Page 1

Seure SIDOSRYHMÄLEHTI 3–4/2012

Vetoketjuja, vanhoja kravatteja ja videonauhaa

Kierrätyskeskuksessa hylätyt tavarat saavat uuden elämän sivu 22


Pääkirjoitus

Eteenpäin elävän mieli Maailma on täynnä kielikuvia siitä, kuinka muutos ja eteenpäin meneminen ovat hyviä asioita: vierivä kivi ei sammaloidu, tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike, vain muutos on pysyvää, ainoastaan soutajat katsovat taaksepäin. Seuressa on tämän vuoden aikana ravisteltu sammalta irti, mutta meillä myös päämäärä on tärkeä, ei vain liike. Joskus kuuluu vilkaista myös taaksepäin, jotta voi mennä eteenpäin oikeaan suuntaan. Päämääränä Seuressa on luonnollisesti palvella entistä paremmin niin asiakkaita, omistajia kuin keikkalaisiakin.

dyntämään yhdessä tekemistä ja oppimista, kun uusia haasteita putoilee esimerkiksi sisäisen viestinnän kehittämisen muodossa työpöydillemme. Viestintämme on uusiutunut muutaman vuoden aikana runsaasti. Yhtenä tuoreena tuotoksena ovat uudistuneet verkkosivut osoitteessa Seure.fi. Lue lisää aiheesta sivulta 18. Viestinnän keskittämisen tuloksena toimin jatkossa yksin lehtemme päätoimittajana, aiemminhan teimme tätä yhdessä Tuire Rönkön kanssa. Löydätte toki jatkossakin rekrytointipäällikkö Tuiren lehden sivuilta, tällä kertaa kertomassa rekrytointitoimistamme sivulla 26.

Muutos näkyy myös omassa tehtävässäni. En ole enää asiakasyhteistyöpäällikkö, vaan nimikkeeni kertoo nyt eri tarinaa ollen kumppanuuspäällikkö. En enää johda asiakkuuksien hallintaa Seuressa, vaan tehtäväni on vastata Seuren viestinnästä sekä kumppanuuksien tiivistämisestä omistajakaupunkiemme kanssa. On johdonmukaista, että liiketoimintajohtajana alkuvuodesta aloittanut Sini Åback, joka muuten kertoo Seuren sisäisistä muutoksista lisää sivulla 8, vastaa asiakkuuksien johtamisesta osana liiketoiminnan johtamista.

Viestinnän ohella vähintään yhtä mielenkiintoista on päästä haastamaan itseään, ja muita, entistä keskittyneemmin kumppanuusasioissa – mitä se tarkoittaa, että Seure on kaupunkien kumppani henkilöstöhankinnassa ja ehkäpä paljon muussakin? Jotta kumppanuuksien kehittämisessä suunta olisi oikea, teimme alkuvuodesta kumppanuustutkimuksen. Saimme syvällisempää tietoa siitä, mihin meidän olisi hyvä, yhdessä ja erikseen, panostaa. Tutkimuksesta nousi muun muassa esiin silmiä avaava tulos: vaikka olemme aktiivisesti yhteydessä asiakkaisiimme, vuorovaikutus jää usein pinnalliseksi. Näin ollen panostammekin asiakas- ja kumppanuustyössä vuorovaikutuksen laatuun. Ei riitä, että puhutaan, täytyy puhua oikeista asioista. Yhteistyölle täytyy rakentaa uusia tapoja ja toimintamalleja. Näin pääsemme vaikuttamaan varmasti paremmin kaikkien sujuvampaan arkeen, asiakkaiden, keikkalaisten ja Seuren.

Olin itse ajamassa muutosta, mutta henkilökohtaisesti olen käynyt läpi suruprosessin, koska jouduin luopumaan mielenkiintoisesta tehtäväkokonaisuudesta. Muutos ei ole helppoa, ei lainkaan. Nyt jonkin aikaa ajatukseen totuteltuani innostun uudesta tehtävästä enemmän ja enemmän. Tiimiini on koottu Seuren viestinnän osaajat ja pääsemme hyö-

Mukavaa loppuvuotta! Johanna Tirri

Seuren kynästä

teita, joissa uusia rakenteita luotaessa vanhoja jää toimimaan uusien alle. Ennen pitkää se lisää jäykkyyttä ja päällekkäisiä toimintoja ja sitä kautta kustannuksia. Uudistamisen yksi lähtökohta voisi olla, että hallintoa keskitetään ja palveluja hajautetaan. Palvelujen toteuttamisen päätösvaltaa siirretään lähemmäs kuntalaisrajapintaa, jolloin mahdollistetaan asiakaslähtöisempi toiminta. Kunnallisen toiminnan kehittämisessä on ehkä enemmän mutkia matkassa kuin yksityisessä organisaatiossa johtuen kansanvaltaisesta päätöksentekojärjestelmästä ja kansalaisten oikeusturvan huomioimisen vaatimuksesta. Mutta monet esimerkit osoittavat, että kuntaorganisaatiokin voi muuttua.

Millainen on uudistuva Seure? Uudistuminen on yksi Seuren arvoista ja tavoitteenamme on tehdä asioi­ta paremmin. Jos kuvittelemme osaavamme tehdä asiat nyt parhaalla mahdollisella tavalla, muodostuu se pidemmän päälle menestymisen jarruksi. Uudistuvassa organisaatiossa ajankohta on aina otollinen tehdä pieniä muutoksia jokapäiväisiin toimintatapoihin, mutta aika ajoin tulee tarvetta arvioida toimintaa perusteellisemminkin. Seuren kohdalla takana oleva kohtuullisen voimakkaan kasvun vuosikymmen on saattanut jättää jälkeensä sellaisia rakenteita ja työtapoja, jotka eivät enää olekaan niitä, joilla paras tulos saadaan aikaan. Ulkoiset palautteet ja sisäinen keskustelu antoivat ymmärtää, että nyt on hyvä tehdä perusteellisempi arvio. Toivon – ja uskonkin niin tapahtuvan –, että tulevaisuudessa toimintamme perustuu entistä vahvemmin sähköisiin työmenetelmiin, ja että toiminnan johtaminen nojaa entistä ajantasaisempaan ja luotettavampaan tietoon.

Mitä uudistuksia tapahtuu henkilökohtaisessa elämässäsi tänä syksynä? Olemme ottamassa vastaan ensimmäistä talvea uudessa asuinpaikassamme. Se on vanhahko talo, ja kaikki talveen liittyvät asiat ja rutiinit on opeteltava uudestaan: vesikeskuslämmitys, puun hyödyntäminen lämmityksessä, lumen poisto, pintavesien käyttäytyminen, viemäripumppaamon toiminta, ympäristö ilman katuvaloja jne. Toisaalta taas odotan jo nyt pimeydestä nauttimista sekä talvisen järven ulkoilumahdollisuuksien hyödyntämistä.

Miten näet kaupunkiorganisaatioiden tarpeen uudistua? Kaupungeissa on ihan sama tarve uudistua jatkuvasti kuin muissakin organisaatioissa. Varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla, jossa väkiluku ja sitä kautta palvelujen tarve koko ajan kasvaa, syntyy helposti tilan-

Harri Virta, Seuren toimitusjohtaja

2


Tässä lehdessä

O4

Yhteistyön perustana avoimuus

O6

Sylkykuppi ja asiantuntija

Seure SIDOSRYHMÄLEHTI 3–4/2012

Käyntiosoite: Fredrikinkatu 51–53 B, 00100 HELSINKI

Postiosoite: PL 650, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Verkkosivu Seure.fi Sähköposti: info.seure@hel.fi

10

Keikkalaisten perehdytys

12

PALVELUNUMEROT: Iltavalvonta 09 310 88020

Kohteet

Keittiö- ja siivoustyö 09 310 88004 Kiinteistönhoito ja huoltotyö 09 310 88151 Liikunta 09 310 88095 Opetus 09 310 88007 Päivähoito 09 310 88005 Sosiaali- ja nuorisotyö 09 310 88005 Terveydenhuolto 09 310 88006 Toimisto- ja kulttuurityö 09 310 34521

16

Lähiruokaa kaikille

18

Seure.fi – sokkelosta selkeyteen

Päätoimittaja Johanna Tirri Toimituspäällikkö Assi Häyry Kirjoittajat Anni Hassinen Assi Häyry Tiia Karnijoki Sami Konttinen Sanna Konttinen Laura Kuivalainen

20

Espoon uusi historia

22

Ella Kyllönen

Vetoketjuja ja kravatteja

Tuire Rönkkö Riikka Sallinen Sini Åback Ulkoasu ja taitto Pauliina Paijola Sähköposti viestinta.seure@hel.fi

Seure Henkilöstöpalvelut Oy

3


Kumppanuus

”Yhteistyön perustana on avoimuus” Teksti Anni Hassinen Valokuvat Roope Kiviranta

Sarah Ruschetti ja Johanna Virtanen istuivat lokakuisena keskiviikkoaamupäivänä alas keskustelemaan Espoon ja Seuren yhteistyöstä. Työparia puhututti erityisesti työvoiman rekrytointi ja saatavuus. Myös Keikkanetin käytöstä riitti keskusteltavaa.

ta työntekijöistä. Keskinäiselle kilpailulle tulisi Ruschettin ja Virtasen mielestä laittaa piste. ”Meidän ei tulisi nähdä toisiamme kilpailijoina, vaan kumppaneina. Ehdottoman tärkeää olisi panostaa ennakoivaan rekrytointiin”, toteavat Virtanen ja Ruschetti. Sekä Seurella että Espoolla tulisi olla tieto kummankin osapuolen työntekijätilanteesta ja -tarpeesta. ”Ellemme tiedä, mihin tehtäviin meiltä halutaan työntekijöitä tilata, emme osaa etukäteen sellaisia henkilöitä rekrytoida. Espoon kaupunki sen sijaan ei halua ryhtyä tilaamaan meiltä sellaisia työntekijöitä, joita meille ei ole vielä ehditty rekrytoida. Tähän perustavanlaatuiseen haasteeseen voimme pureutua ainoastaan avoimuudella ja ennakoinnilla”, Virtanen pohtii. ”Seuressa täytyy olla vahva näkemys kunkin toimialan kokonaistilanteesta, jotta tietoa voidaan viedä Espooseen. Tässä meillä on vielä parantamisen varaa”, arvioi Virtanen. Esimerkiksi eräällä toimialalla Espoo jo harkitsi palveluntarjoajan kilpailuttamista, kun tuntuma oli, että Seuresta ei tarvittaessa saa työntekijöitä. Kun tilanteeseen perehdyttiin tarkemmin, laitettiinkin jäitä hattuun. Espoon kaupunki oli aiemmin tilannut kyseiseen tehtävään todella vähän työntekijöitä, mistä johtuen Seuressa ei ollut riittävää työvoimareserviä. Kun asia huomattiin, Seure ryhtyi rekrytoimaan sopivia työntekijöitä. Ruschetti kertoo, että tämän syksyn ohjelmassa on eläkeläisten informointi Seuren työmahdollisuuksista. Kokeneet eläkeläiset ovat kullanarvoisia työntekijöitä Seurelle ja osaavia sijaisia Espoon kaupungin eri työkohteisiin. Seuressa ja Espoossa ollaankin yksimielisiä siitä, että kiinnostuneille eläkeläisille kannattaa vinkata Seuresta. Entäpä sitten muut työntekijät? Espoon kaupungin harjoittelijat, joille ei löydy töitä harjoittelujakson päätyttyä? Tai työnhakijat, jotka eivät tulleet valituiksi Espoon kaupungille? Ruschetti ja Virtanen ovat yhtä mieltä siitä, että Espoon kaupungin kannattaisi oh-

Seuren ja Espoon yhteistyön ja kumppanuuden parissa on syksystä lähtien työskennellyt uusi työpari. Työkenttä on kuitenkin kummallekin, Sarah Ruschettille ja Johanna Virtaselle, ennestään tuttu. Seure-yhteistyö on kuulunut Espoon kaupungin henkilöstöasiantuntija Ruschettin toimenkuvaan jo alkusyksystä 2011 lähtien. Vastikään perhevapaalta töihin palannut Seuren rekrytointikonsultti Virtanen puolestaan oli käynnistämässä Seuren ja Espoon kaupunkitasoista yhteistyötä vuonna 2010.

