopperalaulajatar Antoinetta ToiniNikander, hammaslääkäri Solveig Vaahtoranta, kirjailija Pirkko Greis.

Ulkomaisten suhteiden lisäksi pidetään yhteyttä Unionin muiden klubien jäseniin jokavuotisten sisarpäivien välityksellä. Osanottajien määrä on kasvanut vuosi vuodelta uusien klubien myötä, niin että vanhempien klubien jäsenet muistelevat kaihonsekaisin tuntein aikaisempia sisarpäiviä, jolloin kaikki tunsivat toinen toisensa ja yhteydenpito oli intiimimpää. Mutta edelleen niillä on tärkeä tehtävä jäsentenvälisenä tapaamismuotona. Ajankohtaisista kysymyksistä käydyt julkiset keskustelut ovat olleet suosittuja puhumattakaan niiden merkityksestä oman isänmaamme eri paikkakuntien tutustuttajina. Keskusteluaiheet ovat antaneet aihetta jatkuvaankin pohdintaan eri klubeissa. Klubillamme on ollut ilo lahjoittaa Unionin presidentin arvomerkiksi korunomaiset kaulaketjut, jonka Lisa Johansson-Pape suunnitteli Elsi Borgin luonnoksen pohjalta. Myöhemmin annettiin hopeinen nimilaatta kiinnitettäväksi sen rasiaan.

Stipendejä ovat saaneet klubimme pukutehtaan tekninen johtaja Raili Höglund, jonka turvin hän osallistui Lausannen opinto- ja ystävyyspäiville sekä kirjailija Eila Pennanen ulkomaista opintomatkaa varten. Belgian Unioninstipendin sai toimittaja ja radioselostaja Marjatta Tyrkkö, mikä oikeutti hänet vierailemaan Bruesselissä maailmannäyttelyn aikana. Agronomi Elli Korpinen-Hannuksela puolestaan sai Norjan Unionin eläkeläisille tarkoitetun stipendin kolmen viikon vierailua varten eri klubeissa. Aino Suits Johanneshovin klubista sai klubimme stipendin Helsingin kongressiin osallistumista varten. Avustuskohteistamme mainitsen kajaanilaisen Marjatta Rusasen, jolle on annettu opintorahoja opiskelua varten Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa. Lisäksi on avustettu hänen äitiään. Kolarissa hätään joutuneelle Lapinniemen perheelle saatiin varoja huutokaupalla myydyistä 22.


lahjakirjoista ja esineistä. Lastensairaalalle annettiin jouluksi leluja ja kuvakirjoja. Avustuksista ovat päässeet osallisiksi myös Hoettingenaun pakolaisleiri sekä Agadirin maanjäristyksen uhrit. Ammattiesityksistä kuuluvat näiden vuosien puitteisiin seuraavat: Hammaslääkäri Inger Tiililä Harmoninen ja rikkinäinen ihminen. Seurakuntatyöntekijä Toini Värri Ihmisten väliset suhteet. DI-kemisti Anni Björklund Bio- ja elintarvikekemiasta. Kosmetologi Elina Rosenblad Ihonhoitomenetelmistä. Voimistelunopettaja Arna Lihtonen Liikuntakasvatuksesta, foniatri Sirkka Siirala Äänihäiriöistä ja niiden hoidosta, ravintolan tj. Rita Mantovani Hotelli- ja ravintola-alasta, matematiikan opettaja Aira Tiira Matematiikan asema ja opetus oppikouluissamme.

Lääk.voim.opettaja Sylvi Honka Invalidisäätiön toiminta. Tekstiilitaiteilija Eeva Taimi Tekstiileistä. Tekstiili-insinööri Kerttu Kahiluoto Finncrepe- ja Helanca -tuotteista. Laulunopettaja Mirjam Helin Sibelius-akatemian toiminnasta. Päätoimittaja Eila Jokela Kotilieden kummikerho toiminnasta. Tv-ohjaaja Sirpa SivoriAsp Televisiostudion esittely. Varatuomari Päivikki Tulenheimo-Sohlberg Asiain käsittelystä Korkeimmassa oikeudessa. Kirjastonhoitaja Marjatta Myrberg Teknillisen Korkeakoulun kirjaston esittely. Vakuutustarkastaja Airi Sipilä Sosiaalivakuutuksen kehityksestä Suomen itsenäisyyden aikana, lastenpsykiatri Salme Wiherheimo Kasvatusneuvolan esittely. Talousopettaja Sirkka Cornér talousopettajan työstä ja diplomaatti Riitta Örö Diplomaatin työstä.

