Page 1

Henkilรถstรถraportti 2011 Seure Henkilรถstรถpalvelut Oy


Sisältö Toimitusjohtajan esipuhe 3 Seure strategia 4 Strategian henkilöstöä koskevat painopisteet ja tavoitteet

4

Henkilöstö lukuina 5 Osaamisen kehittäminen 10 Henkilöstön hyvinvointi 13 Henkilöstön tyytyväisyyttä seurataan säännöllisesti

13

Työterveyshuolto 15 Sairauspoissaolot ja työtapaturmat 15 Kuntoremontti ja ergonomia 16 Virkistystoiminta osana henkilöstön hyvinvointia

16

Työturvallisuuteen ja monimuotoisuuteen panostettu

17

Palkitseminen 18 Yhteistoiminta 20 Työsuojelu 20 Yhteistoimintaneuvottelukunta 21

Taulukot 22

Seure Henkilöstöpalvelut Oy

2

Henkilöstöraportti 2011


Toimitusjohtajan esipuhe Kulunut vuosi 2011 oli taas yhtiössämme voimakkaan kasvun aikaa. Viimeisen neljän vuoden aikana Seuren liiketoiminta on kokenut enemmän ja voimakkaampia vaihteluita kuin koko sitä aikaisempana aikana yhteensä. Tilausmäärien ja tilausten rakenteen suuret muutokset ovat tuoneet uusia haasteita myös henkilöstösuunnitteluun ja henkilöstöstrategiaan. Muuttuvissa oloissa on tärkeää, että henkilöstösuunnittelulla pystytään ennakoimaan tarpeita, niin määrällisiä kuin laadullisiakin. Vaikka henkilöstömäärä onkin pidetty tiukkana ja tuottavuustunnusluvut ovat parantuneet merkittävästi, olemme tehneet jatkuvaa, säännöllistä työtä henkilöstöresurssin suunnittelun ja ennakoinnin parantamiseksi – niin kysynnän laskiessa kuin sen noustessa. Tästä huolimatta lopputulos kuitenkin on, että muutokset tulevat niin nopeasti ja ennakoimatta, että olemme aina hieman perässä henkilöstön määrän kehityksessä. Vaihtuvat olosuhteet tuovat lisää myös vaihtuvuutta henkilöstöön. Tässä tilanteessa tarvittavan osaamisen varmistaminen saattaa ajaa määrällisen kehityksen edelle, uusien työntekijöiden perehdyttäminen kun ei ole ihan pikku juttu. Strategisten osaamisten määrittely, osaamiskartoitukset ja kehittymissuunnitelmat ovat tärkeä osa arkipäivän henkilöstösuunnittelua, siinä missä henkilötyövuosienkin laskeminen. Seuren liiketoiminta on kaupunkien vaihtuvien henkilöstötarpeiden ja muuttuvan kysynnän tasaamista. Mistähän löytyisi se taho, joka voisi auttaa Seuren liiketoiminnan henkilöstötarpeiden ja muuttuvan kysynnän tasaamisessa? Varmaan se löytyy meistä itsestämme, siitä, että panostamme jatkuvasti toimintatapojen ja prosessien parantamiseen, osaamisen jakamiseen ja henkilöstöresurssin oikeaan kohdentamiseen.

Henkilöstöraportti 2011

3

Seure Henkilöstöpalvelut Oy


Seure strategia Päättynyt vuosi oli strategiakauden toinen. Seure strategia sisältää strategiset painopisteet vuosille 20102012. Strategiakauden keskeisimmiksi teemoiksi on nostettu kumppanuus, sähköisyys ja kasvu. Strategia jakaantuu neljään näkökulmaan, jotka ovat palveluliiketoiminta, asiakkuudet ja kumppanuudet, osaaminen ja henkilöstö sekä talous ja liiketoiminnan tuki. Kullekin strategiselle näkökulmalle on asetettu neljästä viiteen päämäärää, joiden toteutumista seurataan strategiassa sovittujen mittareiden avulla. Seuren arvot ovat asiakaslähtöisyys, asiantuntijuus, uudistuminen, vastuullisuus ja tehokkuus. Seuren visiona on olla tunnustettu asiantuntija ja vastuullinen kumppani omistajakaupunkiensa henkilöstöhankinnassa. Arvot ja visio ohjaavat kaikkea toimintaa niin sisäisesti kuin ulkoisestikin.

Seuren strategian päämäärät näkökulmittain

Palveluliiketoiminnan päämäärät: • Tehokas ja luotettava keikantäyttö • Asiakkaiden tarpeita vastaava keikkatyöntekijä • Sitoutunut ja motivoitunut keikkatyöntekijä • Edullisuutta ja kannattavuutta tukeva myynnin kasvu

Asiakkuudet ja kumppanuudet: • Omistajakaupunkien valinta kumppaniksi henkilöstöhankinnassa • Yhdessä asiakkaiden kanssa kehitetyt kumppanuutta edistävät toimintatavat • Kontaktiverkot ja suhdepääoma hyötykäytössä • Asiakkaaseen kiinnitetty asiakastietämys • Selkeästi vastuutettu ja kirkas asiakastietämyksen hallinnan sisäinen toimintamalli

Osaaminen ja henkilöstö • Oikein mitoitettu ja valittu henkilöstö • Kannustava, oikeudenmukainen ja johdonmukainen esimies • Ammattitaitoinen ja uudistumiskykyinen seurelainen • Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö

Talous ja liiketoiminnan tuki • Sujuvat ja virheettömät tilaus- ja palkanmaksuprosessit • Toimivat ja käyttäjäystävälliset työkalut • Raporttien ja tilastojen tehokas ja monipuolinen käyttö • Tuottava ja taloudellinen toiminta

Seure Henkilöstöpalvelut Oy

4

Henkilöstöraportti 2011


Strategian henkilöstöä koskevia painopisteitä toteutettiin määrätietoisesti Seure strategian osaaminen ja henkilöstö näkökulman tavoitteena on, että asiakkaiden Seuresta saaman arvon mahdollistaa oikein mitoitettu, osaava, innovatiivinen ja hyvinvoiva henkilöstö. Hyvät työtulokset saavutetaan tavoitteellisella ja työhyvinvointia edistävällä johtamisella. Seure on vastuullinen työnantaja niin keikkatyöntekijöille kuin kiinteällekin henkilöstölle. Henkilöstösuunnittelu perustuu ennakoituun henkilöstön laadulliseen ja määrälliseen tarpeeseen. Tätä tukemaan kuvattiin osaamispohjainen henkilöstösuunnitteluprosessi. Osaamispohjainen henkilöstösuunnittelu on kuitenkin vielä enemmän tilanteiden korjaamista kuin kokonaisvaltaiseen tarkasteluun perustuvaa ennakointia. Strategiakauden viimeisen vuoden aikana on tavoitteena päästä todelliseen osaamispohjaiseen henkilöstösuunnitteluun, jossa henkilöstötarpeita arvioidaan järjestelmällisesti suhteessa olemassa olevaan osaamiseen. Päättyneen vuoden aikana jatkettiin oppimismyönteisen organisaatiokulttuuriin luomista. Tämä tarkoittaa erilaisia toimenpiteitä, joissa osaamisen jakaminen on arkipäivää ja yksilön osaaminen koko organisaation osaamista. Vuoden alussa määriteltiin strategiset osaamiset. Tavoitteena oli löytää strategiakauden kriittiset menestystekijät, joita tarkasti seuraamalla mahdollistetaan strategisten tavoitteiden saavuttaminen. Strategiset osaamisen ohjasivat osaamisen kehittämissuunnitelmia koko vuoden ajan. Osaamisen jakamista tukemaan otettiin käyttöön intranetissä Oppiva Seure -sivusto, jonka tarkoituksena oli madaltaa kynnystä osaamisen jakamiseen ja virheistä oppimiseen. Sivuston käyttöä tullaan vakiinnuttamaan jatkossa erilaisin toimenpitein. Johtamistyötä on kehitetty systemaattisesti siten, että se tukee oppimismyönteisen organisaatiokulttuurin toteutumista ja edistää henkilöstön hyvinvointia. Esimiestyön strategiset tavoitteet on asetettu korkealle tasolle eikä niitä päättyneen vuoden aikana saavutettu henkilöstökyselyn tulosten perusteella. Esimiehille tehtiin kuluvan vuoden aikana 360° arviointi esimiestyön nykytason määrittelemiseksi. Sen perusteella tullaan jatkossa kiinnittämään erityistä huomiota esimiestyön tasalaatuisuuteen sekä tavoitteiden asettamiseen ja seurantaan. Työhyvinvointia kuvaavia strategisia tunnuslukuja ovat henkilöstöluotaimen keskiarvotulos, lähtövaihtuvuus ja sairauspoissaolojen määrä. Lähtövaihtuvuuden osalta tavoite saavutettiin, mutta henkilöstöluotaimen ja sairauspoissaolojen osalta jäätiin hieman tavoitteista. Henkilöstöluotaimen keskiarvon laskua saattaa osin selittää vuoden 2010 aikana tehdyt organisaatiomuutokset. Sairauspoissaolojen määrä ja henkilöstöluotaimen tulos ovat yhteydessä toisiinsa, joten tehtävillä toimenpiteillä on todennäköisesti vaikutusta kumpaankin.

