Page 1


Copyright Š Satu Irisvik & Jenni Utriainen Kustantamo S&S, Helsinki Kansi ja ulkoasu KILDA Kannen kuvat Anna Autio Painopaikka: Dardezde holografija, Latvia 2017 ISBN 978-951-52-4292-1


Sisällysluettelo

1.

2.

3.

4.

5.

Diginatiaisten vanhemmille�������������������������������������������������������������9 Älylaitteet ovat osa elämääsi – halusit tai et�������������������������������������� 10 Sanasto aloittelijoille ��������������������������������������������������������������������������14 Ruutuaika roskikseen!������������������������������������������������������������������� 18 Kellon sijaan kasvatusta����������������������������������������������������������������������18 Tunne lapsesi ja laitteesi ��������������������������������������������������������������������21 Kaikki tekeminen ei ole samanarvoista���������������������������������������������� 23 Mitä sitten jos ei ruutuaikaa?�������������������������������������������������������������25 Aikuisten ruutuaika kuriin�����������������������������������������������������������������28 Tee ainakin nämä��������������������������������������������������������������������������������31 Miten rajoittaa pienten lasten peliaikaa? ������������������������������������������ 32 Laite ei ole lastenvahti�������������������������������������������������������������������36 Älylaitteet ovat yhdessä tekemistä ����������������������������������������������������36 Tieto lievittää tuskaa�������������������������������������������������������������������������40 Diginatiivikin on vielä lapsi���������������������������������������������������������������42 Tabletti on ekologinen valinta�����������������������������������������������������������43 Kolme arkista vinkkiä������������������������������������������������������������������������45 Mitä sillä tabletilla sitten voi tehdä?�����������������������������������������������46 Tabletit ja älypuhelimet eivät ole pelkkää pelaamista������������������������46 Tiedetäänkö kouluissa sama kuin Piilaaksossa?���������������������������������50 Sovellusten syvä suo: opettavaista, luovaa vai viihdettä?���������������������52 Mistä hyvät sovellukset löytyvät ja mitä tabletilla tehdään? ��������������55 Entä jos on vain yksi laite ja monta käyttäjää? ���������������������������������58 Pelaaminen on tasa-arvojuttu������������������������������������������������������������59 Entä kun tabletista tulee tappelu?������������������������������������������������������60 Käytöksen kultaiset säännöt���������������������������������������������������������������63 Ilmaispelit – hyvis vai pahis?����������������������������������������������������������64 Hyvät ilmaispelit�������������������������������������������������������������������������������64


6.

7.

Pahat ilmaispelit��������������������������������������������������������������������������������66 Ilmaispelit jotka maksavat sittenkin��������������������������������������������������68 Sovellukset saattavat kerätä tietoja������������������������������������������������������71 Haluan lapselleni laatua, mielellään ilmaiseksi -syndrooma��������������� 73 Onko peli oikeasti ilmainen?������������������������������������������������������������� 76 Oletko tehnyt sovelluskaupassa virhehankintoja? ����������������������������� 77 Ennen kuin vaavi tarttuu tablettiin����������������������������������������������������78 Viisi päänsärkyä����������������������������������������������������������������������������79 Some-napit ja sovelluksen sisäiset asetukset�������������������������������������� 79 Asetukset kuntoon!����������������������������������������������������������������������������80 Kielimuuri – kun koko pädi on yhtä hepreaa��������������������������������������81 Kieliasiat kuntoon! ����������������������������������������������������������������������������82 YouTube��������������������������������������������������������������������������������������������82 Turvaa katselu������������������������������������������������������������������������������������85 SafeSearch! – Kun tekniikka on vanhempaa vastaan�������������������������85 Netissä turvallisesti����������������������������������������������������������������������������86 Se päänsärky-päänsärky���������������������������������������������������������������������87 Liika on liikaa������������������������������������������������������������������������������������88 10 väitettä lapsista ja laitteista. Totta vai tarua? ��������������������������������89 Ovatko turva-asetukset kunnossa? �����������������������������������������������������91 Mitkä pelit sopivat lapselleni?��������������������������������������������������������93 Milloin on oikea aika?�����������������������������������������������������������������������93 Ikärajat kunniaan������������������������������������������������������������������������������� 97 Perheen omat säännöt ��������������������������������������������������������������������� 101 Missä iässä on hyvä aika aloittaa tabletin käyttö? ��������������������������� 102 Oho, vaavi surffaa jo! (0–2-vuotiaat lapset)�������������������������������������� 104 Taaperojen tahmatassut tabletilla (2–4-vuotiaat lapset)������������������� 105 Viskarit ja eskarit vaativat ja tietävät (5–6-vuotiaat lapset)�������������� 108 Miten suojella pientä isojen peleiltä? ������������������������������������������������ 111 Pelit koukuttavat?����������������������������������������������������������������������������� 113 Muista nämä, kun valitset lapselle sovellusta������������������������������������ 118 Miten varmistaa, että lapsi pelaa sopivia pelejä? ������������������������������ 119


