Page 1

Vihreys tapetilla

06

Umolaisen keikkapäivä

Keikka Seuren henkilöstölehti 3/2010

08

Herkkuja arkeen

05


pääkirjoitus

Kiire, minullako? ”Äiti! Onko meillä tänään kiire jonnekin?”, kysyy ekaluokkalainen poikani. Tunnen piston sydämessäni ja mietin mielessäni, onko elämämme jotenkin liian hektistä. Mieleeni palaa eilinen päivä, joka meni jokseenkin näin: Saavun lapseni päiväkodille huonoa omaatuntoa potien, kello on taas viisi ja ilta hämärtyy. Halaan punaposkista tytärtäni ja kysyn hoitajalta päivän kuulumiset. Ehdotan tyttärelleni, että emme kävisi sisällä vaan lähtisimme saman tien kohti uimahallia. Tyttäreni mukaan lokerossa on tärkeä piirustus, joka on haettava. Mielessäni kuulen kellon tikittävän ja ajatukseni on, että myöhästymme uimakoulusta. Samaan aikaan muistan päiväkodin vanhempainillan ja lastentarhanopettajan sanat: ”Lapsillenne on tärkeää, että käytte jokaisen päivän päätteeksi hakemassa sisältä ne tärkeät taideteokset ja aarteet, jotka he ovat päivän aikana taiteilleet.” Otan tytärtäni kädestä ja pujahdamme sisälle etsimään pienen taiteilijan tekeleet. Kello etenee ja nälkä muistuttaa olemassaolostaan. Ajan hampurilaisbaarin autokaistalle, tilaan yhden purilaisen ja maidon. Näillä eväillä jaksamme uida, ajattelen. Saavumme uimahallille ja kiirehdimme sisälle. Hoputan tytärtäni vaihtamaan uikkarit ja riennämme suihkun kautta kohti allasta. Tyttäreni ehtii kuin ehtiikin heti alkuun mukaan. Itse hyppään aikuisten altaaseen ja saan suoritettua päivän liikunta-annoksen. Kotiin saavuttuamme laitan ruokaa, minkä jälkeen onkin jo hammaspesun ja iltasadun aika. Voin todeta, että päivän suoritukset on tehty. Hetkinen, sanoinko päivän suoritukset? Mihin pohjautuu tämä kaikki suorittaminen ja hoppu? Television katselun yhteyteenkin yhdistän pyykin viikkaamisen; eihän televisiota voi vain tuijottaa tekemättä mitään. Vapaa-ajan vauhdin lisäksi ihmisillä on tutkimusten mukaan entistä hektisempää myös työpaikoillaan. Työ ja terveys Suomessa 2009 -tutkimus kertoo, että lähes puolet palkansaajista joutuu kiirehtimään saadakseen työnsä tehtyä. Ihmiset käsittävät kiireen eri tavoin. Se, mikä joillekin on kiirettä, on toisille luonnollinen tapa elää. Tärkeintä on, että jokainen pysähtyisi hetkeksi pohtimaan, onko näin hyvä vai olisiko minun syytä hidastaa. Lisää hidastamisesta voit lukea lehdestämme sivulta 14, jutusta Otetaan leppoisammin. Kaiken touhun ja työn keskellä toivotan teille kaikille oikein mukavaa loppuvuotta!

Tuire Rönkkö

Seure Henkilöstöpalvelut Oy www.seure.fi Käyntiosoite: Fredrikinkatu 51–53 B, 00100 HELSINKI Postiosoite: PL 650, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Sähköposti: info.seure@hel.fi Palvelunumerot: Palveluala 09 310 88004 Päivähoito- ja nuorisoala 09 310 88005 Terveydenhuoltoala 09 310 88006 Toimisto- ja opetusala 09 310 88007 Ekstranet http://keikka.seure.fi

Keikka - Seuren henkilöstölehti Päätoimittaja

Tuire Rönkkö

Toimituspäällikkö

Tanja Koivuranta

Toimitus

Johanna Virtanen

Tanja Koivuranta

Laura Kuivalainen

Mari Bergroth

Roope Kiviranta

Sami Konttinen

Soile Toivari

Tuire Rönkkö

Ulkoasu ja taitto

Roope Kiviranta

Sähköposti

viestinta.seure@hel.fi


Lähikuvassa

08

12

UMOLAISEN KEIKKAPÄIVÄ

14

Umon trumpetisti Mikko Pettinen kertoo työstään ja sen haasteista.

SEURELAISESTA ON MONEKSI

16

Seuressa työskentelee runsaasti moniosaajia. Merja Vähäsoini ja Juhana Bergenheim kertovat työstään.

OTETAAN LEPPOISAMMIN Ihmisten kiire lisääntyy jatkuvasti. Nyt on aika pysähtyä ja miettiä voiko omaan kiireeseen vaikuttaa.

PITKÄT JA PÄTKÄT Enää Seuren toiminta ei ole pelkästään osaavien sijaisten välitystä. Yhä useampi seurelainen työskentelee pitkässä työsuhteessa.

Lue myös 01

Päätoimittajalta

04

Harrin versoja

05

Herkkuja arkeen

Kiire, minullako?

Harri Virta kommentoi ajankohtaisia asioita.

Pinja Laine kertoo ruokablogistaan.

3

06

Vihreys tapetilla

10

Keikkakohteet

18

Mitä ihmettä

Seureen oma ympäristötyöryhmä.

Esittelyssä uusia keikkakohteita.

Sähköinen tuntilista ja oppisopimus.


Harrin palsta

Seuren toimitusjohtaja Harri Virta kommentoi ajankohtaisia asioita

Pyöreitä vuosia on juhlittu ja siirtyminen kolmannelle vuosikymmenelle alkaa ensi vuoden puolella. Kuten juhlavuoden julkaisusta saimme lukea, on vauhti kasvanut ja toiminta laajentunut vuosi vuodelta. Tulevaisuutta ajatellessamme nousee sähköisyys entistä enemmän esille, ja tässä kehityksessä on myös kaksikymppisen Seuren oltava aktiivisesti mukana. Keikkanetti on ollut jo muutaman vuoden käytössä, ja pikkuhiljaa te keikkalaiset olette löytäneet tienne sen pariin. Sähköiset tuntilistat ovat iso uudistus. Ne saavuttavat päivä päivältä suuremman osan tilaaja-asiakkaistamme ja pian voimme jättää kokonaan hyvästit paperisille tuntilistoillemme. Vuoden vaihteessa siirrymme verkkopalkkalaskelmaan, joka sekin on linjassa sähköisen kehityksemme kanssa. Sosiaalinen media kolkuttaa kaikkia ovia ja sen parissa Seuressa tehdään nyt töitä. Ensi vuonna löydät myös Seuren Facebookista. Kypsän iän saavuttanut, mutta edelleen niin nuori Seure haluaa jatkuvasti oppia ja kehittää osaamistaan entistä paremmaksi. Tässä te, hyvät lukijat, olette avainasemassa. Muistattehan antaa aktiivisesti palautetta ja kehittää Seuren toimintaa kanssamme.

KUVA ANNA VAINIO

Harrin versoja Painettu lehti vai verkkolehti?

Olen ihastunut painomusteeseen ja paperin rapinaan, mutta toisinaan vilkaisen myös päivän nopeita aiheita verkosta.

Televisio vai netti? Televisiosta saan sivistyksen tukea ja viihdettä ja netistä taas tietoa tavoitteellisesti.

Suhteesi sosiaaliseen mediaan? Yksityishenkilönä olen aika epäsosiaalinen. Seuren pitää mielestäni sen sijaan olla sosiaalinen.