Mitä Seuren ja Espoon yhteistyölle kuuluu nyt, Ruschetti ja Virtanen? ”Kun tätä hetkeä vertaa lähtötilanteeseen, Seure tunnetaan Espoossa ehdottomasti paremmin”, Espoon kaupungin konserniesikunnassa työskentelevä Ruschetti pohtii. ”Ei Seure espoolaisille tuntematon ennenkään ollut, mutta nyt kaupungissa on parempi tieto siitä, mikä Seure oikeasti on.” ”Poissaoloni aikana Espoon kaupungin suhtautuminen Seureen on muuttunut avoimemmaksi, mikä on tosi hieno juttu”, kertoo Virtanen. ”Jotta voimme aidosti olla toistemme kumppaneita, meidän täytyy luottaa toisiimme.”

Ennakoivalla rekrytoinnilla varaudutaan tulevaan Seure turvaa pääkaupunkiseudun peruspalveluja tarjoamalla kaupungeille sijaisia. Riittävän henkilöstömäärän varmistaminen onkin yksi keskeisin Seuren ja Espoon yhteinen päämäärä. Joillakin aloilla uusia työntekijöitä tarvitaan jatkuvasti sekä pitkäaikaisiin työja virkasuhteisiin Espoon kaupungille että keikkatyöhön Seureen. Työmarkkinoilla Seure ja Espoon kaupunki siis kilpailevat samois-

4


jata tällaisia työnhakijoita kysymään töitä Seuresta. ”Seuren kautta pääsee työskentelemään Espooseen ja keikkatyö voi lopulta johtaa esimerkiksi vakituiseen työsuhteeseen.”

SEUREN JA ESPOON YHTEISTYÖ

Keikkanetti käyttöön

Espoon kaupunki Seuren omistajaksi vuonna 2005

Kaupunkitasoinen yhteistyö starttasi 2010

Yhteistyötä ja kumppanuutta tiivistettiin uudella rakenteella vuoden 2011 aikana

Tavoitteena on entistä laadukkaampi ja taloudellisempi palvelutuotanto

Nimetyt yhteyshenkilöt kehittävät kaupunkitasoisen yhteistyömallin rakennetta, selvittävät ja kehittävät kaupunkitason kehityshankkeita sekä levittävät hyviä käytäntöjä

Seure-Espoo-yhteistyössä tapetilla on ollut myös sähköinen asiointi. Ruschetti pohtii, että vaikka töitä on jo tehty, niitä riittää edelleen. ”Kyse ei ole pikkujutusta, vaan toimintakulttuurin muutoksesta. Espoossa tapahtuu samanaikaisesti paljon muutakin sähköisen työskentelyn edistämiseksi, joten monilla työntekijöillä on paljon uutta opeteltavaa.” Sähköisessä asioinnissa, eli käytännössä Keikkanetin käytössä, on päästy jo monta askelta eteenpäin. Lähes kaikki Seurelta työntekijöitä tilaavat Espoon kaupungin työntekijät ovat saaneet Keikkanetin käyttöön koulutuksen. Työntekijätilauksia tehdään tällä hetkellä vaihtelevasti Keikkanetin kautta. Espoon vanhusten palvelut ovat ottaneet Keikkanetin omakseen ja tekevät valtaosan tilauksista sähköisesti. Ruschetti ja Virtanen toivovat, että muillakin toimialoilla päästäisiin yhtä hienoon tilanteeseen. ”Keikkanetin käytössä on kyse luottamuksesta. Siitä, että asiat hoituvat sähköisesti, ja että järjestelmä toimii, niin kuin sen on tarkoitus”, Ruschetti sanoo. ”Espoossa olemme olleet tyytyväisiä Keikkanetin eteen tehtyyn työhön. Esimerkiksi muistutukset työntekijöiden tuntilistojen kuittaamisesta ovat oikein toimiva juttu.” Espoossa liputetaan myös Seuren tuoreen asiakkuudenhallintajärjestelmän puolesta. Järjestelmään kerätään muun muassa työkohteista saatuja palautteita, joiden avulla mahdollisiin haasteisiin pystytään helposti tarttumaan. Myös positiivinen palaute kantautuu sekä Espooseen että Seureen. Parhaillaan Virtanen ja Ruschetti pohtivat ­yhdessä, mikä olisi paras tapa viedä saatua palautetta eteenpäin.

5


Opiskelija, keikkalainen, sylkykuppi ja asiantuntija Teksti Sami Konttinen Valokuvat Roope Kiviranta

”Kun olin töissä leikkipuistossa, niin siellä oli yksi skidi, joka kiipesi katolle, eikä halunnut tulla alas. Yritin saada sitä kauan tulemaan tikkaita pitkin ja viimein, kun se saatiin tulemaan, se sylkäisi mua naamaan. Olin 19-vuotias ja ensimmäistä viikkoa töissä. Eli vaikka mitä voi tulla eteen”, muistelee Jaana Tuominen ensimmäisiä kokemuksiaan keikkailusta. Seurelle, niin kaikki hoituu.” Opintojen ja keikkailun yhdistäminen on muutenkin käynyt helposti. ”Keikkanetistä voi katsoa keikkoja juuri silloin, kun sopii, eikä tarvitse mennä orjallisesti duuniin. Se on isoja plussia opiskelun ohessa”, Kerttu kertoo. Juuri työn joustavuus tekeekin keikkailusta houkuttelevan vaihtoehdon opiskelijalle.

On kenties kesän viimeinen lämmin päivä. Jaana ja Kerttu Männikkö kaatavat teetä ja kahvia kuppeihinsa Seuren toimistolla Kampissa. Molemmat opiskelevat Helsingin yliopistossa lastentarhanopettajiksi. Kerttu on syksyllä palauttamassa lopputyötään, Jaanalla on alkamassa opintojen toinen vuosi. Molemmilla on työpäivä takanaan. Ennen kotiinlähtöä he ovat kuitenkin tulleet juttelemaan keikkailusta sekä töiden ja opiskelun yhdistämisestä.

Jaana aloitti keikkailun jo ennen nykyisiä opintojaan. Työkokemusta on kertynyt niin leikkipuistoista kuin kouluistakin. ”Olen iloinen, että ehdin keikkailla paljon ennen opiskeluja, koska se kasvatti. Nyt, kun opinnoissa puhutaan jostain teoriasta, niin pystyn ammentamaan omista kokemuksistani. Huomaan, miksi jossain tilanteessa tapahtui niin kuin tapahtui, ja miksi lapsi käyttäytyi tietyllä tavalla. Ilman työkokemusta mulla ei olisi sellaista pohjaa”, Jaana pohtii. Parhaimmillaan käytännön kokemus herättääkin henkiin luennolla käsitellyt teoriat ja tuo konkretiaa opittuun. Opiskelijoiden keikkailusta hyötyvät myös työkohteet ja sen henkilökunta. ”Joissain paikoissa oikein

Keikkailusta tukea opintoihin Kerttu on keikkaillut pari vuotta Seuren kautta lastenhoitajana päiväkodeissa. Hänelläkin on tuoreessa muistissa keikkailun aloittaminen: ”En ole itse kotoisin Helsingistä ja Seure olikin helppo vaihtoehto. Kun muutin tänne, niin ei tarvinnut alkaa kysellä sijaisuuksia randompäiväkodeista. On yksi lafka, jonka kautta kaikki onnistuu.” Jaanalla on samansuuntaisia kokemuksia: ”Ei tarvitse olla suhteita. Tulee vaan

6


Kolme faktaa Seuresta

lypsetään, että ’kun sä opiskelet, niin mitäs mieltä olet tämmöisestä ja tämmöisestä?’. On oikein tultu kysymään sellaista asiantuntijuutta”, Kerttu kertoo omista kokemuksistaan.

Suhteiden luomista tulevaisuuteen

1

Keikkailussa on myös omat haasteensa. Kenelle tahansa on haastavaa mennä uuteen työyhteisöön, mutta keikkaillessa työyhteisö saattaa vaihtua jopa päivittäin. Lisäksi opeteltavakseen voi saada parhaimmillaan parinkymmenen lapsen nimet. ”Aika hyvin niitä lasten nimiä oppii jo heti aamulla. Mutta sitten, kun mennään ulos ja kaikki pukevat ulkovaatteet päälle – siinä tilanne nollaantuu saman tien”, Kerttu muistelee huvittuneena. Molempien mielestä kaiken ikäiset lapset ovat ottaneet keikkalaisen yllättävän hyvin vastaan. ”Ei se oo pelkkää halimista, että ’jipii, oot täällä!’, mutta harvat lapset suhtautuvat niin, että ’en halua sua, mene pois!’”, Jaana kertoo.

Seure on perustettu vuonna 1990. Samaan aikaan muualla…

Vauhtiin päästyään moni huomaa keikkailevansa samoissa tutuissa kohteissa. Keikkailu onkin luonteva tapa luoda suhteita mahdolliseen tulevaan työpaikkaan. ”Kun oli jossain paikassa tehnyt yhden keikan, niin sieltä saatettiin soittaa, että ’tulisitko taas huomenna?’ Siitä tuli tosi hyvä fiilis, että on tehnyt jotain oikein, kun pyydetään uudestaan”, Jaana muistelee. Opiskelijat ovatkin usein tilaajien keskuudessa haluttuja ja toivottuja keikkalaisia. Vastaanotto aamuisin päiväkodeissa on ollut yleensä kiireestä huolimatta hyvää ja apua on saanut viimeistään, kun itse on kysynyt. Tutuissa paikoissa keikkailusta ja suhteiden luomisesta on myös Kertulla hyviä kokemuksia. ”Kun yhteen paikkaan vähän asettui, niin sinne oli mukava mennä. Ei tarvinnut joka päivä opetella asioita uudelleen”, hän selventää.

Neuvostoliiton ensimmäinen McDonald’s avataan Moskovassa.

Super Mario Bros. 3 julkaistaan Nintendo-pelikonsolille.

Saksat yhdistyvät.

Mihail Gorbatšov saa Nobelin rauhanpalkinnon.

Ensimmäinen tunnettu websivu kirjoitetaan.

Margaret Thatcher eroaa pääministerin paikalta.

Englannin kanaalin alittavaa tunnelia rakentavat ranskalaiset ja englantilaiset tapaavat toisensa 40 metrin syvyydessä kanaalin alla.

2

Keikkailu kasvattaa Seurella keikkailemalla lastentarhanopettajaopiskelijat pääsevät tekemään jo opiskeluaikana oman alan töitä. Keikkailu on myös helppo ja joustava tapa tienata rahaa opintotuen jatkeeksi. ”Opiskelun ohessa on aika rankkaa tehdä duunia, mutta toisaalta Helsingissä asuminen vaatii sitä. Asuminen on kallista”, Kerttu kertaa opiskelijaelämän kylmiä faktoja. Parhaana ajankohtana keikkailun aloittamiseen Jaana ja Kerttu pitävät opintojen ensimmäisen päiväkotiharjoittelun suorittamisen jälkeistä aikaa. ”Eka harjoittelu on aika pläjäys ja sen jälkeen asiat ovat tuoreessa muistissa. Silloin on jo vähän teoriaopintojakin takana”, Jaana pohtii.

Seuren läntisimmän (Nuuksion koulu, Espoo) ja itäisimmän (Päiväkoti Sakarinmäki, Helsinki) työkohteen etäisyys on kävelyteitä pitkin 42,3 km. Jalkaisin matkaan menisi pidempään kuin yhden työpäivän verran eli 8 tuntia ja 51 minuuttia. Autoteitä huristellen matkaa kertyy 48,6 km ja se taittuu noin kolmessa vartissa.

3

Keikkalaisen rooli ei ole kaikkein helpoin. Maailmaa ei voi muuttaa yhdellä keikalla, vaikka joskus niin haluaisikin. ”Pitää mennä sopeutuvalla asenteelle. Ei voi olla vaan, että ’näin mä teen!’”, Kerttu sanoo ja Jaana jatkaa: ”Pitää tosiaan olla sopeutuvainen ja avarakatseinen. Täytyy ajatella, että nyt mä oon täällä tämän päivän tai viikon ja menen sen tilanteen mukaan.” Parhaimmillaan keikkailu voi avata silmiä ja avartaa mieltä. ”Siinä näkee sellaisia ihmisiä ja työtapoja, että vähänkö mä haluan olla just tuollainen, tai vähänkö en halua olla yhtään tuollainen”, Jaana keksii. ”Kyllä se tekee opiskelujen ohessa omalle ammatti-identiteettikasvulle hyvää. Kyllä mä ehdottomasti suosittelen kaikille, jotka haluaa työskennellä lastentarhanopettajina”, Kerttu komppaa. ”On se rankkaa, mutta keikkailu kasvattaa. Ja nyt ehkä tietäisin, mitä tekisin toisin sylkäisytapauksessa”, Jaana naurahtaa.