Henkilöstö lukuina Henkilöstöraportissa tarkastellaan erikseen kiinteää henkilöstöä ja keikkatyöntekijöitä. Kiinteällä henkilöstöllä tarkoitetaan Seuren toimipisteessä vakinaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa työskenteleviä henkilöitä. Tiedot kiinteän henkilöstön määrästä ja rakenteesta ovat pääosin 31.12.2011 tilanteen mukaisia. Keikkatyöntekijät työskentelevät tunti- tai kuukausipalkkaisissa määräaikaisissa työsuhteissa eri työkohteissa. Vuokrahenkilöstön määrän ja rakenteen kuvaamiseen on käytetty kuukausi- ja vuo-

Henkilöstöraportti 2011

5

Seure Henkilöstöpalvelut Oy


sitason keskiarvolukuja, sillä ne antavat parhaan kuvan vuokrahenkilöstöstä. Jos henkilöstöraportissa esitetty tieto koskee vain kuukausi- tai tuntipalkkaista vuokrahenkilöstöä on siitä mainittu erikseen.

Kiinteä henkilöstö Vuoden 2011 aikana kiinteän henkilöstön määrä kääntyi nousuun. Vuoden lopussa Seuren kiinteään henkilöstöön kuului 127 työntekijää, mikä on 9,5 % enemmän kuin vuonna 2010. Kiinteää henkilöstöä oli kuukautta kohden keskimäärin 116 ja henkilötyövuosia kertyi yhteensä 97.

Taulukko 1. Kiinteän henkilöstön määrä vuosina 2008-2011

Vuosi Henkilöstöä vuoden lopussa Henkilöstöä keskimäärin kuukautta kohden

2008 2009 2010 2011 127 133 124 116 122 117 113 116

Vakinaisessa työsuhteessa työskenteli 31.12.2011 yhteensä 102 (80 %) henkilöä ja määräaikaisessa työsuhteessa 25 (20 %) henkilöä. Määräaikaisten työntekijöiden työsuhteiden perusteena olivat pääasiassa perhevapaasijaisuudet. Lisäksi perusteina oli kolme työloman sijaisuutta, kaksi tilapäisen työvoiman tarvetta sekä yksi vuorotteluvapaasijaisuus. Määräaikaisten työntekijöiden osuus suhteessa vakinaiseen henkilöstöön kasvoi vuoden aikana hieman. Määräaikaisten työntekijöiden osuutta selittävät henkilöstön rakenteesta johtuvat perhevapaat sekä osaamisen laajentamisen mahdollistaminen myöntämällä vapaita muualla työskentelyä varten. Riittävillä ja oikein mitoitetulla resursseilla varmistetaan työntekijöiden jaksaminen sekä laadukas asiakaspalvelu. Äitiys- ja vanhempainvapailla oli vuoden lopussa 19 henkilöä ja osittaisella hoitovapaalla 11 henkilöä. Yksi työntekijä teki lyhennettyä työviikkoa, yksi oli osa-aika eläkkeellä ja yksi vuorotteluvapaalla. Työntekijöistä 87 työskenteli vuoden lopussa toimialayksiköissä henkilöstökonsultin, tiimiesimiehen tai toimialapäällikön tehtävässä. Hallintoyksikössä, joka jakautuu palkkatiimiin ja talous- ja toimistopalvelutiimiin, työskenteli 20 henkilöä. Toimialayksiköiden ja hallintoyksikön lisäksi Seuressa oli neljä tukipalvelutiimiä; tietohallinto, henkilöstöhallinto, rekrytointi ja asiakasyhteistyö, joissa työskenteli yhteensä 20 henkilöä.

Hallitus

Hallintoyksikkö

Opetus- ja palvelualojen yksikkö

Kuva 1. Seure Henkilöstöpalvelut Oy organisaatiorakenne 2011

Päivähoito- ja nuorisoalan yksikkö

Terveydenhuoltoalan yksikkö

Toimitusjohtaja

Tietohallinto Henkilöstöhallinto Asiakasyhteistyö Rekrytointi

Seure Henkilöstöpalvelut Oy

6

Henkilöstöraportti 2011


Seuren työntekijöistä 109 (86 %) oli naisia ja 18 (14 %) miehiä. Kiinteän henkilöstön keski-ikä oli 37 vuotta. Suurin ikäryhmä olivat 30-39-vuotiaat.

Taulukko 2. Kiinteän henkilöstön ikäjakauma

Kiinteän henkilöstön koulutustaso on jaettu Tilastokeskuksen ylläpitämän koulutusluokituksen mukaisesti viiteen luokkaan; perusasteeseen, keskiasteeseen, alimpaan korkea-asteeseen sekä alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon. Kiinteän henkilöstön koulutustaso on hyvä. Korkeakoulututkinto oli 62 prosentilla henkilöstöstä. Luku pitää sisällään myös ne henkilöt, joiden tutkinto on kesken.

Taulukko 3. Kiinteän henkilöstön koulutustaso

Vuoden 2011 aikana Seureen palkattiin 28 uutta työntekijää. Työsuhteita päättyi yhteensä 16, joista vakinaisia oli yhdeksän. Kun näitä lukuja verrataan vuoden lopun henkilöstömäärään lisättynä vuoden aikana päättyneillä työsuhteilla, saadaan lähtövaihtuvuudeksi koko henkilöstön osalta 11,2 % ja

Henkilöstöraportti 2011

7

Seure Henkilöstöpalvelut Oy


vakinaisen henkilöstön osalta 8,1 %. Tulovaihtuvuus oli koko henkilöstön osalta 1,6 %. Vakinaista henkilöstöä koskevat luvut ovat vertailukelpoisia omistajakuntien kanssa. Henkilöstön liikkuvuus on pysynyt lähes samana edellisvuoteen verrattuna. Lähtövaihtuvuus on ollut hienoisessa laskusuunnassa viimeisen vuosien aikana. Terveen työyhteisön lähtövaihtuvuutena pidetään yleisesti 4-5 prosentin vaihtuvuutta. Lähtövaihtuvuuteen onkin kiinnitetty huomiota erilaisin toimenpitein ja se on yksi strategisista mittareista.

Keikkatyöntekijät Seuren palveluksessa oli vuonna 2011 keskimäärin 3 792 keikkatyöntekijää kuukautta kohden. Vuoden aikana palkkaa maksettiin kaiken kaikkiaan yhteensä 8 996 keikkatyöntekijälle. Henkilötyövuosia kertyi 1 857. Edellisvuoteen verrattuna keikkatyöntekijöiden kokonaismäärä kasvoi noin 10 %. Tuntipalkkaisten työsuhteiden määrä oli 116 203 ja kuukausipalkkaisten työsuhteiden määrä 3 863. Luvuissa on otettava huomioon, että yksi työntekijä voi olla vuoden aikana sekä kuukausi- että tuntipalkkaisessa työsuhteessa. Taulukko 4. Vuokrahenkilöstön määrä vuosina 2008-2011

Vuosi 2008 2009 2010 Henkilöstöä keskimäärin kuukautta kohden 3607 3349 3239

2011

Henkilöstöä kaiken kaikkiaan

8996

9369

8771

8161

3792

Tuntipalkkaisten työntekijöiden keskimääräinen työsuhteen pituus oli kaksi työpäivää. Pisimmät työsuhteet olivat hallinto- ja toimistoaloilla sekä kiinteistö- ja laitospalvelualoilla, joissa työsuhteen pituus oli keskimäärin viisi työpäivää. Lyhyimmät työsuhteet olivat terveydenhuollossa ja opetusalalla, joissa työsuhteen keskimääräinen pituus oli yksi työpäivä. Kuukausipalkkaisten keikkatyöntekijöiden keskimääräinen työsuhteen pituus oli kolme kuukautta ja viisi päivää. Pisimpiä olivat sivistysalan työsuhteet, jotka kestivät keskimäärin kolme kuukautta ja 27 päivää. Lyhyimpiä olivat kiinteistö- ja laitospalvelualojen työsuhteet, jotka kestivät keskimäärin kaksi kuukautta ja 17 päivää. Seuren keikkatyöntekijöistä 7 575 (84 %) oli naisia ja 1 421 (16 %) miehiä. Keikkatyöntekijöiden keski-ikä oli 36 vuotta. Suurin ikäryhmä olivat 20-29-vuotiaat työntekijät. Tyypillisen keikkatyöntekijän profiili ei ole juurikaan muuttunut edellisvuodesta. Keikkahenkilöstön rakenne johtuu aloista, joille Seure välittää työntekijöitä sekä keikkatyön luonteesta. Seure on kuitenkin rekrytoinut aktiivisesti myös eläkkeelle jääneitä osaajia, mikä on kasvattanut yli 60-vuotiaiden osuutta keikkatyövoimasta.