4


a

työ/ harrastus Teksti johanna virtanen KUVITUs ROOPE KIVIRANTA

Herkkuja arkeen Seuressa työskentelevä Pinja Laine pitää tekoon. Ruokani ovat arkisia, koska arkena kokkauksesta, kokeilee rohkeasti uusia ruo- näitä meillä syödään. Kuvien taustalla saatkaohjeita ja liittää niitä reseptivihkoonsa. taa näkyä joskus esimerkiksi kuppeja tiskialOhjeita alkoi kerääntyä niin paljon, että taassa tai pikku kokkiapureiden sormenjälne piti saada tiivistettyä. Pinja päätti siir- kiä pöydällä aivan kuin oikeassa elämässä”, tää lempireseptinsä sähköiseen muotoon. Pinja kuvailee. On helpompi etsiä reseptejä koneelta kuin käsinkirjoitetusta vihkosesta. Kun reseptit olivat tietokoneella, alkoivat kaveritkin käyttää niitä ja tästä innostuneena Pinja päätti perustaa ruokablogin. Pinja avasi ruokabloginsa kesäkuussa 2009. Blogin kävijöitä oli aluksi vain muutamia, pääasiassa ystäviä. Nyt blogilla on kuukaudessa jo 10 000 kävijää! Blogin suosio on todellisesti yllättänyt. Pinjalla ei ole keittiöalan koulutusta eikä hän ole koskaan tehnyt alan töitä. Pinjalle luovuus on aina ollut tärkeää. Hän haluaa ilmentää sitä elämässään aina jollakin Sivuja, joissa voit perustaa blogin ilmaiseksi: tavalla. Kymmenen vuoden ajan se oli www.wordpress.com (englannin kielinen) tanssimista, nyt se on oman blogin www.blogger.com (englannin kielinen) kirjoittelua, reseptien suunnittelua ja www.blogit.fi (suomen kielinen) taulujen maalaamista.

“Olet mitä syöt” Pinjan blogi sisältää etnoruokia laidasta laitaan, pääpaino on kuitenkin Lähi-Idän ruoissa. Jokaiselle löytyy jotakin: ruokia, juomia, mausteita, leivonnaisia, kakkuja jne. Sivuille on kertynyt jo yli 360 ruokaohjetta. Pinja etsii pääasiassa itse reseptit sivuilleen, mutta saa vinkkejä ja toiveita myös lukijoiltaan. Ohjeet hän muokkaa oman makunsa mukaiseksi, ne eivät mene koskaan suorana kopiona sivuille. Pinja testaa reseptin toimivuuden. Tavoitteena on laittaa sivulle yksi uusi resepti joka päivä. ”Yritän inspiroida ja kannustaa ihmisiä kokeilemaan uusia reseptejä ja ruokia. Tarkoituksenani ei ole ylläpitää à la carte- ruokablogia, jossa ruoat on aseteltu lautaselle hienosti viimeistä koristelehteä myöten, vaan ideana on ohjeistaa tavallisen ruoan

Yksi uusi resepti päivässä, miten se tapahtuu? Pinja päättää aamulla mitä tekisi tänään ruoaksi. Hän etsii lounastauolla reseptin netistä, tekee siitä pikaisen luonnoksen ja kääntää sen tarpeen mukaan suomeksi. Tähän menee aikaa päivässä 15-30 minuuttia. Pinja käy joka päivä töiden jälkeen kaupassa, koska ei edellisenä päivänä koskaan tiedä mitä tulee kokattua. Töistä kotiin tultuaan Pinja valmistaa ruoan ja ottaa eri työvaiheista valokuvia. Kodin omat ruokakriitikot, perheen lapset ja aviomies, antavat arvionsa ruoasta ja Pinja päättää pääseekö resepti blogiin. Kun lap-

5

set ovat menneet nukkumaan, Pinja kirjoittaa ja siirtää reseptin sivuilleen sekä liittää mukaan muokkaamansa kuvat. Pinjan mukaan on tärkeää ottaa kuva ruoan teon jokaisesta vaiheesta, jotta lukijan on helpompi hahmottaa eri vaiheet. Videotaltiointi olisi hänen mielestään ruoan valmistuksessa kaikkein parhainta, mutta mahdoton toteuttaa yksin. Blogin pitämiseen vierähtää kokonaisuudessaan päivässä aikaa noin 2-3 tuntia. Toisaalta, pitäähän se ruoka muutenkin perheelle joka päivä tehdä!

Kattilat ja numerot täydessä sovussa Pinja aloitti työnsä Seuren palkanlaskijana lokakuussa 2007. Hänen työnsä on puhtaasti päätetyötä ja numeroiden kanssa työskentelyä. Miten päätetyö ja blogin pitäminen, joka sekin päätetyötä, luovat vastapainon toinen toisilleen? ”Oikein hyvin. Palkanlaskenta on erittäin tarkkaa ja sääntöjen mukaista toimintaa, kun taas reseptien suunnittelu on vapaata toimintaa, jossa luovuudella ei ole rajoja. Ne luovat siis hyvän vastapainon toisilleen”, Pinja toteaa. Blogin suosio ilahduttaa Pinjaa. Hänen toiveenaan on onnistua pitämään blogi jatkossakin kiinnostavana. ”Jospa saisin vielä joskus sponsoreiden mainoksia sivuille niin olisi kiva juttu!”, Pinja vinkkaa.

Liity faniksi Facebookissa: Pinjan Herkkula Tutustu Pinjan ruokablogiin: www.herkku.wordpress.com


Seuressa tapahtuu

Teksti MARI BERGROTH KUVITUs ROOPE KIVIRANTA

- kestävään kehitykseen satsataan myös Seuressa

MONET YRITYKSET JA KAUPUNGIT ovat alkaneet panostaa yhä enemmän toimintansa ympäristövaikutusten huomioimiseen. Seuren omistajakaupungit toimivat asiassa hyvänä esimerkkinä. Espoon kaupunki on pitkään ollut ympäristöjohtamisen edelläkävijä ja Vantaalla ympäristö- ja ilmastonmuutosasiat on otettu osaksi kaupungin strategisia tavoitteita. Myös Helsingin kaupunki on nostanut tuoreimmassa valtuustostrategiassaan ekologisuuden yhdeksi keskeisimmistä arvoistaan ja kaupunki panostaa tulevina vuosina ennen kaikkea ilmastonmuutoksen torjumiseen ja siitä aiheutuvista haasteista vastaamiseen.

Tuumasta työryhmään Seure seuraa omistajakaupunkiensa vihreätä jalanjälkeä ja tulee panostamaan toiminnassaan yhä enemmän kestävän kehityksen periaatteiden huomioimiseen. Yritykseen on suunniteltu tätä tarkoitusta varten ympäristöohjelma, jonka tavoitteiden saavuttamista seuraamaan on perustettu oma työryhmä. Seuren ”vihreä liike” sai alkunsa, kun projektityöntekijä Mari Salo kiinnitti huomiota siihen, että niin yrityksen paperinkulutukseen liittyvissä käytännöissä, kuin jätteiden lajittelussakin, oli selvästi parantamisen varaa. Mari otti asian rohkeasti esille kollegoidensa keskuudessa ja asian tiimoilta virisikin henkilöstön intra-sivuilla pian värikäs keskustelu. Yrityksen johto päätti tarttua aloitteeseen ja tehdä asialle jotain. Neljän seurelaisen ryhmä pohti aluksi selkeät tavoitteet ja toimenpiteet, joihin sitoutumalla yrityksessä saataisiin ympäristöä kuormittavat toimintatavat karsittua mahdollisimman vähäisiksi. Seuraava askel oli virallisen ympäristötyöryhmän perustaminen. Ryhmän tärkeimpänä tehtävänä on miettiä, kuinka ympäristöohjelmaan kirjatut tavoitteet saataisiin jalkautumaan osaksi noin sadan työkaverinkin arkea.

Projektityöntekijä Mari Salo käynnisti keskustelun Seuren ympäristökuormittavuudesta.

6


Seuressa tapahtuu

Jätteestä syntyy vaikka mitä…

Mistä liikkeelle? Ympäristötoimikunnan vinkit ekoilusta kiinnostuneille

Ekologisen ajattelun ulottamisesta osaksi arjen toimintaa löytyy innostavia esimerkkejä myös Seuren työkohteista. Espoon Kauklahdessa sijaitsevan Kylätalo Palttinan toiminnassa painotetaan ympäristö- ja taidekasvatusta. Päiväkodin johtaja Marjaana Snabb kertoo, että ympäristökasvatusta toteutetaan usein erilaisten aiheeseen liittyvien projektien kautta. Hiljattain päiväkodissa tutustuttiin kierrätyksen maailmaan. Teemaan syvennyttiin siten, että jokainen lapsiryhmä valitsi itselleen jätelajin, johon perehtyi. Oman lajin tuotteita ja niiden kierrätystä esiteltiin muille ryhmille, ja esimerkiksi kotoa löytyneistä peltipurkeista ja metalliromusta rakennettiin hieno taideteos, jota pääsi ihastelemaan Entressen kirjastossa järjestetyssä näyttelyssä. - Myös päivittäisessä taiteilussa hyödynnetään mahdollisimman paljon lasten kotoa tuotuja kierrätysmateriaaleja, Snabb jatkaa. Vanhempien taholta päiväkodin menetelmistä on tullut myönteistä palautetta. Palttinan päiväkodin henkilökunta kuulee usein vanhempien kertomuksia siitä, kuinka lapsi kotioloissa automaattisesti opastaa muuta perhettä, mikäli banaaninkuori meinaa mennä sekajäteastiaan. Niinhän se on, että minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa. Ympäristötietoisuuden huomioiminen osana varhaiskasvatusta varmistaa, että lajittelu ja ekologisuuden huomioiminen sujuvat myöhemmällä iällä rutiinilla.