Vuonna 2011 Seuressa työskenteli 9 178 keikkalaista. Jos Seure olisi kaupunki ja keikkalaiset sen asukkaita, sijoittuisi Seure asukasluvulla mitattuna Suomen 116. suurimmaksi kaupungiksi Karkkilan (9 202 as.) ja Kiteen (9 169 as.) väliin.

7


Uudistuminen

Seure uudistuu palvellakseen paremmin

Palveluaikojen laajentamisen vaikutusta tilausliikenteeseen ja tilausten täyttymiseen seurataan ja arvioidaan koko kokeilun ajan. Ensi keväänä tehdään loppuarviointi ja päätös siitä, minkälaisilla palveluajoilla jatketaan.

Uusilla rakenteilla tehoa toimintaan Rekrytoinnin puolella Seure kokeilee uutta keskitettyä työhakemusten käsittelyn mallia. Tavoitteena on saada hakemusten käsittelyn alkuvaihe entistä tehokkaammaksi ja koko rekrytointiprosessi yhtenäisemmäksi ja laadultaan entistä tasaisemmaksi. Sivulla 26 rekrytointipäällikkö Tuire Rönkkö kertoo enemmän Seuren rekrytoinnista. Seuren kaksi suurinta toimialaa ovat terveydenhuolto ja päivähoito, joita kumpaakin hoidetaan omassa yksikössään. Nämä yksiköt hoitavat lisäksi kyseisiin toimialoihin läheisesti rinnasteisia yksittäisiä ammattinimikkeitä. Seuren kolmanteen toimiala­ yksikköön on koottu pienempiä toimialoja, joiden asiakkuudet ja nimikkeet on jaettu nyt uudella tavalla. Opetus- ja palvelualojen yksikössä palvelu on lokakuun puolivälistä alkaen organisoitu seuraavasti:

Seuressa otettiin keväällä käyttöön uusi asiakastyötä helpottava työkalu. Täysin Seuren tarpeisiin räätälöity asiakkuudenhallintajärjestelmä sai sisäisessä nimikilpailussa nimekseen Custi. Alkuvuosi meni Custin perustoiminnallisuuksia opetellessa ja totutellessa siihen, että uuden työvälineen myötä myös työntekotapoja piti hieman muokata. Nyt, kun Custiin on jo kertynyt erilaista tietoa, sen hyödyt alkavat tulla esiin. Asiakastapaamisia voidaan hoitaa entistä suunnitelmallisemmin ja sovittujen toimenpiteiden toteuttamisen seuranta on aiempaa helpompaa jo pelkästään siitä syystä, että tieto on kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla ja ajan tasalla. Custin myötä Seurella on myös mahdollisuus hallita sekä asiakkailta että keikkalaisilta tulleita palautteita uudella tavalla. Palautteiden seuraaminen, tilastointi ja analysointi monesta eri näkökulmasta on nyt helppoa. Custiin kertyviä palautteita voidaan käydä läpi esimerkiksi asiakastapaamisissa: voimme keskustella siitä, mitä palautetta keikkalaiset ovat antaneet tilaajakohteesta tai minkälaisia palautteita kohde on antanut keikkalaisista tai Seuren palvelusta.

opetusala (aineopettaja, luokanopettaja, koulunkäynti­ avustaja, skolassistent, erityiskoulunkäyntiavustaja, kehitysvammahoitaja koulussa, oppilashoitaja)

keittiö- ja siivousala (ruokapalvelutyöntekijä, kokki, toimitilahuoltaja, päiväkotiapulainen, laitoshuoltaja, yhdistelmätyöntekijä, palvelutyöntekijä)

erityisalat (ammattinimikkeet, joiden toimialoina tai työpaikkoina toimivat mm. liikunta, toimisto, kirjasto, kulttuuri, kiinteistönhoito ja -huolto, koulujen iltavalvonta, vahtimestarit)

Myös kumppanuustyö ja viestintä organisoitiin Seuressa uudella tavalla elokuun alusta. Näillä sisäisillä työnjaoilla ja muutoksilla pyritään selkeyttämään ja tehostamaan toimintaa. Viestinnän nykyinen monikanavaisuus vaatii sen tekijöiltä jatkuvaa uusien asioiden oppimista ja ammattitaitoa, jotta laatu saadaan pidettyä korkeana. Yhtenä esimerkkinä Seuren viestinnän ennakkoluulottomasta otteesta voidaan mainita videosähköposti, joka on otettu käyttöön muun muassa uutiskirjeitä elävöittämään. Näkyvin uudistus Seuren viestinnän saralla on syyskuun alussa julkaistu uusittu verkkosivusto osoitteessa Seure.fi. Sama raikas ja moderni ilme siirretään loppuvuodesta myös Keikkanetin puolelle. Lisää uusista verkkosivuista voi lukea sivulta 18. Pääkirjoituksessaan kumppanuuspäällikkö Johanna Tirri kertoo myös muita kumppanuuden ja viestinnän kuulumisia.

Palautteista teoiksi – palveluajat muuttuivat Asiakaspalautetta on Seuressa osattu kuunnella jo ennen Custiakin ja palautteiden perusteella on vuosien varrella tehty pie­ nempiä ja suurempia kehittämistoimia. Puhelinpalveluaikojen laajentamisen tarve on tietyillä toimialoilla tullut usein esiin ja siihen on nyt reagoitu. Keväästä asti valmisteilla ollut palveluaikojen laajentamisen kokeilu alkoi lokakuun alusta ja kestää vuoden 2013 toukokuun loppuun. Terveydenhuoltoalan keikkalaisia ja tilaajia palvellaan nyt maanantaista perjantaihin klo 7–18 ja lisäksi lauantaisin klo 8–14. Palvelualoilla, lähinnä ruokapalveluissa, asiakkailta tulleet toiveet koskivat aikaisen aamun palvelua. Keittiö- ja siivousalojen asiakaspalvelua laajennettiinkin puolella tunnilla aamuisin eli henkilöstökonsultit tavoittaa nyt puhelimitse arkisin jo klo 6.30 alkaen. Keikkanetin kautta tilauksia kannattaa toki tehdä jo valmiiksi odottamaan: mitä aiemmin ti­laus saadaan käsittelyyn, sen paremmat mahdollisuudet on saada työntekijä jo aamun varhaistunneille.

Uudet palveluajat ja Seuren toimialojen yhteystiedot löytyvät uusituilta verkkosivuiltamme. Tervetuloa tutustumaan! Teksti Sini Åback Kirjoittaja on Seuren liiketoimintajohtaja.

8


Rekrytoinnin maailma kiehtoo Heliä Yksi kuluneen syksyn suurimmista uudistuksista Seuressa on ollut rekrytoinnin keskittäminen omaan yksikköönsä. Uudessa yksikössä työskentelevät rekrytointikonsultit suunnittelevat ja toteuttavat Seuren rekrytointimarkkinoinnin sekä muut rekrytointitoimenpiteet sekä käsittelevät valtaosan Seureen tulevista keikkatyöhakemuksista. Heli Lappi-Rantanen palasi perhevapailta Seureen juuri parahiksi päästäkseen mukaan uuden yksikön starttiin. Kiinnostus henkilöstöhallintoon heräsi Helille jo hänen opiskellessaan Tampereen yliopistossa hallintotieteitä. ”Ihmiset ja työurat kiinnostavat minua. Keikkailin itse opiskeluaikoina ravintola-alalla, ja henkilöstövuokraustoiminta tuntui sitäkin kautta omalta jutulta. Siksi hain Seureen harjoittelijaksi vuonna 2004 ja sillä tiellä ollaan yhä”, Heli muistelee.

Työvoimapula-aloja ja kaupunkitasoista yhteistyötä Aluksi Heli työskenteli palvelualoilla henkilöstökonsulttina ja toimi muun muassa Seure-lehden edeltäjän, Keikka-lehden, toimittajana. Rekrytointikonsultin tehtävät kutsuivat vuonna 2007. ”Palvelualojen tiimissä parasta oli tiimin ryhmähenki. Rekrytointityön kiinnostavuutta lisäsi se, että kyseessä olivat työvoimapula-alat kuten keittiö- ja siivoustehtävät. Rekrytoinnissa pitikin ihan tosissaan miettiä keinoja työntekijöiden löytämiseksi”, Heli muistelee. Vuonna 2007 elettiin Seuressa valtavan kasvun aikaa ja Heli sai olla mukana kehittämässä kasvavalle yritykselle uusia toimintatapoja. ”Kehitystyö on minusta innostavaa. Tuolloin pääsimme tiivistämään muun muassa TE-toimistojen ja oppilaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä”, Heli kertoo. Uudet haasteet olivat taas edessä, kun Helille tarjoutui mahdollisuus päästä kehittämään Seuren ja Vantaan kaupungin välistä yhteistyötä. ”Oli kiehtovaa päästä laukaisemaan Vantaasta vastuussa olevan rekrytointikonsultin homma liikkeelle. Siinä tehtävässä pääsi luomaan suuntaviivoja kaupunkitasoiseen yhteistyöhön sekä näkemään rekrytointia myös Seuren omistajakaupungin näkökulmasta”, Heli kiittelee.

Rekrytoinnin kokonaiskuva selkeytyy Uuden rekrytointiyksikön startti sattui Helille hyvään ajankohtaan perhevapailta paluun yhteyteen. Heli näkee rekrytoinnin keskittämisessä paljon hyvää: ”Rekrytointikonsulttien kokonaiskuva yrityksen toiminnasta, eri alojen työvoimatarvetilanteesta ja toimintaympäristöstä paranee. On helpompi seurata, miten rekrytointitoimenpiteet ovat purreet, ja kokeilla uusia ideoita. Uudessa yksikössä näemme heti, mikäli tarvitaan tietyn profiilin hakemuksia tai uudenlaisia perehdytyksiä. Voimme tarkastella asioita koko Seuren tasolla, mutta nähdä työnhakijat kuitenkin yksilöinä.” Rekrytointi on Helille sydämen asia ja Seure työpaikkana tärkeä. ”Nautin siitä, että Seuressa on matala hierarkia sekä keskustelulle ja uusille ideoille avoin ja ennakkoluuloton ilmapiiri. Rekrytoinnin suunnittelutyö on mielenkiintoista; pääsemme miettimään rekrytointikeinoja, yhteistyömalleja, messuja ja käytettäviä rekrytointikanavia. Tällä hetkellä pilotoimme muun muassa videotyöhaastatteluita, joissa hakija voi tavallista hakemusta helpommin esitellä omaa persoonaansa ja laittaa itsensä peliin.” Kun Heli ei ole töissä, hänet löytää luultavimmin mökkeilemästä perheensä kanssa. Mutta mistä Helin löytää tulevaisuudessa? ”Näen kyllä itseni tulevinakin vuosina ihmisläheisessä työssä, joka liittyy rekrytointiin, henkilöstöasioihin tai työelämään. Liian tarkkaan en halua suunnitella, sillä usein elämä yllättää!” Tekst I A SSI H ÄY RY KU VA RO OPE K I V IR A N TA

9


Keikkalaisten perehdytys — vastuunjakoa ja hyviä käytäntöjä Teksti Ella Kyllönen Valokuva Roope Kiviranta

Miten keikkalaiset otetaan vastaan? Mitä kenenkin vastuulle kuuluu? Keikkalaiset tulevat työyhteisöihin usein yhden tai kahden päivän ajaksi sijaisiksi ja työtovereiksi. Jotta työ sujuisi, on tärkeää, että heidät otetaan hyvin vastaan ja heille annetaan tietoa työtehtävistä, odotuksista ja vastuista. Keikkalaisten perehdytys on niin Seuren kuin työkohteenkin vastuulla. Hyviä perehdytyskäytäntöjä löytyy jo useista työkohteista. Niistä yksi esimerkki löytyy Ylä-Malmin iltapäivätoiminnasta. ”Mukava kun tulit ryhmäämme sijaiseksi, toivottavasti saat sijaisuudestasi paljon”, toivotetaan Ylä-Malmin iltapäivätoiminnan Iloryhmän punaisessa perehdytyskansiossa. Iltapäivätoiminnan vastuuohjaaja Johanna Jurvanen kertoo, että kaikki Ilo-ryhmään tulevat koulunkäyntiavustajasijaiset saavat aina ensimmäiseksi ryhmään tullessaan eteensä kansion, jossa esitellään iltapäivätoiminnan päiväohjelma ja toimintatavat. Jos sijaisen ei heti alkuun ole mahdollista pysähtyä lukemaan kansiota pidempään, voi siihen tutustua myös myöhemmin työpäivän aikana rauhallisemman hetken koittaessa.

