Page 10

10 SeutuMajakka

perjantaina 8. joulukuuta 2017

Murrehelmiä etkoilla ihmisen näkösii olliit, vaik vähän kummast haastoit.” Sitten Alatornion Laivajärven kylässä syntyneen Terttu Härön katkelma kotikylän muuttumisesta. ”Ei ole niityt niinko ennen, ei käy karija laitumela, lehemät on myyty lihoiksi, hevoset huvikaluiksi. Väki käy töissä toimistoisa, tehtaisa, kaupoisa, virastoisa. Lapsekki hoijosa kulukevat, vanhukset on laitoksissa. Mäet on möyritty mataliksi, sorat tienpääle ajettu, ei ole tuttua mäkeä, vanhaa varmaa marjamaata. Puut on kankhailta karanu, vanha mettä varvikkona.” Pieni pätkä Honkajoella syntyneeltä Aarno Uusikalliolta: ”Syntymäpaikkakunnallani on sanontana: ’Siä sito, kaapih toopih hyvee piimee, ei tartte palio leipeekee.’ Tämä oli isäni mur-

Aarno Uusikallion murrekirjoituksista kuului monen maakunnan murre. Oulaisten kirjaston itsenäisyyspäivän etkot tiistaina, itsenäisyyspäivän aattona, oli pienimuotoinen helmi. Tapani Tirilän johtaman nuorisokuoron laulu nousi erityisen kauniisti alhaalta, kirjaston syvennyksestä. Kuoron kappalevalinnat olivat pienimuotoiseen konserttiin oikein sopivia, suomalaisia kansanlauluja, vanhempia, mutta myös muutama uudempi. Jokihelmen Opiston kirjoittajapiiriläiset lukivat otteita murrekirjoituksistaan. Kirjoitukset julkaistaan vielä ennen joulua ilmestyvässä kokoelmassa Outohiuksisia ihimisiä. Lisäksi etkoilla sai osallistua tietokilpailuun, jossa oli oma sarjansa niin lapsille kuin aikuisille. Osaisitko vastata kysymykseen: Mikä seuraavista on Heli Laaksosen kirjoittama runoteos? a) Pulu uppos, b) Sulavoi, c) Pääskynen

vei. Tietysti etkoilla tarjottiin myös Suomi-kakkukahvit. Jutun loppuun muutama lyhyt katkelma murrepakinoitaan kirjoittaneilta ja lukeneilta kirjoittajapiiriläisiltä. Valitsin tekstit Suomi 100 -perusteella. Kaikki kirjoittajat ovat oulaistelaisia. Ensin katkelma Lyyli Nevanperältä, jonka kirjoitus kertoi evakkotaipaleesta. ”Kyll pohjalaisetki varmast muistaa ian kaiken sen ajan ku 1940-luvul pitäjää alko työntyy ihan vieraita ihmisii tuvat täytee. Valtiovaltaha se tietysti järjestel asioita, mut ei teilt tietys paljo luppii kyselty. Meilt tult autoiil ja junil ja hevosil, kuka mitenki. Tul kuusamolaisii ja karjalaisii, Sallast ja Petsmostaki tais tulla joku porukka. Evakoiks heitä yhteisel nimel sanottii. Joku laps huomas, et ihan

retta. Äitini oli eteläpohjanmaalaisia, joten hänenkin sanastoaan on jäänyt puhekieleeni. Eteläpohjalainen sanoo: Jottahan tottahan toki poki poukkooloo.” Lopuksi Pieksämäellä, Savon sydämessä syntyneen Reetta Paavolan hienoa luonnonkuvausta runosta Kiv. ”Sillon joku minun sisällä alako soija. Ikkuisuuve laolu. Se soe samassa iänlajissa veen, tuule, rannan korre ja piene ihmistaeme kanssa. Annon laolu voemistuva. Olin onnelline.”

P. 044-047 0125 toimitus@seutumajakka.fi

Oulaisten nuorisokuoro esitti ihania perinteisiä kansanlauluja.