Seure Henkilöstöpalvelut Oy

8

Henkilöstöraportti 2011


Taulukko 5. Keikkatyöntekijöiden ikäjakauma

Keikkatyöntekijät työskentelivät vuoden aikana 138:lla eri ammattinimikkeellä. Suosituimmat ammattinimikkeet vaihtelivat lastenhoitajasta ohjaajaan. Luvuissa on otettava huomioon, että yksi työntekijä on voinut tehdä töitä useammalla eri ammattinimikkeellä. Suosituimmat ammattinimikkeet vuonna 2011 1. Lastenhoitaja 2. Perushoitaja 3. Koulunkäyntiavustaja 4. Sairaanhoitaja 5. Avustaja 6. Ruokapalvelutyöntekijä 7. Ryhmäperhepäivähoitaja 8. Päiväkotiapulainen 9. Toimitilahuoltaja 10. Lastentarhanopettaja 11. Skolassistent 12. Iltavahtimestari 13. Laitoshuoltaja 14. Mielisairaanhoitaja 15. Ohjaaja

Henkilöstöraportti 2011

9

Seure Henkilöstöpalvelut Oy


Seure välitti lisäksi opettajan sijaisia kouluihin sekä lääkäreitä terveydenhuollon kohteisiin. Seure ei muista nimikkeistä poiketen toimi näiden nimikkeiden työnantajana vaan vastaa ainoastaan välityksestä. Välityksiä tehtiin vuoden aikana 1 876 kappaletta. Näistä oli lääkärivälityksiä 7 kappaletta ja loput välityksistä tehtiin aineenopettajan tai luokanopettajan tehtäviin. Välitysten määrä laski hieman (2,5 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Tilauksia täytettiin vuoden aikana yhteensä 129 740 kappaletta. Kasvu edellisvuoteen verrattuna oli noin 12,4 %. Koko vuoden kumulatiivinen täyttöaste laski hieman edellisestä vuodesta ollen 85,58 %. Työhakemuksia saapui sähköisen tietojärjestelmän kautta vuoden aikana yhteensä 12 807 kappaletta, mikä oli lähes 1 700 hakemusta enemmän kuin edellisenä vuonna. Luku ei pidä sisällä sähköpostitse, puhelimitse, paperihakemuksilla tai henkilökohtaisilla käynneillä tehtyjä yhteydenottoja. Henkilöstötietojärjestelmään vietiin sähköisen tietojärjestelmän kautta tulleista hakemuksista yhteensä 2 732 uutta työntekijää. Kaiken kaikkiaan henkilöstötietojärjestelmään perustettiin 4 072 uutta henkilöä. Työsuhteessa näistä henkilöistä vuoden aikana oli 2 705 henkilöä.

Osaamisen kehittäminen Kiinteä henkilöstö Vuoden 2011 aikana jatkettiin kiinteän henkilöstön suunnitelmallista osaamisen kehittämistä oppiva organisaatio ajattelun pohjalta. Seuressa on usean vuoden ajan määrätietoisesti rakennettu oppimismyönteistä organisaatiokulttuuria, jossa arvostetaan osaamisen jakamista ja hyödyntämistä, innovatiivista ajattelua, yhteisöllisyyttä, virheistä oppimista sekä mukavuusrajan ylittämistä. Tavoitteena on ollut luoda olosuhteet, jossa yksilöiden osaaminen muuttuu organisaation osaamiseksi. Keväällä tehtiin koko henkilöstölle oppivan organisaation testi, jonka avulla seurataan joka toinen vuosi organisaation edistymistä matkalla oppivaksi organisaatioksi. Testin mukaan edistystä on tapahtunut. Seuren vahvuudet olivat sekä henkilökohtaisten että yksikön tavoitteiden selkeys, yksilö- ja ryhmäkohtaisten kehityskeskusteluiden säännöllisyys sekä ulkoisen ja sisäisen asiakkaan ymmärtäminen. Kehitystyötä jatketaan erityisesti luovuuden ja ongelmanratkaisun edistämisessä, hyvien toimintatapojen siirtämisessä, osaamisen tunnistamisessa, tehtyjen projektien arvioinnissa sekä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden mukaan ottamisessa kehittämistyöhön. Henkilöstön kehittämissuunnitelman keskiössä yhteisöllisyys

Henkilöstön osaamista kehitettiin vuoden aikana niin koulutusten avulla kuin osaamista jakamallakin. Henkilöstöohjelman punaisena lankana oli yhteisöllisyys. Koulutusten ja Seure-päivän aiheet keskittyivät viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin sekä yhteisiin pelisääntöihin. Koulutuksissa käytettiin mahdollisuuksien mukaan sisäisiä vetäjiä osaamisen jakamisen ja yhteistyön lisäämiseksi. Yhteisten koulutusten lisäksi henkilöstö osallistui erilaisiin ammatillista osaamista tukeviin koulutuksiin. Henkilöstöä on kannustettu osallistumaan työnkiertoon ja työvierailuihin. Työnkierto ja työvierailut kehittävät ammattitaitoa, lisäävät monitaitoisuutta ja helpottavat sijaisena toimimista tuoden samalla vaihtelua työhön. Tarkoituksena on myös lisätä yksiköiden välistä yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen jakamista. Kolme työntekijää oli vuoden aikana työnkierrossa Seuren sisällä ja kaksi työntekijää Seuren ulkopuolella.

Seure Henkilöstöpalvelut Oy

10

Henkilöstöraportti 2011


Esimiestyöhön panostettiin

Seuressa on kehitetty esimiestyötä säännöllisesti niin valmennusten kuin mm. johtamisjärjestelmän kehittämisen avulla. Esimiesten kehittämissuunnitelman keskiössä oli vuoden aikana yhteisöllisyys ja esimiestyön laadun ja tasalaatuisuuden varmistaminen. Esimiehille tehtiin kuluneen vuoden aikana Talent Partnersin suorittama 360° arviointi esimiestyön nykytason määrittelemiseksi. 360° arviointi on esimiestyön ja johtamisen kehittämisen väline, jonka tavoitteena on herättää keskustelua johtamiskäytännöistä ja hyvästä johtamisesta. Palaute toimii parhaimmillaan koko työyhteisön kehittämisen välineenä. Arvioinnin yhteydessä jokaiselle esimiehelle laadittiin henkilökohtainen kehittämissuunnitelma, jonka toteutumista seurataan vuoden 2012 aikana. Arvioinnin perusteella tullaan jatkossa kiinnittämään erityistä huomiota esimiestyön tasalaatuisuuteen sekä tavoitteiden asettamiseen ja seurantaan. Oppiva Seure sivusto intranetiin osaamisen jakamista tehostamaan

Vuoden alussa otettiin intranetissä käyttöön Oppiva Seure -sivusto. Sivuston tarkoituksena on osaltaan rakentaa osaamismyönteistä yrityskulttuuria Seureen sekä tehostaa osaamisen jakamista yksilöiden ja yksiköiden välillä. Oppiva Seure -sivusto on kaikkia seurelaisia varten. Sen sisällöstä vastaa jokainen seurelainen. Sivustolla voi vapaasti jakaa ideoita, vinkkejä ja kehitysideoita sekä kehua työkavereita. Sivustolle perustettiin myös Seuren ensimmäinen Wiki henkilöstökonsulttien työtä tukemaan. Sivusto sai vuoden aikana hieman varovaisen lähdön mutta sivuston käyttöä jatketaan suunnitelmallisesti. Osaamisen kehittämiseen käytetty panos

Kiinteän henkilöstön koulutuksiin käytetty summa vuonna 2011 oli 34 084 euroa, mikä oli noin 268 euroa henkilöä kohden. Summa oli 0,8 % kiinteän henkilöstön palkkasummasta. Koulutuksiin käytettyä summaa saatiin laskettua aiemmista vuosista, sillä koulutusten toteuttamisessa käytettiin aiempia vuosia tehokkaammin sisäisiä kouluttajia. Koulutuspäivien määrää henkilöä kohden ei ole tällä hetkellä luotettavasti saatavissa Seuren tietojärjestelmästä. Seure kannustaa henkilöstöään kehittymään tukemalla omaehtoista opiskelua ja hankkimalla ammattikirjallisuutta. Tukea voidaan maksaa sekä opintorahana että kulukorvauksena. Omaehtoisen opiskelun tukea sai vuoden aikana yksi työntekijää ja käytetty summa oli 120 euroa. Vuonna 2010 käyttöön otettua käytäntöä jatkettiin, jossa omaehtoisen opiskelun tukea saanut henkilö esittelee oppimiaan asioita Tietotorilla. Tietotori on kaikille seurelaisille avoin tilaisuus, joka järjestettiin toukokuussa. Työntekijöillä on mahdollisuus anoa työlomaa suorittaakseen opintojaan. Vuoden aikana kaksi henkilöä käytti osittaista opintovapaata.

Keikkatyöntekijät Keikkatyöntekijöiden kehittymisestä ja ammattitaidosta huolehdittiin järjestämällä eri alojen perehdytys- ja täydennyskoulutuksia. Perehdytyskoulutusten tarkoituksena on perehdyttää uudet työntekijät alan toimintatapoihin sekä antaa keikkatyöntekijöille käytännöllisiä vinkkejä työtehtävien hoitamiseen. Perehdytyskoulutusten ohella yksiköt järjestivät ammattialakohtaisia luentotyyppisiä koulutustilaisuuksia omille työntekijäryhmilleen. Keikkatyöntekijöillä on ollut erikseen sovittaessa myös mahdollisuus osallistua työkohteiden järjestämiin koulutuksiin.

Henkilöstöraportti 2011

11

Seure Henkilöstöpalvelut Oy


Opetus- ja palvelualojen yksikön järjestämät koulutukset

Toimisto- ja opetusalan tiimin järjestämiä, koulujen avustavissa tehtävissä toimiville keikkalaisille suunnattuja, koulutuksia järjestettiin kevätlukukaudella 2011 viisi, joista jokaisessa oli eri sisältö. Toukokuussa lähetettiin kaikille pitkässä työsuhteessa oleville koulunkäyntiavustajille palautekysely. Palautteiden johdosta monipuolistettiin koulutustarjontaa ja laadittiin koulutuskalenteri loppuvuodelle. Syksyn aikana järjestettiin koulujen avustavalle henkilöstölle yhdeksän erisisältöistä iltaa. Lisäksi järjestettiin kaksi koulutusiltaa yhteistyössä Solakallion koulun kanssa. Näihin koulutuksiin osallistui yhteensä 145 keikkalaista. Lisäksi Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit ovat järjestäneet jokavuotisen koulutuspäivän Seuren pitkäaikaisessa työsuhteessa oleville koulunkäyntiavustajille, oppilashoitajille ja skolassistenteille. Kaupungin järjestämiin koulutuksiin osallistui 289 Seurelaista. Puhdistuspalvelualalla jatkettiin yhteistyössä Palmian kanssa yksittäisten työharjoittelupäivien järjestämistä Helsingin kouluihin. Työharjoittelupäivässä keikkatyöntekijä opetteli koulusiivousta ammattilaisen ohjaajan kanssa parityönä. Kesäkuun alussa joukko Seuren pitkäaikaisia toimitilahuoltajia osallistui Palmian järjestämään Ekologinen siivous-perehdytykseen. Espoon Vanhusten palveluiden kanssa järjestettiin kaksipäiväinen laitoshuoltajien perehdytyskoulutus Espoon sairaaloiden tarpeisiin. 11 Jorvin terveyskeskusosastoilla työskentelevää laitoshuoltajaa kävi maaliskuussa potilasruuantilausjärjestelmä Webmysli-koulutuksen. Puhdistuspalvelualan koulutuksiin osallistui vuoden aikana yhteensä 29 keikkatyöntekijää. Seure oli lisäksi mukana työvoimapoliittisessa siivousalan rekrytointikoulutuksessa yhteistyössä Amiedun, Palmian ja TE-toimiston kanssa. Ruokapalvelualalla järjestettiin yhteistyössä Espoo Cateringin ja Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen kanssa yhdistelmätyötä tekeville päiväkotiapulaisille suunnattu kaksipäiväinen perehdytys. Koulutukseen osallistui kuusi päiväkotiapulaista. Lisäksi jatkettiin entiseen tapaan hygieniapassikoulutuksen järjestämistä, sekä hygieniapassien anomista tutkintotodistusten perusteella. Seure oli lisäksi mukana työvoimapoliittisessa yhdistelmätyöntekijöiden rekrytointikoulutuksessa yhteistyössä Amiedun, Palmian ja TE-toimiston kanssa.

Seure Henkilöstöpalvelut Oy

12

Henkilöstöraportti 2011


Päivähoito- ja nuorisoalan yksikön järjestämät koulutukset

Päivähoito- ja nuorisoalan yksikössä järjestettiin vuoden aikana kymmenen lastenhoitotyön perehdytystä. Perehdytyksiin osallistui yhteensä 124 keikkatyöntekijää. Syksyllä keikkatyöntekijöille järjestettiin ulkopuolisen kouluttajan vetämänä kaksi vuorovaikutuksellista koulutusiltaa, joiden aiheena oli ”Tukea tarvitsevat lapset varhaiskasvatuksessa”. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 45 keikkatyöntekijää. Palaute koulutuksista oli kiitettävää ja niitä toivottiin järjestettävän myös jatkossa. Terveydenhuoltoalan yksikön järjestämät koulutukset

Terveydenhuoltoalan yksikön keikkatyöntekijöille järjestettiin aiempien vuosien tapaan lääkehoitolupiin vaadittavaa koulutusta. Seure organisoi asiakkaiden lääkehoitosuunnitelmiin pohjautuvia lääkehoidon koulutuksia terveydenhuoltoalan keikkatyöntekijöille. Koulutuksiin sisältyi teoriaopetusta, tentti ja näytöt asiakkaan kanssa sovittujen kriteerien mukaisesti. HUS:in laskimonsisäisen lääkehoidon toteuttamiseen oikeuttavan luvan koulutuksiin osallistui 14 sairaanhoitajaa ja Espoon lääkehoitoluvan koulutuksiin osallistui 4 sairaanhoitajaa. Vuonna 2011 oli Seuren keikkatyöntekijöillä mahdollisuus ensimmäistä kertaa osallistua myös Helsingin terveyskeskuksen lääkehoitolupaan liittyviin koulutuksiin. Näihin osallistui 20 sairaanhoitajaa. Lähihoitajille suunnattuihin Helsingin kotihoidon lääkehoitolupakoulutuksiin osallistui vuoden aikana 17 keikkatyöntekijää ja Espoon kaupungin lääkehoidonlupakoulutuksiin 79 lähihoitajaa. Espoon kaupungin lääkehoitolupa koulutuksiin oli Seuren lähihoitajilla vuonna 2011 mahdollisuus osallistua ensimmäistä kertaa. Lisäksi vuoden aikana järjestettiin työntekijätapaaminen, johon sisältyi luento yksilölliseen inkontinenssihoitoon liittyvien tuotteiden käytöstä sekä ergonomian ja hygienian huomioimisesta inkontinenssihoidossa. Tapaamiseen osallistui 10 keikkatyöntekijää. Helsingin terveyskeskuksen päivystysosastoilla käytössä olevan Clinisoft-tietojärjestelmän kahteen käyttökoulutukseen osallistui yhteensä 20 terveydenhuoltoalan keikkatyöntekijää ja keikkatyöntekijöille suunnattuun Pegasos-potilastietojärjestelmään liittyvään verkkokurssiin osallistui noin 20 keikkatyöntekijää. Puolarmetsän sairaalassa järjestettyihin ”Turvallinen ja aseptinen iv-hoito” –koulutuksiin osallistui muutama sairaanhoitaja.

Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstöä koskevat strategiset toimenpiteet tähtäävät siihen, että seurelaiset ovat hyvinvoivia ja vahvasti toimintakykyisiä, mikä mahdollistaa jatkuvan työssä onnistumisen ja tuloksellisuuden. Strategian osaaminen ja henkilöstö näkökulman päämäärissä korostuvat oikein valittu ja mitoitettu henkilöstö, kannustava ja oikeudenmukainen esimiestyö, seurelaisten ammattitaitoisuus ja uudistumiskyky sekä hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö. Hyvinvointi on keskeinen tekijä sekä kiinteän henkilöstön että keikkatyöntekijöiden henkilöstöohjelmassa.

Henkilöstön tyytyväisyyttä seurataan säännöllisesti Sekä kiinteän henkilöstön että keikkatyöntekijöiden tyytyväisyyttä seurataan vuosittain hyvinvointitutkimusten avulla. Tutkimukset suoritettiin edellisvuosien tapaan loppuvuodesta. Kiinteä henkilöstö

Kiinteälle henkilöstölle kohdistettuun Henkilöstöluotaimeen vastasi 83 henkilöä, jolloin vastausprosentiksi muodostui 81. Vastausprosenttia voidaan pitää erittäin hyvänä, joskin se oli hieman alhaisempi kuin edellisenä vuonna (94%).