”Sijaisena tehtäviisi kuuluu…” Ilo-ryhmä on tarkoitettu autismin kirjoon kuuluville erityislapsille. Perehdytyskansioon onkin koottu sijaisille yleisiä vinkkejä autistisen lapsen kanssa toimimiseen ja kommunikoimiseen sekä esitelty tarkemmin ryhmän lapset, heidän yksilölliset tarpeensa ja mieluisat puuhansa. Kansiossa on myös kerrottu ensiaputarvikkeiden ja tärkeiden yhteystietojen paikat yllättäviä tilanteita varten. Tarkempia ohjeita työturvallisuuteen sekä iltapäivätoiminnan yleisiin periaatteisiin löytyy toisesta kansiosta, johon sijaiset myös voivat tutustua, mutta joka

10

on lähinnä tarkoitettu pidempiaikaisten työntekijöiden ohjeeksi. Ilo-ryhmässä on töissä useampi koulunkäyntiavustaja, ja jokaisella on päivän aikana oma vastuulapsi, myös keikkalaisilla. Tällöin on hyvä, että sijaiset saavat heti alkuun perustietoa ryhmästä ja työpäivän kulusta, sekä niistä asioista, jotka kunkin lapsen kohdalla on oleellista tietää. ”Perehdytyskansion lisäksi keikkalaiset voivat aina työn lomassa kysyä neuvoa muilta työntekijöiltä. Ilo-ryhmässä on joka tapauksessa aina paikalla useita aikuisia”, Jurvanen muistuttaa.

Vaihtuvia tilanteita Keikkalaiset pääsevät Ilo-ryhmässä mukaan kaikkeen toimintaan, ja kaikille tulee myös haastavampia hetkiä eteen. Perehdytyskansiossa muistutetaankin siitä, että ohjeita saa kysyä ja pulmatilanteissa täytyykin muistaa pyytää apua. Yleensä keikkalaisilla, jotka Iloryhmään tulevat, on jo kokemusta erityislasten kanssa työskentelystä, mutta aina näin ei ole – Jurvasen mukaan uudet sijaiset ovat myös oikein tervetulleita ryhmään. Usein riittää, että sijainen on oma-aloitteinen ja aidosti kiinnostunut työskentelemään erityislasten kanssa.


Kolumni Projekti Monimuotoisuus Sijaisen ei heti tarvitse osata kaikkea, vaan työn oppii Jurvasen mukaan hyvin pitkälti tekemällä. Jurvanen kertoo, että haastavassa tilanteessa muut eivät aina heti automaattisesti ryntää auttamaan, vaan avustajalle, keikkalaisellekin, pyritään antamaan tilaa, jotta hän löytää oman tapansa tehdä työtään.

TYÖTÄ JA ELÄMÄÄ

Perehdytys on edellytys kaikelle muulle Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin ja ihmisten johtamisen professori Marja-Liisa Mankan mukaan työhyvinvointi lisääntyy työn voimavaroja lisäämällä ja eräs keskeinen voimavara on työn hallinta. Työn hallinta tarkoittaa osaamista, ymmärtämistä, ennakointikykyä, pärjäämisen ja hallitsemisen tunnetta. Työn hallinta taas edellyttää perehtymistä.

Tärkeä perehdytys Hyvä perehdytys antaa työkohteesta myönteisen kuvan keikkalaiselle: sen myötä keikkalainen tuntee itsensä tervetulleeksi työkohteeseen ja palaa sinne mielellään myös toisellekin keikalle. Ilo-ryhmässä koulunkäyntiavustajana keikkaillut Anni Lemetyinen allekirjoittaa tämän väitteen. Lemetyisen mukaan Ilo-ryhmän perehdytyskansio on hyvä työkalu sijaiselle: ”On hyvä, ettei jokaista asiaa esimerkiksi omasta vastuulapsesta tarvitse kysyä erikseen, kun perustiedot on luettavissa kansiosta.” Vastaavanlaisia kansioita Lemetyinen on lukenut myös muissa työkohteissa, varsinkin erityisopetuksen ryhmissä.

Perehtyjä ei aina ole uusi työntekijä tai vasta-alkaja. Olemme kaikki perehtyjiä täysin uusien asioiden edessä. Osaamattomuuden tunnetta voi helpottaa tieto omasta asiantuntijuudesta jollain toisella alueella, mutta usein osaamattomuus kuitenkin on turhauttavaa, jopa nolostuttavaa. Vieraaseen ympäristöön tuoreena ammattilaisena joutuminen on haasteellista. Itsetunto on haavoittuvainen ja herkimmillään. Epävarma ottaa tuekseen puolustusmekanismeja ja työyhteisössä saattaa syntyä ristiriitoja osaamisen paineiden takia. Hyvä perehdytys näkyy työn hallintana ja pärjäämisenä. Kun ihminen kokee tekevänsä hyvin ja merkityksellisiä asioita, hän tuntee työn iloa ja saavuttaa työssään tuloksia. Tämä näkyy työyhteisön ilmapiirissä ja palvelun laadussa.

Lemetyisen kokemuksen mukaan perehdytyskäytännöt vaihtelevat paljon: ”Toisissa kohteissa perehdytykselle on aikaa enemmän, toisissa taas keikkalainen saa ottaa asioista enemmän itse selvää.” Jonkinlainen perehdytys työkohteessa on kuitenkin Lemetyisen mukaan koulunkäyntiavustajalle tärkeää. Jos perehdytysmateriaalia ei ole saatavilla, olisi hyvä, että keikkalainen voisi käydä opettajan kanssa läpi tarvittavat perustiedot luokan käytänteistä ja oppilaiden erityistarpeista.

Perehtymiselle hedelmälliseen maaperään on kylvetty uuden työntekijän tuloon valmistautumisen ja suunnitelmallisuuden siemen. Sitä on lannoitettu palautteella ja perehdytysasenteella: perehtyjää autetaan yhdessä tulemaan osaksi työyhteisöä ja ottamaan tehtävänsä haltuun. Kiireen, kärsimättömyyden ja kohtuuttomien odotusten rikkaruohot kitketään huolellisesti. Kukoistava taimi luodaan olosuhteissa, joissa huomioidaan yksilölliset perehdytystarpeet ja käytetään monipuolisia menetelmiä.

Seure toimii työnantajana Seuren, tilaaja-asiakkaan ja työntekijän välillä vallitsee kolmikantasuhde. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajavelvoitteet ovat Seurella, mutta työnjohdollinen vastuu työkohteen esimiehellä. Seure huolehtii keikkalaisten perehdytyksestä työsuhteen ehtoihin, palkanmaksuun ja keikkailun käytäntöihin. Työkohteen tehtävänä on perehdyttää keikkalainen kohteessa tehtävään työhön.

Tietoa ja kokemusta perehdyttämisestä meillä on. Huomiota ja parantamista tarvitseekin kehittymätön ammattilaisten kulttuurimme. Perehdytykselle ei ole luotu toimivia käytäntöjä. Sille ei ole järjestetty resursseja. Työyhteisössä ei hyväksytä erilaisuutta. Olkaa ystävällisiä ja todistakaa olettamukseni vääriksi!

Seurelle on tärkeää, että työntekijät ovat motivoituneita ja pystyviä kunkin alan keikkatyöhön. Kaikki työntekijät haastatellaan henkilökohtaisesti, jolloin pyritään varmistamaan työntekijän soveltuvuus Seuren työtehtäviin. Haastattelun lisäksi ennen varsinaisen keikkailun aloitusta järjestetään eri toimialojen infotilaisuuksia uusille työntekijöille. Näissä tilaisuuksissa esitellään Seuren toimintaperiaatteet ja eri toimialojen keikkailun erityispiirteet. Alkuperehdytyksen lisäksi Seure tarjoaa myös monipuolisesti koulutuksia ja lisäperehdytyksiä jo keikkaileville työntekijöilleen.

Ammattilaisuuteen kuuluvat olennaisesti ammattiylpeys ja kollegiaalisuus. Ammattilaisen työ on yhteiskunnallisesti merkittävää ja monimuotoista. On vain ymmärrettävää, ettei kuka tahansa tyttö tai poika, joka ovesta astuu, sitä osaa ilman opettamista. Hänet pitää perehdyttää tehtävän saloihin ja ottaa mukaan ammattikuntaan, jonka tavoite on myös, että työn jälki on hyvää ja muille arvoa tuottavaa. Sen jäljen perusteella arvostetaan tai ei arvosteta koko ammattikuntaa. Osaamisella on siis suuri merkitys yksilöille ja yhteisöille. Kehitetään yhdessä ammattilaisten kulttuuri, jossa tavoitteena on osaaminen, jakaminen ja työn tulokset. Näihin edellytykset luo aidosti hyvä perehdytys.

Tilaaja-asiakkaalla on työnjohdollinen vastuu

16

Kolmikantayhteistyön periaatteiden mukaisesti työnjohdollinen vastuu on aina tilaavalla työkohteella. Työkohteessa huolehditaan työn johtamisesta, työhön perehdytyksestä ja työturvallisuudesta, eli niistä asioista, jotka liittyvät konkreettisesti juuri sen kyseisen työn tekemiseen. Kohteen vastuulla on myös tarjota henkilöstölle työssä tarvittavat työvälineet. On tärkeää, että työkohteissa otetaan sijaiset hyvin vastaan ja heidät perehdytetään työpäivän kannalta merkittäviin asioihin, kuten esimerkiksi työtiloihin ja työpäivän kulkuun. Työsuhdeasioihin liittyvä neuvonta on kuitenkin Seuren vastuulla, joten niihin liittyvissä asioissa keikkalaisen voi aina ohjata kysymään apua Seuresta.

Pia Keijonen

Kirjoittaja on HUS:n henkilöstöresurssipäällikkö. 11


Kohteet Kampin kappeli

Seurella on tuhansia keikkakohteita ympäri pääkaupunkiseutua. Niistä jokainen on omalla tavallaan uniikki. Työpaikoilla ihmiset luovat paikalle hengen, mutta oman vivahteensa siihen tuo mm. kohteen sijainti ja koko.

HARRAS

Missä Simonkatu 7, 00100 HELSINKI Kenelle Vahtimestareille Kampin kappelia ei voi olla huomaamatta. Se ei erotu ympäristöstään mitenkään räikeästi vaan pikemminkin pehmeästi ja hienovaraisesti. Kappeli sijaitsee aivan Helsingin ydinkeskustassa. Kaarevan ulkoseinän puupinnalle kontrastia luovat suurten naapureiden, Forumin sekä Kampin kauppakeskuksen, kiiltävät lasiseinät ja mainosvalot. Sisällä kappelissa ympäröivä kaupunki unohtuu. Harrasta ja rauhaisaa tunnelmaa luo koruton ja suoralinjainen sisustus saar­ nastuoleineen ja penkkiriveineen. Kappeli on suunniteltu ensisijaisesti kaupunkilaisten hiljentymistä ja kohtaamista varten. Sisääntuloaula palvelee myös näyttelytilana, jossa on mahdollista tavata pappia tai kaupungin sosiaalityöntekijää.