Lajittele paperi ja kartonki, biojätteet, lasi sekä metalli ja ongelmajätteet erilleen sekajätteestä. Jätteiden vastaanottopaikat voi käydä tarkastamassa osoitteesta www.hsy.fi (linkki etusivulla). Vähennä turhaa kulutusta: mieti hankintojen tarpeellisuutta ja vältä heräteostoksia. Kierrätä ja osta käytettyä! Kiinnitä huomiota sähkön ja vedenkulutuksen määrään töissä ja kotona. Vertaile eri tuotteiden sähkönkulutusta esimerkiksi kodinkonehankinnoissa. Lisäopastusta aiheesta voi käydä hakemassa esimerkiksi osoitteesta www. energianeuvoja.fi. Vältä yksityisautoilua ja suosi julkisia liikennevälineitä. Kävele tai hyppää pyörään selkään! Häiritsevätkö eteisen lattialla viruvat mainospinot, jotka oikeastaan päätyvät lähes aina lukematta paperinkeräykseen? Säästä sekä paperia että vaivaa askartelemalla ulko-oveesi ”ei-mainoksia”-kyltti.

Sanomalehden taittelu biojätepussiksi

1

2

3

Taita yläreuna.

Taita kolmeen osaan ja lukitse reuna taitteen alle.

Taita pussiksi ja työnnä reuna taitteen alle.

7


juhlavuosi

Umolaisen keikkapäivä TekstI Tanja Koivuranta Kuva UMO

UMOlaisen keikkapäivä, monipuolista musiikkia ja vierailevia tähtiä. Kuulostaa hienolta ja sitä se varmasti onkin, mutta mitä kaikkea kuuluu keikkapäivään ja toisaalta siihen valmistautumiseen?

8


Konserttipäivänä ei yleensä ole yhteisiä harjoituksia, vaan kukin valmistautuu konserttiin omalla tavallaan. UMOn trumpetisti Mikko Pettinen kertoo harjoittelevansa konserttipäivinä joko kotona tai keikkapaikalla. Oman harjoittelun lisäksi on yhteinen soundcheck, jossa mm. tarkistetaan konserttisalin akustiikkaa ja soitetaan pari kappaletta sekä harjoitellaan muutamia kohtia muista kappaleista. Itse konsertit ovat muusikoille tietenkin työtä, mutta ne ovat kuitenkin työn parasta antia. Viimeaikaiset projektit ovat Pettisen mielestä olleet lähes kaikki todella hienoja. ”Olemme päässeet soittamaan mm. maailmankuulun jazzlegenda Benny Golsonin ja brittiläisen kosketinsoittaja Django Batesin kanssa. Lisäksi meillä oli jokin aika sitten Soul Night Higher Ground Vocals -gospelkuoron kanssa, jossa toimin kapellimestarina. Se oli myös todella mieleenpainuva kokemus”. Konserttien tunnelma vaihtelee yleensä konsertin teeman mukaan. Soittajille tunnelma tulee itse musiikista, yleisön reagoinnista ja siitä kuinka yleisön tunnelmat välittyvät lavalle. UMO soittaa pääasiassa jazzmusiikkia, jossa on tärkeä osuus improvisoinnilla. Kappaleissa on usein soolo-osuuksia, joissa solistit improvisoivat annettujen sointumerkintöjen tai asteikoiden pohjalta tai jopa aivan vapaasti. Tästä syntyy interaktiivisuutta soittajien kesken: solisti soittaa jonkun idean ja rytmisektio eli piano, basso ja rummut reagoivat siihen siinä hetkessä. Tilanteet ovat aina erilaisia ja siksi ainutlaatuisia. UMOssa kaikki soittajat ovat myös improvisoivia solisteja.

ta puoli kolmeen. ”Saavun itse harjoittelusaliin usein vähän ennen harjoitusten alkamista ja lämmittelen itsekseni ennen varsinaisten harjoitusten alkua”, Pettinen kertoo. Harjoituksissa harjoitellaan aina kyseisen viikon konserttia varten. Yleensä harjoitellaan niin, että koko orkesteri alkaa heti soittaa yhdessä. Silloin tällöin järjestetään erikseen treenejä, jossa soittaa oma sektio eli esimerkiksi kaikki trumpetit yhteisesti. Big Bandissa (kuten UMO) on 13 puhallinsoittajaa, piano, basso ja rummut. Puhallinsoittimia on perinteisesti kolme tenoripasuunaa, yksi bassopasuuna, neljä trumpettia, kaksi alttosaksofonia, kaksi tenorisaksofonia ja yksi baritonisaksofoni. Yhteisen sävelen löytämisessä on haasteensa, mutta siinä auttaa soittajien pitkä kokemus sekä yhdessä että erikseen soittamisesta. Harjoittelu onkin kaiken perusta, jotta soitto onnistuu. Useiden vuosien harjoittelun lisäksi soittamisessa ei voi pitää pitkiä taukoja. Pettinen kertoo, että jopa kesämökillä on harjoiteltava, koska pidempien taukojen aikana soittotuntuma katoaa.

Keikkailua Muusikon työ on oikeastaan aina keikkatyötä ja parhaita puolia työssä on monipuolisuus sekä uudet kiinnostavat projektit. Raskaimpana puolena Pettinen pitää keikkatyön epäsäännöllisyyttä, vaikka UMOssa toisaalta toiminta on melko säännöllistä verrattuna perinteisemmän keikkamuusikon työhön. ”Teen UMOn lisäksi mm. opetustyötä ja paljon muita musiikkiprojekteja ja ne ovat itse asiassa huomattavan paljon epäsäännöllisempiä”, toteaa Pettinen lopuksi.

Jatkuvaa harjoittelua

UMO on Seuren juhlavuoden yhteistyökumppani ja yhteistyön tiimoilta on järjestetty mm. Seuren juhlavuoden konsertit Savoyssa. Seuraavaksi on mahdollisuus päästä kuulemaan UMOa ja Johanna Kurkelaa Temppeliaukion joulukonserttiin.

Konserttien järjestäminen vaatii tietenkin paljon järjestelyjä ja etukäteistyötä sekä muusikoilta paljon harjoittelua. UMOlla on konsertti yleensä torstaisin ja torstain konserttia varten harjoitellaan säännöllisesti maanantaista keskiviikkoon, puoli yhdestätois-

9


Kohteet

Seurella on tuhansia keikkakohteita ympäri pääkaupunkiseutua. Niistä jokainen on omalla tavallaan uniikki. Työpaikoilla ihmiset luovat paikalle hengen, mutta oman vivahteensa siihen tuo mm. kohteen sijainti ja koko.

SUOJELTU

TUULINEN

IDYLLI

KOHDE

Kuva Kimmo Brandt

Mikä Päiväkoti Santahamina Missä Santahamina C 40, 00860 Helsinki Liikenneyhteydet Bussi numero 86 Herttoniemestä Kenelle Lastenhoitajille, lastentarhanopettajille, päiväkotiapulai-

Mikä Suomenlinnan ala-aste Missä Suomenlinna C 55 Liikenneyhteydet Lautat Suomenlinnaan lähtevät Helsingin Kauppatorilta

Kenelle Koulunkäyntiavustajille, toimitilahuoltajille ja muille

sille ja kokeille

merimatkailun ystäville

Erityispiirteet Santahaminan päiväkoti on erityisen hyvin suo-

Erityispiirteet Suomenlinnan lauttalaiturista pienen kävely-

jeltu, sijaitseehan se Santahaminan varuskunta-alueella. Alueelle sisään pääseekin vain kulkuluvalla. Päiväkodin arjessa ovat keskeisessä asemassa luonto ja liikunta, jota tukee merellinen luonto ja saaren metsät. Päiväkoti sai uudet toimitilat vuonna 2005.

matkan päässä sijaitseva koulu on Helsingin pienin ala-aste, jossa opiskelee 60-70 koululaista. Työmatkalla on mahdollisuus nauttia merellisestä Helsingistä ja kotimatkalla voit vierailla vaikkapa Japanilaisessa teehuoneessa, Suomenlinnan omassa panimossa tai Viaporin käsityöläisten museokaupassa. Muista piilottaa evääsi Kauppatorin ahneilta lokeilta!