Henkilöstöraportti 2011

13

Seure Henkilöstöpalvelut Oy


Yleisesti ottaen seurelaiset olivat melko tyytyväisiä. Johtamisen ja esimiestyön osa-alueella Seuren kokonaistulos on pysynyt usean vuoden varsin vakaana ollen vertailuaineiston keskimääräisellä tasolla. Oman työn, yksiköiden toiminnan ja organisaatiokuvan osa-alueilla trendi on sen sijaan ollut laskeva ja mittaushetkellä vertailuaineiston alapuolella. Palkkaus säilyi tärkeänä vahvuutena, samoin strategiasta saatu informaatio. Esimiestyön parhaita puolia olivat aika alaisille, kehityskeskustelut ja palaute. Hyvä työtavoitteiden selkeys saattaa olla näiden seurauksena syntynyt, sillä sen kehitys on ollut myönteistä. Merkittävimmät kehitystarpeet liittyivät työvälineisiin, joita arvioitiin merkittävästi aiempia vuosia kriittisemmin. Yksiköiden keskinäiseen yhteistyöhön ja tiedonkulkuun kohdistettiin myös selvästi aiempaa enemmän voimakkaita odotuksia. Henkilökohtaisen kehittymisen mahdollisuudet nähtiin edellisvuoden tapaan varsin heikoiksi. Kritiikki organisaatiotason kehittämistä kohtaan oli hieman lievempää, mutta kehityssuunta oli selvästi alaspäin. Tutkimuksen mukaan työssä jaksaminen voitiin nähdä jonkin asteisena ongelmana ainakin yksittäisten henkilöiden kohdalla. Toisaalta selviytyminen työssä oli yksi Seuren vahvuuksista. Tutkimuksen tulokset käsiteltiin huolellisesti johtoryhmässä sekä jokaisessa yksikössä ja tiimissä. Seure tasoiset toimenpiteet näkyvät vuosittain henkilöstöohjelmassa. Yksiköt ja tiimit asettivat yksikkötulosten perusteella omat kehittämiskohteet ja toimenpidesuunnitelmat. Tutkimustulokset käsitellään vuosittain myös työsuojelutoimikunnassa. Keikkatyöntekijät

Keikkalaiskysely lähetettiin 6 000:lle tammi- ja elokuun välisenä aikana Seuressa työskennelleelle keikkatyöntekijälle. Vastauksia saatiin 2 434, jolloin vastausprosentiksi muodostui 40,6. Todellinen vastausprosentti lienee kuitenkin jonkin verran korkeampi, sillä osoitteisto ei ollut täysin virheetön. Kokonaistuloksissa tapahtuneet muutokset olivat varsin positiivisia. Positiivisista muutoksista merkittävimpiä olivat työyhteisössä viihtyminen, sähköisen tuntilistan toimivuus sekä Keikkanetin itseopiskelumateriaalien hyödyllisyys, joka edelleen kuitenkin arvioitiin myös kehittämistä vaativaksi asiaksi. Aiempaa positiivisemmin suhtauduttiin myös tasavertaisuuteen työkohteessa, keikkojen jakamisen oikeudenmukaisuuteen, keikkojen määrän riittävyyteen, Keikkanetin toimivuuteen sekä Seuren antamaan perehdytykseen.  

Seure Henkilöstöpalvelut Oy

14

Henkilöstöraportti 2011


Parhaiten toimivaksi asiaksi koettiin edelleen Seuren työntekijöiden ystävällisyys. Erittäin hyvällä tasolla olivat myös muut Seuren työntekijöiden ominaisuudet kuten palveluhenkisyys, ammattitaito ja myönteisen ratkaisun löytäminen tilanteeseen. Haastatteluun pääsemisen nopeus, keikasta sopimisen vaivattomuus sekä työhönoton asianmukaisuus arvostettiin myös korkealle. Keskiarvot näissä kysymyksissä olivat 4,5 luokkaa, joita kyselyssä käytetyllä asteikolla voidaan pitää varsin hyvinä. Seuren tarjoaman asiakaspalvelun voidaan siis todeta kyselyn perusteella olevan hyvin korkeatasoista. Merkittävimmät kehittämiskohteet liittyivät Keikkanetin itseopiskelumateriaalin hyödyllisyyteen sekä palkkatasoon. Näissäkin keskiarvot liikkuivat kuitenkin 3,1:n ja 3,6:n välillä, jolloin selvää kehittämistarvetta katsoi olevan 20-26 % vastaajista.

Työterveyshuolto Työterveyshuollon palveluiden avulla pyritään turvaamaan terveellinen ja turvallinen työskentely, työhön liittyvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisy sekä työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta. Työterveyshuollon yhteistyökumppanina toimii Mehiläinen. Yhteistyö perustuu vuoden välein laadittavaan toimintasuunnitelmaan. Koko Seuren henkilöstö kuuluu lakisääteisen työterveyshuollon piiriin. Lisäksi Seure tarjoaa perustason sairaanhoitopalveluita kiinteälle henkilöstölle sekä niille keikkatekijöille, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet Seuren palveluksessa yhtäjaksoisesti yli kolme kuukautta ja vähintään 20 tuntia viikossa. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset sekä kiinteän henkilöstön että keikkatyöntekijöiden osalta vuonna 2011 olivat 148 453 euroa. Kiinteän henkilöstön osuus kustannuksista oli 25 772 euroa ja keikkatyöntekijöiden osuus 122 681 euroa. Luvuissa on poikkeuksellisesti huomioitu vuoden 2010 kelakorvaukset sekä arvio vuoden 2011 korvauksista, jotka olivat yhteensä 189 280 euroa. Vuoden lopussa tehtiin kiinteää henkilöstöä koskeva työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kuuluva työpaikkaselvitys, jonka pääasiallisena tarkoituksena on tunnistaa työntekijän terveyttä ja turvallisuutta uhkaavia ja ylläpitäviä tekijöitä työssä sekä arvioida niiden vaikutuksia työtekijän terveyteen. Työpaikkaselvitystä käytetään apuna työterveyshuollon painopisteitä määriteltäessä.

Sairauspoissaolot ja työtapaturmat Kiinteä henkilöstö

Kiinteän henkilöstön sairauspoissaolojen kokonaismäärä ja määrä henkilöä kohden pienenivät hieman vuodesta 2010. Sairauspoissaoloja kertyi 1147 päivää, mikä oli 10,9 päivää henkilöä kohden. Työterveyshuollon tilastoimista sairauspoissaoloista 70 % muodostivat hengityselinten sairaudet sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Taulukko 6. Kiinteän henkilöstön sairauspoissaolojen tunnusluvut

Vuosi Sairauspoissaolopäivien lukumäärä Sairauspoissaolopäivät / henkilö Sairausajan palkkakustannukset

Henkilöstöraportti 2011

2009 1437 12,3 130 458€

15

2010 1404 12,4 129 688€

2011

1147 10,9 102 763€

Seure Henkilöstöpalvelut Oy


Kiinteälle henkilöstölle ei sattunut vuoden aikana yhtään työtapaturmaa eikä yhtään ammattitautia tilastoitu. Kiinteälle henkilöstölle sattui vuoden aikana viisi työmatkatapaturmaa, joista aiheutui 106 sairauspäivää. Työmatkatapaturmat johtuivat kompastumisista ja kaatumisesta. Keikkatyöntekijät

Keikkatyöntekijöiden sairauspoissaolot jaetaan kuukausipalkkaisten ja tuntipalkkaisten työntekijöiden sairauspoissaoloihin. Kuukausipalkkaisten työntekijöiden sairauspoissaolot ilmoitetaan sairauspäivinä ja tuntipalkkaisten työntekijöiden sairauspoissaolot tunteina. Sekä tunti- että kuukaisupalkkaisten työntekijöiden sairauspoissaolojen määrä ja kustannukset nousivat edellisestä vuodesta. Muutosta selittää osin keikkatyöntekijöiden määrän lisääntyminen. Työterveyshuollon tilastoimien sairauspoissaolojen tyypillisimmät syyt olivat hengityselinten sairaudet ja tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudosten sairaudet. Taulukko 7. Keikkatyöntekijöiden sairauspoissaolojen tunnusluvut

Vuosi 2011 Sairauspoissaolojen määrä Sairausajan palkkakustannukset

Tuntipalkkaiset 23 790 h 168 533 €

Kuukausipalkkaiset 18 138 pvä 740 026 €

Vuokrahenkilöstölle sattui vuoden aikana 132 työtapaturmaa ja niistä aiheutui 576 sairauspäivää. Määrä on kasvanut jonkin verran vuodesta 2009. Suurin osa tapaturmista sattui lasten ja nuorten kanssa työskennellessä sekä siivous- ja keittiöalan tehtävissä. Työmatkatapaturmia sattui vuokrahenkilöstölle vuoden aikana 40 ja niistä aiheutui 505 sairauspäivää. Yleisin syy oli liukastuminen ja kompastuminen.

Kuntoremontti ja ergonomia Kuntoremontti on osa työhyvinvointia ylläpitävää ja edistävää toimintaa. Sen tavoitteena on lisätä työkykyä tarjoamalla mahdollisuus kunnon parantamiseen motivoituneessa ryhmässä, ammattitaitoisten vetäjien johdolla. Seuren kiinteä henkilöstö on osallistunut Helsingin kaupungin järjestämiin kuntoremontteihin vuodesta 2000 lähtien. Vuonna 2011 kuntoremonttipaikka tarjottiin kahdelle Seuren työntekijälle ja yksi paikka käytettiin. Ergonomia-asioita hoitaa Seuren työsuojeluvaltuutettu yhdessä henkilöstöhallinnon kanssa. Työsuojeluvaltuutettu auttaa tarvittaessa työntekijöitä oman työpisteen ergonomisessa säätämisessä ja opastaa ergonomisiin työskentelytapoihin. Tarvittaessa työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon.