Pienet koululaiset ja ikiomat laitteet��������������������������������������������� 121 Ensimmäinen oma puhelin���������������������������������������������������������������122 Säännöt puhelimen kanssa: kotona, koulussa ja liikenteessä�������������124 Tsekkaa lapsen kännykästä nämä tekniset asiat �������������������������������128 Jaa että mikä käyttis?������������������������������������������������������������������������129 Miten meni ensimmäisen puhelimen kanssa? ����������������������������������129 9. Kukin tavallaan – erilaiset oppijat ja digilaitteet�����������������������������133 Puheterapiaa pädillä ja ärräkouluun virtuaalisesti�����������������������������134 Sosiaaliset ja fyysiset rajoitteet – pädi avuksi������������������������������������136 Lukihäiriöön apua älylaitteen avulla������������������������������������������������� 141 Tabletista voi olla apua ainakin näiden asioiden harjoitteluun����������143 Millaista apua teknologia on tarjonnut oppimiseen? �����������������������143 10. Apua, se meni nettiin ihan yksin ������������������������������������������������� 145 Kaikki kuvat netissä eivät ole Muumeja������������������������������������������ 145 Sosiaalinen media on isoille������������������������������������������������������������� 148 Nettipelit ovat sosiaalisia������������������������������������������������������������������153 Näin otat lasten nettihommat haltuun�������������������������������������������� 158 11. Vaaran paikat netissä������������������������������������������������������������������� 159 Nettikiusaaminenkin on kiusaamista ja virtuaaliomaisuus omaisuutta����������������������������������������������������������� 159 Näin suojelet lasta netin namusediltä���������������������������������������������� 164 Oma kännykkä on tärkeä ���������������������������������������������������������������� 168 Oma puhelin mahdollistaa nämä mainiot asiat ������������������������������ 170 Neuvo lasta näin ennen kuin hän aloittaa kännykällään netin käytön itsenäisesti�����������������������������������������������171 12. Tabletti on iloinen asia�����������������������������������������������������������������172 Lukuvinkkejä ������������������������������������������������������������������������������174

8.


1. Diginatiaisten vanhemmille

Tiesitkö, että 7–8-vuotiaista lapsista 97 prosenttia on pelannut digitaalisia pelejä ja lähes kaikki yli 2-vuotiaat ovat käyttäneet internetiä? Suomessa on noin 400 000 perhettä, joissa on 0–8-vuotiaita lapsia. Nykylapset elävät aivan erilaisessa mediamaailmassa kuin vanhempansa tai isovanhempansa. Lapsia, jotka ovat kasvaneet WiFin ja mobiililaitteiden parissa synnytyslaitokselta lähtien, kutsutaan diginatiiveiksi. Nimityksestä huolimatta he eivät osaa liikkua digimaailmassa luonnostaan, siksi tarvitaan mediakasvatusta. Kasvattajat kaipaavatkin kipeästi neuvoja lasten ja digilaitteiden kanssa. Kuinka kasvattaa diginatiivi syntyi, koska kirjoittajat halusivat tarjota kättä pidempää kaikille pienten lasten kanssa aikaansa viettäville aikuisille digikasvatuksen tueksi – siitä hetkestä alkaen, kun vauva tahmaa tabletin tassuillaan, aina siihen asti kun se lähtee surffailemaan ekalla ikiomalla älypuhelimella. Satu Irisvik on humanisti ja viestintäkonsultti, joka on suhtautunut tekniikkaan inhon sekaisin tuntein mutta kokeillut kuitenkin Super Mariota siinä missä muutkin ikätoverinsa. Jenni Utriainen on toimittaja, filosofian maisteri ja lastenpeliaiheisen Viihdevintiöt-blogin perustaja, joka on itsekin pelannut lapsesta asti. 9


Kun Irisvikistä ja Utriaisesta tuli liki samaan aikaan äitejä, he alkoivat ihmetellä, mitä kummaa pitäisi tehdä, kun sylissä jokeltelevat vaippapyllyt tarttuivatkin mammojen käsissä oleviin iPadeihin ja alkoivat surffata. Oli mietittävä, miten kasvatuksen ja älylaitteet voisi yhdistää. Kumpaakin vähän ahdisti. Siksi ystävykset synnyttivät yhdessä vielä yhden lapsen. Ei tullut poikaa eikä tyttöä, tuli Kuinka kasvattaa diginatiivi, digitalisaation puolustuspuheenvuoro, diginatiivien äänitorvi ja vertaistukea tarjoava olkapää niiden vanhemmille.

Älylaitteet ovat osa elämääsi – halusit tai et Älykännykkä, ei sovi lapsille! Tabletti, miksi ihmeessä? Typerää ajanhaaskausta, vaarallistakin varmaan. Tämän tapaisia reaktioita voi vanhemman mielessä herätä, kun alle kouluikäinen esittelee taitojaan laitteiden parissa. Ei minun lapsuudessani tarvittu mitään atk-vehkeitä, osattiin leikkiä ilmankin. Lapsesi ei kuitenkaan elä sinun lapsuuttasi. Olisitko itse halunnut kerätä kasvikansiota koko kesän vain koska vanhempasi joutuivat tekemään niin? Ennen vanhaan oli myös ihan ok, että 10-vuotias raatoi päivät pitkät heinäpellolla ja sai tukkapöllyä, kun meininki ei vanhempia miellyttänyt. Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Lapset tarvitsevat kehittyäkseen virikkeellisen ympäristön ja kehittäviä, kiinnostavia ja ajanmukaisia leluja. Nykyaikana digitaaliset lelut ovat olennainen osa tällaista ympäristöä. Älylaitteet kuuluvat jokaisen nykylapsen elämään, ja niihin tutustutaan viimeistään koulussa. Suurin osa lapsista näprää tabletilla tai älypuhelimella kuitenkin jo paljon ennen kouluikää, vanhempiensa mallin mukaan. Lähes kaikissa perheissä käytetään älylaitteita, mutta pelisäännöistä, lasten tai aikuisten, puhutaan harvemmin. Kuinka paljon ruutuaikaa on liikaa? Jääkö lapsi peleihin koukkuun? Kärsiikö kommunikaatio lapsen kanssa, jos itse somettaa liikaa? 10


Olemme koonneet tähän kirjaan ajattomia kasvatusvinkkejä digi­ ajan vanhemmille. Kirjoitimme kirjan, jonka olisimme itse halunneet lukea, kun lapsemme alkoivat hamuta tablettien ja kännyköiden perään. Kyseessä ei ole tekniikkaopas eikä sääntökirja. Teos on nippu ajatuksia siitä, miten laitteet sulautuvat helposti ja saumattomasti osaksi arkeamme ilman, että katoamme niiden maailmaan kokonaan. Omien kokemustemme lisäksi olemme keränneet neuvoja ja apua eri alojen asiantuntijoilta sekä tavallisilta vanhemmilta, jotka tavallamme ovat joutuneet pohtimaan uuden digitaalisen maailman yhdistämistä lastenkasvatukseen. Kirjan tarkoitus on tarjota tukea aikuisille, jotka tuntevat olevansa vähän pihalla. Et ole ehkä pihalla laitteista tai sovelluksista. Et ehkä ole pihalla kasvatusasioistakaan, mutta entäs näiden yhdistelmä? Päätösten teke­minen oman lapsen ja laitteidenkäytön suhteen on vaikeaa, koska media, jotkut lastenpsykiatrit ja Terminaattori-elokuvat ovat saattaneet pelotella vanhemman puolikuoliaaksi koneiden pahuudella. Toisaalta osa aikuisista ei näe digitaalisessa maailmassa mitään ongelmaa, jolloin teknologiaan ja nettiin liittyvä kasvatusvastuu unohtuu. Vanhempien keskinäisissä keskusteluissa nousee usein esille monen mieltä kalvava pelko ja huoli. Teemmekö nyt oikein? Mistä löytyisi auktoriteetti neuvomaan? Mikä on ”oikea” tapa suhtautua laitteisiin? Asia ahdistaa yhtä paljon kuin dvd-soittimen käyttöohje tai se hetki, kun synnytys­laitoksella muistutettiin, että ”te olette lapsenne parhaita asiantuntijoita”. Siltä osin on tarjolla hyviä uutisia. Vaikka lapsella olisi käsissään tabletti, olette edelleenkin oman lapsenne parhaita asiantuntijoita. Aina on kuitenkin valtavirtaa vastaan kulkevia. Kaikkia eivät laitteet kerta kaikkiaan kiinnosta. Ja sekin on ihan ok. Jokaiseen perheeseen ei ole pakko hankkia älylaitteita. Aiheesta on hyvä kuitenkin keskustella lapsen kanssa. Näiden kansien välistä löytyy apua siihenkin. 11


Älylaitteet eivät ole muusta maailmasta erillinen asia. Digitalisaatio liittyy suunnilleen kaikkeen, mitä tämän päivän lapset tekevät. Kiinnosti se tai ei, siihen on perehdyttävä. Vaikka lapsella ei olisi laitteita, hän törmää niihin varmasti muiden lasten kanssa ollessaan. Siinä vaiheessa, kun lapsi ensi kerran lähtee pihalle leikkimään ilman vanhempaa, on kontrolli menetetty. Jollain kaverilla on takuulla kännykkä, ja aivan varmasti sitä tutkitaan yhdessä, vaikka vanhemmat olisivat sanoneet mitä. Kyse on lapsen oikeudesta saada ohjeet esimerkiksi sen hetken varalle, kun kaverin tai kiusaajan kännykästä näkyy pelottava video tai peli. Turvaohjeiden lisäksi olemme koonneet kirjaan perusasiat ruutuajasta, pelaamisesta, laadukkaiden sovellusten valinnasta ja asennekasvatuksesta. Saat välineitä keskustella ja ottaa selvää asioista, jotka pelottavat, huolestuttavat tai tuntuvat vaikeilta. Mediasta kuultu kun tulee usein uskottua sellaisenaan, vaikka mediakriittisyydestä paljon puhutaankin. Jos asian esittää vielä asiantuntija, se vastaanotetaan helposti totena. Koska älylaitteet ovat vielä verrattain uusi juttu pienillä lapsilla, ei aihetta kuitenkaan ole vielä ehditty tutkia kovinkaan paljon. Siksi yksittäisten asiantuntijoiden käsitykset digitalisaation eduista ja haitoista lapsille saattavat poiketa toisistaan. Tämän vuoksi vanhempien täytyy pohtia myös itse, mikä toimintamalli juuri omalle lapselle ja perheelle sopii. Huoli pois, ei tämä mitään rakettitiedettä ole. Kannustamme jokaista vanhempaa tutustumaan teknologian maailmaan yhdessä lapsen kanssa. Ei se niin vaikeaa ole – taaperonnekin pystyy siihen!

12


13


Sanasto aloittelijoille Alusta Laite tai käyttöjärjestelmä jolle sovellus on tehty, esimerkiksi iPad, PlayStation, Windows. Diginatiivi Tyyppi, joka on syntynyt pädi käsissään maailmaan, jossa internet on aina ollut olemassa. Free-to-play, Freemium Peli, jonka saa ladata ilmaiseksi mutta jossa etenemiseen voi käyttää oikeaa rahaa. Hiekkalaatikkopelit, digitaaliset lelut Luovaan leikkiin tarkoitettu sovellustyyppi, jossa ei ole pistelaskua tai ajan­ottoa. Pienille lapsille suunnatuissa hiekkalaatikkopeleissä ei ole samanlaisia koukuttavia elementtejä kuin perinteisissä ja isommille suunnatuissa peleissä. Ikäsuositus Pelin tai muun sovelluksen valmistajan itse esimerkiksi nettisivuillaan ilmoittama ikäsuositus kertoo, minkä ikäiselle peli on suunniteltu ja minkä ikäiset sitä osaavat todennäköisesti parhaiten käyttää. Ikäraja Kertoo, minkä ikäisille peli sisältönsä puolesta sopii. Ei kerro pelin vaikeustasosta. Katso myös: PEGI-luokitus Koodari Tyyppi, joka puhuu tietokonetta. Koodari eli ohjelmoija kirjoittaa sovelluksen koodin. Toki pelintekemiseen tarvitaan muitakin työntekijöitä. 14


KVG Tietotekniikkaslangia: ”Kato vittu Googlesta.” Käyttöjärjestelmä Laitteen perusohjelmisto, jonka avulla muut ohjelmat toimivat. Tavallisimmin iOS, Android tai Windows. Käyttöliittymä Pelin tai muun ohjelman osa, jonka käyttäjä näkee laitteen ruudulla. Pitää sisällään muun muassa kaikki tekstit ja täpät. Lisätty todellisuus, augmented reality, AR Pelin tai sovelluksen ominaisuus, jolla oikeasta maailmasta saa enemmän irti tabletin tai älypuhelimen avulla. Lisättyä todellisuutta hyödyntää esimerkiksi Pokémon Go -peli. Minecraft, Mine Peli, jota suunnilleen kaikki yli 5-vuotiaat lapset fanittavat. Pelissä rakennetaan omaa maailmaa kuutionmuotoisista palasista ja taistellaan muun muassa Creeper-monstereita vastaan. Minevideot Videot, joissa pelataan Minecraftia. Mobiilisovellukset Yleisnimitys älypuhelimille ja -tableteille ts. mobiilialustoille tarjolla olevista sovelluksista. PEGI-luokitus Yleiseurooppalainen järjestelmä, joka arvioi pelin ikärajan sen sisältämän haitallisen sisällön perusteella. Ei kerro pelin vaikeustasosta.

15


Pelinsisäinen ostos Monissa peleissä on lisämaksullisia osioita tai mahdollisuus ostaa oikealla rahalla pelitimantteja, joiden avulla pääsee etenemään nopeammin. Pelivideo Pelaajan tekemä video, jossa hän usein itse kommentoi pelatessaan pelin kulkua. (Esimerkiksi minevideot.) Pokémon Go Lisätyn todellisuuden peli, jossa pyydystetään taskuhirviöitä. Peli kannustaa myös ulkoiluun ja liikkumiseen. SafeSearch Googlen asetus, jonka avulla esimerkiksi seksisivut saa pois Googlen hakutuloksista. Selain Nettiselaimen kautta älylaitteella tai tietokoneella pääsee selailemaan internetsivuja. Selaimia ovat esimerkiksi Chrome, Safari, Firefox ja Edge. Sininen valo Älylaitteiden näyttöjen valo, joka voi häiritä yöunta. Some-nappi Esimerkiksi sovelluksesta löytyvä Facebook-nappula, jota painettaessa ohjelma jakaa pelituloksia tai mainoksia käyttäjän Facebook-seinälle. Sovellus Älylaitteeseen ladattava ohjelma, esimerkiksi peli. Kaikki sovellukset eivät kuitenkaan ole pelejä.

16


Sovelluskaupat Paikka, mistä sovelluksia ostetaan ja ladataan omalle laitteelle. Esimerkiksi App Store, Google Play tai Windows Store. Tabletti, pädi Kosketusnäytöllinen taulutietokone, esimerkiksi iPad tai Samsung Galaxy Tab. Tilattavat sovellukset: Pelit, joiden ansaintalogiikka perustuu kuukausimaksuihin. Trial- ja lite-pelit Ilmaiseksi ladattavia kevytversioita laajemmista sovelluksista. Turva-asetukset Joissain tabletti- ja kännykkämalleissa omat asetukset mahdollistavat lapsirajoitteiden käyttämisen. Kännykkään voi asettaa estot sovellus­ ostoihin tai pornosivuille surffaamiseen. Turvaohjelmat Jos kännykän omat asetukset eivät riitä rajoittamaan lapsen netin­ käyttöä, voi laitteeseen ladata erillisen ohjelman tuomaan turvaa. Täppä Sovelluksessa oleva nappula, jota klikataan, täpätään tai napautetaan. Tubettaa Tehdä videoita YouTubeen. Virtuaalitodellisuus eli VR (Virtual Reality) Virtuaalitodellisuuslaitteita voi ostaa lisäosina puhelimeenkin. Intensiivisempi pelikokemus ei aina sovi pienille lapsille. 17


2. Ruutuaika roskikseen!

Neuvolassa ja päiväkodin varhaiskasvatuskeskusteluissa saatetaan kysyä, paljonko lapsella on päivittäistä ruutuaikaa. Kysymys on huono. Pitäisi kysyä, millaista ruutuaika on. Tai paremminkin, ovatko perheen päivärytmi ja ihmissuhteet kunnossa. Itse asiassa koko ruutuaika-termi on todella vanhanaikainen.

Kellon sijaan kasvatusta Ruutuaikaan turvautuminen on vanhemmalle helppo apu arjessa. Lapsi television eteen, kello käymään ja ah, tunti omaa aikaa. Kun kello kilahtaa, telkku kiinni. Vanhempi voi paistatella erinomaisuudessaan: ”Olen hyvä vanhempi. Rajoitin lastani. Meillä ei ruutu tahtia määrää!” Takaraivossa saattaa silti jäytää huoli: Katsoiko se nyt kuitenkin liian kauan ja addiktoitui, kun tuli tuollainen huuto lopettamisesta? Oikeasti lapsi saattaa raivota siksi, että kello sattui kilahtamaan juuri kaksi minuuttia ennen jännän ohjelman loppumista tai juuri ennen kuin peliä oli ehditty tallentaa. Vanhemmat viihtyvät yleensä itsekin hyvin ruutujen ääressä luke18


massa, katsomassa tv-sarjoja, pitämässä yllä sosiaalisia suhteita ja kirjoit­ tamassa. Olisi vain loogista, ettei lapsenkaan ruutuaikaa laskettaisi kellolla vaan tilanteen mukaan. Ruutuajan määrä riippuu usein lapsillakin päivän muusta ohjelmasta, eikä siitä kannata tehdä liian isoa numeroa. Haluaisimme itsekin katsoa lempisarjojamme monta jaksoa putkeen, jos sellaiseen vain tarjoutuisi joskus tilaisuus. Ei lapsikaan siitä pilalle mene, jos hänelle antaa vaikka viikonloppuna luvan samanlaiseen löhöilyyn. Ruutupäivät korvautuvat kyllä ihan itsestään ulkoilu- ja puuhapäivillä, joita suurin osa perheistä niin ikään harrastaa. Sitä paitsi pelkkä kellottaminen päästää vanhemman ihan liian helpolla. Aikuinen ei voi ostaa itseään vapaaksi velvollisuuksista tutustua lapsen kuluttamiin mediasisältöihin sillä varjolla, että rajaa lapsen aikaa ruudun parissa kello kourassaan. Kellottaminen ei myösMaailmassa, jossa kään estä lasta kohtaamasta ”ruutuajasta” on tullut netin ikäviä puolia tai ratkaise yksinkertaisesti vain ”aikaa”, tylsyyttään tai yksinäisyyttään suosituksia täytyy kehittää. pelaavan lapsen perimmäisiä ongelmia. American Academy of Pediatrics Ruudun parissa voi tehdä niin paljon erilaisia asioita, että pelkän ”ruudun” pitäminen jotenkin aivan erityisen haitallisena on vähän hassua. – Ruutuajan rajoittaminen tuntiin päivässä on suunnilleen yhtä järkevää kuin ”paperiajan” rajoittaminen, filosofian tohtori ja lasten­ psykiatriaan erikoistuva lääkäri Jaana Wessman tiivistää. Älylaitteiden aikakautena myös ruudun katsomisen intensiteetti voi vaihdella. Ruutuja voi katsella eri tavoin: voi syventyä elokuvaan vaikka kahdeksi tunniksi tai sitten ruutua voi vain vähän vilkuilla muun tekemisen ohessa. Kun lapset syventyvät puoleksi tunniksi piirtelemään ja ottavat töihinsä mallia kännykän ruudulta, jossa näkyy Pokémon-pelin hahmoja, 19


lasketaanko koko piirustusaika ruutuajaksi? Peli on toki koko ajan auki, mutta päähuomio on piirtämisessä, vaikka samalla pelin eri hahmoja katsellaankin. Ja totta kai koko ajan puhutaan Pokémoneista, muistellaan pelihetkiä ja vertaillaan piirustuksia. Samaan tapaan lapset voivat ottaa Lego-pelistä mallia rakennelmiinsa tai heille voi muuten vain etsiä netistä inspiraatiota leikkeihin. Olisi aika epäreilua laskea kaikki tämä johonkin suureen ”ruutuaikapankkiin”, mikä vähentäisi lapsen oikeutta katsella illalla Pikku Kakkosta. Ruutuajan rajoittaminen tiettyyn aikamääreeseen on vaikeaa, koska ruutuajan laskeminen on vaikeaa. Ruutu ei ole vihollinen, jota pitäisi parhaansa mukaan vältellä, vaan väline tehdä monenlaisia kehittäviä ja viihdyttäviä asioita. Jos lapsen muu elämä sujuu ja lapsi kehittyy normaalisti, ei ruutuaikakaan ole ongelma. Ajan mittaaminen ei opeta lapselle myöskään suunnitelmallisuutta. Lapsi ei opi itse päättelemään, milloin on hyvä aika lopettaa esimerkiksi pelaaminen, jos aikuinen määrää aina tahdin. Jos vanhempi tietää lapsen pelaamasta pelistä edes sen verran, että osaa sanoa hyvän tauon paikan, hän osaa opettaa taukopaikkojen tunnistamista myös jälki­ kasvulle. Lasta voi neuvoa konkretisoimalla, paljonko peliaikaa on vielä jäljellä, esimerkiksi tähän tapaan: ”Nukkumaan pitää mennä reilun tunnin kuluttua, ja tuntia ennen unia laitteet laitetaan pois. Sinulla on jäljellä enää 20 minuuttia. Et ehdi pelata uutta tasoa enää, koska se kestää 45 minuuttia.” tai ”Ehdit pelata vielä yhden tason, koska se kestää 10 minuuttia.” Vanhemman täytyy kunnioittaa lapsen pelaamista niin, että antaa pelata tason loppuun tai päästää lapsen pelaamaan kohtaan, jossa pelin voi tallentaa. Laitteen pois ottaminen tietyn minuuttimääräisen peliajan jälkeen aiheuttaa niitä kuului20

Kuinka kasvattaa diginatiivi lukunäyte  

Kuinka kasvattaa diginatiivi – Satu Irisvik & Jenni Utriainen