Page 4

Tulevaisuuden kuusia seminaarin pihalle Suomen itsenäistyessä vuonna 1917 kylvettiin Itsenäisyyden kuusi, joka myöhemmin istutettiin Helsingin Kaivopuistoon. Puu jatkaa kasvuaan yhä. Suomen juhliessa 50-vuotista itsenäisyyttään vuonna 1967 istutettiin yli 30 000 Itsenäisyyden kuusen siemenistä kasvatettua Kotikuusta eri puolille maatamme. Perinnettä jatketaan istuttamalla tänä vuonna itsenäisyyden juhlakuusia. Tulevaisuuden kuusi -kampanja on osa Suomi 100 -ohjelmaa ja sen suojelijana on tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kampanja tarjoaa tilaisuuden kunnioittaa itsenäisyytemme historiaa ja tukea samalla kestävää kehitystä. Kampanjan tuotolla rahoitetaan lasten ja nuorten ympäristökasvatusta. ”Joka on istuttanut puun, ei ole elänyt turhaan”, sanoo kaunis kiinalainen sananlasku. Kansalliseksi istutuspäiväksi valittiin viime perjantai, joka sopivasti on J.V. Snellmanin ja suomalaisuuden päivä. Raahen Seudun Senioriopettajat ry päätti yhdistyksenä olla mukana kampanjassa. Tämän juhlakuusen sopivaksi kasvupaikaksi löytyi entisen Raahen seminaarin piha-alue. Seminaari toimi pihapiirissä vuosina 1898 - 1971. Raahen Seudun Senioriopettajien puheenjohtaja Sep-

po Jussila ja sihteeri Heli Kangas istuttivat kuusentaimen, jonka jälkeen jäsenistö kokoontui entisen seminaarin päärakennuksen portaille kajauttamaan yhteislaulun Arvon mekin ansaitsemme. Samalla kampusalueella toimi vuodesta 1972 alkaen 43 vuoden ajan myös maamme tietokonealan koulutuksen edelläkävijä Raahen tietokonealan oppilaitos. Tämä oppilaitos koulutti noin 2700 insinööriä ja 1200 teknikkoa alan asiantuntijoiksi. Tämän Tulevaisuuden juhlakuusen istutti Raahen tietokonealan oppilaitoksella pitkään työskennellyt Timo Pieskä. Raahe edistää seminaarin piha-alueen ennallistamista entisajan loistoonsa. Raahen seminaarin puisto ja puutarha perustettiin 1800−1900-lukujen taitteessa. Arboretum -työryhmä on aloittanut tutkimustyön selvittääkseen eri tahoilta niitä kasveja ja puita, joita pihapiirissä on ollut. Alueella on yhä muutamia näillä leveysasteilla harvinaisia lajeja. Ensimmäisenä kokonaisuutena toteutetaan piha-alueen portti ja sen läheisyyteen pieni puistoalue omenapuineen. Lähtölaukauksena tähän Seminaarin puutarha -arboretumiin istutettiin kaksi Tulevaisuuden kuusta.

torstaina 18. toukokuuta 2017

Kalevalasta tohtoriksi Tunnetuista merijärvisistä muotokuvia

Oulaistelaissyntyinen kirjallisuuden maisteri Tiina Piilola väittelee Kalevalan naisista. Tiina Piilola on oulaistelaissyntyinen toimittaja ja kirjallisuuden maisteri, joka väittelee pian Kalevalan naisista. Piilola kertoo miettineensä väitöskirjan tekemistä ensimmäisen kerran jo yli kymmenen vuotta sitten julkaistuaan esikoisromaaninsa Alkuvedet. Sen kansi muistutti häntä Kalevalan Ainon tarinasta. ”Yhteys Ainon tarinaan ei tuntunut mukavalta, sillä muistelin, että Aino-taru päättyy hukkumiskuolemaan.” Piilola on tehnyt töitä Yleisradiolle toimittajana, mutta esikoisromaanin julkaisun myötä hän alkoi kuitenkin kiinnostua kirjallisuudesta ja sittemmin kansalliseepoksestamme Kalevalasta. Piilola teki pro gradu -työnsä Kalevalan naisista ja sanoo, että Kalevala-kiinnostuksen herätti eepoksen naishahmojen kokema epätasa-arvoi-

Ilmestyy ensi viikolla helatorstain vuoksi poikkeuksellisesti jo keskiviikkona 24.5.