Virkistystoiminta osana henkilöstön hyvinvointia Virkistystoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja edistää henkilöstön kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä parantaa työssä viihtyvyyttä. Seuren virkistystoiminta painottui vuoden 2011 aikana tuttuun tapaan sekä liikuntaan että kulttuuriin. Kiinteän henkilöstön virkistysohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Virkistysklubi, jonka toimintaan kaikilla seurelaisilla on mahdollisuus osallistua. Keikkatyöntekijöiden virkistystoiminta kuuluu henkilöstöhallinnon vastuualueeseen. Kiinteälle henkilöstölle järjestettiin taukojumppa kerran viikossa. Jumpan tarkoituksena on ennaltaehkäistä toimistotyöntekijöille tyypillisiä niska- ja selkävaivoja. Seuren toimistolla järjestettiin porrasviikko-

Seure Henkilöstöpalvelut Oy

16

Henkilöstöraportti 2011


tempaus keväällä ja syksyllä. Tempauksen avulla muistutettiin hyötyliikunnan eduista kannustamalla käyttämään portaita hissin sijaan. Tammikuusta toukokuuhun oli käynnissä Kulttuurikunto-kampanja kiinteälle henkilöstölle. Kampanjan avulla innostettiin seurelaisia kohottamaan kulttuurikuntoaan leikkimielisessä kisailussa, jossa erilaiset kulttuuriharrastukset kartuttivat kisailijoiden pistesaldoa. Kulttuurista nautittiin yhdessä Seuren elokuvaillassa huhtikuussa. Kesäkuussa järjestettiin Seuren kesäterassin avajaiset, jossa tarjolla oli virkistystä työpäivän keskelle jäätelöbaarin ja salsamusiikin muodossa. Perinteistä Seure-päivää vietettiin Suomenlinnan idyllisissä maisemissa syyskuun alussa. Päivä tarjosi tietoa Suomenlinnan historiasta ja tapakulttuurista sekä liikunnallista ohjelmaa. Seure-päivässä käynnistyi syksyn ajan kestänyt Askeleet-kampanja, jossa ideana oli kerätä viikoittain mahdollisimman suuri määrä askeleita joko kävelyn tai muun liikuntamuodon avulla. Kiinteän henkilöstön vuosi huipentui yhteisissä pikkujouluissa, joissa kisailtiin leikkimielisesti Musaboxi-visailussa ja nautittiin hyvästä musiikista. Keikkatyöntekijöiden pikkujouluja vietettiin UMO:n & Laura Närhen Kohti Joulua -konsertin merkeissä Temppeliaukion kirkossa. Konserttiin osallistui yli 700 keikkatyöntekijää. Yhteisen virkistysohjelman lisäksi yksiköillä oli käytössään tiimikohtaista virkistysrahaa 40 euroa henkilöä kohden. Yksikkökohtaisella virkistysrahalla tuetaan toimintaa, joka lisää yksikön yhteishenkeä ja työhyvinvointia. Kiinteä henkilöstö voi halutessaan perustaa erilaisia harrastekerhoja, organisoida retkiä tai tapahtumia oman aktiivisuutensa mukaisesti. Seure tukee henkilöstökerhojen toimintaa. Vuoden 2011 aikana Seuren Kudontakerho jatkoi toimintaansa. Kiinteän henkilöstön virkistyskustannukset vuonna 2011 olivat 39 851 euroa, mikä oli noin 314 euroa henkilöä kohden. Vuokrahenkilöstön virkistystoimintaan käytettiin 48 001 euroa.

Työturvallisuuteen ja monimuotoisuuteen panostettu Työturvallisuuskyselyn antia

Keikkahenkilöstölle lähetettiin kevään uutiskirjeen mukana työturvallisuuteen liittyvä kysely, jonka tarkoituksena oli varmistaa keikkatyöntekijöiden turvalliset ja terveelliset työskentelyolosuhteet työkohteissa. Kyselyssä käsiteltiin mm. työturvallisuuteen perehdyttämiseen, vaara- ja uhkatilanteisiin sekä keikkalaisen vastuuseen liittyviä asioita. Kysely toimii apuna kohdennettaessa työturvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä oikeisiin asioihin yhdessä tilaajien kanssa. Kyselyyn vastasi 373 keikkatyöntekijää. Vastaajat olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä sekä Seuressa että työkohteessa saamaansa työturvallisuuteen perehdyttämiseen. Erityisen hyvin oli vastaajien mielestä onnistuttu Seuren perehdytyksen osalta työhön liittyvien ammattitaitovaatimusten ja työn luonteen kuvaamisessa ja työkohteen perehdytyksessä työoloihin ja –tiloihin. Keikkalaiset on otettu kyselyn perusteella työkohteissa erittäin hyvin vastaan mikä on ilahduttava tieto. Työturvallisuuskyselyn tulokset käsiteltiin Seuren työsuojelutoimikunnassa sekä johtoryhmässä. Tulokset tullaan käsittelemään kaupunkien kanssa. Tavoitteena on miettiä yhdessä työsuojeluun liittyviä toimenpiteitä. Seuressa ryhdyttiin välittömästi tarkastelemaan omaa perehdytystä sekä perehdytysma-

Henkilöstöraportti 2011

17

Seure Henkilöstöpalvelut Oy


teriaaleja siten, että työsuojeluun liittyvä asiat, kuten miten työtapaturmatilanteessa tulisi toimia, olisi niissä paremmin huomioitu. Lisäksi varmistetaan, että keikkalaisilla on keikalle mennessään tiedossa työkohteen työsuojeluvaltuutettu. Monimuotoisuus

Seure oli kuluneen vuoden aikana mukana Helsingin, Espoon ja Vantaan Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön – hankkeessa. Hankkeen päätavoitteena on valmentaa ja tukea pääkaupunkiseudun kuntien esimiehiä ja monimuotoistuvia työyhteisöjä parhaiden toiminta- ja johtamistapojen löytämisessä. Seuressa on pyritty hankkeen avulla ottamaan monimuotoisuusnäkökulma osaksi kaikkia toimintoja ja prosesseja. Käytännössä tämä tarkoittaa paremman palvelun takaamista, monimuotoisten keikkatyöntekijöiden parempaa tukemista, demokraattisempaa ja osallistuvampaa organisaatiokulttuuria, uusien innovaatioiden tekemistä ja oman työn näkemistä uudesta näkökulmasta. Seuressa kokoontui vuoden 2011 aikana monimuotoisuus-työryhmä, johon kuului kiinteän henkilöstön työntekijöitä ja esimiehiä eri yksiköistä. Työryhmä laati Seuren monimuotoisuuden toimintasuunnitelman, joka sisältää kehittämistoimenpiteet, aikataulutuksen ja projektin seurantamittarit. Laajennetulle johtoryhmälle järjestettiin koulutustilaisuus monimuotoisuudesta. Lisäksi asiasta kerrottiin kiinteälle henkilöstölle intranetissä ja yhteisissä infotilaisuuksissa. Hanke jatkuu vuonna 2012, jolloin kiinteälle henkilöstölle järjestetään Monimuotoisuus-työpajoja.

Palkitseminen Kiinteän henkilöstön palkitsemisohjelma, joka perustuu PTYTES:iin, otettiin käyttöön vuoden 2008 lopussa. Vuoden 2011 aikana palkitsemista toteutettiin ohjelman mukaisesti. Sen mukaan Seuren työntekijöiden palkkaus perustuu tehtävän vaativuuteen sekä työntekijän ammattitaitoon ja työsuoritukseen. Varsinaisen palkan lisäksi Seuressa on käytössä tulospalkkio ja Nopsa-palkkiot. Henkilöstöetuja ovat mm. työmatkasetelit, lounassetelit ja liikunta- ja kulttuurisetelit. Syksyllä 2011 työnantajan ja työntekijöiden edustajista koostunut palkitsemisohjelman arviointiryhmä kävi PTY:n edellyttämällä tavalla läpi palkitsemisohjelman ajantasaisuutta ja kehittämistarpeita. Ryhmä kokoontui syksyn aikana kuusi kertaa. Työ jatkui tammikuussa 2012, jolloin uudistettu ohjelma saatiin valmiiksi. Työskentelyn aikana käytiin läpi arvioinnin perusteita, tavoitteita, menettelytapoja, arviointikriteerejä ja niiden vaikutuksia palkkaukseen. Kiinteän henkilöstön peruspalkkoihin tuli 1.6.2011 alkaen PTY:n työehtosopimuksen mukaiset 1,2 %:n yleiskorotus ja 0,8 % paikallinen järjestelyerä, joka laskettiin toukokuun peruspalkkojen palkkasummasta 2 292,11 €. Järjestelyeränä jaettiin koko kiinteälle henkilökunnalle 20 €, koska ei nähty tarvetta kohdentaa sitä tietylle ryhmälle. Kuukausipalkkaisten keikkatyöntekijöiden henkilökohtaisiin peruspalkkoihin tuli 1,2 %:n yleiskorotus ja tuntipalkkaisten keikkalaisten tuntipalkkaan 2,0 %:n yleiskorotus. Lisäksi kaikille työntekijöille, niin kiinteälle henkilöstölle kuin keikkatyöntekijöillekin, joiden työsuhde oli alkanut viimeistään 1.3.2011 ja työsuhde oli keskeytymättä jatkunut 1.6.2011 saakka, maksettiin 110 €:n kertaerä 1.6.2011. Osa-aika työssä kertaerä oli samassa suhteessa kuin työntekijän työaika täydestä työajasta. Palkitsemisohjelman mukaisesti jokaiselle kiinteään henkilöstöön kuuluvalle tehtiin työn suorituksen arviointi vuoden 2011 lopussa. Arviointien perusteella osalle henkilöstöstä myönnettiin määräaikaista palkanlisää vuoden 2012 ajaksi.