Tampereen gorvernorkokous 8.-10.7.1961. Vasemmalta Anja Bardy vaaleassa leningissä, hänen vieressään Gunnel Hazelius-Berg, Helvi Hakulinen-Sipilä sekä muita sisaria.

Lukiessani klubimme toimintakertomuksia vuosilta 1958-67 olen pannut merkille, että jäsenmäärä on vaihdellut 40 ja 50 välillä. Korkeimmillaan se on vuosina 1963-64, jolloin jäsenluku yltää vähäksi aikaa 52:een vähentyen kuitenkin kevätkaudella 47:ään. Nousuun ovat vaikuttaneet uudet jäsenet, varsinkin muista klubeista tulleet siirtojäsenet, 23.

mutta toisaalta on tapahtunut myös eroamisia. Kuolemantapauksia on ollut kolme. Suoma Nykänen, kirjapainonjohtaja ja klubiamme innolla ja ansiokkaasti eri tilaisuuksissa edustanut varsinkin niinä alkuvuosina, jolloin varamme tuskin olisivat riittäneet tällaisiin mielestäni yhteydenpidon kannalta toivottaviin vierailuihin, kutsuttiin


joukostamme 1970. Elsi Borg, iloinen ja puuhakas arkkitehtijäsenemme kuoli 1958 ja monivuotinen contact memberimme, Teoston virkailija KasteHelmi Huttunen 1962. Jäsenten lukumäärän vaihtelun lisäksi olen kiinnittänyt huomiota kokousten osanottoprosentin laskuun. Kun läsnäoloprosentti vuosina 1958-60 vielä oli 70, se vuosina 1962-64 oli 68 aleten vuoden 1967 loppuun mennessä, jolloin jäsenmäärä oli 44. Tällöin osanottoprosentti oli vain 54,3. Vuosina 1963-69 olin Oulun klubin jäsenenä, joten en omakohtaisesti voi lausua mitään arvelua poissaoloihin aiheuttaneista syistä. Selostaessani viimeksi mainitun klubin vaiheita sen 10-vuotisjuhlassa muistan erikoisesti panneeni merkille, että osanotto kaikkina siellä olovuosinani oli miltei 100-prosenttinen.

Tiedän kyllä olosuhteiden erilaisuuden näissä kahdessa kaupungissa, mutta mielestäni ei ainakaan ohjelmien mielenkiintoisuuden puutteen olisi pitänyt olla syynä osanottokatoon. Lisään vielä, että tässä esityksessäni olen maininnut vain osan pidetyistä ammattiesitelmistä. On luonnollista, että lähimainkaan kaikkia klubitapahtumia en ole voinut eikä ole ollut tarkoituskaan ottaa mukaan kuin vain pääpiirteissään. En liioin ole katsonut tarpeelliseksi lisätä esitykseni pituutta luettelemalla niitä jäseniämme, jotka eri vuosina ovat suorittaneet klubivelvollisuutensa hoitamalla heille uskottuja tehtäviä tunnollisesti. Hallitusten kokoonpano eri vuosina näkyy pöytäkirjojen mukaan liitetystä luettelosta.

Valkeakosken Antinkärjessä 4.10.1964 Tellervo Walldenin vieraina: Edessä vasemmalta Leena Pasanen, Hillevi Koponen, Anja Bardy, Anitoinetta Toini Nikander, Leila Vaheri, Helvi Hakulinen-Sipilä, Tellervo Walden ja Estel Luutonen.

24.