ENNEN TÖN

KLASSISIA

MUOTOJA

NÄKEMÄ

Mikä Lipunkantajan päiväkoti Missä Tapparakuja 6, 01700 Vantaa Liikenneyhteydet Bussit 10, 10K, 19, 31, 43, 43 K, 121AT, 121A,

Mikä Yrjönkadun uimahalli Missä Yrjönkatu 21 B, 00120 Helsinki Liikenneyhteydet Kaikki tiet vievät tänne Kenelle liikuntapaikanhoitajille ja uinninvalvojille Erityispiirteet Kyllä, tämä on se uimahalli, jossa uidaan alasti!

195, 505

Kenelle Lastenhoitajille, lastentarhanopettajille, päiväkotiapulais-

ille, ruokapalvelutyöntekijöille ja kokeille Erityispiirteet Marraskuussa 2010 valmistunut 95-paikkainen upouusi päiväkoti Vantaan Kivistössä. Päiväkodin tilojen suunnittelussa on mietitty muun muassa lapsen omaehtoisen kiinnostuksen tukemista sekä lapsen mahdollisuutta rauhoittumiseen ja keskittymistä vaativaan toimintaan. Päiväkodissa on myös yhteinen suurempi ruokailutila.

Uimapuvun käyttö hallissa sallittiin kuitenkin vuonna 2001 ja miehille ja naisille on omat uintivuoronsa. Yrjönkadun uimahalli vihittiin käyttöön vuonna 1928 ja se olikin Suomen ensimmäinen julkinen uimahalli. Rakennus edustaa 1920-luvun klassismia. Se peruskorjattiin vanhaan loistoonsa vuosina 1997-1999.

10


kohteet

EN SKOLA FÖR ALLA

O VAIHTOEHT

Mikä Kannusillanmäen asumispalveluyksikkö Missä Työkohde 1: Kannusillankatu 6 A 3, 02770 ESPOO

Vad Zacharias Topeliusskolan och eftermiddagsklubben Zaches eftis

Var I Tölö, Stenbäcksgatan 14, 00250 Helsingfors Trafikförbindelser Buss eller spårvagn För vem Skolassistenter för hela läsåret eller för kortare vikariat

Työkohde 2: ”Kyllikinkoto”, Mielikinviita 4 A, 02100 ESPOO Liikenneyhteydet Työkohde 1: Junat S,U, ja E; Bussit 18, 19, 31, 213, 270, 540 Työkohde 2: Bussit 550, 110, 505, 109 Kenelle Kehitysvammahoitajille, sekä perushoidon hallitseville lähi-, perus- , sairaan- ja terveydenhoitajille Erityispiirteet Kohteissa päivätoimintaa ja autettua asumista aikuisille kehitys- ja liikuntavammaisille asiakkaille. Kannusillanmäen asumispalveluyksiköllä on kaksi toimipaikkaa: Espoon keskuksessa, sekä Kyllikinkoto Tapiolassa. Espoon kaupungilla on tarjolla myös muita keikkapaikkoja tämän tyyppisistä kohteista kiinnostuneille, esimerkiksi: Kuninkaantien toimintakeskus, Haukilahden sekä Haukilahdenrannan asumisyksiköt ja Riilahden toimintakeskus.

Speciella drag På Zacharias Topeliusskolan ordnas special-

undervisning för barn i åldrarna 6-17. Eleverna har utvecklingsstörning och/eller autism och undervisas i smågrupper. I undervisningen stöds eleverna av en egen assistent samt av en speciallärare. På Zacharias Topeliusskolan jobbar assistenter i olika åldrar och med olika bakgrund för att stöda barnens utveckling och möjligheter att förverkliga sig själva på bästa möjliga sätt utgående från deras egna behov och möjligheter. Många assistenter vittnar om att jobbet är väldigt givande, förutom att man lär sig mycket om barn med specialbehov lär man sig ofta också väldigt mycket om sig själv.

INEN

LIIKUNNALL

MODERNI

KOHDE

Mikä Peijaksen sairaala, osastot AKOS 1 ja AKOS 2 Missä Sairaalakatu 1, 01400 Vantaa Liikenneyhteydet Juna K, Bussit 52, 70, 72, 87 Kenelle perushoitajille, sairaanhoitajille Erityispiirteet Osastot ovat Peijaksen sairaalan yhteydessä

Mikä Muuralan kotihoito Missä Terveyskuja 2, 02770 Espoo (Samarian terveyskeskus) Liikenneyhteydet Oma auto Kenelle liikkuville perushoitajille ja sairaanhoitajille Erityispiirteet Miltä tuntuisi hurauttaa töihin läpi Nuuksion

toimivia geriatrian akuuttiyksiköitä. Molemmat osastot ovat uusia ja huippumoderneja, AKOS 2 on avattu elokuussa 2010 ja AKOS 1 vuonna 2008. AKOS 1:ssä osastolla on 20 potilaspaikkaa 1-2 hengen huoneissa ja AKOS 2:ssa puolestaan 17 potilaspaikkaa 1-4 hengen huoneissa. Osastojen henkilökuntaan kuuluu osastonlääkäri, osastonhoitaja, sairaanhoitajia, lähihoitajia, fysioterapeutteja ja osastonsihteeri.

kansallismaisemien? Kaipaatko maalaisidylliä keskellä suurkaupunkia? Näissä töissä ajokortti on tarpeen, sillä työkohteina ovat asiakkaiden kodit. Muuralan kotihoidossa avautuu aika ajoin myös pidempiä sijaisuuksia, kysy niistä terveydenhuoltoalan konsulteilta.

11


keikkakohde

TekstI Soile toivari VALOKUVAT ROOPE KIVIRANTA

Seurelaisesta on moneksi Seuressä työskentelee vuosittain lähes 9000 työntekijää. Merkittävä osa Seuren työntekijöistä työskentelee useammalla kuin yhdellä ammattinimikkeellä ja useamman kuin yhden yksikön tehtävissä.

Monitoiminainen

Esimerkkejä moniosaajista löytyy runsaasti. Tyypillisiä yhdistelmiä on työskentely lastenhoitajana ja perushoitajana, tai koulunkäyntiavustajana ja opettajana. Rajaa tällaiselle monipuolisuudelle ei Seuressa ole - työntekijä voi työskennellä useammalla alalla, jos pätevyyttä ja halukkuutta löytyy.

Viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana Merja on tehnyt Seurelle töitä ruokapalvelutyöntekijänä, päiväkotiapulaisena, palvelutyöntekijänä, lastenhoitajana, avustajana ja ryhmäperhepäivähoitajana. Merja kokee keikkatyössä positiiviseksi vapauden valita. Työkohteen valintaan voi vaikuttaa itse ja entiseen työhönsä verrattuna Merja nauttii työn monipuolisuudesta ja fyysisestä keveydestä. Merjalle keikkailu on päätyö ja keikkaa onkin riittänyt hyvin. Tässä auttaa luonnollisesti Merjan kokemus monilla eri aloilla. Jos toisella alalla keikkoja on ollut jonain kautena vähemmin tarjolla, on toisella alalla voinut olla paremmin töitä.

Merja Vähäsoini Merja Vähäsoini aloitti Seuressa vuonna 2008 ruokapalvelutyöntekijänä. Ennen Seureen siirtymistään Merja työskenteli 30 vuoden ajan henkilöstöravintolassa. Sitten hän halusi tehdä jotain muuta. Merja irtisanoutui työstään ja haki tyttärensä vinkin perusteella Seureen töihin. Merjalla on aiempaa kokemusta ruokapalvelutyön lisäksi siivoojana ja perhepäivähoitajana. Seuressa Merja aloitti työt päiväkodin keittiötöistä ruokapalvelutyöntekijänä. Pian Merja kokeili myös päiväkotiapulaisen työtä. Espoossa päiväkotiapulaisen työnkuvaan kuuluu sekä keittiötöitä että lapsiryhmässä avustamista ja ajoittain on lisäksi pieniä siivoustehtäviä. Merjan aiemmat työkokemukset yhdistyvät tässä tehtävässä loistavasti. Puolen vuoden keikkailun jälkeen Merja kysyi mahdollisuutta työskennellä myös lastenhoitajana. Hyvän aiemman kokemuksen, sekä Seuressa antamiensa näyttöjen perusteella tarjottiin Merjalle näitäkin töitä.