Aurinkolahden TOIMELIAS peruskoulun Kanava-sivukoulu Missä Aurinkotuulenkatu 11, 00990 HELSINKI Kenelle Koulunkäyntiavustajille Syyskuussa 2012 Aurinkolahden korttelitalossa aloitti toimintansa Aurinkolahden peruskoulun uusi sivukoulu Kanava. Korttelitalon lähiympäristö on juuri rakennettua tai vielä rakenteilla olevaa uutta ja modernia Helsinkiä. Samoja tiloja koulun kanssa jakaa myös päiväkoti. Yhteisiin tiloihin kuuluvat talon korkea ja valoisa ruokasali sekä liikuntatila. Rakennuksen tiloja käytetään myös iltapäivätoiminnassa sekä iltaisin ja viikonloppuisin asukkaiden kokoontumis-, harrastus- ja kulttuuritoimintaan. Kanavan sivukoulu on suunniteltu kahdelle erityisopetusryhmälle ja 120 oppilaalle. Kanavassa kouluaan käyvät Aurinkolahden peruskoulun alaluokkalaiset. Toiminta-ajatuksena on, että oppilaat saavat koulussa hyvän yleissivistyksen sekä nyky-yhteiskunnan vaatimat teknologiavalmiudet. Tärkeää on oppimisen ilo turvallisessa opiskeluympäristössä kasvaen toisten ihmisten kunnioittamiseen. 12


Kohteet

Espoon keskuksen ja Leppävaaran aikuissosiaalityö

AVULIAS

Missä Komentajankatu 5 C, 02600 ESPOO Kenelle Sosiaaliohjaajille Uutena ammattinimikkeenä Seure on tänä syksynä aloittanut sosiaaliohjaajien välityksen Espoon aikuissosiaalityön kohteisiin. Syksyllä 2011 helppojen kulkuyhteyksien päähän Leppävaaraan muuttaneella Komentajankadun toimipisteellä palvellaan Leppävaaran ja Espoon keskuksen alueiden aikuissosiaalityön asiakkaita. Tämän vuoden marraskuussa Eteläinen aikuissosiaalityön toimisto muutti puolestaan tuliteriin toimitiloihin Matinkylään. Sosiaaliohjaajan työ pitää sisällään mm. toimeentulotukipäätösten valmistelua. Sosiaaliohjaajan keikoista kiinnostuneilta edellytämme sosionomin (AMK) tai yliopistotasoisen sosiaalityön tutkintoa. Opiskelijoilta edellytämme aikuissosiaalityön harjoittelun tai sosiaalityön perusopintojen suorittamista. Edellytämme myös, että keikkalainen pystyy työskentelemään yhtäjaksoisesti vähintään yhden kokonaisen arkiviikon kuukaudessa.

13

Koivukylän palvelutalo

ARVOKAS

Missä Karsikkokuja 13, 01360 VANTAA Kenelle Lähihoitajille ja perushoitajille Koivukylän palvelutalo sijaitsee syksyllä 2011 valmistuneessa Koivukylän vanhustenkeskuksessa aivan alueen terveysaseman, päiväkodin ja lähipalveluiden kainalossa. Talon kulman takaa kulkee itäistä Vantaata halkova päärata, mutta sisälle palvelutaloon asti radan äänet eivät yllä. Koivukylän suuralueella, johon kuuluviksi kaupunginosiksi luetaan Koivukylä, Ilola, Asola, Rekola, Havukoski ja Päiväkumpu, asuu noin 25 000 vantaalaista. Palvelutalossa on 60 palveluasuntoa, jotka ovat tarkoitettu henkilöille, jotka eivät enää selviydy kotona runsaankaan tuen turvin. Henkilökuntaa on talossa paikalla ympäri vuorokauden. Ulkoilua varten palvelutalon asukkailla on käytössään vanhustenkeskuksen viihtyisä sisäpiha. Asukkailla on mahdollisuus osallistua myös vanhustenkeskuksessa järjestettävään avoimen päivätoiminnan tapahtumiin ja toimintahetkiin.

13


14


Seurelaisuus Teksti Tiia Karnijoki Valokuva Roope Kiviranta

Espoossa,Vantaalla, Helsingissä ja Kauniaisissa on yhteensä noin 700 päiväkotia, jotka tilaavat Seuresta sijaisia. Työntekijöitä on päivittäin keikalla eri päiväkodeissa jopa yli 350. Kävimme vantaalaisessa päiväkodissa keskustelemassa siitä, millaista on työskennellä työympäristössä, jossa työkaverit vaihtuvat usein. Miten vaikuttaa päiväkodin arkeen, kun työkaverina onkin Seuren keikkalainen?

Kirsi Saari-Moisio on työskennellyt Vantaan kaupungilla lastenhoitajana vuodesta 1987. Ilvespuiston päiväkodin Timantit-ryhmässä hän aloitti työt elokuussa. Kirsi kertoo, että Ilvespuistossa on syksyn aikana ollut paljon uusia Seuren keikkalaisia. Kirsi pitää aina aamuisin uudelle sijaiselle pikaperehdytyksen talon käytäntöihin ja esittelee hänet muulle henkilökunnalle. Perehdytyksen lisäksi keikkalaisten käytössä ovat listat, joista näkee, millaisia ovat eri työvuorojen tehtävät. ”Muuten meillä ei ole ryhmässä niin tarkkaa, kuka tekee mitäkin, mutta uudelle ihmiselle on varmasti helpompaa, kun on ohjeet siitä, miten toimitaan”, arvelee Kirsi. Kirsi pitää aamun perehdytystä erittäin tärkeänä ja kokee sen myös kuuluvan keikkalaisten oikeuksiin.

porukkaa, ja Kirsikin on sitä mieltä, että pidempään talossa työskennelleet sijaiset tuntuvat olevan kuin talon omaa väkeä. Lauri kertoo kuitenkin mielellään aina uusille Seuresta tuleville keikkalaisille, että hänkin on seurelainen. ”Sillä lailla tuo esiin sen, että ymmärtää toisen tilanteen”, selittää Lauri. Uutena työntekijänä Laurille oli työsuhteen alussa vielä epäselvää, mitä asioita hän voisi kysyä päiväkodista, ja mistä asioista vastaa työnantajana Seure. ”Nykyään jo tiedän, että kaikki työsuhdeasiat hoitaa Seure, ja Keikkanetistä olen löytänytkin kaikki ohjeet, mitä olen tarvinnut. Työvuorot kysyn tietysti aina päiväkodista suoraan”, Lauri selventää.

Kirjavat keikkalaiset

Ammattitaitoinen, reipas ja oma-aloitteinen

Keikkalaisten oma-aloitteisuus, taidot ja varmuus vaihtelevat jonkin verran. Kirsi kertoo itse pyrkivänsä siihen, että kysyy aina keikkalaiselta, miltä hänestä tuntuisi esimerkiksi viedä lapsiryhmä nukkumaan tai ottaa vastuulleen oma pienryhmä. Samalla hän kuitenkin toivoo, että keikkalainen olisi täysillä mukana päivittäisessä työssä. ”Lapsille tärkeintä on voida luottaa siihen, että aikuiselta saa apua tarvittaessa, oli tämä sitten sijainen tai talon vakituinen lastenhoitaja”, pohtii Kirsi keikkalaisen merkitystä lapsille. Kirsi kertoo, että Ilvespuistossa hyödynnetään mielellään keikkalaisten erilaisia vahvuuksia ja osaamisia, mutta riippuu paljon keikkalaisesta itsestään, kuinka paljon uutta hän tuo lapsiryhmän arkeen. ”Kerran tuli keikkalainen kitara kainalossa ja siinä sitten lauleskeltiinkin koko päivä”, muistelee Kirsi. Seuren keikkalaisilta voi myös saada muista taloista poimittuja uusia ideoita, joita voi kerätä talteen ja tuoda osaksi oman päiväkodin toimintaa. On selvää, että uusi ihminen vaikuttaa aina lapsiryhmän arkeen. Kirsi kertoo, että tänä syksynä Ilvespuiston keikkalaiset ovat vaihdelleet paljon, mikä on aiheuttanut jonkin verran muutoksia ennalta suunniteltuihin päiväohjelmiin varsinkin silloin, jos sijainen on tullut lyhyellä varoitusajalla. ”Keikkalaisten vaihtuvuus tuo aina myös lapsille omat haasteensa, kun heidän täytyy opetella tuntemaan uusi aikuinen, joka reagoi ja toimii uudella tavalla”, miettii Kirsi.

Sekä Laurista että Kirsistä on mukava saada keikkalaisia, jotka ovat joskus aiemmin olleet Ilvespuistossa. Tutut keikkalaiset tuntevat talon tavat ja lapset ovat jo ennestään tuttuja. Helpottaa arjen organisointia, kun keikkalaisen tavat ja taidot ovat jo tiedossa. Kirsi kertoo myös, että viikon suunnittelua auttaa, jos tiedetään jo etukäteen, että sama keikkalainen on talossa useamman päivän kerrallaan. Näin voidaan hänen kanssaan yhdessä pohtia viikon kulkua ja työnjakoa. Ihannekeikkalainen on Kirsin ja Laurin mielestä ammattitaitoinen, reipas ja oma-aloitteinen. Kirsi arvostaa keikkalaisilla myös alan koulutusta. Ilvespuistossa pidetään lähtökohtana sitä, että keikkalaisen saapuminen on aina vakituisille lastenhoitajille helpotus: ”Itse olen ainakin aina kiitollinen siitä, että saan keikkalaisesta itselleni työkaverin, ettei tarvitse pärjätä yksin”, Kirsi toteaa.

Ilvespuiston päiväkodin 5-vuotiaiden pohdintoja sijaisista ”Sijainen on semmonen aikuinen, jota tarvitaan, jos joku on kipeenä tai sen lapsi.”

Keikkalaiset osana porukkaa

”Hyvä sijainen leikkii ulkona ja jaksaa kattoo leikkejä.”

Myös Lauri Komulainen työskentelee Ilvespuiston päiväkodissa, mutta työnantajana toimii Seure. Laurin tehtävänä on toimia 5-vuotiaan erityislapsen henkilökohtaisena avustajana. Hän kertoo saaneensa Ilvespuistossa alusta asti todella lämpimän vastaanoton: ”Kaikki tulivat heti juttelemaan ja olen tuntenut oloni tervetulleeksi.” Lauri on Ilvespuistossa pidemmässä sijaisuudessa, jonka on määrä kestää jouluun asti. Hän kokee itse olevansa osa päiväkodin vakio-

”Sijainen on sellanen, joka tulee jostain toisesta tarhasta.” ”Hyvä sijainen jaksaa lukea kirjaa ainakin tunnin, niin ettei tartte nukkua.” ”Hyvä sijainen osais piirtää ja pitää ratsastustunteja.”

15


Lähiruokaa kaikille Teksti Riikka Sallinen Valokuvat Roope Kiviranta

Hyvää ruokaa kasvatetaan luomusti, lähellä ja rakkaudella. Kaupunkiviljely on osa ruoantuotannon muutoksen trendiä. Itse kasvatettu ruoka on todellista lähiruokaa, joka on varmasti jokaisen ulottuvilla.

Ikkunalaudalla voi kuka tahansa kasvattaa yrttejä ja versoja. Esimerkiksi herneen-, kauran- ja auringonkukanversot ovat mukava lisä salaattiin. Erilaiset yrtit kasvavat ikkunalaudalla joko omissa purkeissaan tai niitä voi siirtää kasvamaan isompiin ruukkuihin. Mikäli budjetissa on tilaa, voi monista kaupoista ostaa yrteille kasvatusalustoja, joissa on mukana kasvilamput. Tämä on varma keino tuoreiden yrttien ja salaattien saamiseksi keskitalvellakin. Ikkunalaudoilla kasvavat näppärästi myös chilit, joista saadaan satoa varsinkin loppusyksystä.

Tekst I A SSI H ÄY RY KU VA RO OPE K I V IR A N TA 16

Parvekkeen omistajat voivat laajentaa viljelyään parvekkeille kesäaikaan. Tähän tarkoituksen lasitettu parveke on upea! Lasitetulla parvekkeella kypsyvät kesän aikana tomaatit, amppelimansikat sekä syötävät kukat, kuten sarviorvokki ja köynnöskranssi. Parvekkeella on helppo kasvattaa lähes kaikkia mahdollisia yrttejä sekä lämpimällä eteläparvekkeella jopa ananaskirsikoita ja munakoisoa. Edes perunanviljely ei vaadi pihamaata, vaan kasvattaminen onnistuu kätevästi ämpärissäkin. Huhtikuussa voi laittaa esimerkiksi jääkaappiin unohtuneet itäneet perunat ämpäriin kasvamaan ja juhannuksena ämpäristä saa uusia perunoita.