Arkkitehti Elsi Borg suunnitteli ja sisustusarkkitehti Lisa Johansson-Pape viimeisteli Unionin presidentin käädyn. Presidentin ketjut ovat kultaa. Kuortaneen savukvartsiin on kaiverrettu soroptimisti-tunnus. Koristeena on lisäksi Oriveden jalotopaasia. Koru valmistettiin Kaunis Koru Oy:ssä, jossa SI Helsinki Erottajan jäsen Martta Ritvala toimi toimitusjohtajana. Kaunis Koru Oy fuusioitui myöhemmin Kalevala Koruun. Helsingin klubi lahjoitti ketjun Unionille 19.8.1962 seremoniallisesti Euroopan federaation kongressissa Helsingissä.

25.


Toimikauden 1967-77 ammattiesitelmistä mainitsen seuraavat: Sisustusarkkitehti Lisa Johansson-Pape: Selostus järjestämistäni ryijynäyttelyistä Ranskassa ja Unkarissa. Kirjailja Aale Tynni-Haavio: Nuoruuteni runojen ja balladien syntyhistoriasta. Arkkitehti Armi Harva: Helsingin kaupungin syntyvaiheita Vantaanjoen suulta Vironniemelle. Ylijohtaja Maija Rimpiläinen: Ylihoitajan tehtävistä sairaalassa. Lausuntataiteilija Ines LaitinenSandberg: Kalevalasta ja sen esittämisestä. Tekstiili-insinööri Kerttu Kahiluoto: Keinokuiduista Voimistelunopettaja Helena Tuomi-Nikula: Terveys ja tapakasvatus kauppaoppilaitoksissa. Kynegologi Anja Bardy: Aborttilaki ja sen aikaansaama tilanne. Varatuomari Päivikki Tulenheimo-Sohlberg: Maamme oikeuslaitoksen toiminta ennen ja nyt. Toimittaja Marjatta Tyrkkö: Naisjärjestöjen Keskusliiton historiaa.

Kirjastonhoitaja Anneli Veilahti: Työstäni Lääketieteellisen Keskuskirjaston teoreettisella osastolla. AKH:n tarkastaja Leena Pasanen: Kielilaboratorioista. Englanninkielen opettaja Irja Mattila: Nykyaikaiset vieraan kielen opetusmenetelmät. Varatuomari Salme Vaismaa: HYKSin suurkeittiön ja pesulan esittely. Kosmetologi Elina Rosenblad: Ihonhoidosta. Tähän liittyi hänen tyttärensä tri Eija Johanssonin esitelmä: Iholääkärin käsitys kauneudenhoitoaineista. Pakkausinsinööri Loa Karjalainen: esitelmä pakkausalalta. Ylitarkastaja Maija-Sisko Paananen: Ammattienedistämislaitoksen toiminnasta. Kemisti Elsa Anttila: Sairaanhoitolaitoksen kemian opettajan työstä. Apulaisrehtori Mirja Hatakka: Kyselevä ihminen. Näyttelijä Helen Elde: Johdanto Gogolin näytelmään ”Mielipuolen päiväkirja”

Pienten joutsenten tanssi Joulukokouksessa 1969 26.