Keikkailusta

Keikkatyön Merja kokee sopivan hyvin niin nuorille kuin vanhemmillekin ihmisille. Nuoret saavat keikkailusta arvokasta kokemusta ja voivat kokeilla minkälainen työ olisi heistä mielekästä ennen pidempiaikaisempaan työsuhteeseen sitoutumista. Vanhemmat, pidemmän työuran omaavat henkilöt taas pystyvät hyödyntämään kokemustaan eri työkohteissa ja saavat vaihtelua työlleen.

12


Seure lukuina • 4 toimialaa • 9 tiimiä • 126 ammattia • 2500 työkohdetta • 9000 työntekijää

Keikkailusta

Näin monipuoliselle miehelle töitä on riittänyt Seuressa mukavasti. Juhana haluaa korostaa, että tähän vaikuttaa myös oma aktiivisuus. Juhanan mielestä tärkeimpiä keikkailijan ominaisuuksia ovat ennakkoluulottomuus, palvelualttius ja sopeutuvuus. Hän korostaa, että keikkalaisen tulee aina ottaa huomioon kyseisen työyhteisön tarpeet ja pyrkiä palvelemaan niitä parhaansa mukaan. Juhanalla on Seuresta pelkkää hyvää sanottavaa. Palkka-asiat toimivat ja konsultit palvelevat työntekijöitä hyvin. ”Seuressa homma toimii”, Juhana sanoo.

Juhana Bergenheim Kymmenen vuoden kirjastovirkailijauran jälkeen Juhana Bergenheim halusi muutosta elämäänsä. Hän irtisanoutui työstään vuonna 2008 ja ajatteli keikkailla, kunnes keksii mitä tekisi. Ajatus keikkailusta tuli puolisolta, joka on myös Seuren keikkailija. Juhana aloitti keikkailun lastenhoitajana espoolaisissa päiväkodeissa. Pian Juhanalle kuitenkin tarjottiin myös kirjastovirkailijan töitä. Tänä vuonna Juhana on tehnyt uuden aluevaltauksen vahtimestarina. Juhana halusi tehdä lisää asiakaspalvelutyötä, josta hänellä on pitkä kokemus ja kysyi Seurelta mahdollisuutta vahtimestarin töihin.

Moniammatillisuus tulevaisuuden haasteena ja vaatimuksena SAK:n eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen kommentoi työelämän muutosta sanomalehti Uuden Suomen artikkelissa 23.3.2010: ”Tämä yhteiskunta ja työelämä on vain muuttunut sellaiseksi, ettei enää ole elinikäisiä ammatteja ja työpaikkoja. Työelämän rakennemuutoksen pyörä pyörii entistä viuhempaan. Näin se vaan on.” Seuressa saatu työkokemus voi olla suureksi hyödyksi työntekijöillemme tulevaisuudessa. Työelämän muutostahti on 2000-luvulla kiihtynyt huimasti. Muutokset tarkoittavat työntekijöille usein sitä, että uusia taitoja on omaksuttava koko työuran ajan. Tämän voi tehdä joko opiskelemalla tai käytännössä, työssä oppimalla.

Monitoimimies Juhana Bergenheim on tehnyt viimeisen kuukauden aikana Seuren kautta töitä viidellä eri ammattinimekkeellä: vahtimestarina, avustajana, kirjastovirkailijana, lastenhoitajana ja ryhmäperhepäivähoitajana. Juhanan työympäristö vaihtelee suuresti. Vahtimestarin töitä hän on tehnyt työväenopistossa, minkä lisäksi päiväkotimaailma ja kirjasto ovat työskentely-ympäristöinä hyvinkin erilaiset.

13


OTETAAN LEPPOISAMMIN TekstI ja Kuvitus ROOPE KIVIRANTA

© Hannu Nieminen / Nuorisoasiainkeskus

Teksti sami konttinen kuvat hannu nieminen/nuorisoasiainkeskus

Rock ‘n roll oli puolivuosikymmentä sitten syntyessään nuorisomusiikkia. Nuoriin vetosi yksinkertainen komppi, Beatlesien moppitukat ja Elviksen keikkuva lanne. Rock sai nuoret villiintymään ja vanhemmat vieressä kauhistumaan.

14


aanantaina kiristää ja väsyttää. Alkavan viikon kalenteri on taas ahdettu täyteen. Työn, opiskelun ja muutaman harrastuksen lisäksi pitäisi olla aikaa vaimollekin. ”No, perjantaina on vapaailta”, ajattelen. Siihen asti tiedossa onkin 12-13 -tuntisia päiviä, muutamia juostessa nautittuja lounassämpylöitä ja take-away -kahveja. Tässä vaiheessa pysähdyn ajattelemaan: suurin osa näistä aktiviteeteista on vapaaehtoisia. Minun ei tarvitsisi juosta kaupungilla aamusta iltaan. Voisin mennä töistä suoraan kotiin. Minun ei olisi pakko enää opiskellakaan, sillä minulla on jo yksi ammatti. Miksi käyn joogassa, jos olen useasti viisi minuuttia myöhässä tunnilta ja ryntään heti loppurentoutuksen jälkeen suoraan seuraavan haasteen kimppuun? Itse asiassa en pidä kiireestä laisinkaan. Olen aina pitänyt itseäni mukavuudenhaluisena ja ehkä jopa hieman laiskana kaverina. Arvostan suuresti elämän pieniä asioita: pitkään nukkumista, rauhallisia aamuja Hesarin ja kahvin kanssa sekä pitkiä kävelyjä vailla päämäärää. Jostain syystä nämä kyseiset asiat jäävät yhä useammin vain ajatuksen tasolle. Miksi siis juoksen? Kiire lisääntyy yhteiskunnassamme jatkuvasti. Kännyköiden ja sähköpostin tultua lähes kansallisvelvollisuudeksi, odotetaan jokaisen ihmisen olevan jatkuvasti tavoitettavissa. Samojen asioiden hoitamiseen, joihin saattoi joskus mennä päiviä tai viikkoja, voi nyt mennä tunti. Kiireestä on monelle nykyihmiselle tullut jopa tavoiteltava asia – siitä on tullut sosiaalisesti arvostettua. Kiireinen ihminen on aktiivinen, kiinnostava ja kaikessa mukana. Kaiken juoksemisen keskellä ihmisillä tuntuu kuitenkin olevan selkeä tarve rauhoittua. Googlaamalla asiasta löytyy yllättävän paljon tietoa. ”Downshifting - Elämän lep-

M

poistaminen” -Facebook-ryhmällä on yli 12 000 fania Suomessa. Ryhmän sivuilla kerrotaan, että sen ajatuksena on mielekkäämmän elämänrytmin saavuttaminen esimerkiksi työntekoa tai kulutusta vähentämällä. Ryhmän sivuilla ihmiset jakavat vinkkejä ja keskustelevat erilaisista leppoistamiskeinoista. Erilaiset slow-liikkeet kasvattavat jatkuvasti suosiotaan. Slow Food -liike lienee näistä kaikista tunnetuin. Se syntyi Italiassa vuonna 1986 vastaiskuna kun Rooman Plazza di Spagnalle avattiin ensimmäinen pikaruokaravintola. Slow-liike kunnioittaa sananmukaisesti hidasta, omalla painollaan kulkevaa elämää. Slowmovement.com -verkkosivuilla kerrotaan, että nykyihmisen hektisessä elämästä puuttuu yhteyden tunne. Sivuston mukaan olemme menettäneet yhteyden ruokaan, sukuumme, asuinpaikkaamme ja sitä kautta myös itseemme.