Pihakasvatuksessa voi käyttää hyödykseen kasvatuslaareja ja -säkkejä. Näin viljely on mahdollista myös kerrostalojen pihoilla, taloyhtiön luvalla tietenkin. Laareihin kaadetaan riittävästi multaa ja pieni kasvimaa on valmis. Laarissa voi oman kiinnostuksen mukaan kasvattaa lähes mitä vain. Kasvukauteen tosin pitää varautua ajoissa. Ihanteellisinta on aloittaa kasvatus jo helmikuussa, jolloin voi laittaa ensimmäiset siemenet sisätiloissa itämään. Papujen, avomaankurkkujen sekä erilaisten kurpitsojen taimet on helppo kasvattaa itse. Kun taimet ovat tarpeeksi suuria käsiteltäviksi (yleensä sirkkalehtien lisäksi on ensimmäinen kasvulehtipari auennut), ne koulitaan eli siirretään kasvamaan väljemmin, jotta ne saavat tilaa kasvaa tukeviksi. Kevään tullen sisällä kasvatetut taimet voi siirtää ulos laareihin jatkamaan kasvuaan. Viljelysäkeissä saa helposti kasvatettua esimerkiksi perunaa. Viljelysäkin sijasta voi myös laittaa jätesäkkiin multaa tai avata multasäkin ja istuttaa taimet suoraan säkkiin. Näin viihtyvät hyvin varsinkin avomaankurkku sekä kesäkurpitsa.

Mikäli

vihannesten kasvattaminen itse ei tunnu omalta jutulta, voi lähiruokaa silti saada muualtakin kuin kaupasta. Metsistä löytyy kesäaikaan mm. metsämansikoita, mustikoita ja villivadelmia. Syksyllä metsissä kasvaa runsaasti sieniä sekä puolukoita ja paikoin jopa karpaloita. Sieniä poimiessa kannattaa muistaa, että poimii vain tuttuja sieniä tai ottaa mukaan metsään sieniasiantuntijan. Luonnosta saa hyvää ruokaa myös onkimalla ja talvisin pilkkimällä. Kalastusta voi toki harrastaa myös vetouistelemalla, virvelöimällä ja verkoilla. Silloin täytyy kuitenkin pitää huolta siitä, että tarvittavat kalastusluvat ovat hankittuina.

Lisäti kaupu etoja nkivilje lys löytyy osoitte tä esta kaupu nkivilje ly.fi

17


Viestintä

Seure.fi

– sokkelosta selkeyteen Teksti ja kuvitus Sami Konttinen

Syyskuun alussa saivat Seuren verkkosivut osoitteessa Seure.fi uuden ilmeen. Seuren vanhat verkkosivut olivat vuosien varrella kasvaneet sekavaksi sokkeloksi ja seurelaisten palautteen perusteella haluttua tietoa oli sivuilta vaikeaa löytää ja sivujen käyttäminen koettiin hankalaksi. Uusilla sivuilla vastataankin seurelaisten toiveisiin selkeistä, yksinkertaisista ja helppokäyttöisistä sivuista. Saamamme palautteen mukaan tässä on myös suurelta osin onnistuttu.

netaan ja näkymiä selkeytetään. Keikkanetistä löytyy jatkossakin kaikki keikkalaisia ja tilaajia koskeva informaatio, mutta asioita ryhmitellään loogisemmin ja päällekkäisyyksiä karsitaan. Kirjautumisen jälkeen Keikkanetin etusivulla on jatkossakin uutisvirta, jotta käyttäjä saa ajankohtaisen tiedon heti kirjauduttuaan palveluun. Myös Keikkanetti toimii uudistuksen jälkeen osoitteessa Seure.fi, joten muistathan päivittää Keikkanetin uuden osoitteen selaimesi kirjanmerkkeihin.

Uudistuksen myötä Seuren sivut saivat tehoannoksen raikkautta, ajankohtaisuutta ja dynaamisuutta. Verkkosivuille saavuttaessa ensimmäisenä huomio kiinnittyy etusivun suureen ja muutaman sekunnin välein pyörähtävään kuvakaruselliin, jossa vuorottelevat Seuren esittely, ajankohtainen uutinen, uusin blogikirjoitus sekä video. Etusivun oikeassa reunassa sijaitsee Ajankohtaistapalsta, josta löytyvät niin tuoreimmat uutiset kuin Seuren rekrytointitapahtumatkin. Vanhoihin sivuihin verrattuna uudistukset ovat huomattavia, sillä ennen uudistusta Seuren julkisilla sivuilla ei ollut uutistarjontaa.

Keikkanetin toimiessa jatkossakin Seuren keikkalaisten ja tilaajien ikiomana palveluna on Seure.fi:n julkinen puoli tehty pääasiassa uusia keikkalaisia sekä työnhakijoita varten. Sivuilla esitellään laajasti Seuren runsasta työtarjontaa, työtehtäviä ja keikkailun maailmaa sekä annetaan vinkkejä työnhakuun. Työpaikkailmoitusten selkeyteen on myös panostettu. Uusilta sivuilta löytyvät myös Seuren yhteystiedot aiempaa selkeämmin ryhmiteltyinä omalle sivulleen. Uusia ruotsinkielisiä työnhakijoita varten on etusivulla oma På Svenska -osionsa, josta löytyy informaation lisäksi kooste kaikista avoinna olevista ruotsinkielisistä työpaikoista. Aivan uutena kokonaisuutena Seuren yritysesittely on saanut oman sivunsa. Myös tilaajille löytyy sivuilta oma tietopakettinsa, josta löytyy tietoa mm. tilauksen tekemisestä sekä vuokratyösuhteen vastuista. Kaipaamaamme palautetta sivuista tai Seuresta yleisesti voi jättää verkkosivun alalaidasta löytyvää palkkia klikkaamalla.

Keikkanettiin kirjautuminen löytyy yhä omalta tutulta paikaltaan sivujen oikeasta yläkulmasta. Myös Keikkanetti uudistuu alkutalvesta näyttämään samalta kuin syksyllä uudistunut Seure.fi:n kaikille julkinen puoli. Keikkanetissä toiminnallisuudet säilyvät samanlaisina kuin ennenkin, tosin joitain toivottuja asioita paran-

18


10 + 1 syytä käyttää Keikkanettiä 1.

Vältyt jonotukselta ja säästät aikaasi.

2.

Keikkanetin käyttö on ilmaista, puhelinsoitto ei.

3.

Voit asioida omaan tahtiisi rauhassa tai kiireellä.

4.

Omilla tunnuksillasi voit käyttää Keikkanettiä kaikkialla, missä on verkkoyhteys.

5.

Saat aina tietoosi uusimmat uutiset, tapahtumat ja koulutukset.

6.

Saat tilaajana raportit ja keikkalaisena tehtyjen keikkojen tiedot helposti ja nopeasti.

7.

Keikkanetin keikkatoiveet ja tehdyt tilaukset menevät konsulttien käsittelyyn samalla tavalla kuin puhelimitse tehdyt toiveet ja tilaukset.

8.

Se on helppoa. Saat kaikki palvelut samasta osoitteesta – Seure.fi.

9.

Tikkurilasta Myyrmäkeen. Länsi-Espoosta Itä-Helsinkiin. Toivo keikkaa tai tee tilaus mistä ja mihin haluat.

10. Voit asioida milloin tahansa kellonajasta riippumatta. +1

Anna hyvän kiertää! Mitä useampi käyttää Keikkanettiä, sitä nopeammin keikkatoiveita ja tilauksia voidaan Seuressa käsitellä. Näin palvelumme nopeutuu ja kaikki käyttäjät hyötyvät. Puhelinpalvelumme voi tällöin myös paremmin palvella keikkalaisia ja tilaajia erityistapauksissa, kuten sairaus­- lomissa ja erilaisissa ongelmatilanteissa.

Mikä juttu tässä numerossa oli mielestäsi kiinnostavin? Lähetä meille vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen viestinta.seure@hel.fi Arvomme joka lehden yhteydessä kaksi UMO-levypaketin voittajaa. 19


Espoon uusi Teksti Laura Kuivalainen

historia

Espoon kaupunginmuseossa on valmisteilla uusi perusnäyttely, joka avataan vuoden 2013 lokakuussa. Nykyinen näyttely Aikamatka Espoossa on palvellut museokävijöitä kunniakkaat kymmenen vuotta. Espoon kaupunginmuseon asiakkuuspäällikkö Marianne Långvik-Huomo ja museon intendentti Minna Vento kertovat, kuinka Espoon historiaa päivitetään ja uutta näyttelyä lähdetään rakentamaan. Espoon WeeGee-talossa sijaitseva kaupunginmuseo KAMU esittelee Espoon alueen menneisyyttä esihistoriallisista ajoista nykypäivään. Aikamatka Espoossa -näyttelyä on käynyt katsomassa arviolta 40 000 vuosittaista kävijää. Näyttely on avoinna vielä vuoden 2013 maaliskuun loppuun saakka, jonka jälkeen KAMU suljetaan kokonaan noin puoleksi vuodeksi. Jo vuosikymmenen palvellut vanha perusnäyttely on viime vuodet elänyt tekohengityksellä, ja se on saanut jatkoaikaa pienillä päivityksillä. Perusnäyttelyn uudistamista alettiinkin pohtia jo vuonna 2007. ”Historiahan ei vanhene, mutta historia päivittyy. Vanha näyttely on nyt tullut tiensä päähän”, Marianne Långvik-Huomo toteaa. ”Näyttelykuvan mammuttikin alkaa hävitä lumisateeseen, kun värit vuosien myötä haalenevat.”

Uusia löytöjä ja kutkuttavia mysteerejä

Espoossa Villa Elfvikissä asuneen Elvira Standertskjöldin iltapukua valmistellaan näyttelykuntoon. Valokuva Laura Kannasmaa

20

Tulevaan näyttelyyn on tulossa paljon uutta nähtävää ja tuoreita esinelöytöjä. Näyttelyssä ei edetä kronologisesti ajanjaksosta toiseen, vaan kerrotaan kylien kautta tarinoita eri ajoilta. Museon henkilökunnan lisäksi myös tavallisilla espoolaisilla historian harrastajilla on oma pieni mutta merkittävä roolinsa Espoon historiaa ja näyttelykokonaisuutta rakennettaessa. ”Espoossa on erittäin vilkas harrastaja-arkeologitoiminta, joka tuottaa jatkuvasti uusia arkeologisia löytöjä”, Minna Vento paljastaa. Metallinpaljastimen kanssa liikkuvat amatööriarkeologit tuovat innokkaasti museoon tutkittavaksi löytöjään. Viimeisin harrastajavoimin tehty arkeologinen löytö on keskiaikainen soljen osa. Viimeaikaisiin löydöksiin kuuluu myös kuu-ukoksi nimetty keskiaikainen esinelöytö. ”Näiden löytöjen alkuperää on usein vaikea selvittää, mutta ne ovat kutkut-


tavia mysteerejä tutkijoille ja yleisölle”, Marianne Långvik-Huomo kuvailee. Erityisesti keskiajasta tulee jatkuvasti uutta tutkimustietoa. Espoon vanhin tunnettu kylä, Mankby, saa keskeisen roolin tulevassa näyttelyssä. Kauklahden lähellä sijaitseva Mankbyn kylä hylättiin vuonna 1556 kuninkaan käskyllä. Rinteessä sijaitseva alue on jäänyt rakentamatta, joten vanhan keskiaikaisen kylän rakenteet ovat saaneet uinua rauhassa näihin päiviin saakka. Kylä löydettiin uudestaan vasta vuonna 2004. ”Tulevaisuudessa on tarkoitus avata nykyisen Mankbyn alueen kaivauksille arkeologinen puisto, joka keskustelee loistavasti myös museon perusnäyttelyn kanssa”, Marianne Långvik-Huomo kertoo.

Keskiaikaisista kylistä moderneiksi lähiöiksi Espoossa ei ole yhtä suurta keskusta, vaan espoolainen identiteetti rakentuu usean pienemmän keskuksen ympärille. Näiden keskusten ja lähiöiden pohjalla ovat keskiaikaiset kylät, joita tiedetään olleen noin 60. Uusi näyttely rakennetaan temaattisena kokonaisuutena, johon on valittu muutamia näistä kylistä. Kylien kautta käsitellään eri aikakausia Espoon historiassa ja tuodaan samalla esiin Espoon omaleimaisuutta. Esihistoriaa näyttelyssä edustaa Bosmalmin kylä. Osiossa herätetään henkiin rannikon hylkeenpyytäjien elin- ja asuintavat. Mankbyn kylä kertoo elämästä keskiajalla. Uudempaa kylää näyttelyssä edustaa Albergan alue, jonka kautta kerrotaan 1700-luvun rahvaan ja uuden virkamiesluokan tarinaa. Vuonna 1622 perustettu Albergan kartano antaa juuret Leppävaaralle, joka on nykyään kokonainen kaupunginosa. Espoon teollistumisen vaihe kerrotaan Kauklahden kylän avulla. ”Haastavin osio näyttelyssä on viimeinen osio, Nyky-Espoon synty. Sen tulisi koota yhteen koko näyttely ja kertoa, miksi Espoosta tuli tällainen. Keskeiseksi tässä nousevatkin Espoon lähiöt ja niiden kehittyminen”, Minna Vento kertoo.