Ammattiesitelmien lisäksi on ruvettu harrastamaan myös teemakeskusteluja yhden tai useamman jäsenen suorittaman alustuksen pohjalta. Aiheina ovat olleet esim. ”Mitä odotamme soroptimismilta; mitä tämä sisaruus on ja mitä se voisi olla?” – ”Miten kestämme vastuun itsestämme ja muista?” ja ”Ihmisten välinen kommunikaatio”. Englantilainen soroptimisti Stratford-on-Avonin klubista täkäläisen British Councilin virkailija Oonagh Michaeliones on selostanut meille viraston toimintaa. Hänessä olemme saaneet tervetulleen lisäjäsenen ikään kuin korvikkeeksi suurlähettiläs Riitta Örön sijaan, joka usean vuoden ajan ulkomaisista toimeksiannoistaan huolimatta on halunnut pysyä jäsenenämme ja aina kotimaassa käydessään on selostanut meille mielenkiintoista työtään. Mieluisan lisän ohjelmaamme ovat antaneet entisten jäsenten vierailut. Hammaslääkäri Inger Tiililä on kertonut meille työstään kaukaisessa Taiwanissa sanoin ja kuvin. Lapsipsykologi Tellervo Keinänen on kutsunut meidät vieraakseen ja selostanut vaikeuksista kolmilapsisessa perheessä, jota avustimme tilaisuudessa kerätyillä kahvirahoilla. Entiset taiteilijajäsenemme pianisti Elsa Aro ja viulisti Leena Siukonen-Penttilä suorittivat musiikkiohjelmaa klubimme 15-vuotisjuhlissa, 35:lle oman klubin ja 29:lle muitten klubien jäsenille. Vielä mainittakoon klubimme ensimmäiseksi kunniajäseneksemme valitun historianopettaja Helmi Palménin ehdotus vetoomuksen lähettämiseksi Unionimme kautta Suomen Naisjärjestöjen Keskusliitolle Moraalikäsitteiden arvostamisen edistämiseksi ja kurittomuuden hillitsemiseksi. Helsinki-Erottajaklubin perustaminen v. 1960 ja kolme vuotta myöhemmin toimintansa aloittanut Helsinki III Helsingfors on vaikuttanut virkistävästi klubimme toimintaan. Joulukokous on vietetty yhdessä pikkujoulun merkeissä.

27.

Kukin klubi on vuorollaan toiminut emäntänä ja ohjelman suorittajana, on tehty yhteisretkiä Helsingin Lentosatamaan, Hvitträskiin ja Suomenlinnaan. Taidehallissa on tutustuttu Käsityön Ystävien 90-vuotisnäyttelyyn. On saatu kuulla esitelmiä sellaisiltakin aloilta, joiden edustajaa ei ole omassa klubissa, kuten esim. Eila Kännön selostus rikospoliisin työstä. Tämän lisäksi olemme tutustuneet Helsingin lähiympäristön soroptimisteihin Porvoon, Järvenpään, Kauniaisten ja Espoon klubeissa. Vakavan ohjelman lisäksi on järjestetty keveämpääkin katselijoiden iloksi ja mielenvirkistykseksi. Tuoreessa muistissa ovat Helsinki III Helsingforsin järjestämä show: Ammattini ennen vanhaan ja tulevaisuudessa.” Kerran esitti oman klubimme neljä jäsentä ”pienten joutsenten tanssin”. Ohjelmaamme kuuluvia ulkopuolisia esitelmöitsijöitä olemme klubissa kuulleet useita. Maist. Rauni Turkia Ulkoasiainministeriön kehitysaputoimistosta esitelmöi Afrikan naisten asemasta ja kehitystyöstä Tansaniassa elävöittäen esitystään väridioin. Nurmijärven Vantalan kurssikeskuksessa kertoi työstään kurssikeskuksen emäntä Margareta von Pfaler. Samaan tilaisuuteen olimme kutsuneet entisen kummityttömme Auli Riuttamäen, joka kertoi työstään Alppilan seurakunnan seurakuntasisarena. V. 1970 vierailimme SOK:n Helsingin tehtailla, jossa oppaana toimi ins. Marttinen. Samana vuonna tuomari Rissanen selosti klubillemme notariaattiosaston toiminnasta ja esitteli meille KOP:n Kämppiä. Eversti Lauri Boldt puolestaan tutustutti meidät Amnesty Internationalin toimintaan.


Eturivissä vasemmalla Hollannin kuningatar Juliana. Oikealla takana tohtori von Eck.