PALUU PERUSASIOIHIN Viime joulun suosituin lahja oli varmasti piikkimatto. Erään sarkastisen kommentin mukaan ihmiset ovat nykyään niin tyhmiä, että maksavat jo kivustakin. Tyhmyyttä tai ei, se että piikkimatto nousee joulun hittituotteeksi, puhuu mielestäni omaa kieltään ihmisten tarpeista. Rauhoittumisen tarve näkyy myös joogan ja erilaisten itämaisten aatteiden kasvavana suosiona. Joogasta on syntynyt lukuisia vähemmän aatteellisia versioita kuten Äijäjooga, Hot jooga ja Solar jooga. Nykyään melkein jokainen kuntosali tarjoaa joogaa eri muodoissa. Seuraavaksi otetaan kirjallisuus avuksi. Timo Kopomaan kirja ”Leppoistamisen tekniikat” esittelee minulle termit ”vauhdin rajoittaminen”, ”aikavauraus” ja ”omarytmisyys”.

15

vapaa-aika

”Erilaiset slow-liikkeet kasvattavat jatkuvasti suosiotaan” Kirja käsittelee leppoistamista juurta jaksaen ja hieman asian vierestäkin. Kirjassa myös kerrotaan, että hyvä tapa hidastaa on tiskata tiskinsä käsin. Tässä kohtaa minut valtaa ihmetys. Miten tässä on näin päässyt käymään? Suomalaiset tunnetaan kaikkialla maailmassa luonnonläheisyydestään. Suomessa on melkein 200 000 järveä. Wikipedian mukaan vuonna 2006 lopussa Suomessa oli yli 475 000 mökkiä. Moni viettää näillä mökeillä lähestulkoon kaiken vapaa-aikansa varsinkin kesäisin. Melkein jokaisessa näistä mökeistä on sauna. Sauna on perinteisesti tarjonnut suomalaisille rauhoittumisen pyhätön. Siellä on parannettu sairauksia, synnytetty ja lopulta kuoltu. Sauna on yhtä keskeinen osa suomalaista kulttuuria kuin jooga intialaisille tai meditaatio thaimaalaisille. Ulkomaalaisissa ystävissäni herättää suurta ihmetystä, kun kerron heille, että täällä useissa yksiöissäkin on oma saunansa. Rauhoittumisen ja leppoistamisen pitäisi siis kulkea meillä suomalaisilla jonkinlaisena verenperintönä. Lopulta leppoistamisessa on kyse hidastamisesta ja paluusta perusasioiden juurelle. Siitä, että keskitytään yhteen asiaan kunnolla mielummin kuin viiteen asiaan huolimattomasti. Läpeensä automatisoidussa elämässä on helppo vain juosta askareesta toiseen, vaikka elämän merkitys piileekin juuri niissä rauhoittumisen ja oivalluksen hetkissä. Palataan vielä hetkeksi minuun. Löysin oman ratkaisuni lopulta hyvin luonnollisesti. Meille syntyi kesäkuussa pieni tyttölapsi. Tämä ihmeellinen tapahtuma laittoi hetkessä elämäni oikeaan arvojärjestykseen. Päätin, että en halua, että lapseni kasvaa samassa kiireessä. Kiireestä kärsin edelleenkin ajoittain, mutta nyt tiedän, että silloin kun kiire on kovimmillaan, en juokse joogaamaan vaan kävelen kotiin. Kirjoittaja on viisikuukautisen tyttölapsen isä, joka omistaa piikkimaton ja joogamaton sekä yrittää olla olematta kaikessa mukana.


Palstalla vaihtuva kirjoittaja pohtii työelämää. Tällä kertaa kirjoittajana toimii Vantaan kaupungin viestintäpäällikkö Päivi Rainio

TekstI LAURA KUIVALAINEN

Pitkät ja pätkät Enää Seuren toiminta ei ole pelkkää osaavien sijaisten välitystä.Vuosien mittaan Seuresta on kehittynyt entistä monipuolisempi osa omistajakaupunkien henkilöstöhankintaa ja kasvava joukko seurelaisia työskentelee nykyisin erilaisissa pidemmissä määräaikaisissa työsuhteissa.

Muutoksen hinku ja pakko Vaihdan verhot kerran, kaksi vuodessa. Paistoin silakkapihvejä ikuisen pastan sijaan. Vaatekaapissani värit vaihtuvat vuodenajan, mielialan ja muodin mukaan. Paitsi musta. Se on pysyvä perusväri. En olisi halunnut luopua pienestä punaisesta autostani. Mutta kaiketi oli pakko. Sen väitettiin olevan lähes vaarallinen.

Suurimmalle osalle seurelaisia keikkailu tarkoittaa muutaman päivän mittaisia sijaisuuksia vaihtelevissa kohteissa. Seure on kuitenkin yhä enemmän myös pidempien työsuhteiden tarjoaja. Yksi viime vuosien suurimmista laajennuksista Seurella ovat olleet koko lukuvuoden samalla koululla työskentelevät koulunkäyntiavustajat. Nykyään kaikki Espoon, Helsingin ja Vantaan lukuvuoden mittaiset määräaikaiset työsuhteet on järjestetty Seuren kautta. Helsingissä menossa on nyt viides lukuvuosi. Vantaa tuli mukaan vuosi sitten ja tämän lukuvuoden alusta myös Espoossa päätettiin siirtää määräaikaiset lukuvuoden mittaiset työsuhteet Seuren hoidettavaksi. Tällä hetkellä Seuren palkkalistoilla työskentelee yli puolen tuhatta avustajaa lukuvuoden mittaisissa työsuhteissa. Helsingissä on 140 avustajaa, Espoossa reilut 240 ja Vantaallakin yli 100. Myös Helsingin ja Espoon ruotsinkielisissä kouluissa on töissä noin 80 avustajaa. Pääkaupunkiseudun kouluissa työskentelee kaiken kaikkiaan yli 560 koulunkäyntiavustajaa Seuren kautta. Heidän osuutensa avustajien kokonaismäärästä onkin merkittävä.

Työssä uudet tehtävät ja työvälineet, työkaverien tai asiakkaiden vaihtuminen virkistävät ja tuovat vaihtelua. Uuden kohtaaminen on aina oppimisen paikka. Uusiin asioihin on sopeuduttava, halusi tai ei. Toisaalta rutiinien parissa miltei rentoutuu. Kun ajatus ei kulje, on parempi tehdä tuttua työtä. Haluan muutoksia elämässäni, vaihtelua. Haluan myös pysyviä asioita, turvallisuutta ja jatkuvuutta. Molempia en voi saada yhtä aikaa, vaikka sitä haluaisinkin. Työyhteisö ei voi koskaan muuttua ja pysyä muuttumatta. Jos haluan jotain uutta, on vanhasta luovuttava. Miksi muutos on usein kirosana? Varsinkin työelämässä. Valtaosa työelämän muutoksista on kuitenkin hyviä. Työn määrä on lisääntynyt ja tahti kiristynyt, mutta samaan aikaan on panostettu työhyvinvointiin. Saamme hoitoa, koulutusta ja virkistystä - työnantajalta. Työaika on lyhentynyt ja palkka parantunut. Ja valinnan mahdollisuudet ovat lisääntyneet. Voimme entistä paremmin sovittaa työmme ja työaikamme kulloisenkin elämäntilanteemme mukaan. Voimme pitää opinto-, hoito- ja sapattivapaata.

Lukuvuosi Puistolassa Mari Mäki työskentelee nyt toista lukuvuottaan henkilökohtaisena avustajana Puistolan peruskoulussa. Puistolassa työskentelee kaikkiaan viisi avustajaa, joista kolme on Seuren pitkäaikaista avustajaa. Seurelaiset edustavat enemmistöä koulun avustajista, ja heidän työpanoksensa on ratkaisevassa roolissa koulutyön toimivuuden kannalta. Puistolassa Mari on työyhteisönsä tasavertainen jäsen. Harmillisena Mari kokee lähinnä sen, että seurelaisten ei ole aina mahdollista osallistua kaikkiin kaupungin työntekijöille tarkoitettuihin tapahtumiin, ja tässä hän näkeekin vielä kehittämisen varaa. Mari on kokenut myös keikkatyöläisen arjen. ”On helpompaa olla pitkäaikainen työntekijä, keikkalainen jää helpommin ulkopuoliseksi”, pohtii Mari.

Työelämään on ennustettu vielä suuria muutoksia. Työnteon aika, paikka ja välineet tulevat muuttumaan radikaalisti. Muutoksiin vaikuttaa tehokkuusvaatimusten lisäksi oma halumme. Arvostamme enemmän aikaamme ja haluamme käyttää sen tehokkaasti. Haluamme vaihtoehtoisia tapoja hankkia elantomme, jotta vapaa-ajallamme voisimme kokea alati muuttuvaa maailmaa. Silti muutumme hitaasti.

16


Ajankohtaista yhteiskunta

Seurelta Mari on aina saanut henkilökohtaista palvelua sekä apua ja tukea pulmatilanteissa. ”Huolehdin kovasti löydetäänkö minulle sijainen, jos olen poissa. Ilman avustajaa avustettavani ei pärjää. On hienoa, että Seure lähtee aina hakemaan sijaista. Lisäksi arvostan sitä, että pyydettäessä minulle ilmoitetaan henkilökohtaisesti, onko sijaista löytynyt”, Mari miettii. ”Henkilökunta on aina palvelualtista ja mukavaa”, Mari lisää.

Monimuotoinen Seure Koulunkäyntiavustajat eivät ole ainoa työntekijäryhmä, joilla on paljon pitkiä työsuhteita. Espoon ja Helsingin koulujen iltavalvonnassa työskentelee vuosittain noin 250 iltavahtimestaria pitkissä työsuhteissa. Lisäksi Pääkaupunkiseudun eri virastoissa puurtaa joukko Seuren toimistotyöntekijöitä, lipunmyyjiä, toimistovahtimestareita, museo-oppaita ja monia muita, jotka tekevät eri tyyppisiä pidempiä määräaikaisuuksia. Vantaalla työskentelee päiväkotien avustustehtävissä yli 100 työntekijää Seuren kautta.

Haastavat tilanteet työssä puhuttavat Koulunkäyntiavustajan työ on haastavaa ja monesti myös raskasta sekä henkisesti että fyysisesti. Pitkäaikaisten työsuhteiden jatkuvasti lisääntyessä Seurella halutaan panostaa entistä enemmän myös avustajien työssä jaksamiseen. Seure on kuluvana syksynä aloittanut koulutukset, jossa käsitellään porukalla koulunkäyntiavustajan työssä vastaan tulevia haastavia tilanteita. Ensimmäinen koulutus järjestettiin marraskuussa, ja siinä koulunkäyntiavustajien kokemuksista nousi esiin muun muassa seuraavia kysymyksiä: Miten kohdata aggressiivisesti käyttäytyvä ja fyysisesti haastava oppilas? Miten puuttua oppilaan ongelmakäytökseen, kun oppilaaseen ei saa koskea? Kuinka kommunikoida huonosti suomea puhuvan oppilaan kanssa? Kuinka taata työrauha luokassa, kun opettajan ja avustajan huomio kiinnittyy aina eniten ongelmatapauksiin? Kuinka vastata varhaismurrosikäisten loukkaavaan kielenkäyttöön ja uhkailuihin? Haastavia kokemuksia käsiteltiin ryhmässä Seuren henkilöstökonsultin, erityisopettaja Katri Perhosen johdolla. Koulutuksia on tarkoitus jatkaa kevätlukukaudella, ja niistä tiedotetaan tarkemmin Seuren Keikkanetissä.

17


! 2011

Palkanmaksu

joulu 16.–31.12. ma 3.1

Viralliset

Palkkapäivä:

Tuntilista Seuressa viimeistään:

Täytä tuntilistat ajalta:

aikataulu

pe 14.1.

tammi 1.–15.1.

ma 17.1. ma 31.1.

16.–31.1. ti 1.2.

ti 15.2.

helmi 1.–15.2

ke 16.2. ma 28.2.

16.–28.2.

ti 1.3.

ti 15.3.

maalis 1.–15.3.

ke 16.3. to 31.3.

16.–31.3.

pe 1.4.

Seure siirtyy verkkopalkkaan 1.1.2011

Rekrykioski - uusi malli rekrytointiin

Vuoden vaihteessa paperiset palkkalaskelmat muuttuvat sähköisiksi myös Seuressa. Sähköinen palkkalaskelma on käyttäjälleen helppo ja turvallinen. Se perustuu verkkopankeissa käytettävään tekniikkaan. Palkkalaskelma on nähtävissä verkkopankeissa viimeistään palkanmaksua edeltävänä päivänä. Ne säilyvätjärjestelmän arkistossa 18 kuukautta. Sähköinen palkkalaskelma säästää paperia ja näin ollen tukee kestävää kehitystä. Sähköinen palkkalaskelma edellyttää, että palkansaajalla on henkilökohtainen verkkopankkitunnus. Verkkopalkkaan siirtyvät ne palkansaajat, joiden palkkatili on Sammossa, Osuuspankissa, Paikallisosuuspankeissa, Säästöpankeissa (esim. Aktia ja Nooa), Tapiola Pankissa, Handelsbankenissa tai Nordeassa. Jos palkkatili on jossain muussa pankissa, palkkalaskelma ohjautuu suoraan sähköpostiin. Jos palkkatili on vaaditussa pankissa, mutta ei halua käyttää verkkopankkia, on siitä ilmoitettava Seureen. Tässä tapauksessa palkkalaskelma ohjautuu sähköpostiin. Tarvittaessa paperista palkkalaskelmaa, on siitä tehtävä kirjallinen perustelu ja toimitettava se Tuula Raitaselle Seureen.

Seure avasi tänä syksynä ensimmäiset Rekrykioskinsa Tikkurilan ja Leppävaaran TE-toimistoilla. Rekrykioskilla Seure tulee lähelle työnhakijaa ja tekee rekrytointiprosessista nopean ja vaivattoman. Kioskit toimivat ilman ajanvarausta, noin 3-4 tuntia kerrallaan. Kioskilla konsultit haastattelevat ja perehdyttävät työnhakijan, tarkistavat todistukset, kirjaavat tiedot järjestelmään ja jopa varaavat seuraavaksi päiväksi keikalle. Valituille työnhakijoille voidaan myös järjestää yhteinen perehdytys TE-toimistolla kioskin jälkeisinä päivinä. Kioskeja on tänä syksynä järjestetty kolme kertaa ja jokaisella kerralla tapahtuma on houkutellut paikalle paljon potentiaalisia uusia keikkalaisia. Uusi malli onkin osoittautunut todella toimivaksi, ja Rekrykioski avaa ovensa vuonna 2011 säännöllisesti pääkaupunkiseudun TE-toimistoilla. Seuraavat Rekrykioskit järjestetään 17.1. Leppävaarassa ja 24.1. Tikkurilassa.

pe 15.4.

huhti 1.–15.4.

Leikkaa talteen katkoviivaa pitkin !

ma 18.4. pe 29.4.

16.–30.4. ma 2.5.

Epäviralliset

pe 13.5.

1.–15.5.

ma 16.5. ti 31.5.

Jouluiset lusikkaleivät

16.–31.5.

ke 1.6. ke 15.6.

40-50 kappaletta

touko

Palkanlaskijat: Palveluala 09 310 88008 Päivähoito-ja nuorisoala 09 310 88099 Terveydenhuoltoala 09 310 88066 Toimisto- ja opetusala 09 310 88010

200g voita 1 ½ dl sokeria 2tl vaniljasokeria 1tl kardemummaa 4 dl vehnäjauhoja 1 tl suolaa Väliin: ½ dl luumuhilloa tai luumumarmeladia Pinnalle: erikoishienoa sokeria 1. Sulata voi kattilassa, mutta älä ruskista. Kaada sulanut voi kulhoon.

leikkaa talteen

2. Sekoita kuivat aineet keskenään ja kaada voisulan joukkoon. 3. Sekoita taikina kiinteäksi massaksi. Muotoile taikinasta lusikan avulla lusikan pesän muotoisia pikkuleipiä ja asettele uunipellille. 4. Paista 175 asteessa 12-15 minuuttia. 5. Kun pikkuleivät ovat vielä lämpimiä levitä yhdelle tasaiselle pinnalle hilloa tai marmeladia ja paina toinen pikkuleipä tämän kanssa vastakkain. 6. Pyörittele vielä lämpimät pikkuleivät hienossa sokerissa.

18

caffi - Flamingo Tasetie 8 01510 VANTAA Puhelin 09 3214121 caffi - Sello Leppävaarankatu 3-9 02600 ESPOO Puhelin 09 878 6088 Tarjous 10 % kaikista elintarvikkeista voimassa 28.2.2011 asti

leikkaa talteen

18


palautetta

Mitä ihmettä?