Seure Henkilöstöpalvelut Oy

18

Henkilöstöraportti 2011


Seuren palkitsemisohjelma PALKKA Työn vaativuuden arviointi Työn suorituksen arviointi Kokemuslisät

KANNUSTELISÄ Tulospalkkio Muut mahdolliset palkanosat

PALKKIOT Nopsa-palkkio Aloitepalkkio

HENKILÖSTÖEDUT Lounasseteli Liikunta- ja kulttuuriseteli Työmatkaseteli jne

Kuva 2. Seuren palkitsemisohjelma pohjautuu PTYTES:een. Tulospalkkiojärjestelmä

Tulospalkkiojärjestelmä on osa Seuren palkitsemisohjelmaa. Sen tehtävänä on palkita tuloksellisesta toiminnasta ja asetettujen tavoitteiden tavanomaista paremmasta saavuttamisesta. Tulospalkkiota maksetaan henkilöstölle, mikäli yhtiön saavuttama taloudellinen tulos riittää palkkion maksamiseen. Vuoden 2011 tulospalkkiojärjestelmä koostui neljästä tuloskriteeristä. Kriteerit olivat 1) asiakas (tilaaja-asiakas ja vuokrahenkilöstö) 2) prosessit ja rakenteet 3) talous sekä 4) kiinteä henkilöstö. Tavoitteet saavutettiin vain talousosion tavoitteiden osalta, jonka painoarvo oli 35 %. Näin ollen tulospalkkiojärjestelmän toteumaprosentti vuonna 2011 oli 35 ja sen kustannusvaikutus yhtiön tuloksessa noin 150 000 euroa. Nopsa-palkkio

Nopsa palkkion tarkoituksena on palkita henkilöstöä erityisen hyvistä työsuorituksista ja kannustaa niihin jatkossakin. Nopsa palkitsemisen piiriin kuulu koko Seuren henkilöstö. Kiinteän henkilöstön Nopsa-palkkio on yhteinen tilaisuus, esinelahja tai rahapalkkio. Vuokrahenkilöstön Nopsa-palkkio on valinnainen esinelahja. Kiinteälle henkilöstölle myönnettiin esimerkillisistä työsuorituksista vuoden aikana 13 henkilökohtaista Nopsa-palkkiota ja yksi ryhmäpalkkio. Palkkiot olivat suuruudeltaan 100-300 euroa. Yhteensä Nopsapalkkioina maksettiin 2 450 euroa. Vuokrahenkilöstölle jaettiin vuoden aikana 237 Nopsa-palkkiota. Henkilöstöedut

Seure tarjoaa kiinteälle henkilöstölleen henkilöstöetuna lounas-, liikunta- ja kulttuuri- sekä työmatkaseteleitä. Lisäksi Seure tarjoaa tukea tupakoinnin lopettamiseen. Vuokrahenkilöstö on oikeutettu ehtojen täyttyessä lunastamaan liikunta- ja työmatkaseteleitä. Seurelaiset käyttivätkin näitä etuja aktiivisesti vuoden aikana. Säännöllinen liikunta edistää työhyvinvointia, työstä palautumista ja kokonaisvaltaista terveyttä. Liikuntaseteleillä tuetaan henkilöstön liikunnan harrastamista yksilölliset harrastustoiveet huomioonottaen. Kiinteä henkilöstö lunasti vuoden aikana 2 161 kappaletta liikuntaseteleitä ja niiden kulut olivat 13 524 euroa. Vuokrahenkilöstö lunasti puolestaan liikuntaseteleitä 9 169 kappaletta, joiden kulut olivat 32 048 euroa. Seure tukee työntekijöidensä työmatkoja työmatkaseteleillä. Kiinteä henkilöstö lunasti työmatkaseteleitä vuoden aikana 735 kappaletta ja niiden kulut olivat 8 839 euroa. Vuokrahenkilöstö lunasti työmatkaseteleitä 3 360 kappaletta, joiden kulut olivat 45 972 euroa.

Henkilöstöraportti 2011

19

Seure Henkilöstöpalvelut Oy


Seure huolehtii kiinteän henkilöstön työpaikkaruokailusta lounasseteleillä. Lounasseteleitä lunastettiin vuoden aikana 10 800 kappaletta ja niiden kulut olivat 29 231 euroa. Vuokrahenkilöstön aterioita työpaikalla subventoitiin 2 366 euron arvosta. Palvelussuhdeasunto

Seure tarjoaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville työntekijöilleen mahdollisuuden asua työsuhteen ajan Seuren jälleenvuokraamissa asunnoissa. Seure luopui kesän aikana neljästä soluasunnosta kysynnän puutteesta johtuen. Seuren tarjoamista kalustetuista yksiöistä 13 sijaitsee Helsingissä ja kaksi Espoossa. Palvelussuhdeasuntojen kokonaiskäyttöaste vuoden 2011 aikana oli noin 70 %. Noin puolet asukkaista oli ulkomaalaisia. Yksikkökohtaiset käyttöasteet olivat: palvelualan 17 %, päivähoito- ja nuorisoala 40 %, terveydenhuoltoala 13 % ja toimisto- ja opetusala 29 %. Kesällä 2011 asuntoja tarjottiin ulkopuolisille, koska toiminnan hiljentyessä myös palvelussuhdeasuntojen kysyntä vähenee. Ulkopuolisten vuokrauskiinnostus oli kuitenkin hyvin vähäistä, alle 1 % käyttöasteesta.

Yhteistoiminta Yhteistoiminnan keskeisenä tavoitteena on ylläpitää ja parantaa avointa vuorovaikutusta työnantajan ja työntekijöiden välillä. Yhteistoiminta lisää työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työtä, työntekijän asemaa sekä työoloja koskevassa päätöksenteossa. Työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa toteutetaan päivittäin yksilö- ja yksikkötasolla työyhteisön arkipäiväisessä vuorovaikutuksessa. Se perustuu avoimeen keskusteluyhteyteen esimiehen ja työntekijöiden välillä. Käytännössä yhteistoimintaa toteutetaan esimerkiksi kehityskeskusteluissa, yksikköpalavereissa ja erilaisissa kehittämistilaisuuksissa. Virallisia yhteistyön kanavia Seuressa ovat työsuojelutoimikunta sekä yhteistoimintaneuvottelukunta. Lisäksi henkilöstöllä on edustaja johtoryhmässä. Seuren yhteistoimintasopimus päättyi marraskuussa, sillä Seureen valittiin JUKO:a, OAJ:ä, JYTY:ä ja JHL:a edustajaksi luottamusmies kaudelle 8.11.2011-31.12.2014. Yhteistoimintalain mukainen yhteistoiminta on kuitenkin voimassa. Uusi yhteistoimintasopimus neuvotellaan vuoden 2012 alussa. Työsuojelu

Työsuojelutoimikunta vastaa Seuren kiinteän henkilöstön työsuojeluasioista. Vuokrahenkilöstön osalta työsuojeluvastuu on tilaaja-asiakkailla. Työsuojelutoimikuntaan kuului alkuvuoden ajan neljä jäsentä: työnantajan edustajana henkilöstöpäällikkö ja työntekijöiden vaaleilla valitsemat työsuojeluvaltuutettu sekä kaksi varavaltuutettua. Varsinaisen työsuojeluvaltuutetun irtisanouduttua kesällä 2011, työsuojelutoimikuntaan kuului loppuvuoden ajan henkilöstöpäällikön lisäksi työsuojeluvaltuutettu ja yksi varavaltuutettu. Työsuojelutoimikunnan toimikausi on kaksi vuotta. Vuonna 2011 oli käynnissä ensimmäinen toimintakausi ja toimikunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Työsuojelutoimikunta osallistui Seuren varhaisen tuen toimintamallin valmistelutyöhön ja oli keskeisenä toimijana keikkatyöntekijöiden työturvallisuutta edistävässä hankkeessa. Työsuojelutoimikunnan jäsenet ylläpitivät turvallista työympäristöä tarjoamalla apua ja neuvoja oman työpisteen säätämisessä ergonomiseksi sekä järjestämällä turvallisuuskävelyjä uusille ja pitkään poissa olleille työntekijöille. Henkilöstöpäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu osallistuivat 15.12. ja 19.12.2011 työterveyshuollon tekemiin työpaikkaselvityksiin.