Paluu nykyisyyteen – ja kurkistus tulevaan Pientä esimakua tulevan perusnäyttelyn teemoista voi saada 21.11. avattavasta Espoo ennen ja nyt -näyttelystä. Metropoli-

Konservaattori Saara Elomaa puhdistaa näyttelyyn tulevan taffelipianon koskettimia. Valokuva Laura Kannasmaa

an mediatekniikan opiskelijoiden toteuttamat panoramavideot kertovat kolmen lähiön, Tapiolan, Matinkylä-Olarin ja Leppävaaran, alueista ennen ja nyt. Marianne Långvik-Huomon mukaan näyttely toimii myös eräänlaisena johdantona tulevalle perusnäyttelylle.

21

Remontin ajan KAMU on kokonaisuudessaan suljettu, mutta pienenä muistumana museon työstä ja toiminnasta pidetään auki museon tuulikaappia, josta voi saada pienen ilmaisen museoelämyksen, ”kurkistuksen tulevaan itsepalveluperiaatteella”, Långvik-Huomo lupaa.


Kierrätyskeskusjuttu

Vetoketjuja, vanhoja kravatteja ja videonauhaa Teksti Laura Kuivalainen Valokuvat Roope Kiviranta

Helsingissä Lönnrotinkadun Kierrätyskeskuksen kellaritiloissa käy kuhina.Valtavien tavararöykkiöiden välissä sujahtelee ihmisiä, jotka järjestelevät, lajittelevat ja luokittelevat Kierrätyskeskukseen tuotavaa tavaraa. Ja sitähän riittää, sillä uudesta tulee nykyään vanhaa yhä nopeutuvalla syklillä. Mitä ihmettä voikaan tehdä kaikelle vanhentuneelle, käyttökelvottomalle rojulle?

22


Mitään ei heitetä pois

Jos Kierrätyskeskukseen tuotu tavara ei enää kelpaa sellaisenaan myyntiin, se saattaa olla sopivaa materiaalia uusiokäyttöön. Hietalahden Kierrätyskeskus Lönnrotinkadulla on vanhan tavaran uudistamiseen ja uudelleenkäyttöön keskittyneiden Näprä-pajojen ja Plan B -tuotteiden koti. Näprä-pajoissa jo kertaalleen hylätyt tavarat saavat uuden elämän. ”Näprä-paja on tilauspaja, jonka yritys tai ystävä- tai harrasteporukka voi tilata. Pajan voi valita eri teemoista. Meillä on muun muassa Tuunaa työpiste -paja, korupaja, lahjapaja, ekoskräppäyspaja. Pajoja voidaan myös räätälöidä asiakkaan toiveiden mukaan”, kuvailee Marja Peltola, Kädentaitopalvelu Näprän vetäjä ja osastovastaava Lönnrotinkadun Kierrätyskeskuksesta. Suosituimpia ovat korupajat ja Tuunaa työpisteesi -paja. ”Ihmiset haluavat tehdä käyttöesineitä, eivätkä mitään turhakkeita”, Peltola huomauttaa. Ideat tuotteisiin lähtevät ennen kaikkea saatavilla olevista materiaaleista. Erityisesti vanhoja kravatteja ja vetoketjuja päätyy Kierrätyskeskuksiin kasakaupalla. ”Ei ole järkeä lähteä ideoimaan tuotteita, joihin ei ole materiaalia saatavilla”, Marja Peltola painottaa. Työpajoissa vanhat vetoketjut muokkautuvat rintakoruiksi ja nimikylttiketjuiksi, ja vanhoista kravateista voi puolestaan loihtia esimerkiksi kravattihelminauhoja. Tuunaa työpisteesi -pajojen hittituotteita ovat kirjoista valmistettavat rasiat, joita voi käyttää vaikkapa käyntikorttien säilytykseen.

Kaikki Kierrätyskeskukseen päätyvä tavara pyritään hyödyntämään viimeiseen asti. Myyntiin sellaisenaan kelpaamaton tavara jatkojalostetaan uusiokäyttöä varten, joko myytäväksi tai työpajakäyttöön. Lönnrotinkadulta löytyykin Näprä-kauppa, josta saa ostaa pientavaraa askarteluihin. Kaupassa on askartelumateriaalin lisäksi tarjolla ilmaisia vinkkejä näpertelyn inspiraatioksi. Kaupassa myytävä metalliromu houkuttelee erityisesti koruntekijöitä. Myös taidemuseot ostavat metallitavaraa omiin työpajoihinsa kilokaupalla. Mutta eikö Kierrätyskeskuksessa koskaan luovuteta kierrätyksen suhteen? Heitetäänkö mitään koskaan pois? Marja Peltolan mukaan vain hyvin vähän päätyy lopulta kaatopaikalle. ”Jos tavara ei kelpaa myyntiin, ei lähde kiertoon ilmaisostolta eikä siitä saa materiaalia pajakäyttöön, se päätyy ilmaistukkuun, josta koulut voivat käydä noutamassa tarpeistoa askarteluun.”

Kun videonauhuri hajoaa, otetaan käyttöön suunnitelma B Kierrätyskeskuksella on myös oma myyntiin valmistettava uusiotuotteiden mallisto, Plan B. Kaikki myynnissä olevat tuotteet on valmistettu kierrätykseen tuoduista materiaaleista Kierrätyskeskuksen ompelimossa ja verstaalla. Tuotevalikoimaan kuuluu vaatteita, asusteita, koruja ja huonekaluja. Tällä hetkellä paljon kysyntää on läppärilaukuille ja tablettipussukoille. Vanhoista vaatteista valmistetaan tuunaamalla uutta, ja kierrätykseen tulevista kankaista tehdään tiettyjen kaavojen mukaan sarjatuotantona muun muassa tunikoja ja esiliinoja. Tyypillisimpiä materiaaleja Plan B -vaatteissa ovat farkku ja huivit, joita Kierrätyskeskukseen tulee runsaasti. Plan B -tuotannossakin mennään saatavilla olevan materiaalin ehdoilla – ja kehitellään uusia tapoja käyttää niitä kaikkein hankalimpiakin kierrätettäviä. ”Videokasetit on yksi niitä materiaaleista, joista koetetaan ideoida paljon erilaisia juttuja, sillä niitä tulee paljon”, Peltola kertoo. Videokasetit ovat kierrätykseen kelpaamatonta sekajätettä, joka päätyy kaatopaikalle, jos sille ei kehitetä muuta käyttöä. Kun kasetti puretaan osiin, paljastuu sen uumenista upea materiaali, jota tällä hetkellä riittää lähes loputtomiin – videonauha. Mustasta kiiltävästä nauhasta kudotaan yhteistyössä Näkövammaisten Keskusliitto ry:n käsityötoiminnan palveluyksikkö Sokevan kanssa upeannäköistä kangasta, josta Plan B -ompelimossa valmistuu näyttäviä laukkuja. Näin jo kertaalleen hylätty, vanhentunut teknologia päätyy takaisin käyttöön ja kadulle, kun kuvatallenne muuntuu käsityön kautta kankaaksi ja edelleen kauniiksi käyttöesineeksi.

Materiaalivalinnoissa vain luovuus on rajana Peltola esittelee pajoissa syntyneitä aarteita, kuten diakehyksistä valmistettuja hiuskoristeita, kaulakoruja ja magneetteja, vinyylilevyistä sulatettuja kulhoja sekä palaneista hehkulampuista väkerrettyjä koriste-esineötököitä. Työpajoissa materiaaliksi kelpaakin melkein mikä tahansa pientavara napeista palapelin paloihin, hanskoista rikkinäisiin koruihin ja metalliromusta diakehyksiin. Lönnrotinkadun Kierrätyskeskus on erikoistunut pientavaraan, ja kaikki Helsingin pientavarat saapuvat ensin lajiteltavaksi tänne. Lähes kaikesta ensialkuun käyttökelvottomalta vaikuttavasta pienromusta voi pajojen kierrätysideologian mukaan luovuutta käyttämällä loihtia uutta. ”Riipuksia voi tehdä kaikesta, mihin voi porata reiän”, Peltola naurahtaa. Tarvikkeita pajoihin voi siis löytyä kaikkialta, kun vaan osaa katsoa oikein. ”Me käytämme paljon sähköjohtojen sisässä olevia värillisiä johtoja. Niitä voi virkata ja punoa ja ties mitä”, kuvailee Marja Peltola ”Jos johto on liian paksua tai tylsän väristä, se puretaan kupariin asti. Siitäkin voi tehdä koruja”, Marja jatkaa. ”Soukan työkeskukseen lähetetään viikoittain rullakollinen materiaalia, jota he työstävät meille. Se on heille kuntouttavaa työtä ja meille apukäsi. Myös vanhoja lakanoita revitään matonkuteiksi. Matonkuteista virkataan mattoja Kierrätyskeskuksessa, mutta sitä menee myös myyntiin.”

23


Yhteistyö

Työnhakuvalmennus antaa opiskelijoille eväitä työnhakuun Teksti Sanna Konttinen Valokuva Roope Kiviranta

Keväällä 2011 Seure ja Helsingin kaupungin henkilöstökeskus istuivat yhteisen pöydän ääreen pohtimaan, miten kohdata opiskelijoita työnhakuun liittyvissä asioissa. Opiskelijatapaamiset koettiin tärkeiksi Seuressa ja henkilöstökeskuksessa tosielämässä saatujen kokemusten kautta.

24


Tavoitteena yhteistyön tiivistäminen

”Kohtaamme jatkuvasti opiskelijoita täällä Seuressa ja käsittelemme heiltä tulleita työhakemuksia. Näiden kokemusten pohjalta koimme tärkeäksi viestiä opiskelijoille työnhakuun liittyvistä asioista. Halusimme myös tiivistää yhteistyötä oppilaitosten kanssa”, kertoo Seuren rekrytointikonsultti Marjo Ruuskanen, joka on ollut mukana kehittämässä työnhakuvalmennuksen sisältöä ja vetämässä valmennustilaisuuksia. Helsingin kaupunki koettiin luontevaksi yhteistyökumppaniksi ja niinpä varsinainen suunnittelutyö alkoi viime syksynä. Tällöin Seuren ja Helsingin kaupungin edustajista koostuva työryhmä kokoontui suunnittelemaan valmennuksen sisältöä.

Valmennus on saanut hyvän vastaanoton oppilaitoksissa ja sitä on tarkoitus laajentaa lähitulevaisuudessa myös muille aloille ja toisen asteen oppilaitoksiin. Helsingin terveyskeskuksen työhönottajana toimiva Leena Kärnä tuo esiin, että konseptia pyritään jatkuvasti kehittämään opiskelijoille suunnattujen palautekyselyjen tulosten pohjalta. ”Pääsääntöisesti työnhakuvalmennukset ovat saaneet hyvää palautetta opiskelijoilta. Olemme huomanneet, että erityisesti alkuvaiheen opiskelijat hyötyvät työnhakuvalmennuksesta. Varsinkin heille käytännön työnhakuvinkeistä on ollut apua.”

Ensimmäiset työnhakuvalmennukset pidettiin opiskelijoille keväällä 2012. Valmennuksia on järjestetty tähän mennessä kahdessa ammattikorkeakoulussa, Helsingin Diakissa sekä Metropoliassa. Nämä oppilaitokset ovat liittäneet työnhakuvalmennuksen osaksi opiskelijoidensa opintosuunnitelmaa. Myös Vantaalla on koettu oppilaitosyhteistyö tärkeäksi ja Laurea-ammattikorkeakoulussa pidettiinkin keväällä Seuren toimesta valmennustilaisuus sairaanhoitajaopiskelijoille yhteistyössä Vantaan kaupungin edustajien kanssa.

Yhteistyö Seuren ja sosiaaliviraston sekä terveyskeskuksen työhönottajien välillä on koettu luontevaksi. Molemmilla osapuolilla on sama tavoite: saada opiskelijoita ja jo valmistuneita työllistymään kaupunkien eri kohteisiin. Tämän eteen halutaan tehdä jatkossakin yhdessä töitä. Yhteistyön hyöty tulee Laurellin mukaan esiin myös eräänlaisena ennakoivana rekrytointina. ”Voimme ohjata esimerkiksi lyhytaikaisista työtehtävistä kiinnostuneet työnhakijat Seureen. Tätä kautta olemme monesti saaneet pitkäaikaisiin työsuhteisiimme tekijöitä, joilla on jo alan kokemusta heidän keikkailtuaan ensiksi Seuren kautta.”