Seuren toimiston alakerran palvelupiste suljetaan 29.12.2010 Vuodenvaihteen jälkeen Seuren toimistolle tultaessa ilmoittautuminen tapahtuu vahtimestarille neljännessä kerroksessa. Jos kyseessä on asiakirjojen palauttaminen, esimerkiksi tuntilistat, sairauslomatodistukset jne., on ne helppo jättää Seuren postilaatikkoon, joka sijaitsee katutason ulko-ovessa. Toimiston aukioloaikoihin tulee muutos. Ovet ovat avoinna 3.1.2011 lähtien ma-pe klo 8.30-15.30. Puhelinpalvelu säilyy ennallaan ma-to klo 7-17 ja pe klo 7-16 /Terveydenhuoltoala klo 7-17.

Toimiston ovet suljettu 30.-31.12.2010 välisenä aikana, mutta puhelinpalvelu toimii normaalisti.

Miten Seureen pääsee vakituiseksi eli taataan tietty viikkotuntimäärä?

Onko Seuren kautta mahdollista suorittaa oppisopimuskoulutusta??

Seure vastaa: Seuren työtehtävät ovat pääsääntöisesti määräaikaisia. Ainoastaan terveydenhuollossa on muutama vakituinen työntekijä. Pystymme kuitenkin vuosittain tarjoamaan kymmenille hyvin keikkatyössä menestyneille työntekijöille useamman kuukauden kestoisia ns. kiertävien työsuhteita. Työsopimuksessa taataan tietty viikkotuntimäärä ja kuukausipalkka on aina sama. Näissä työsuhteissa työkohde saattaa vaihtua päivittäin ja työntekijällä on velvollisuus ottaa vastaan tarjottu keikka. Voit kysyä henkilöstökonsulteilta oman toimialasi kiertävien sijaisten tarpeesta.

Seure vastaa: Seuren kautta ei ole mahdollista suorittaa oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksesta saa lisätietoa osoitteesta www.oppisopimus.net. Näiltä sivuilta löytää myös linkin oman alueen oppisopimustoimistoon.

Jos työpaikalla on käytössä sähköinen tuntilista, miten työntekijän pitää toimia? Seure vastaa: Kun työpaikalla on käytössä sähköinen tuntilista, ei työntekijä voi enää käyttää paperista tuntilistaa. Tilaaja vastaa tuntilistan kuittaamisesta sähköisesti. Tilaajan on suoritettava kuittaus viimeistään viimeisenä tuntilistan palautuspäivänä. Työntekijä näkee omat tuntilistansa Keikkanetistä.

Lähetä palautetta! viestinta.seure@hel.fi Mitä ihmettä -palstalla julkaistaan Keikka-lehden lukijoiden palautteita Seureen ja keikkatyöhön liittyen. Kirjoitukset kannattaa pitää lyhyenä, maksimissaan noin 500 merkin mittaisina. Mukaan pitää liittää Seuren käyttöön kirjoittajan yhteystiedot (nimi ja puh.nro). Julkaistuista kirjoituksista ei makseta palkkiota. Palautteen voit lähettää osoitteeseen viestinta.seure@hel.fi tai Seure/Viestintä, PL 650, 00099 Helsingin kaupunki.

Mikä juttu tässä numerossa oli mielestäsi kiinnostavin? Lähetä meille vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen viestinta.seure@hel.fi Arvomme joka lehden yhteydessä kaksi UMO-levypaketin voittajaa.

leikkaa talteen

19


Metropolissa tapahtuu Tapaa Helmeri Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteinen maskotti on saanut nimen - Helmeri. Helmerin voi löytää tulevaisuudessa kirjastoissa, esitteissä ja kaikessa muussakin lapsille suunnatuissa materiaaleissa. Helmeri kertoo myös satutunneista ja esittelee tarkoitetun ohjelman. Helmeri-nimi valittiin kilpailuun tulleiden yli 800:n ehdotuksen joukosta. Maskotin on suunnitellut graafikko Janne Harju.

Kuninkaankolmio Kuninkaankolmio sijaitsee keskellä pääkaupunkiseutua, alueella jossa Helsingin, Espoon ja Vantaan rajat kohtaavat. Alueella asuu noin 28000 ihmistä ja tarkoituksena on rakentaa alueelle koteja noin 15000 uudelle asukkaalle vuoteen 2025 mennessä. Aluetta pyritään kehittämään yhdessä yli kuntarajojen. Loppuvuodesta 2010 asukkailta kysellään heidän lempipaikkojaan Kuninkaankolmion alueella. Osallistu alueen kehittämiseen tai seuraa projektin kehittymistä osoitteessa www. kuninkaankolmio.fi

Helsingin henki on vuoden paras henkilöstölehti Helsingin kaupungin henkilöstölehti on valittu valtakunnallisesti vuoden parhaaksi henkilöstölehdeksi. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa ja sen voi käydä lukemassa osoitteessa www.hel.fi/ helsinginhenki.

Ilmastopalkinto

Helsingin seudun ympäristöpalvelut haluaa palkita tekoja ilmaston hyväksi. HSY jakaa sekä Pääkaupunkiseudun ilmastopalkinnon että IlmastoJuniori-pakinnon alle 18-vuotiaiden sarjassa. Palkinnot myönnetään toimijoille, jotka aktiivisesti edistävät pääkaupunkiseudun päästötavoitteiden saavuttamista tai auttavat ja kannustavat muita siinä, että tavoitteisiin päästään. Palkinnot jaetaan Pääkaupunkiseudun ilmastoseminaarissa 20.1.2011.

Ekotekoja Vantaalla

Millä kuljet töihin tulevaisuudessa? Koko Helsingin seudulle (14 kuntaa) on saatu luonnos ensimmäisestä yhteisestä liikennejärjestelmäsuunnitelmasta. HLJ 2011:n keskeisenä periaatteena on liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen ja joukkoliikennepalvelujen parantaminen. Suunnitelma kattaa kaikki liikkumismuodot, kuten joukkoliikenteen, ajoneuvoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn. HSL:n hallitus hyväksyi Helsingin seudun liikennejärjestelmäluonnoksen kokouksessaan 26.10.2010 Seuraa asian edistymistä osoitteessa www.hsl.fi.

Vuoden paras arviointikertomus Vantaalla Vantaan kaupungin tarkastuslautakunnan laatima arviointikertomus vuodelta 2009 on voittanut Vuoden arviointikertomus -kilpailun pääsarjan. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain mukaan antaa arvionsa siitä, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. ”Hyvä kunnan johtaminen on avain menestykseen. Oman toiminnan arvioinnista on paljon hyötyä tässä työssä”, kertoo tuomariston puheenjohtaja Antti Mykkänen Kunnallisalan kehittämissäätiöstä. Lähde: www.vantaa.fi

Vantaan kaupungin Ekoteko-kilpailun voittajiksi selvisivät Ankkalammen päiväkoti sekä Dickursbyskolan. Vantaan sivistystoimi haastoi vuonna 2009 kaikki päiväkodit, koulut ja oppilaitokset Ekoteko-kilpailuun, jonka tarkoituksena oli kannustaa kohteita kestävään kehitykseen. Kampanjan teemana oli sähkönkulutuksen vähentäminen. Päiväkodit ja oppilaitokset pitivät puoli vuotta päiväkirjaa, johon kerättiin ideoita, ajatuksia ja konkreettisia tekoja. Mikä parasta - hyvät käytännöt jäivät myös elämään! Lähde: Vantaan henkilöstölehti Vautsi 9-10/2010

Onko sinulla ohjelmaa Designpääkaupunkiin? World Design Capital Helsinki 2012 ohjelmahaku on käynnistynyt. Kuka tahansa voi ehdottaa ohjelmaa, ehdotukset voivat olla paikallisia tai kansainvälisiä. Lähetä oma ohjelmaehdotuksesi 11.2.2011 mennessä. Ohjelmaehdotuksista toivotaan löytyvän uusia tapoja, joilla asukkaat voisivat osallistua ja vaikuttaa elinympäristönsä kehittämiseen sekä löytää ratkaisuja edistää elämisen laatua ja onnellisuutta. Ehdotuksista etsitään myös uusia tapoja hyödyntää designia kasvun lähteenä. Vuoden 2012 ensisijaisena toiminta-alueena ovat WDC -kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti. Ehdota ohjelmaa täällä: www.wdc2012helsinki.fi

Keikkalehti 3/2010  

Seure henkilöstöpalveluiden henkilöstölehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you