Federaation kongresseihin osallistuneista ovat selostaneet laulunopettaja Mirjam Helin ainoana osanottajana Toronton SIA:n, sairaanhoitaja Irma Rantasalo Wienin, historianopettaja Helmi Palmén Tukholman ja Mirjam Helin yhdessä englannin- ja ranskankielen lehtori Leena Pasasen kanssa Rooman kokouksia. Viimeksi mainittu oli läsnä myös Luxemburgissa ja lisäksi Sheffieldissä, jossa hän oli tavannut Stockportin sisarklubin jäseniä. Leena Pasanen on ollut innokkaampia kongresseissa kävijöitä ja hoitanut soroptimistisuhteita esimerkillisellä tavalla, johon hänellä oli oivalliset edellytykset. Ansioistaan suomalais-englantilaisten suhteiden hoitajana hänelle muutama kuukautta ennen hänen äkillistä poismenoaan 1975 suotiin MBE (Member of the British Empire) kunniamerkki. Edellisenä vuonna menetimme Irma Rantasalon ja kaksi vuotta myöhemmin lääk.voim.opettaja Sylvi Hongan ja käsityönopettaja Kerttu Toukolehdon, kaksi velvollisuudentuntoista, klubivirkansa täsmällisesti ja ansiokkaasti hoitaneita soroptimistisisartamme.

Uusien klubien vihkiäisjuhliin on lähetetty yksi tai useampi jäsen. Niin ikään 10 ja 20 vuotta viettäneissä klubeissa on ollut edustajiamme. Kymmenisen vuotta sitten suositettiin Unionin taholta vanhempien jäsenten lähettämistä vierailijoina uusimpiin klubeihin. Tällaisia vierailuja ovat suorittaneet meidänkin klubimme jäsenet ja vastavuoroisesti olemme saaneet tällaisen erikoislähettilään. Vierailuista mainitsen seuraavat: Leila Vaheri Töölön klubissa, Mirjam Helin Lahden, Kerttu Kahiluoto Valkeakosken ja Jyväskylän, Armi Harva Hyvinkään, vakuutustarkastaja Airi Sipilä Hämeenlinnan, Helvi Hakulinen-Sipilä Rauman ja Leena Pasanen Porvoon klubeissa. Muitten palvelujärjestöjen luona ovat vierailleet diplomaatti Riitta Örö pääkaupungin Zontaklubissa ja ”American Ladies”-kerhossa ja päätoimittaja Eila Jokela Joutjärven Rotaryklubissa, jossa hän puhui ”Naisten tasaarvoisuudesta”. Naisten vuonna 1975 Eila on puhunut samasta aiheesta paitsi Järvenpään soroptimisteille, Lahden Rotareille, Munkkiniemen Studia Generalissa, Turun Akateemisten Naisten kokouksessa ja KeskiSuomen Maatalousnaisten kokouksessa Jyväskylässä. 28.


Helsingin sisarpäivät 1970. Yläkuva Jugendsalista, alakuva Kalastajatorpalta.

29.


Tervetulleita tuulahduksia yhteydenpidosta ulkomaisten klubien kanssa ovat tuoneet jäsenet, jotka ovat vierailleet asianomaisen maan soroptimistien luona: Kaija Junnila Skotlannista, Anja Bardy Islannista ja Terttu Elo Amerikasta. Kesäkuukausina Suomessa on käynyt soroptimisteja Jamaicalta ja Australiasta asti puhumattakaan Euroopan maista kuten Turkki, Hollanti, Saksa, Belgia, Ranska, Englanti, Italia ja Ruotsi. Federaation presidenttiä Rahel Shalonia saimme pitää vieraanamme kesällä 1975 useamman päivän, jolloin järjestimme hänelle Turun

Julkisia tilaisuuksia viimeisen kymmenvuotiskauden aikana on ollut vähemmän kuin aikaisemmin. Joulu- ja pääsiäismyyjäisistä Kestikartanossa kertyi kolmatta tuhatta markkaa. Kahdesta ostetusta teatterinäytöksestä Kansallisteatterin pienen näyttämön Balzacin ”Liikemiehestä” ja Teatteri Jurkan ”Pastori Jussilaisesta” saatiin myös tarvittavia varoja, kuin myös kokousten kahvirahoista. Avustuksen kohteina ovat olleet Auli Riuttamäen valmistuttua ammattiinsa diakonissaoppilas Riitta Savolainen Rovavaarasta, Kuusikosken invalidikoti, SOS:n lapsikylä, Pitäjämäen epilepsiapotilaat. Punaisen Ristin kautta on avustettu Vietnamin pakolaisia ja Guatemalan maanjäristyksen uhreja. Lapuan onnettomuuden uhreille annettiin kertakaikkinen rahasumma. Kuluneitten vuosien aikana olemme myyneet runsaasti UNICEF -kortteja, niistä valtaosa varmaan Kaija Junnila. Vuonna 1974 niitä myytiin 7.323 markan arvosta. Presidenttimme Kaijan osuus siitä oli 6.507 mk. Tästä toiminnasta klubin puolesta lämmin kiitos. Pieniä muutoksia on tänä aikana jäsenistössä tapahtunut. Viiden eronneen tilalle on kutsuttu näkövammaisten kuntoutusosaston osastopäällikkö Inger Lindgren, Helsingin Yliopiston ravitsemustieteen vt. apulaisprofessori Seija Mäkinen. HYKS:n lastentautien klinikan johtava ylihoitajatar Taru Wiherheimo ja