Vinkkejä työnhakuun ja oman osaamisen tunnistamiseen

~

Valmennustilaisuuksissa opiskelijaryhmille kerrotaan hakemuksen tekemisestä, työhaastattelusta ja muista työnhakuun liittyvistä keskeisistä käytänteistä. Havainnollistamismateriaaleina toimivat myös Seuren laatimat työnhausta kertovat videot. Lisäksi opiskelijat saavat perustietoa Helsingin kaupungista ja Seuresta työnantajana sekä oman opaskirjasen, josta heille toivotaan olevan hyötyä työnhaussa. Opiskelijat saavat näin kokonaiskuvaa Helsingin kaupungin ja Seuren tarjoamista työmahdollisuuksista sosiaali- ja terveysalalla sekä siitä, mitä kussakin työtehtävässä edellytetään: paljonko esimerkiksi sairaanhoitaja-opiskelijalta vaaditaan opintopisteitä ja mitä opintoja täytyy olla suoritettuna voidakseen keikkailla Seuren kautta.

Voimme ohjata esimerkiksi lyhyt­aikaisista työtehtävistä kiinnostuneet työnhakijat Seureen. Tätä kautta olemme monesti saaneet pitkäaikaisiin työsuhteisiimme tekijöitä, joilla on jo alan kokemusta heidän keikkailtuaan ensiksi Seuren kautta.

~

Ruuskasen mukaan opiskelijat ovat ottaneet työnhakuvalmennuksen hyvin vastaan. Nuoria kiinnostavat valmennustilaisuuksissa erityisesti CV:n ja työhakemuksen tekemiseen sekä haastatteluun valmistautumiseen liittyvät käytännön vinkit.

Säännöllinen yhteistyö koetaan tärkeäksi, koska sitä kautta saadaan uusia ideoita, joita voidaan lähteä yhdessä työstämään. ”Mitä enemmän yhteistyötä on tehty, sitä kirkkaammaksi on tullut se, miten tarvitsemme ja voimme hyödyntää toinen toisiamme ja osaamistamme. Tiivis yhteistyö on kasvattanut luottamusta ja selkiyttänyt keskinäistä työnjakoa Seuren ja meidän välillä”, Lehikoinen kokee. Kärnän mielestä henkilöstövuokrausyrityksille on ajassamme kysyntää. Kun tällainen on Helsingin kaupungilla jo omasta takaa, niin sen hyödyntäminen koetaan tärkeäksi. On myös työntekijän etu nähdä erilaisia työpaikkoja ja tämä mahdollistuu Seuren kautta keikkailtaessa. ”Parhaimmillaan työntekijä voi työllistyä tätä kautta meillekin pitkiin työsuhteisiin, mutta viime kädessä työntekijä on se, joka kuitenkin päättää, millaisia töitä haluaa tehdä. Me voimme omalta osaltamme antaa siihen vinkkejä”, Kärnä kiteyttää.

Työhönottaja Minna Lehikoinen Helsingin terveyskeskuksesta korostaa työnhakuvalmennuksen opiskelijalähtöisyyttä. ”Olemme alusta alkaen halunneet viestiä oppilaitoksiin, että työnhakuvalmennuksessa on kyse muustakin kuin ainoastaan Seuren tai Helsingin kaupungin rekrytointitapahtumasta. Valmennus on asiapitoista ja sisällössä on keskitytty opettajilta tulleiden toiveiden pohjalta erityisesti opiskelijan oman osaamisen tunnistamiseen ja arviointiin.” Työnhakuvalmennus on vasta alkutaipaleellaan ja Helsingin sosiaaliviraston työvoimasuunnittelija Harri Laurellin mukaan konkreettisia tuloksia on vielä vähän saatavilla. ”Tulevaisuutta ajatellen toiveena ja tavoitteena on, että hakija osaisi tehdä hyvän työhakemuksen. Mitä paremmin hakija osaa tuoda esiin toiveitaan, sitä helpompi on löytää sopiva hakija työtehtävään”, Laurell toteaa.

25


Seuren rekrytoinnissa ollaan jatkuvasti mietintämyssy päässä Seureen hakeutuu hyvin erilaisia ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä töihin ja se, kuinka saavutetaan kaikki potentiaaliset keikkalaiset, vaatii jatkuvaa pohdintaa ja kanavien arvioimista. Yksi lukee ilmaisjakelulehtiä, toinen tutkii työnhakusivuja verkossa, kolmas käyttää hakukoneita ja neljäs kävelee silmät auki kadulla. Seure pyrkii olemaan läsnä kaikkialla, missä töitä etsitään.

myös jo olemassa oleville keikkalaisille ja asiakkaille. Seuren peukuttaminen siis kannattaa! Sosiaalisen median ohella myös perinteisillä rekrytointikanavilla on todettu olevan vakiintunut käyttäjäkuntansa, joten laajalla alueella ilmestyvän Metro-lehden sivuilla ovat Seuren mainokset tulleet lukijoille tutuiksi.

Ennakoivasta rekrytoinnista puhutaan paljon. Seuressa yksi sen muoto on aktiivinen ja monipuolinen yhteistyö erilaisten oppilaitosten kanssa. On tärkeää, että kuntien työt tulevat tutuiksi jo opiskeluaikoina. Perinteisten oppilaitosinfojen ja -tapahtumien rinnalle on kehitetty työnhakuvalmennuksia. Niitä on järjestetty ammattikorkeakouluissa yhdessä pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa. Jatkossa työnhakuvalmennuksia laajennetaan myös toisen asteen oppilaitoksiin. Työnhakuvalmennuksista voit lukea tarkemmin sivulta 24.

Mikä ihmeen rekrykioski? Mainonnan lisäksi Seuren kasvojen on oltava jatkuvasti näkyvillä ja seurelaisia onkin ollut mahdollisuus tavata syksyn saatossa erilaisissa tapahtumissa ja messuilla. Seuren omia erikoisuuksia, rekrykioskeja, on pystytetty syksyn aikana useampaan otteeseen niin Vantaalle kuin Espooseenkin, ja tätä kautta on saatu uusia ahkeria keikkalaisia. Rekrykioskin tarkoituksena on helpottaa ihmisten työnhakua. Seure jalkautuu kioskien avulla ihmisten pariin ja haastattelee potentiaaliset työnhakijat paikan päällä. Rekrykioskeja järjestetään pääsääntöisesti Vantaan ja Espoon TEtoimistoissa, mutta niitä on pystytetty myös oppilaitoksiin ja yhteispalvelupisteisiin. Rekrykioskeja mainostetaan etukäteen, jotta työnhakijat ovat niistä tietoisia. Rekrykioskin kevyempi versio on rekrytiski. Rekrytiskejä pidetään Helsingissä sijaitsevissa TE-toimistoissa ja oppilaitoksissa. Rekrytiskeillä potentiaaliset työnhakijat voivat varata haastatteluajan Seureen. Myös rekrytiskeistä tiedotetaan aina etukäteen.

Näkyvyyttä liikenteessä ja verkossa Tänä syksynä kadunkulkijaa vastaan on saattanut ajella auto, joka näyttää kipsiltä, liitutaululta tai puhdistusliinalta. Näillä mainosautoilla on pyritty herättämään kiinnostusta kurkkaamaan Seure.fi-sivuille ja tutustumaan Seuren työtarjontaan. Tavoitteena on ollut houkutella uusia työntekijöitä sekä aktivoida vanhoja keikkalaisia. Samaan aikaan, kun autot ilmestyivät katukuvaan, otti Seure askeleen eteenpäin myös verkon puolella. Syyskuun alusta alkaen ovat Seuren verkkosivut osoitteessa Seure.fi olleet entistä selkeämmät. Uusituilla sivuilla painopiste on entistä vahvemmin juuri työnhakijoiden palvelemisessa. Uudistuneista sivuista löydät lisätietoa myös tämän lehden sivulta 18. Seure on myös Facebookissa – jos et vielä tykkää meistä, niin teethän sen pian. Facebookia on käytetty yhtenä rekrytointimarkkinoinnin kanavana, mutta sisältöä tehdään toki

26


Palkanmaksuaikataulu 2012–2013

Jotain ihan uutta.. Maailma menee eteenpäin ja myös Seuressa on oltava ajan hermolla. Rekrytointi kehittyy jatkuvasti ja Seuressa halutaan olla tässä kehityksessä mukana. Loppuvuodesta otammekin koekäyttöön videohaastattelut. Työnhakijalla on siis jatkossa mahdollisuus antaa itselleen kasvot ja täten parantaa omia työllistymismahdollisuuksiaan kertomalla itsestään entistä henkilökohtaisemmin ja vastaamalla videon välityksellä Seuressa tehtyyn videokysymykseen. Videohaastattelu ei ole Seuressa täysin uusi juttu, vaan sitä pilotoitiin kesällä muutamien koulujen kanssa. Pilotissa mukana olleille rehtoreille tehtiin ensiesittely koulunkäyntiavustajakandidaateista videoiden avulla. Näin rehtorit saivat työnhakijalle kasvot ja kuulivat häneltä itseltään, miksi juuri hän olisi kyseiseen tehtävään sopiva. Tällä tavoin säästyi aikaa mahdollisilta turhilta työhaastatteluilta ja parhaimmillaan rehtori pystyi valitsemaan uuden työntekijän videon avulla. Rehtoreilla oli mahdollisuus halutessaan tehdä lisäkysymyksiä, mikä onnistuikin videohaastattelujärjestelmän avulla helposti. Palaute videohaastattelukokeilusta oli positiivista ja Seuressa aiotaankin katsoa, voidaanko videohaastattelun avulla kehittää rekrytointiprosessia.

Työpäivät ajalta:

Tuntilista Palkkapäivä: kuitattuna viimeistään:

marraskuu 1.–15.11.

pe 16.11.

pe 30.11.

16.–30.11.

ma 3.12.

pe 14.12.

1.–15.12.

ma 17.12.

ma 31.12.

16.–31.12.

ke 2.1.2013 ti 15.1.2013

joulukuu

tammikuu 2013 1.1–15.1.

ke 16.1.

to 31.1.

16.–31.1.

pe 1.2.

pe 15.2.

1.–15.2.

ma 18.2.

to 28.2.

16.–28.2.

pe 1.3.

pe 15.3.

1.–15.3.

ma 18.3.

to 28.3.

16.–31.3.

ti 2.4.

ma 15.4.

1.–15.4.

ti 16.4.

ti 30.4.

16.–30.4.

to 2.5.

ke 15.5.

1.–15.5.

to 16.5.

pe 31.5.

16.–31.5.

ma 3.6.

pe 14.6.

helmikuu

…ja jotain meille kaikille tuttua Kaikesta monikanavaisuudesta ja teknologian hyödyntämisestä huolimatta tärkein rekrytointikanava on edelleen puskaradio. Se, mitä kaveri kertoo kokemuksistaan Seuresta ja työkohteista, merkitsee todennäköisesti kaikkein eniten. Jos kokemukset ovat positiivisia, on suositteluhalukkuus yleensä taattu. Toisin käy, jos kyseessä ovat omakohtaiset negatiiviset kokemukset. Jos tällaisia kokemuksia työntekijällä on, ei yleensä voi työpaikkaa ystävällekään suositella. Onkin tärkeää, että heti ensimmäinen kontakti työnhakijaan rekrytointiprosessin aikana antaa Seuresta positiivisen kuvan. Tärkeintä kuitenkin on, että huolehdimme aina hyvin keikkalaisistamme niin Seuressa kuin työkohteissakin.

maaliskuu

huhtikuu

toukokuu

Teksti Tuire Rönkko

Kirjoittaja on Seuren rekrytointipäällikkö.

PUHELINPALVELU: Opetus, keittiö- ja siivoustyö, iltavalvonta, kiinteistönhoito ja huoltotyö, liikunta, toimisto- ja kulttuurityö 09 310 88008 Päivähoito, sosiaali- ja nuorisotyö 09 310 88099 Terveydenhuolto 09 310 88066

27


Seure-lehti 3/4 2012  

Seure-lehti on Seure Henkilöstöpalveluiden sidosryhmälehti.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you