Mielipiteet

Vielä ehdit ”tonttuilemaan”

Huumeiden käyttö ei saa arkipäiväistyä Kuluneen vuoden aikana on uutisoitu alkoholin käytön vähentymisestä nuorison keskuudessa. Yle uutisoi taannoin, kuinka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutkii syitä nuorten alkoholin käytön vähentymiselle. Tuloksia positiivisen kehityksen syistä on luvassa myöhemmin, mutta teorioita on pohdittu paljon. Näitä ovat alkoholin hinnan nousu, kauppojen omavalvonnan parantuminen, koulutustason nousu, hyvinvoinnin lisääntyminen, teknologian kehittyminen sekä se, ettei juominen yksinkertaisesti ole enää cool. Huumeiden käyttö sen sijaan on lisääntynyt viime vuosina. Selittääkö tämä alkoholin käytön vähenemistä, toisin sanoen, ovatko huumeet cool? Suomessa käytetään nousevissa määrin kannabista. Esimerkiksi Oulussa huumeiden käytön lisääntyminen on

näkynyt niihin liittyvien pidätysten ja takavarikointien määrässä. Sosiaali- ja nuorisotyöntekijöiltä kantautuu perustellusti huolta siitä, että lapset oppivat ”pössyttelyn” olevan normaalia. Jotkut vanhemmat saattavat käyttää kannabista jopa lasten nähden. Kannabiksen vaikutukset voivat aluksi olla rentouttavia, mutta haitat ilmenevät pitempiaikaisessa käytössä. Kansallisen Lastenliiton Pohjois-Pohjanmaan piirijärjestö on sitä mieltä, että mietojen huumeiden käytön arkipäiväistämistä tulee välttää. Lapsille pitää varoa antamasta käyttäytymismallia, että niin rentoutuminen kuin surujen kohtaaminen tapahtuvat ainoastaan päihteiden avulla. Jokainen lapsi tarvitsee turvallisen ja päihteettömän aikuiskontaktin. Heille on myös tarjottava mahdollisuuksia kiinnostavalle tekemiselle. Os-

toskeskuksissa ja kaupungilla notkumisen sijaan lapsille ja nuorille on oltava turvallisia ajanviettopaikkoja, joissa on läsnä myös aikuisia. Harrastustakuusta on keskusteltu laajasti kuluneina vuosina. On esitetty, että jokaiselle lapselle taataan vähintään yksi harrastus. Päättymässä olevan lasten- ja nuortenjärjestöjen aloittaman Lastenviikon (viikko 47) teema oli harrastaminen. Kansallisen Lastenliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri haastaa yritykset ja yksityishenkilöt tukemaan lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia. Haastamme myös kaupunkeja, kuntia ja yhteisötoimijoita tarjoamaan entistä suuremmassa määrin tiloja ja toimintaa myös lapsille ja nuorille. Elsi Salovaara, puheenjohtaja Kristiina Karjalainen, piirikoordinaattori

Operaaatio Tonttuun ehtii vielä osallistua noin viikon ajan. Keräyspiste ja ohjeet löytyvät Sarin Kalusteesta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Oulaisten yhdistyksen vetämä hyväntekeväisyyskampanja, Operaatio Tonttu jatkuu vielä ensi viikon torstaihin saakka. Tätä kirjoittaessa (tiistaina) lahjoja oli jo lahjoitettu suuri määrä, mutta vielä 27 lasta tai nuorta oli ilman lahjaa. Ja huom! näytti siltä, että ainakin toistaiseksi tytöille oli ostettu selvästi enemmän lahjoja, joten muistetaanpas joulun alla yhtälailla myös poikia. Operaatio Tonttu yhteistyökumppaneineen kerää ja toimittaa lahjoja oulaistelaisille alle 18-vuotiaille lap-

sille ja nuorille, joiden luona joulupukki ei syystä tai toisesta välttämättä pääse käymään. Keräyspiste ja tarkemmat lahjoitusohjeet löytyvät Sarin Kalusteesta. MLL:n lisäksi kampanjassa ovat mukana Oulaisten kaupunki ja seurakunta, jotka ovat valinneet lahjan saajat ja toimittavat lahjat myös perille. Operaatio Tontussa lahjoitetaan nimettöminä, kuten muissakin vastaavissa keräyksissä. Lahjoittaja ja lahjan saaja eivät kumpikaan tiedä toisistaan. Lahjoittaja tietää vain lapsen tai nuoren sukupuolen ja iän.

SeutuMajakka 8.12  
SeutuMajakka 8.12  

Jokilaaksojen SeutuMajakka 8.12