Seure Henkilöstöpalvelut Oy

20

Henkilöstöraportti 2011


Työsuojelu Työsuojelutoimikunta vastaa Seuren kiinteän henkilöstön työsuojeluasioista. Vuokrahenkilöstön osalta työsuojeluvastuu on tilaaja-asiakkailla. Työsuojelutoimikuntaan kuului alkuvuoden ajan neljä jäsentä: työnantajan edustajana henkilöstöpäällikkö ja työntekijöiden vaaleilla valitsemat työsuojeluvaltuutettu sekä kaksi varavaltuutettua. Varsinaisen työsuojeluvaltuutetun irtisanouduttua kesällä 2011, työsuojelutoimikuntaan kuului loppuvuoden ajan henkilöstöpäällikön lisäksi työsuojeluvaltuutettu ja yksi varavaltuutettu. Työsuojelutoimikunnan toimikausi on kaksi vuotta. Vuonna 2011 oli käynnissä ensimmäinen toimintakausi ja toimikunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Työsuojelutoimikunta osallistui Seuren varhaisen tuen toimintamallin valmistelutyöhön ja oli keskeisenä toimijana keikkatyöntekijöiden työturvallisuutta edistävässä hankkeessa. Työsuojelutoimikunnan jäsenet ylläpitivät turvallista työympäristöä tarjoamalla apua ja neuvoja oman työpisteen säätämisessä ergonomiseksi sekä järjestämällä turvallisuuskävelyjä uusille ja pitkään poissa olleille työntekijöille. Henkilöstöpäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu osallistuivat 15.12. ja 19.12.2011 työterveyshuollon tekemiin työpaikkaselvityksiin.

Yhteistoimintaneuvottelukunta Vuosi 2011 oli Seuren yhteistoimintaneuvottelukunnan neljäs toimintavuosi. Neuvottelukunnassa oli kymmenen jäsentä, joista viisi oli työnantajan ja viisi työntekijän edustajia. Työntekijöiden edustajista kolme edusti kiinteää henkilöstöä ja kaksi keikkatyöntekijöitä. Vuoden 2011 ajan keikkatyöntekijöitä edusti Seuren luottamusmiehistä JHL:n ja Jyty:n edustajat. Yhteistoimintaneuvottelukunta kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Kokouskäytäntöä ja aiheita ohjasivat yhteistoimintalaissa määritellyt yhteistoimintaneuvottelukunnan tehtävät, Seuren yhteistoimintasopimus sekä neuvottelukunnassa yhteisesti sovittu suunnitelma vuoden aikana käsiteltävistä asioista. Neuvottelukunnan esityslistat ja kokousmuistiot olivat henkilöstön luettavissa intranetissä

Henkilöstöraportti 2011

21

Seure Henkilöstöpalvelut Oy


Taulukot Seuren henkilöstötunnusluvut 2008-2011 Kiinteä henkilöstö

Henkilöstön määrä vuoden lopussa

Henkilötyövuodet

2008

2009

2010

2011

133

124

116

127

115

94

97

-

Naisten osuus % henkilöstöstä

87

89

87

86

13

11

13

14

37

38

38

37

55

58

62

62

Miesten osuus % henkilöstöstä Henkilöstön keski-ikä Korkeakoulututkinto %

Määräaikaisten työntekijöiden osuus %

26

9

7

20

Lähtövaihtuvuus %

19

18

14

11 / 8

Sairauspoissaolot (kpl/vuosi)

1 575

1 437

1 404

1 147

Sairauspoissaolot (pvää/hlö) 13 12 12 11 Vuokrahenkilöstö

Henkilöstöä koko vuoden aikana Henkilöstöä keskimäärin kuukautta kohden Henkilötyövuodet

Naisten osuus % henkilöstöstä

Miesten osuus % henkilöstöstä

Henkilöstön keski-ikä Tuntipalkkaisen henkilöstön sairauspoissaolot (h)

2008

2009 2010 2011

9 369 3 607

8 771 8 161 3 349 3 239

8 996 3 792

1 382

1 253 1 490

1 857

86

85

84

84

14

15

16

16

35

36

36

36

32 724

Kuukausipalkkaisen henkilöstön sairauspoissaolot (pvä) 6 770

Seure Henkilöstöpalvelut Oy

22

25 318 19 519

23 790

5 927

8 138

12 803

Henkilöstöraportti 2011


Henkilöstöinvestoinnit Seuressa vuosina 2008-2011 2008 2009 2010 2011 Kasvu LIIKEVAIHTO 53 757 089 48 338 911 51 455 132 61 931 886 6,45 % MUUT TUOTOT 63 684 134 591 155 085 -296 MUUTTUVAT KULUT Henkilöstökulut Palkat yhteensä 37 851 758 34 324 028 36 894 084 44 178 483 7,49% Sosiaalivakuutukset Sosiaaliturvamaksu 1 049 999 758 823 832 362 937 117 Eläkevakuutus 6 289 982 5 732 089 6 105 489 7 469 315 Tapaturma/henkivakuutus 252 482 258 482 278 971 242 349 Työttömyysvakuutus 1 046 538 877 085 1 049 981 1 346 579 Henkilöstösivukulut yhteensä 8 639 001 7 626 195 8 266 803 9 995 360 8,40 % Muut henkilöstökulut Työvaatteet 19732 6489 4711,41 11 438 Koulutus 31 117 32 174 14 548,95 1 1597 Terveydenhuolto 41 922 71 105 131 447,93 122 681 Virkistystoiminta 58 818 54 339 52 791,86 48 001 Lahjat 29 400 8107 369 47 Henkilöstölehti ja perehdytys 21 553 38 469 11 636 19 887 Subventio-ateriat 0 1309 2803 2366 Vuokra asuinhuoneistosta 17 9037 15 7982 15 2343 96 552 Vuokratuotot asuinhuoneistosta 131 644 108 655 91 104 88 618 Asuinhuoneistojen käyttötarvikkeet 3751 5838 507 5986 Muut henkilöstökulut yhteensä 253 686 267 157 280 056 293 145 4,83 % Henkilöstökulut yhteensä 46 744 444 42 217 380 45 440 943 54 466 988 7,64 % Korvaukset Matkakorvaukset 3228 2527 5108 2005 Kilometrikorvaukset 4255 5553 1840 3574 Päivärahat ja ateriakorvaukset 1751 770 731 960 Työmatkasetelit 9807 15 482 18 554 45 972 Korvaukset yhteensä 19 041 24 331 26 235 52 512 7,82 % Muuttuvat kulut yhteensä 46 772 126 42 241 734 45 467 816 54 519 526 7,64 % Bruttokate 7 048 646 6 231 767 6 142 401 7 412 063 -1,43 % Bruttokateprosentti 13,11 12,89 11,94 11,97 -7,40 % KIINTEÄT KULUT Henkilöstökulut Palkat yhteensä 3 823 045 4 444 994 3 877 472 4 042 140 -12,77 % Sosiaalivakuutukset Sosiaaliturvamaksu 105 063 93 128 87 487 84 876 Eläkevakuutus 650 521 747 409 66 0353 70 0463 Tapaturma/henkivakuutus 25 405 60 809 3361 27 445 Työttömyysvakuutusmaksu 113 231 118 306 102 809 133 793 Vapaaehtoinen eläkemaksu 9771 0 0 0 Henkilöstösivukulut yhteensä 903 991 1 019 652 854 011 946 577 -16,24 % Muut henkilöstökulut Lounassetelit/ ruokaliput 24 911 18 512 12 015 29 231 Terveydenhuolto 47 534 37 403 32 603 25 772 Virkistystoiminta 50 087 37 343 33 910 39 851 Koulutus 64 356 56 769 42 662 34 083 Lahjat/ avustukset 8 801 4 185 5 107 10 948 Sisäiset palaverit 7 507 11 184 8 613 9 459 Muut henkilöstökulut yhteensä 203 196 165 397 134 913 149 344 -18,43 % Henkilöstökulut yhteensä 4 930 232 5 630 043 4 866 397 5 138 060 -13,56 % Henkilöstöraportti 2011

23

Seure Henkilöstöpalvelut Oy


Seure Henkilöstöraportti 2011  

Vuosittain julkaistava henkilöstöraportti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you