saaristoristeilyn. Contact membereinä ovat toimineet Armi Harva, Riitta Örö, Marjatta Tyrkkö, kirjeenvaihtaja Kaste-Helmi Huttunen ja lääk.voim.opettaja Sylvi Honka. Durhamin klubin tilalle saimme Englannista Stockportin sisarklubiksemme. Temple Cityn kanssa olemme olleet kiinteässä yhteydessä. Erikoismaininnan ansaitsee vakuutustarkastaja Airi Sipilä, joka on hoitanut kirjeenvaihdon ja huolehtinut täällä käyneistä jäsenistä kesälläkin. Monet jäsenemme, tässä nimeämättömät, ovat osoittaneet ulkomaisille vieraillemme vieraanvaraisuutta.

Vaasan Höyrymyllyn markkinatutkimusosaston osastopäällikkö Liisa Änkö. He ovat tervetullut nuorentava lisä joukkoomme. Toivon heidän viihtyvän seurassamme. Seniorjäseniä on nyt 6: Sirkka Cornér, Lilli Gunnari, Helvi Hakulinen-Sipilä, Ines Laitinen-Sandberg, Helmi Palmén ja Elina Rosenblad. Kuluneen kahden viime vuoden harvoista julkisista tilaisuuksista viimeinen ”päättää kaaren kaunihisti”. Se samoin kuin alkutaipaleemme ensimmäinen, on Riitta Immosen järjestämä muotinäytös. Tässä olen esittänyt toimintamme ulkonaiset puitteet kuluneena 25-vuotiskautena. En ole pyrkinyt vastaamaan sellaisiin kysymyksiin, kuin olemmeko itse kasvaneet tehtävämme myötä, voimmeko sanoa olevamme tyytyväisiä saavutuksiimme tai mitä soroptimismi meille itse kullekin on merkinnyt. Näihin vastatkoon kukin itse tykönänsä. Voinen sanoa, että kun klubiemme lukumäärä tänä aikana on kasvanut 44:ään, eikö se puolestaan osoita, että suomalaisten yli 1000päinen joukko on soroptimismissa löytänyt aatteen, palvelun aatteen, jonka hyväksi meidän vähäiseltä osaltamme kannattaa yhä ponnistella paremman maailman muodostamiseksi, maailman, jossa kaikilla on hyvä elää. 30.


SI Helsinki -klubin 20-vuotisjuhlat Ravintola Olympiassa 1972.

31.


32.


33.


34.


35.


36.


37.


38.


39.


40.


41.


42.


Tämä julkaisu perustuu Suomen ensimmäisen Soroptimistiklubin, Helsingin klubin perustajajäsenen, Helvi Hakulinen-Sipilän alkuperäistekstiin, jonka hän esitti Helsingin Soroptimistiklubin 25-vuotisjuhlassa 12.5.1977 hotelli Vaakunassa. Artikkelin on editoinut ja digitoinut Helsinki-klubin jäsenet Kirsti Varis ja Tarja Haili. Tekstiä on täydennetty ammattinimikkeillä sekä klubin arkistoista kuvilla ja kuvateksteillä. Lisäykset kursiivilla. Helsingissä 20.02.2020.

ISBN 978-952-69701-0-3


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.