Ilmoitusaineistot viimeistään maanantaina 22.5 klo 12 mennessä! ilmoitukset@seutumajakka.fi

suus, jota nykynaislukija ei voi ohittaa. ”Kun tämän päivän nainen lukee Kalevalaa, sen maailma voi tuntua vieraalta”, Piilola toteaa. ”Kirjallisuudentutkimuksen keinoin teos kuitenkin voi avautua paremmin ja niin, että sen naishahmojen marginaaliin painunut ääni tulee aiempaa paremmin kuuluville.” Piilola myöntää jännittävänsä väitöstilaisuutta ja arvelee, että päivästä tulee merkittävä. ”Se on ilman muuta suuri päivä jo siksi, että minusta tulee sukuni ensimmäinen tohtori.” Tiina Piilolan väitöskirjan nimi on Kalevalan naiset ja tiedon yöpuoli – Lönnrotin jalanjäljissä kohti Kalevalan naisten tarinoita. Väitöstilaisuus on Jyväskylän yliopistolla 20. toukokuuta.

Kesäkuun näyttelyssä Merijärven kirjastossa on esillä Anne Metsamaan tekemiä muotokuvia merijärvisistä. Metsamaa on virolainen taiteilija, joka on opiskellut muun muassa vaatesuunnittelua. Hän työskentelee myös käytetyn tavaran myyjänä. Metsamaan teokset ovat pieniä lyijykynätöitä. Kuvattuina on yhteensä kymmenen merijärvistä. Mukana ovat muun muassa kunnanjohtajat Erkki Helaakoski, Kaija Eskola ja Kari Jokela. Metsamaan teoksissa on usein esillä luonto. Hän on tehnyt kuitenkin muotoku-

via myös aikaisemmin. Öljyvärimaalauksia hän kertoo tehneensä kymmenen vuoden ajan. Taidetta hän on tehnyt lapsesta saakka. Hän muistaa, kuinka lapsena katseli kirjasta taidekuvia ja oli kovin innoissaan niistä. Metsamaa on opiskellut keramiikan tekemistä. Kesäkuun näyttelyssä on esillä myös ranskalaisen taiteilijan Pierre Baldacchinon piirustusluonnoksia. Ne on piirretty erikoiselle materiaaleille, nimittäin kauppakuiteille. Kimmo Pohjanen

Juhani Alaranta on yksi Anne Metsamaan kuvaamista Kimmo Pohjanen merijärvisistä.

Valmistuvien kutsuja kiitosilmoitukset Esitä kutsu- ja kiitosilmoituksesi SeutuMajakan välityksellä kätevästi ja edullisesti juhlapaketti tarjouksena. Yhteensä

4 SeutuMajakka

35€

sis. alv 24% (alv:n osuus 6.77€) Pelkkä kutstu,- tai kiitosilmoitus 20€

Sähköpostilla lähetetyistä laskuista ei laskutuslisää. Paperilaskut laskutuslisä 5€ sis. alv.

Kutsut 1.6. lehdessä Kiitokset 8.6. lehdessä P. 0440 470 126 ilmoitukset@seutumajakka.fi Kutsut: viimeistään ma 29.5 mennessä julkaisu to 1.6. Kiitos: viimeistään ma 5.6 mennessä julkaisu to 8.6.

Profile for Seutumajakka

SeutuMajakka 18.5.2017  

Jokilaaksojen SeutuMajakka 18.5.2017

SeutuMajakka 18.5.2017  

Jokilaaksojen SeutuMajakka 18.5.2017

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded