Page 1


ja

tanssiva karhu


Kautta viiksikarvani! Andy Stantonin Herra Gummi -kirjoille on myönnetty monia palkintoja, mm. Roald Dahl Funny Prize, Red House -lastenkirjapalkinto ja Blue Peter -kirjapalkinto hauskimmasta kuvitetusta tarinasta. Ja niillä on ollut KASOITTAIN muitakin ehdokkuuksia. Sairaan hullua! YLISTYSSANOJA

Herra Gummista:

”Älä edes mieti jonkun muun kirjan ostamista – tämä on sisälmyksiä riepovan hastua luettavaa!!” – Alex, 13 vuotta

”Ratkiriemukasta, mahtavaa… Stanton on isäntä, Stanton on pomo!” – Danny Baker, BBC London Radio ”Hauskin kirja jonka olen lukenut ja tulen koskaan lukemaan. Kun luin tätä äidilleni, hän repesi nauramaan ja melkein pissasi housuunsa… Kun olin saanut kirjan luettua, halusin lukea sen taas uudelleen, niin hyvä se oli.” – Bryony, 8 vuotta

”Hauska? Todellakin!” – Guardian ”Stantonin hersyvä, lukijan ällikällä lyövä kielipeli tekee kunniaa brittiläiselle nonsense-huumorille.” – Helsingin Sanomat

”Remuisa, inhan vallaton ja tuhahduttavan hauska.” – Daily Mail


”Tämä on outoa, sekopäistä ja ainutlaatuista.” – Primary Times

”Kirja herätti 8-vuotiaassa tyttäressäni pitkiä ja piinallisia naurunremakoita.” – Daily Telegraph ”Tykkäsin sotkuisesta kuvituksesta. Kirja olisi voinut olla pidempi. Annan neljä tähteä viidestä.” – Heikki, 11 vuotta

”Naurattaa niin paljon, että sattuu paikkoihin joita ei tiennyt olevan olemassakaan.” – First News ”Kirja oli hulvattoman hilpeä ilotulitus alusta loppuun. Se vei mukanaan samalla tavalla kuin Roald Dahlin kirjat.” – Heidi, 49 vuotta

”Kaoottisen hullua.” – Jewish Magazine ”– – hauskalla tavalla hullu, lähes absurdi seikkailuretki, jossa eriskummalliset hahmot ja päätä pahkaa poukkoileva juoni päihittävät kaikenlaisen loogisuuden.” – Lapsen Maailma

”Täydellisen riemukasta luettavaa kaiken ikäisille.” – This Is Kids’ Stuff ”Kirjassa on yllättäviä juonenkäänteitä. Se on jännittävä ja nopeasti luettava, eikä sitä voi jättää kesken.” – Lotta, Lastenkirjainstituutti

”Totuus on sitruunamarenki!” – Perjantai O’Vela


Vickylle ja Williamille

Englanninkielinen alkuteos Mr Gum and the Dancing Bear ilmestyi ensimmäisen kerran 2008, kustantaja Egmont UK Limited, The Yellow Building, 1 Nicholas Road, London, W11 4AN, Iso-Britannia Teksti © Andy Stanton 2008 Kuvitus © David Tazzyman 2008 All rights reserved The Author and Illustrator have asserted their moral rights Suomennos Jaana Kapari-Jatta Taitto Jukka Iivarinen, Vitale Ay Kustantamo S&S, Helsinki 2016 Painopaikka Dardezde Holografija, Latvia 2016 ISBN 978-951-52-3680-7


ja

tanssiva karhu

Kuvittanut

David Tazzyman Suomentanut

Jaana Kapari-Jatta


Sisällys 1 Riippulukko-karhu 13 2 Lihakaupan valehtelukilpailun maailmanmestari

26

3 Mitä Riippulukko-karhulle on tehtävissä?

35

4 Pahikset, karhu ja pallo

48

5 Sataman mailla

61

6 Kapteeni Brasilia

86

7 Merielämää 97 8 Kaksi miestä veneessä

107


9 Löytyi!

114

10 Tyttö ja karhu joutuvat kävelemään lankulle ja heidät jätetään ajelehtimaan meren sineen

128

11 Saareen 167 12 Riippulukon etsinnät

188

13 Saarta tutkimassa

189

14 Eläinten valtakunta

209

15 Sateenkaaren Sielu?

224

16 Kotona taas

235


Muutama hassu lamonenpulilainen

Rouva Suloinen

Vanha Mummu

Allan Raatali

Perjantai O’Vela Ville Viljami Kolmas

Herra Gummi Martti Pikapesula Polly


1. luku

Riippulukko-karhu

K

uka tykkää karhuista? Kaikki tykkäävät karhuista. Minä tykkään karhuista, sinä tykkäät

karhuista, yksi Vili Pulmanni -niminen heppu tykkää karhuista. Kaikki tykkäävät karhuista. Karhut ovat todellakin viidakon kuninkaita. Niiden kautta luonto voi sanoa: ”Tältä karhu näyttää.” Ne ovat parhaita. Ne ovat karhuja.

13


Ja arvatkaa mitä, karhunystävät! Teidän kävi tuuri, koska tämä tarina kertoo nimenomaan karhusta. Eikä mistä tahansa karhusta, saanen huomauttaa, vaan hätkähdyttävän isosta ja komeasta yksilöstä, joka tulla lampsutti Lamonen-­ Pulin pieneen kaupunkiin eräänä kauniina syys­ aamuna. Se oli oikein kunnon tuhti hyrskynmyrsky pullero näpsyläpsy iso maakarhu eikä mikään sellainen halpa karhu, joita nykyään näkee, joilla on tuskin lainkaan jalkoja ja joihin tarvitaan paristot.

14


Tämä karhu oli yhtä pitkä kuin kaksi miestä tai nelisenkymmentä hamsteria, jos ne voisi liimata toistensa päälle todisteeksi. Ja se painoi yhtä paljon kuin kaksisataa vesimelonia tai osapuilleen yhdeksäntoistatuhatta viinirypälettä.


Entä sen turkki sitten? Kiva että kysyit, koska sitä peitti kiireestä kantapäähän muhkein suklaanvärinen turkki, jonka olet ikinä nähnyt. Turkki oli pehmeä ja tuuhea ja pitkä, ja se kiilsi tervettä hyvyyttä niin kuin karhun turkin tuleekin kiiltää. Ja sen silmät, oi sen silmät, sen ihanat pähkinäsilmät! Kerran kun niihin suuriin kauniisiin silmiin katsoi, niin peli oli selvä, silloin rakastui ikuisiksi ajoiksi. Ja kun tämä komea tulokas tulla lyllersi pääkatua pitkin paksuilla takajaloillaan, kaikki

16


lopettivat mitä olivatkaan tekemässä ja jäivät toljottamaan. ”Krullahulla!” huudahti kaupungin lihavin mies Joonatan Kare. ”Se on yhtä lihava kuin minä!” ”Mahtia!” tokaisi Lamonen-Pulin vanhin asukas Vanha Mummu. ”Tässä kaupungissa ei ole ollut ainuttakaan karhua sitten Suuren gekko­ vitsauksen vuonna 1922 – eikä täällä silloinkaan ollut yhtään karhua, aika paljon vain gekkoja.”

17


”Karhu!” huusi postimies. ”Karhu!” huusi maitomies. ”Hei, senkin ahneet haikarat! Irti minun aamiaisestani!” huusi Perjantai O’Vela, jolla oli meneillään hankala tilanne Café Haikarahyökkäyksessä. A A A

Pian valtaisa kulkue kaupunkilaisia hyppi ja pomppi lyllertävän karhun perässä, kun se tulla köntysti pääkatua kaupungin keskustorille. Ja

18


siellä karhu sitten istahti penkille saksofonin keksijän Sir Henry Viulun patsaan viereen, hautasi kuononsa käpäliin ja alkoi itkeä. No niin. Oikeastaan mikään ei ole ihan yhtä surullisen näköistä kuin itkevä karhu. Ei edes sateessa lojuva risa lelu. Ei edes pieni valkoinen sipuli, jota nahkatakkiset kovanaama-kesäkurpitsat kiusaavat. Ei edes isoäiti, jonka luona kukaan ei käy, koska hänen kasvonsa ovat niin mahdottoman karvaiset. Uskokaa pois, te kaiken ikäiset lapset, että itkevä karhu ei ole iloinen näky.

19


Kaupunkilaiset tuijottivat ällistyksissään. Mutta menikö kukaan lohduttamaan eläinparkaa, kun se sitä naama märkänä kaipasi? Ei, kukaan ei mennyt. Kaikki kyllä väittivät tykkäävänsä karhuista. Kaikki lahjoittivat rahaa hyväntekeväisyyteen, esimerkiksi ”Karhu-Avulle”, ”Pelastakaa Karhuille” ja ”Ostakaamme Muutamalle Karhulle Uusi Hammasharja” -järjestölle. Mutta kun olisi pitänyt oikeasti auttaa karhua todellisessa elämässä, tilanne muuttui kokonaan toiseksi.

20


Silloin kaupunkilaiset vain katselivat ällistyksissään – kunnes paikalle osui sankarillinen tyttö nimeltä Polly. Polly oli yhdeksänvuotias ja hänellä oli kauniit hiekanväriset hiukset ja kivat lenkkarit eikä hän mitenkään pystynyt katselemaan ketään pulassa, varsinkaan jos tuo ketään sattui olemaan karhu. ”Herttiset sentäs, tuo ei ole oikein”, hän huudahti, ja miettimättä ollenkaan omaa turvallisuuttaan lähestyi karhua, joka istui siinä ja mölisi kuin vihanneskauppias.

21


”Hyvää huomenta, karvainen vieras”, Polly sanoi. ”Ikävää että olet noin surullinen.” ”Mmmmmph?” karhu sanoi, sillä tosiasiassa kukaan ihminen ei ollut koskaan ennen puhunut sille niin ystävällisesti. Se siirsi kyynelten kastelemat käpälänsä pois silmiltään ja kurkisti pikkuista tyttöä, joka seisoi pelottomana sen edessä kuulaan syysauringon valossa.

22


”Syö hänet! Syö hänet! Syö hänet!” loilottivat kaupunkilaiset. Eivät oikeasti, mutta olisi ollut hassua, jos olisivat loilottaneet. ”Minun nimeni on Polly”, Polly sanoi ja katsoi otuksen apeisiin pähkinänruskeisiin silmiin. Karhu puolestaan katseli Pollya kyyneltensä läpi, ja sillä hetkellä tapahtui jotain unohtumatonta. Sillä hetkellä noista kahdesta tuli samanlaiset parhaat ystävykset kuin Ohukainen ja Paksukainen tai Batman ja Robin tai Albert Einstein ja Tarzan.

24


”Mä annan sinulle nimeksi Riippulukko”, Polly sanoi karhulle, ”jos se vain sopii sinulle. Tykkäätkö kekseistä? Mulla on niitä kasoittain hameen taskussa, vaikka osa on kyllä ikävästi vähäsen rikki.” Mutta Riippulukkoa ei rikkinäisyys haitannut lainkaan, ja se ja Polly istuivat siinä torilla ja söivät rikkinäisiä keksejä lehtien putoillessa heidän ympärillään puista hiljaa ja haikeasti kuin syksyn kyynelet.

Profile for Schildts & Söderströms

Herra Gummi ja tanssiva karhu lukunäyte  

Herra Gummi ja tanssiva karhu – Andy Stanton

Herra Gummi ja tanssiva karhu lukunäyte  

Herra Gummi ja tanssiva karhu – Andy Stanton

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded