__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

OVI

4

AUKI

Anna Brännström • Rita Klemets • Tuula Lahtinen • Karin Saarukka • Marikki Sjöström • Eva Sundgren

SCHILDTS & SÖDERSTRÖMS


4

OVI

AUKI

Anna Brännström • Rita Klemets • Tuula Lahtinen • Karin Saarukka Marikki Sjöström • Eva Sundgren

SCHILDTS & SÖDERSTRÖMS


Schildts & Söderströms www.sets.fi Redaktör: Roland Juthman Grafisk formgivning och ombrytning: Heidi Hjerpe/Ab Kustmedia Oy Fondernas samarbetsgrupp som består av Svenska kulturfonden, Svenska Folkskolans Vänner, Föreningen Konstsamfundet och Lisi Wahls stiftelse för studieunderstöd har beviljat ekonomiskt stöd för utgivningen av detta läromedel. Första upplagan, första tryckningen © 2017 Anna Brännström, Rita Klemets, Tuula Lahtinen, Karin Saarukka, Marikki Sjöström, Eva Sundgren och Schildts & Söderströms Kopieringsvillkor Det här verket är en kombinerad arbets- och lärobok. Verket är skyddat av upphovsrättslagen (404/61). Det är förbjudet att fotokopiera, skanna eller på annat sätt digitalt kopiera sidor i arbetsboken eller delar av dem. Det är förbjudet att fotokopiera, skanna eller på annat sätt digitalt kopiera textsidor eller delar av dem utan tillstånd. Kontrollera om läroanstalten har gällande licenser för fotokopiering och digitala licenser. Mer information om licenser lämnas av Kopiosto rf www.kopiosto.fi. Det är förbjudet att ändra verket eller delar av det. ISBN 978-951-52-4200-6 2017


Hej och välkommen att jobba med Ovi auki! Ovi auki är en läroboksserie för gymnasiet i A-finska. Den fjärde kursen behandlar media, samhälle, beslutsfattande och inflytande. Du får bland annat diskutera sociala medier, massmedia, val och omröstningar, friheter och rättigheter, medborgarinitiativ och olika samhällssystem. Du får även träna på att uttrycka åsikter och reflektera i både tal och skrift. Varje kursbok innehåller texter och uppgifter uppdelade i tre tematiska avsnitt, JAKSO 1–3. I början av varje JAKSO finns lärandemål för avsnittet. Lärandemålen finns på tre nivåer och hjälper dig hitta din egen kunskapsnivå och målnivå. Bekanta dig därför först med målen och välj därefter vad du ska fokusera på. I varje JAKSO finns fem steg eller delområden: • • • • •

ALKU – bygg grunden och se helheten SANOJA – utvidga och förstärk ordförrådet TILANTEITA – träna muntliga situationer TIETOA – läs och fördjupa dig i sak, text och språk TAITOA – utmana dina kunskaper skriftligt eller muntligt

Börja med ALKU och välj därefter de steg och delområden som du vill fokusera på. Delarna bygger på varandra, vilket gör att du kan studera allt eller hoppa över det som du tycker att du redan behärskar respektive det som känns som överkurs. Grammatiken finns samlad bak i boken, i RAKENTEET. Där finns både förklaringar och övningar. Kurs 4 fokuserar på konstruktioner: finalkonstruktion, temporalkonstruktion, agentkonstruktion och participkonstruktion. Dessa utgår från de strukturer som du fått jobba med särskilt i Kurs 3. I boken kommer du också att stöta på tipsrutor som SANASEPPÄ och TEKSTITAITURI. Längst bak i boken finns en alfabetisk ordförteckning finska–svenska. Där hittar du böjningsformerna till de ord som presenteras i boken. Vi önskar dig glädje och framsteg i studierna! Lycka till! Anna, Eva, Karin, Marikki, Rita & Tuula


Sisältö

JAKSO 1

JAKSO 2

MEDIA – MEDIA..................................... 6

SAMHÄLLE – YHTEISKUNTA.........70

ALOITETAAN.......................................................................8

ALOITETAAN................................................................. 72 Ääni, vaali ja tulos......................................................... 72

ALKU.................................................................................... 10 Kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa............ 10 HALLITSE SANAT............................................................. 12 TYÖSTÄ TEKSTIÄ............................................................. 16 SANOJA.............................................................................. 18 Media, viestintä ja sisältö............................................... 18 Media ja teksti................................................................... 21 Mediatekstejä................................................................... 24 Vapauksia ja oikeuksia.................................................. 30 TILANTEITA....................................................................... 29 Haastatteleminen............................................................ 29 Mediaseuranta ja suullinen tai kirjallinen raportti... 42 TIETOA............................................................................... 45 Sana on vapaa................................................................. 45 Mikä ihmeen monilukutaito?......................................... 52 Lähdekritiikki.................................................................... 56 Äänettömällä.................................................................... 62 Vaikuttaminen somessa................................................. 64 Mielen ja elämän eheytystä.......................................... 66 TAITOA............................................................................... 68 Ota selvää ja tarkastele................................................. 68 Tulkitse ja selitä................................................................ 68 Kirjoitelma, blogiteksti.................................................... 69 Tee oma uutislähetys!.................................................... 69 Ryhmän oma lehti............................................................ 69 Tee esite............................................................................ 69

ALKU.................................................................................74 Ääni ratkaisee................................................................74 HALLITSE SANAT......................................................... 76 TYÖSTÄ TEKSTIÄ..........................................................77 SANOJA.......................................................................... 79 Kansa, vaali ja oikeus.................................................. 79 Yhteiskuntajärjestelmiä.............................................. 88 Hyvinvointiyhteiskunta................................................ 93 Kolmas sektori............................................................... 96 TILANTEITA.................................................................. 100 Mielipiteiden vaihto................................................... 100 Kokoukseen osallistuminen......................................104 Keskusteleminen kokouksessa.............................. 109 TIETOA............................................................................115 Anna äänesi kuulua.....................................................115 Euroopan unioni...........................................................121 Kansalaisjärjestö..........................................................125 TAITOA...........................................................................130 Kirjoitelma......................................................................130 Ryhmätyö tai yksilötehtävä.......................................130 Haastattelutehtävä.......................................................131


JAKSO 3

RAKENTEET

VAIKUTTAMINEN – ATT PÅVERKA... 132

KONSTRUKTIONER.............................................. 180

ALOITETAAN................................................................134 Väittele parisi kanssa.................................................134

1 KONSTRUKTIONER = i stället för bisatser.......................................182

ALKU...............................................................................136 Rahasta vai rakkaudesta...........................................136 HALLITSE SANAT........................................................138 TYÖSTÄ TEKSTIÄ.........................................................141

2 FINALKONSTRUKTION – tehdäkseni = för att.....................................183

SANOJA.........................................................................144 Vaikuttaminen..............................................................144 Mainonta ja markkinointi - kaupallista vaikuttamista.................................................................149 Markkinointi..................................................................152

TILANTEITA...................................................................154 Paremmaksi kirjoittajaksi...........................................154 Kirjallisia vaikuttamiskeinoja.....................................158 TIETOA............................................................................161 Toistaako historia itseään?.........................................161 Mikä ihmeen kansalaisaloite?..................................166 Hlbtiq eli homot, lesbot, biseksuaalit, transihmiset, intersukupuoliset ja queerit.............. 171 TAITOA...........................................................................176 Lähiympäristön hyväksi.............................................176 Ihmisoikeudet ja syrjintä............................................178 Tarkkaile mediaa.........................................................179

3 TEMPORALKONSTRUKTION – kotiin tullessani, kotiin tultuani = när.......188 4 AGENTKONSTRUKTION – äidin valmistama ruoka = joka..................198 5 PARTICIPKONSTRUKTION – hänen tekevän, hänen tehneen, tehtävän, tehdyn = että..................................201 6 REPETITION – ALLA KONSTRUKTIONERNA.....................211

ALFABETISK ORDFÖRTECKNING...................................... 217 LÄRANDEMÅL – SJÄLVUTVÄRDERING...........................232 BILDKÄLLOR............................................................................ 237


ALOITETAAN

Onko lasi puoliksi tyhjä vai täynnä? Enkeleitä onko heitä?

Partaalla

Kauneus on katsojan silmässä.

Myytävänä vähän käytetty ilmakitara, kotelossa vähän kulumaa.


Poissa silmistä, poissa mielestä.

JAKSO 1: MEDIA – MEDIA LÄRANDEMÅL FÖR jakso 1 GRUNDERNA: • • • • •

Jag kan benämna några olika typer av massmedia. Jag kan benämna några olika texttyper som förekommer i massmedia. Jag kan genomföra en kort intervju med ett välvilligt intervjuobjekt. Jag kan skriva en kort saktext. Jag kan kort redogöra för vad jag anser att man bör tänka på som mediekonsument. • Jag kan kort redogöra för vad jag anser att man bör tänka på som användare av sociala medier.

TILLÄMPNING I: • Jag kan på ett grundläggande sätt prata om bilder, deras funktion och betydelse. • Jag kan på ett allmänt plan prata om olika typer av massmedia och det innehåll de förmedlar. • Jag kan benämna delarna av en nyhetstext och en saktext. • Jag kan genomföra en intervju om ett för mig intressant ämne och under intervjun ställa uppföljande frågor. • Jag kan kort redogöra för ett aktuellt tema eller ämne i medieflödet med en medierapport. • Jag kan berätta vad multilitteracitet är och genom exempel redogöra för varför denna färdighet är viktig. • Jag kan berätta vad källkritik är och genom exempel redogöra för varför denna färdighet är viktig. • Jag kan diskutera sociala media på ett allmänt plan och i relation till mig själv. • Jag kan på ett allmänt plan redogöra för vilka de centrala friheterna och rättigheterna i ett demokratiskt samhälle är.

TILLÄMPNING II: • Jag kan mångsidigt och personligt diskutera medborgerliga friheter och rättigheter och relatera dem till mig själv och min närmiljö. • Jag kan ur flera synvinklar redogöra för massmedias funktion och verksamhetsidé. • Jag kan på ett personligt sätt reflektera kring nyhetsflödet i såväl skrift som muntligt. • Jag kan problematisera sociala medier i relation till mänskliga behov och mänskliga rättigheter.


ALOITETAAN

a

id

a tio

rea go

id a

us

ta

t

a

te un

koke

a-

s

at aj

mu

d osta m a ton a ti e

ke

o it u s

ko

ta r k

r

k ea

vo

t

k

ne

ite

ta

n ni

s

it t

se

li

mo

el

ys

in e

i s e lit te i n e n

tun ne po hja

y ks

t

m

n

er

ne

yk kit

e lit t ei

sine

n

v a ik e a s

m erki

en

ein se

lit t

ää

m e r ki t y s

mo

ni

Hittar du de finska motsvarigheterna till de här orden? avbilda; beskriva baktanke beskriva beskrivning betyda betydelse

8 ovi auki – kurs 4

un

e

sano m

bild budskap del emotionell, känslobaserad entydig fenomen

flertydig flertydig, mångtydig förklara förklaring förstå, inse förståelse


sana

il m

te

ks

osa

ti

ko ko

n ai s

uus

kuv a

ku

va ta

a i ll a

kuv

au

s ym

tul

kin

ta

ku v

t u lk it a

m ä rr y

ym

t

aa

s

rtä

ä

oi

va

l

helhet idé inse, begripa känna känsla mål

omedveten, undermedveten ord reagera reaktion svårförklarlig syfte

text tolka tolkning uppleva upplevelse

kurs 4 – ovi auki

9


jakso 1

alku

KUVA VALEHTELEE ENEMMÄN KUIN TUHAT SANAA Tiia, Santeri, Lassi ja Gloria istuvat koulun lukusalissa tekemässä kuvakollaasia, jonka tarkoituksena on kertoa tarina. Tehtävä vaikutti aluksi helpolta, kunnes he huomasivat, kuinka vaikeaa kuvia on valita. Osa kuvista oli yksiselitteisiä, sillä niistä oli liian helppo sanoa, mitä ne esittävät. Toisissa oli jokin tapahtuma, joista kyllä saattoi keksiä tarinan; mitä oli tapahtunut ennen kuvan ottamista ja mitä sen jälkeen tulisi tapahtumaan. Aikaa oli kulunut jo jonkin verran ja he alkoivat tuskastua, sillä he eivät vaikuttaneet pääsevän yhteisymmärrykseen siitä, millaisia kuvia he tehtävään kokoaisivat verkon melkein pohjattomasta valikoimasta. Lassi selasi kuvia ja käänsi koneen näytön muille: – Katsokaa, aika hieno hipsterijänis! – Ei toi oo mikään hipsteri, enemmänkin retrokani, Santeri vastasi. – Yäk, Glorialta pääsi, – minusta tuo näyttää ihan nyljetyltä kanilta, pane se heti pois. – Eikä ole nyljetty, Tiia huudahti, – minulla oli pienenä tilkuista tehty unilelu, joka oli ihan tuon näköinen, sen nimi oli Luppa. – Mutta sittenhän tämä kuva olisi mitä oivallisin tähän tehtävään, Lassi puolusti valintaansa ja jatkoi – meidän jokaisen mielessä tämä herätti aivan eri kuvan, yksille myönteisen ja toisille kielteisen, eikös siitä tässä ollut kyse? – Noh, onhan tuo tietysti moniselitteinen ja tulkinnanvarainen, jos oikein haluaa niin ajatella, Santerin oli myönnettävä. – No eikä ole, vaan joku aikuisten värityskirja.

10 ovi auki – kurs 4


alku

jakso 1

Tiia ja Gloria puistivat päätään osoittaakseen olevansa yhtä mieltä siitä, että kanin kuvaa ei otettaisi. Gloria käänsi Lassin konetta sen verran, että pääsi selailemaan kuvia ja valitsi seuraavan ehdokkaan. Näytölle ilmestyi pistekuvio, jonka keskellä oli valkoinen pallo. Muut tuijottivat kuvaa osaamatta sanoa yhtään mitään. Ilmeistä näki, että he eivät ymmärtäneet Glorian valintaa, mutta eivät halunneet sitä suoralta kädeltä teilatakaan. Santeri rikkoi hiljaisuuden. – No selitä nyt, onko tässä peitetty keskikohta vai pistekuviolla rajattu valkoinen ympyrä? Gloria hymyili salamyhkäisesti ennen kuin vastasi. – Niin, kuvahan on sinänsä yksinkertainen ja vaikuttaa tylsältä, mutta minusta se kuvaa tehtäväämme kaikista parhaiten, kuten sinun kysymyksesi paljasti. Et osaa sanoa, kumpaa se esittää. – Pakko myöntää, että olet oikeassa, Santeri nyökytti päätään antaakseen pontta sanomalleen. – Se, mitä kuvassa on, on yksi juttu, mutta myös se, mitä kuvasta ei näy, voi olla tarkkaan harkittua ja sillä voi vaikuttaa mielipiteisiin. Rajaamalla kuvasta voi luoda ihan toisenlaisen kuin mitä todellisuus, jota se kuvaa, on. – Totta, muodostavatko nuo pisteet kehyksen valkoiselle pallolle vai piilotteleeko valkoisen pinnan takana jokin kuvio, jonka nuo pisteet muodostavat, Tiia pohti. – Itse asiassa tämä on hyvä esimerkki kuvasta, jossa voi olla piilotettua tietoa, kannanottoja ja muuta vastaavaa, Lassi totesi. – Olisihan se liian helppoa, että valitsisimme kuvan, jossa olisi vaikka uskonnollinen symboli, hakaristi tai ase. Niissä kannanotto voi olla liian selvästi esillä, Santeri sanoi. – Mutta voihan niitäkin kuvia käyttää ihan vastakkaisissa tarkoituksissa, joko puolustamaan tai vastustamaan sitä asiaa, jota kuva esittää, Gloria sanoi. – Niin, se mitä rajataan kuvasta tai jätetään sanomatta on yhtä paljon mielipiteisiin vaikuttamista ja kannan ottamista kuin se, mitä valitaan kuvan kohteeksi, Santeri kiteytti.

SANASTO ehdokas här: förslag (också: kandidat) harkita överväga kannanotto ställningstagande kehys ram kiteyttää sammanfatta, summera moniselitteinen mångtydig, flertydig myöntää medge nyljetty flådd nyökyttää nicka oivallinen ypperlig paljastaa avslöja

pohjaton bottenlös; gränslös; omättlig päästä yhteisymmärrykseen enas; komma till samförstånd rajata beskära salamyhkäinen hemlighetsfull tarkkaan harkittu genomtänkt tilkuista tehty gjord av tygbitar tuijottaa stirra tuskastua bli frustrerad vastakkainen här: motsatt yksiselitteinen entydig

kurs 4 – ovi auki

11


jakso 1

alku

HALLITSE SANAT 1

TEHTÄVÄ 1 + 1 = 1 Yhdistä sana ja selitys. harkita kehys kiteyttää moniselitteinen nyökyttää

oivallinen pohjaton salamyhkäinen tilkku tuijottaa

tuskastua vastakkainen yhteisymmärrys yksiselitteinen

1) Kun jotakin asiaa ei voi tulkita monella tavalla, se on ____________________________. 2) Kun jokin asia ei onnistu, vaikka kuinka yrittää, voi helposti ____________________________. 3) Kun ollaan jostakin samaa mieltä, voi sanoa, että ihmisten välillä vallitsee _________________________________. 4) Kun jollakin ei ole loppua, se on sama kuin jos kaivo olisi ____________________________. 5) Kankaanpalasen toinen nimitys on ____________________________. 6) Kun jokin asia on mitä parhain, se on ____________________________. 7) Kun jotakin asiaa voi tulkita monella tavalla, on se ____________________________. 8) Kun joku ei ihan vielä halua paljastaa jotakin, hän on ____________________________. 9) Se liike, jota voi tehdä päällään, kun vastaa myönteisesti ____________________________. 10) Kun miettii ja perustelee päätöstään, on se sama kuin ____________________________. 11) Paikka, joka on suoraan edessäsi, toisella puolella pöytää, on ____________________________. 12) Kun joku tiivistää ajatukset muutamalla sanalla, hän ____________________________. 13) Taulun ympärillä on usein ____________________________. 14) Kun jää katsomaan jotakin pitkäksi aikaa silloin ____________________________.

12 ovi auki – kurs 4


alku

TEHTÄVÄ

jakso 1

2 ETSI TEKSTISTÄ

A) Etsi suomenkieliset vastineet tekstistä. 1) uppgiften verkade lätt till en början ________________________________________________________________________________ 2) de verkade inte kunna enas ________________________________________________________________________________ 3) nätets nästan oändliga värld / bottenlösa djup ________________________________________________________________________________ 4) framkalla/frammana en helt annan bild ________________________________________________________________________________ 5) om man verkligen vill tänka så ________________________________________________________________________________ 6) [de] skakade på huvudet ________________________________________________________________________________ 7) för att visa att de var överens ________________________________________________________________________________ 8) de andra stirrade på bilden utan att kunna säga något ________________________________________________________________________________ 9) de ville inte heller direkt skjuta ner ________________________________________________________________________________ 10) den beskriver vår uppgift allra bäst ________________________________________________________________________________

kurs 4 – ovi auki

13


jakso 1

alku

11) måste medge ________________________________________________________________________________ 12) för att ge eftertryck åt det han sa ________________________________________________________________________________ 13) genom att beskära bilden kan man skapa en helt annan än ________________________________________________________________________________ 14) döljer det sig en figur bakom den vita ytan ________________________________________________________________________________ 15) är lika mycket att påverka åsikter ________________________________________________________________________________

B) Täydennä A-tehtävän avulla. 1) ___________________________________ verka lätt 2) ___________________________________ enas, komma till samförstånd 3) ___________________________________ bottenlös; gränslös; omättlig 4) ___________________________________ väcka; framkalla; frammana 5) ___________________________________ skaka på huvudet 6) ___________________________________ vara överens 7) ___________________________________ stirra på något 8) ___________________________________ skjuta ner; sabla ner; göra ner; avrätta 9) ___________________________________ beskriva; avbilda; filma, spela in; illustrera, symbolisera 10) ___________________________________ skapa 11) ___________________________________ gömma; dölja; gömma sig; döljas

14 ovi auki – kurs 4


alku

jakso 1

12) ___________________________________ yta 13) ___________________________________ figur; mönster 14) ___________________________________ åsikt 15) ___________________________________ inverka; påverka; influera

C) Suomenna. 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9)

Det verkar svårt. Vi kunde inte komma till samförstånd. Är nätet begränsat eller gränslöst? Hos mig väcker det en vilja att skjuta ner hela idéen/tanken. Skakar du på huvudet eftersom vi inte är överens? Under ytan gömmer sig en figur/ett mönster. Vill du inte påverka våra åsikter? Försök att skapa något eget. Det här mönstret avbildar ingenting hur jag än sen försöker stirra på det.

kurs 4 – ovi auki

15


jakso 1

alku

TYÖSTÄ TEKSTIÄ 1

TEHTÄVÄ TEKSTIN MUKAAN Vastaa kysymyksiin tekstin mukaan. Vastaa ruotsiksi tai suomeksi. 1) 2) 3) 4) 5) 6)

Var sitter ungdomarna och varför? Hur verkade uppgiften? Hurdana bilder var enkla att hitta? Hurdana bilder var svåra att hitta? På vilket sätt var bilden på kanin bra för deras ändamål? Vad säger texten om att beskära bilder eller att välja bildobjektet?

TEHTÄVÄ

2 OIKEA SANA, OIKEA MUOTO

Taivuta vihjeiden mukaan. 1) Onko täysin _________________________________________ (entydiga bilder) edes olemassa?

_______________________________________ (I mångtydiga bilder) on ainakin paljon pohtimista, se

___________________________________ (måste medges).

2) Tämä kuva on mielestäni mitä ___________________________________ (den mest ypperliga). 3) Osaatko antaa esimerkin siitä, miten samaa kuvaa on käytetty ________________________________

(för att uttrycka) täysin ________________________________________________ (motsatta

ställningstaganden)?

16 ovi auki – kurs 4


alku

jakso 1

4) Valokuvauskurssilla saimme tutkia, miten kuvan _________________________________ (beskärning)

ja mahdollinen __________________ (ram) vaikuttavat sen __________________________ (tolkning).

5) Kurssilla pyrittiin ___________________________________ (avslöja) mainoskuvien ______________

_____________________________ (hemliga budskap).

6) Miten ___________________________________ (skulle du sammanfatta) tämän kuvan

___________________________ (budskap)?

7) ____________________________________ (i verkligheten) maalaus on paljon pienempi kuin miltä se

____________________________ (verkar).

8) Mainos- ja muotikuvat ovat usein ___________________________________ (noggrannt genomtänkt). 9) Mikä on ___________________________ (din kandidat / ditt förslag) lehden vaikuttavimmaksi kuvaksi?

TEHTÄVÄ

3 MINUN MIELESTÄNI, SINUN MIELESTÄSI

Yhdistä seuraaviin kuviin mielestäsi niihin sopivat lausahdukset. Vertaa parisi tai toisen parin kanssa tekemiänne valintoja. Perustele valintasi. a) Kuva on monitulkintainen ja ajatuksia herättävä. b) Kuvasta välittyy ristiriitainen tunnelma, samalla iloinen ja surullinen. c) Keskityn tunnilla kuuntelemaan samalla kuin piirtelen tällaisia. d) Loppu on lähellä. e) Haluaisin tatuoinnin. f) Mitähän meidän isovanhemmillemme kuuluu? g) Tämä on big bangin vastakohta – loppuräjähdys. h) Tämä kuvaa jatkuvuutta, ikuisuutta ja elämän kiertokulkua. i) Itämaista mystiikka, se on kuin jonkun temppelin ornamenttikuvio. j) Pelkkää huuhaata. k) Showpaini, jossa satelee käsikirjoitettuja iskuja. l) Yksinäisyyden pelko.

kurs 4 – ovi auki

17


jakso 1

sanoja

MEDIA, VIESTINTÄ JA SISÄLTÖ 1

TEHTÄVÄ 1 + 1 = 1 A) Muodosta yhdyssanoja. Obs! I två fall behöver du använda bindestreck.

aikakaus ilmais iltapäivä jakelu joukko juontaja lehti lehti

lehti lehti lehti lehti lehtinen lähetys mainos markkinointi

media netti netti ohjelma ohjelma paikallis painos radio

1) ________________________

tv-program

2) ________________________

programledare på radio

3) ________________________

dokusåpa

4) ________________________

nyhetssändning

5) ________________________

underhållningsprogram

6) ________________________

gratistidning

7) ________________________

dagstidning

8) ________________________

lokaltidning

9) ________________________

kvällstidning

10) ________________________

tidskrift

11) ________________________

reklamblad

12) ________________________

masskommunikation

13) ________________________

mediebolag

18 ovi auki – kurs 4

radio radio sanoma studio televisio tiedotus toimittaja tosi

tv uutis verkko viestintä viihde yhteis yhtiö yleisö


sanoja

14) ________________________

webbtidning

15) ________________________

nätupplaga

16) ________________________

radiomeddelande

17) ________________________

samdistribution

18) ________________________

webbmarknadsföring, nätbaserad marknadsföring

19) ________________________

radioreporter, radioredaktör

20) ________________________

studiopublik

jakso 1

B) Tulkitse yhdyssanat A-tehtävän avulla. 1) _______________________________________ televisiojuontaja 2) _______________________________________ uutisohjelma 3) _______________________________________ paikallislähetys 4) _______________________________________ nettiradio 5) _______________________________________ viestintäyhtiö 6) _______________________________________ ilmaisjakelu 7) _______________________________________ televisiolähetys 8) _______________________________________ lehtimainos 9) _______________________________________ joukkojakelu 10) _______________________________________

verkkoviestintä

11) _______________________________________ uutistoimittaja

C) Valitse viisi A- tai B-tehtävän sanaa. Kirjoita niille määritelmät/selitykset. D) Valitse viisi muuta A- tai B-tehtävän sanaa. Kirjoita niistä lyhyt teksti (30–50 sanaa).

kurs 4 – ovi auki

19


jakso 1

sanoja

TEHTÄVÄ

2 SISÄLTÖ JA MUOTO

Paritehtävä. Media tuottaa, paketoi ja jakaa sisältöä eri muodoissa. Millaista sisältöä ja mitä muotoja voi olla?

SISÄLTÖ

MUOTO

20 ovi auki – kurs 4


sanoja

jakso 1

MEDIA JA TEKSTI TEHTÄVÄ

3 YHDISTÄ

Yhdistä sana ja kuva sekä ruotsinna. kappale kuvateksti

kärki eli ingressi leipäteksti

otsikko palsta

teksti väliotsikko

1) _________________ 2) ___________________

LOREM IPSUM Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore

3) ___________________ magna aliqua. Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquip ex ea commodo consequat. Duis aute irure dolor in reprehenderit in voluptate velit esse cillum dolore eu fugiat nulla pariatur. Excepteur sint occaecat cupidatat non proident, sunt in culpa qui officia deserunt mollit anim id est laborum.

4) ________________

Pri quas audiam virtute ut, case utamur fuisset eam ut, iisque accommodare an eam. Reque blandit qui eu, cu vix nonumy volumus. Legendos intellegam id usu, vide oporteat vix eu, id illud principes has. Nam tempor utamur gubergren no.

7) ___________________ LOREM IPSUM

Ex soleat habemus usu, te nec eligendi deserunt vituperata.

___________________ 5)

___________________ 6)

Lorem ipsum dolor sit amet.

Natum consulatu vel ea, duo cetero repudiare efficiendi cu. Has at quas nonumy facilisis, enim percipitur mei ad. Mazim possim adipisci sea ei, omnium aeterno platonem mei no.

___________________ 8)

B) Yhdistä sitten nämä.

kirjailija kirjoittaja luku lähdeluettelo sisällysluettelo teos

1) ___________________ skribent 2) ___________________

författare

3) ___________________

verk

4) ___________________

innehållsförteckning

5) ___________________

källförteckning

6) ___________________

kapitel kurs 4 – ovi auki

21


jakso 1

sanoja

C) Kerro suomeksi tai förklara på svenska skillnaden mellan följande ord: • • • • •

teos teksti luku kappale palsta

TEHTÄVÄ

4 PÄÄTELLÄÄN

Lue virkkeet ja käännä lihavoidut sanat. 1) Lehdessä oli iso juttu bändistä – artikkeli kuvineen täytti koko keskiaukeamaan.

juttu = ____________________

keskiaukeama = ____________________

2) Konsertin jälkeen lehdessä oli arvostelu, jonka otsikkona oli ”Suosionsa arvoinen!”

arvostelu = ____________________

3) Isoisäni lukee lehdestä aina ensimmäiseksi kuolinilmoitukset, jotta hän tietää onko joku tuttu kuollut.

kuolinilmoitus = ____________________

4) Paikallislehti päätti julkaista kirjoittamani reportaasin. julkaista = ____________________ reportaasi = ____________________ 5) Lööppi on myyntijuliste, joka sisältää (iltapäivä)lehden tärkeimmät otsikot.

lööppi = ____________________

6) Sinun on hyvä pyytää toimittajaa lähettämään sinulle haastattelu, ennen kuin se julkaistaan, ettei sinun tarvitse jälkikäteen pyytää oikaisua – virheitä ja väärinkäsityksiä saattuu aina.

toimittaja = ____________________

oikaisu = ____________________

haastattelu = ____________________

7) Yleisön pyynnöstä dokumenttiohjelma lähetetään vielä kerran, eli lähetetään uusintana.

yleisön pyynnöstä = _______________________________________

uusinta = ____________________

22 ovi auki – kurs 4


sanoja

TEHTÄVÄ

jakso 1

4 MIELIPIDETEKSTIÄ, ASIATEKSTIÄ VAI MOLEMPIA?

Onko tekstilaji mielestäsi mielipideteksti, asiateksti vai edustaako teksti molempia tekstilajeja? Laita rasti mielestäsi oikeaan ruutuun. Pst! Om du inte kommer ihåg texttyperna, kolla i ordlistan bak i boken. Mielipideteksti

Asiateksti

Molemmat

1) pakina 2) kolumni 3) käyttöohje 4) uutinen 5) kommentti 6) artikkeli 7) essee 8) reportaasi 9) raportti 10) referaatti 11) arvostelu 12) pääkirjoitus

kurs 4 – ovi auki

23


jakso 1

tietoa

MONIULOTTEINEN SOME

Äänettömällä Tiivis tunnelma leffassa. Koskettavan kohtauksen päätteeksi soi kaunis kappale, johon yhtyy jonkun kännykän lattarisävelet. Kuka tohelo?! Minulta menee sekunti hoksata, että ääni tulee MINUN laukustani. Kiusallista! Kestää aivan liian kauan saada laite hiljaiseksi, ja lupaan tästedes muistaa laittaa sen äänettömälle tai jättää sen kotiin. Ärsyynnyn nykyään toisten puhelimista vähemmän. Siunaustilaisuus kirkossa hartaan tunnelman vallitessa. Taas soi puhelin, mutta tällä kertaa ei minun laukussani. En voi muuta kuin sääliä tuota onnetonta ihmistä. Hän ottaa varmaan tästä opiksi. Sitä paitsi on häiritsevämpää, jos aikuiset näpräävät kirkonpenkissä puhelintaan. Teini-ikäisetkin sortuvat siihen, mutta heille uskaltaa sentään ystävällisesti huomauttaa asiasta ilman että he närkästyvät. Hauska päivä ystävättären seurassa Helsingin Arabianrannassa. Kännykkäni on äänettömällä, jotta saisimme jutella rauhassa. Päivän päätteeksi ystäväni saattaa minut pysäkille ja jää vielä vilkuttamaan, kunnes ratikka katoaa näkyvistä. Pikajuna pohjoiseen lähtee tunnin päästä, joten ei kiirettä. Kello käy ja ikkunasta näkyy vain outoja katuja. Saan tietää, ettei tämä ratikka menekään Rautatieasemalle. Livahdan ulos ja kiitän onneani, että minulla on kevyet kantamukset. Taksin kyydissä saavun asemalle viime tingassa. Nousen viimeiseen vaunuun ja rojahdan monien anteeksipyyntöjen jälkeen omalle paikalleni hikisenä mutta helpottuneena. Otan kännykän esiin ja huomaan, että ystäväni on yrittänyt soittaa kahdeksan kertaa. Hän on poissa tolaltaan ja pyytää itku kurkussa anteeksi sitä, että ohjasi minut väärään ratikkaan. Ei mitään hätää, elossa ollaan ja matkalla pohjoiseen. Vaikka silloin ei naurattanut, sittemmin asiaa muistellessa sille voi jo nauraa. On häiden jälkeinen päivä. Morsiuspari on lähdössä häämatkalle, mutta missä laukut ovat? Selviää, että laukut passeineen ja lentolippuineen ovat Vaasassa, jonne ne ovat päätyneet sulhasen isän autossa. Siellä on menossa toiset häät ja kaikilla on kännykät äänettömällä, niin

62 ovi auki – kurs 4


tietoa

jakso 1

kuin kuuluukin olla. Tällä kertaa sitä toivoi, että joku olisi unohtanut panna puhelimen äänettömälle. Onneksi erään nuoren häävieraan puhelin värisee taskussa. Hän kurkistaa vaivihkaa puhelintaan. Hätätilanne! Sana kulkee eteenpäin ja pian laukut ovat rautatieasemalla. Ystävällismielinen konduktööri lupaa toimittaa laukut morsiusparille Seinäjoen asemalla, jossa laukut ja matkalaiset sitten kohtaavat. Onneksi oli värinähälytys päällä ja nuorukainen, joka uskalsi kurkistaa! Miksi mummoilta menee vuosia sen oppimiseen, mitä kaikki nuoret tuntuvat osaavan? Nuoret eivät mokaa antamalla kännykän soida väärissä tilanteissa, mutta ovat silti hienovaraisella tavalla tavoitettavissa.

SANASTO harras hienovarainen hoksata (vard.) huomauttaa kantamus kiusallinen kohtaus kurkistaa lattarisävelet livahtaa närkästyä poissa tolaltaan päätyä (johonkin)

andäktig finkänslig, diskret fatta påpeka här: packning pinsam, genant scen kika här: latinamerikanska toner/rytmer slinka ta illa upp, bli förnärmad alldeles utom sig hamna (någonstans)

rojahtaa sana siunaustilaisuus sortua (johonkin) tiivis toimittaa tästedes vaivihkaa viime tingassa vilkuttaa väristä yhtyä ärsyyntyä

här: dimpa ner här: budet jordfästning här: hemfalla (till) förtätad här: förmedla vidare framöver diskret, oförmärkt i sista minuten här: vinka av här: vibrera här: blandas bli irriterad, förarga sig

1

TEHTÄVÄ OTAN TEKSTIN HALTUUN Lue teksti ja vastaa kysymyksiin. 1) Millaisen kuvan sait tekstin henkilöstä? (Ikä, siviilisääty, elämäntilanne, harrastukset, luonteenpiirteet, muuta?) 2) Missä tilanteissa puhelimen olisi kuulunut olla äänettömällä? 3) Missä tilanteissa olisi ollut tärkeää, että henkilö on tavoitettavissa? 4) Miten kiperistä tilanteista selvittiin?

TEHTÄVÄ

2 KESKUSTELLAAN

Keskustelkaa parin kanssa tai pienryhmässä. A) Kertokaa toisillenne tilanteista, jolloin puhelimenne on soinut, kun sen olisi pitänyt olla äänettömällä. B) Kertokaa tilanteista, jolloin puhelin on ollut äänettömällä, kun jollakulla oli kiireellistä tai tärkeää asiaa. kurs 4 – ovi auki

63


jakso 1

tietoa

Vaikuttaminen somessa Some-maailman eri yhteisöissä toimitaan eri tavalla. Twitterissä on ilmaistava asiansa erittäin lyhyesti. Epäolennaiset sanat jätetään pois. (Elokuvateatterissa oli tiivis tunnelma. > Tiivis tunnelma leffassa.) Facebookin aikajanalle voi kirjoittaa pitempiä tekstejä, mutta ylipitkiä harva jaksaa lukea. Tykkäykset ja peukutukset ovat kivaa palautetta. Bloggaaja taas haluaa tuoda esiin itselleen tärkeitä asioita, jakaa syvällisiä ajatuksia tai herättää keskustelua. Suomen parhaat bloggaajat saavat elantonsa bloggaamalla. Poliitikot ja muut vaikuttajat haluavat blogeissaan muokata yleistä mielipidettä. Muutamia hyvän blogin tuntomerkkejä: Blogi on kirjoittajansa brändi. Bloggaaja ei kirjoita sitä kuin päiväkirjaa vain ja ainoastaan omaksi ilokseen, vaan hän kirjoittaa jakaakseen mielipiteitään ja tunteitaan muiden kanssa. Jotta hän erottuisi joukosta, hänen on hyvä rajoittaa aihepiiriään. Silloin samanmieliset tai samoista asioista kiinnostuneet löytävät hänet. Säännöllinen julkaiseminen on tärkeää, jotta blogi pysyy elossa. Kielellinen ilmaisu harjaantuu kirjoittamalla. Ole oma itsesi! Lukijat odottavat blogeista sekä huvia että hyötyä.

64 ovi auki – kurs 4


tietoa

jakso 1

Youtube- ja podcast-kanavien avulla voi saada näkyvyyttä. Esimerkiksi vuonna 2007 Ruotsin suosituimmaksi ja hauskimmaksi podcastkanavaksi valittiin Ylen Radio Extremin lähettämä Radio Pleppo. Se oli Ted Forsströmin ja Kaj Korkea-ahon toimittama omaperäinen sketsiohjelma. Instagram on saanut monet koukkuun. Visuaalisuus viehättää, ja kuvista tykkääminen on helppoa ja nopeaa. Myös yrityksille Instagram on tärkeä kanava. Snapchat on pikaviestipalvelu, missä voi lähettää joko kuvia, videoita tai tekstiä. ”Snäppejä” voi katsoa rajoitetun ajan. Jos somessa esiintyminen tai vaikuttaminen kiinnostaa, niin internetistä löytyy neuvoja.

SANASTO aihepiiri elanto epäolennainen erottua joukosta harjaantua julkaista muokata

TEHTÄVÄ

tema (område) uppehälle oviktig, oväsentlig skilja sig ur mängden övas; öva sig; få rutin med något här: skriva inlägg, lägga in eller ladda upp bilder här: påverka

näkyvyys omaperäinen rajoittaa samanmielinen vaikuttaja yhteisö yleinen mielipide

här: synlighet här: originell här: avgränsa likasinnad påverkare här: grupp allmänna opinionen

3 SOMEMAAILMANI

Pari- tai ryhmäkeskustelu. 1) Kuinka paljon aikaa vietät somessa? Tuotatko itse tekstiä/kuvia vai jaatko muuta materiaalia? Millaista palautetta annat tai saat? 2) Oletko keskustellut vaikuttajan (= påverkare) tai julkkiksen (= kändis) kanssa? Onko sinulla itselläsi seuraajia? 3) Tiedätkö jonkun, joka ei saa ainoastaan huomiota, vaan myös tuloja olemalla esillä somessa? Mistä ne rahat tulevat? 4) Onko sinulla oma Youtube-kanava tai seuraatko jonkun toisen henkilön kanavaa? 5) Seuraatko jotain podcast-kanavaa? Tiedätkö jonkun, joka on luonut sellaisen? 6) Sivustojen ja sovellusten vaihtuvuus on kova. Millä sivustoilla sinä käyt ja mitä sovelluksia sinä käytät?

TEHTÄVÄ

4 KUVATEKSTEJÄ

Katso tekstin yhteydessä olevia kuvia. Kirjoita kuvateksti kuhunkin kuvaan. kurs 4 – ovi auki

65


jakso 1

tietoa

Mielen ja elämän eheytystä Kun tietokone tulee hitaammaksi, on aika suorittaa kovalevyn eheytys. Hajallaan oleva tieto saatetaan yhteen ja ryhmitellään oikein. Oman elämämme palaset tuntuvat joskus olevan täysin hajallaan tai hukassa. Tulee päällekkäisyyksiä, unohtelua ja jopa laiminlyöntejä. Kaveri odottaa kahvilassa, treenit jäävät väliin ja kotitehtävät jätetään tekemättä. Huone on kuin pyörremyrskyn jäljiltä. Kun arjen pyörittäminen vie enemmän voimia kuin itse tehtävät veisivät, on aika hidastaa. Makeannälkä ajaa meidät usein liialliseen karkinsyöntiin. Käymme ehkä ylikierroksilla, mutta jokin on pielessä. Kun olemme tiedostaneet ongelman, aloitamme vaikkapa karkkilakon. Ylensyöminenkin on monien ongelma, mutta vaikka emme söisikään liikaa, ruokavalioomme kuuluvat rasvaiset ja raskaat ruoat sekä hyödyttömät hiilihydraatit eli sokeri ja alkoholipitoiset juomat lihottavat. Kun päätämme jättää nämä tai osan näistä väliin, pidämme jonkinasteisen paaston. Mielikin tarvitsee lepoa. Monet pitävät ”some-paaston” ennen joulua tai pääsiäistä tai lomallaan. Aluksi saattaa ilmaantua vieroitusoireita, mutta jonkin ajan kuluttua elämään mahtuu muutakin kuin näyttöpäätteet. Päänsisäinen kovalevykin tarvitsee välillä eheytystä.

SANASTO arjen pyörittäminen att få vardagen att gå ihop, att få ihop livspusslet eheytys defragmentering elanto uppehälle laiminlyönti försummelse liiallinen överdriven makeannälkä att vara sötsugen

66 ovi auki – kurs 4

paasto fasta päällekkäisyyksiä dubbelbokningar tiedostaa bli medveten om vieroitusoire abstinensbesvär ylensyöminen frosseri ylikierroksilla på högvarv


tietoa

TEHTÄVÄ

jakso 1

5 KESKUSTELLAAN

Pari- tai ryhmätehtävä. 1) Missä tilanteissa jättäisit tai olet jättänyt puhelimesi kotiin? Miltä tuntuisi olla tavoittamattomissa (= onåbar)? 2) Oletko koskaan tuntenut tarvitsevasi pientä ”some-paastoa” tai some-lakkoa? 3) Milloin suosittelisit ihmiselle ”some-paastoa” tai ”some-lakkoa”?

TEHTÄVÄ

6 KUVATEKSTEJÄ

Katso alla olevia kuvia. Kirjoita kuvateksti kuhunkin kuvaan.

TEHTÄVÄ

7 KIRJOITELLAAN

A) Kirjoita twiitti (enintään 140 merkkiä) ja kuvaile tämän hetken tuntojasi. B) Kirjoita facebookin seinällesi lyhyt mielipide jostain ajankohtaisesta asiasta. (50–60 sanaa) C) Kirjoita blogiteksti (150–250 sanaa) tästä päivästä, viikosta tai jostain hauskasta episodista. Voit myös ottaa kantaa johonkin, eli olla jonkin asian puolesta tai jotakin vastaan. Aiheita löydät internetistä hakusanalla mielipidekirjoituksia. kurs 4 – ovi auki

67


jakso 1

taitoa

OTA SELVÄÄ JA TARKASTELE A) Ota selvää, mitä ovat lehtien tekstityypit pääkirjoitus, kolumni ja kommentti. B) Etsi parisi/pienryhmäsi kanssa sanomalehdestä (joko paperisesta tai digitaalisesta) pääkirjoitus, kolumni tai kommentti. Havainnoikaa, millä keinoilla kirjoittajat tukevat väitteitään. Listatkaa argumentointikeinoja. Mainitkaa myös esimerkkejä tekstistä. Kun kaikki ryhmät ovat saaneet omat listansa valmiiksi, voidaan listat käydä läpi koko luokka yhdessä.

TULKITSE JA SELITÄ A) Kirjoita kuvateksti jokaiseen kuvaan.

B) Tee tietoiskun/faktaruudun tyyppinen ohjeistus nuorille siitä, miten sosiaalista mediaa tulisi käyttää. Käytä inspiraationa A-tehtävän kuvia.

68 ovi auki – kurs 4


taitoa

jakso 1

KIRJOITELMA, BLOGITEKSTI Valitsit sitten minkä tahansa alla olevista kirjoitustehtävistä, muista, että kirjoitat blogiisi. Ota siis lukijasi huomioon. Kirjoita 150 – 250 sanaa. KIRJOITUSTEHTÄVÄ 1: Minä ja some Kerro, mitä sosiaalisen median palveluita käytät ja mitä mieltä niistä olet. Kuvaile suhdettasi someen kaiken kaikkiaan.

KIRJOITUSTEHTÄVÄ 2: Minä ja media Kuvaile mediankäyttöäsi; mistä mediavälineistä hankit tietosi, mitä välineitä käytät ajanvietteenä? Kommentoi ainakin osaa seuraavista omalta kohdaltasi: televisio, radio, tietokone (tiedonhaku ja ajanvietteet netissä), lehdet (sanomalehdet, aikakauslehdet; digitaaliset ja paperilehdet), kirjat (digitaaliset ja painetut), elokuvateatterit ja livekonsertit.

KIRJOITUSTEHTÄVÄ 3: Minä ja kuva Kerro omasta valo- ja/tai videokuvausharrastuksestasi ja siitä, mitä kuvat sinulle merkitsevät ja mitä haluat niillä viestiä katsojille.

TEE OMA UUTISLÄHETYS! Tee parisi kanssa 5 minuutin pituinen uutislähetys, joka sisältää koti- ja ulkomaan uutisia, säätiedotuksen ja urheilu-uutisen. Uutislähetyksen voi tehdä joko radioon (pelkkä ääni) tai televisioon (ääni ja kuva).

RYHMÄN OMA LEHTI Tehkää ryhmänä oma lehti. Lopputulos voi olla paperinen tai digitaalinen lehti. Koko ryhmä muodostaa paikallislehden toimituksen. Toimituksen tehtävät voitte vielä jakaa siten, että osa kirjoittaa alueen taloudesta, osa urheilu- ja kulttuuritapahtumista, osa käy haastattelemassa mielenkiintoisia paikallisia ihmisiä (joiden haastatteluvastaukset tietenkin kirjoitetaan suomeksi). Koko ryhmä muodostaa nuortenlehden toimituksen. Toimituksen tehtävät voitte vielä jakaa siten, että osa kirjoittaa harrastuksista, osa opiskelusta, osa tekee haastatteluja jne. sen mukaan, mikä tuntuu kiinnostavalta.

TEE ESITE Lukiostanne/Urheiluseurastanne/tms. pitäisi tehdä uusi suomenkielinen esite, joka olisi mielenkiintoisempi kuin nykyinen esite. Suunnittele ja tee parisi kanssa uusi, tyylikäs esite, jossa tuotte esille lukion/seuran tms. parhaat puolet kurs 4 – ovi auki

69


ALOITETAAN

Vaikuttamisen paikka

Äänestetty on!

Kyllä vai Ei. Mustaa vai valkoista. Joko tai.

Annettu ääni lasketaan

Ranskan kuningas Ludvig Filip I klovnina laskemassa esirippua oikeusjärjestelmälle ja parlamentille. (Lähde: La Caricature, Paris 11.9.1834)


JAKSO 2: SAMHÄLLE – YHTEISKUNTA LÄRANDEMÅL FÖR jakso 2 GRUNDERNA: • Jag kan benämna några olika typer av val. • Jag kan benämna några centrala delar av det finländska samhället (t.ex. riksdag, regering, kommun). • Jag kan presentera mig själv och andra. • Jag kan kort redogöra för några centrala drag i ett välfungerande samhälle. • Jag kan kort uttrycka min åsikt samt säga att jag håller med eller inte håller med.

TILLÄMPNING I: • Jag kan på ett grundläggande sätt berätta om rösträtt och hur det går till när man röstar i val. • Jag kan benämna de olika nivåerna i det finländska rättssystemet. • Jag kan benämna olika typer av samhällssystem, relaterat till statsskick och maktfördelning och till ekonomiska system. • Jag kan redogöra för centrala drag i ett välfärdssamhälle. • Jag kan genom exempel redogöra för tredje sektorn och dess funktion. • Jag kan på ett konstruktivt sätt säga min åsikt och reagera på andras åsikter. • Jag kan byta ämne på ett naturligt sätt. • Jag är bekant med vilka steg ett mer formellt möte ofta går genom. • Jag kan på ett möte föra fram och motivera förslag om jag fått förbereda mig. • Jag kan kort redogöra för vad EU är samt vad dess struktur och syfte är. • Jag kan ge exempel på medborgarrörelser och vad dessa har som mål.

TILLÄMPNING II: • Jag kan på ett smidigt sätt fråga efter motiveringar till förslag och åsikter. • Jag kan på ett smidigt sätt återkoppla till vad andra sagt under diskussionen eller mötet. • Jag kan på ett konstruktivt sätt avbryta och korrigera andra. • Jag kan aktivt delta i ett möte. • Jag kan delta i en debatt kring ett ämne om jag har fått förbereda mig.


ALOITETAAN

ÄÄNI, VAALI JA TULOS A) Yhdistä oikein.

hävitä tulos vaali voittaa äänestää äänestys ääni

1) röst

_____________________

2) val

_____________________

3) resultat

_____________________

4) vinna

_____________________

5) förlora

_____________________

6) rösta

_____________________

7) omröstning; röstning

_____________________

B) Muodosta yhdyssanoja. eduskunta ennakko kansan koppi kunta liitto

oikeus oikeutettu presidentin päivä tapa vaali

vaali vaali vaalit vaalit vaalit äänestys

1) valdag

______________________________

2) valsätt

______________________________

3) valförbund

______________________________

4) valbås, röstningsbås ______________________________ 5) rösträtt

______________________________

6) röstberättigad

______________________________

72 ovi auki – kurs 4

äänestys äänestys ääni ääni

Voiko hävitä voittamalla?

Voiko voittaa häviämällä?


7) riksdagsval

______________________________

8) presidentval

______________________________

9) kommunalval

______________________________

10) förhandsröstning

______________________________

11) folkomröstning

______________________________

C) Keskustele pareittain tai pienryhmissä.

Mitä eri äänestystapoja tiedät?

Oletko koskaan ollut mukana äänestämässä jostakin asiasta? Mistä?

Missä vaaleissa ja milloin saat äänestää ensimmäistä kertaa?

kurs 4 – ovi auki

73


jakso 2

alku

1

ALKUTEHTÄVÄ ETSI TEKSTISTÄ Etsi tekstistä suomenkieliset vastineet. Kohdat on alleviivattu tekstissä. 1) påverka gemensamma saker/ärenden 2) sin verksamhet och pengainsamling 3) ställa upp kandidater 4) som tillhör ett/något parti 5) även om den kandidaten inte skulle få tillräckligt med understöd/röster för att bli vald 6) på så vis den som fått mer röster till godo 7) helt låta bli att rösta 8) Man kan inte rösta i stället för någon / på någon annans vägnar 9) Rösträtten är alltså allmän 10) rösträtten fastställs/definieras på annat sätt 11) i aktiebolag har endast aktieägarna rösträtt 12) kan inte identifieras 13) vid sidan om / förutom sluten omröstning 14) antingen rådgivande eller bindande 15) om man på valdagen har annat program 16) kan man rösta på förhand 17) vid flera olika tidpunkter

ÄÄNI RATKAISEE Äänestämällä me ilmaisemme halumme vaikuttaa yhteisiin asioihin. Me voimme äänestää eri vaihtoehdoista ja se vaihtoehto, joka saa eniten ääniä, voittaa. Näin voidaan päättää melkein mistä tahansa. Tavallisimmin asioista äänestetään erilaisissa kokouksissa. Yhdistykset tai muut vastaavat yhteisöt päättävät esimerkiksi toiminnastaan ja rahankeruusta. Oppilaskunta voi äänestää koulun retkikohteesta aivan samoin kuin tärkeissä hallinnollisissa päätäntäelimissä äänestetään meitä kaikkia koskevista asioista.

74 ovi auki – kurs 4

Vaalit ovat äänestys, jossa valitaan henkilöitä johonkin tehtävään. Suomessa hallinnollisia vaaleja ovat eduskunta- ja kuntavaalit, presidentinvaalit ja europarlamenttivaalit. Kuhunkin näistä asetetaan ehdokkaita, jotka ovat joko sitoutumattomia tai kuuluvat johonkin puolueeseen. Jokaisella äänioikeutetulla kansalaisella on yksi ääni, jonka hän antaa joko henkilölle tai puolueelle. Jälkimmäinen tarkoittaa, että vaikka oma ehdokas ei saisi riittävästi kannatusta mennäkseen läpi, annettu ääni lasketaan silti


alku

kyseisen puolueen tai vaaliliiton pottiin ja näin enemmän ääniä saaneen eduksi. Tällöin puhutaan suhteellisesta vaalitavasta. Suomessa äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävät maan kansalaiset. Jokaisella on yksi ääni ja jokainen saa itse päättää kenelle sen antaa vai jättääkö kokonaan äänestämättä. Kenenkään puolesta ei voi äänestää eikä omaa äänioikeuttaan voi siirtää kenellekään toiselle. Äänioikeus on siis yleinen mutta myös yhtäläinen, mikä tarkoittaa sitä, että jokainen ääni on samanarvoinen. Muissa kuin valtiollisissa vaaleissa äänioikeus määritellään eri tavoin. Seurakuntavaaleissa äänestää saa jokainen 16-vuotias seurakunnan jäsen, yhdistyksissä niiden 15 vuotta täyttäneet jäsenet ja osakeyhtiöissä äänivaltaa käyttävät osakkeenomistajat. Tällöin äänimäärä on sidottu osakkeiden määrään, eli käytettävänä voi olla useampi kuin yksi ääni. Vaalisalaisuus takaa sen, että jälkeenpäin ei mitenkään ole tunnistettavissa, kenelle ääni on annettu. Suljetun lippuäänestyksen ohessa voidaan muunlaisessa päätöksenteossa käyttää avointa äänestystä, esimerkiksi kättä nostamalla.

jakso 2

Eduskunta- ja kuntavaalit järjestetään neljän vuoden välein, EU-vaalit joka viides vuosi ja presidentti valitaan joka kuudes vuosi. Joskus maassa voidaan järjestää kansanäänestys, jossa halutaan kuulla kansalaisten mielipide jostakin tärkeästä asiasta. Tällainen äänestys voi olla joko neuvoa-antava tai sitova. Vaalipäivä on perinteisesti jokin sunnuntai, ja päivää juhlistetaan liputtamalla. Mikäli vaalipäivänä on muuta menoa, voi äänensä käydä antamassa ennakkoon ennakkoäänestyspaikoissa, joita on esimerkiksi isojen kauppojen ja kirjastojen yhteydessä. Vaikka äänestää voi siis useampana eri ajankohtana, silti jotkut jättävät äänensä käyttämättä, eli liittyvät niin sanottuun nukkuvien puolueeseen. Nukkuvien puolueen sanotaankin voittavan kaikki vaalit, sillä esimerkiksi EU-vaaleissa vain alle puolet äänioikeutetuista täytti kansalaisvelvollisuutensa. Kuntavaalit kiinnostavat reilua 50 %:a ja eduskuntavaaleissa sekä presidenttiä valittaessa äänensä käy antamassa noin 70 % äänioikeutetuista kansalaisista.

SANASTO hallinnollinen administrativ ilmaista ge uttryck för jälkimmäinen senare kansalainen medborgare kansalaisvelvollisuus medborgerlig plikt kansanäänestys folkomröstning kuhunkin till vart och ett oppilaskunta elevkår/studerandekår osake aktie puolue parti päätäntäelin beslutsfattande organ

seurakunta församling sidottu bunden sitoutumaton obunden suhteellinen vaalitapa proportionellt valsätt tehtävä uppgift; uppdrag vaaliliitto valförbund vaalisalaisuus valhemlighet valtiollinen här: politisk (också: statlig) yhdistys förening yhtäläinen här: lika (rösträtt) äänioikeutettu röstberättigad

kurs 4 – ovi auki

75


jakso 2

alku

HALLITSE SANAT 1

TEHTÄVÄ PYSTYSUORAAN JA VAAKASUORAAN Ratkaise sanaristikko. Kirjoita sanat perusmuodossa. Vaakasuoraan 1 1) Jos ehdokas ei ole puolueen jäsen, hän on 2) Meillä kaikilla on … äänioikeus 2 8) …voi olla neuvoa-antava 9) Jokaisella täysi-ikäisellä kansalaisella on

8

4

5 6

7

9

76 ovi auki – kurs 4

3

Pystysuoraan 1) Eduskuntavaaleissa käytetään minkälaista vaalitapaa? 3) 16-vuotiaana saa äänestää ….vaaleissa 4) Monessa koulussa on aktiivinen 5) Suljettu lippuäänestys takaa… 6) Förening on suomeksi… 7) ryhmittymä, joka tekee päätöksiä


alku

TEHTÄVÄ

jakso 2

2 PÅ SVENSKA

Käännä ruotsiksi. 1) Kaikilla täysi-ikäisillä suomalaisilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. 2) Yhdistyksissä voidaan äänestää kättä nostamalla. 3) Eduskunnan toimikausi on neljä vuotta. 4) Varsinainen vaalipäivä on aina sunnuntai. 5) Kaksi puoluetta voi muodostaa vaaliliiton. 6) Suhteellisessa vaalissa puolue hyötyy kaikista saamistaan äänistä.

toimikausi mandatperiod, mandat

TYÖSTÄ TEKSTIÄ TEHTÄVÄ

1 OIKEA SANA, OIKEA MUOTO

Täydennä. Jotkut kuuluvat johonkin (1) _______________________________ (förening), jotkut taas (2) ______________________________ (parti). Molemmissa näissä päätetään (3) ___________________ (ärenden) esimerkiksi (4) ______________________________ (genom att rösta). Tavallisesti jokaisella on yksi (5) ___________________ (röst) ja se on (6) ______________________________ (lika värd) muiden äänien kanssa, kun taas osakeyhtiöissä äänien määrä perustuu (7) ______________________________ (aktiernas) määrään. Kun äänestetään (8) _____________________________ (personer), puhutaan yleensä (9) _________________________ (val). Äänestää voi (10) __________________________ (öppet) esimerkiksi kättä nostamalla, kun (11) ______________________________ (understöder) jotakin (12) ______________________________ (förslag). (13) __________________________________ (sluten) lippuäänestys tarkoittaa, että lippuun kirjoitetaan ehdokkaan numero, minkä jälkeen lippu pudotetaan (14) ______________________________ (rösturna). (15) ______________________________ (Valhemlighet) avulla varmistetaan, ettei kukaan saa tietää, ketä joku äänesti. kurs 4 – ovi auki

77


jakso 2

alku

Puolueet (16) ______________________________ (ställer) ehdokkaita eri vaaleihin, mutta (17) ______________________________ (som kandidat) voi (18) ________________________ (ställa upp) myös (19) __________________________________ (obunden) ehdokas. (20) _____________________________________ (för att garantera) parhaan äänisaaliin puolueet muodostavat joskus (21) ______________________________ (valförbund) keskenään. (22) ______________________________ (relativ) ääntenlaskutapa tarkoittaa, että (23) ______________________________ (mest) ääniä saanut kerää koko puolueelle annetun (24) ______________________________ (röstmängd).

TEHTÄVÄ

2 SUOMEKSI

Käännä suomeksi. 1) 2) 3) 4) 5) 6)

En folkomröstning kan antingen vara rådgivande eller bindande. En sluten omröstning garanterar att ingen får veta vem den röstberättigade röstade på. Soffliggarnas parti vinner varje gång. Alla myndiga medborgare är röstberättigade i statliga val. Man kan förhandsrösta t.ex. i större köpcentra och i biblioteken. I en förening röstar man bland annat om hur man samlar in pengar för verksamheten.

TEHTÄVÄ

3 POHDI

Äänestää voi myös jaloillaan. Tällöin ei ole kyse varsinaisesta äänestämisestä, vaan kansalaiset jättävät jonkin tuotteen ostamatta tai vieroksuvat jonkin palvelun tai palveluntarjoajan käyttämistä ja ilmaisevat tällä tapaa tyytymättömyyttään. Vertaa, miten jaloillaan äänestäminen ja nukkuvien puolueeseen kuuluminen eroavat toisistaan. Mitä yhteistä niillä on? Tiedätkö mitä kansalaistottelemattomuudella tarkoitetaan? Ota selvää ja keksi konkreettisia esimerkkejä. Voisitko itse turvautua kansalaistottelemattomuuteen? Miksi et? Millaisessa tilanteessa voisit näin tehdä?

78 ovi auki – kurs 4


sanoja

jakso 2

KANSA, VAALI JA OIKEUS 1

TEHTÄVÄ KANSAKUNTA Täydennä puuttuvat kirjaimet sanalaatikoiden avulla. A) KANSA-edustaja folk -kunta -lainen -llisuus -oikeus -uus -valta -valtio -velvollisuus

1) kansa

= (ett) __ __ __ __

2) kansa__ __ __ __ __ __

= medborgare

3) kansalais__ __ __ __ __ __

= medborgarrättighet

4) kansalais__ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __

= medborgarskyldighet

5) kansalais__ __ __

= medborgarskap

6) kansa__ __ __ __ __ __ __

= nationalitet

7) kansallis__ __ __ __ __ __

= nationalstat

8) kansan __ __ __ __ __

= folkvälde

9) kansan__ __ __ __ __ __ __ __

= riksdagsledamot

10) kansa__ __ __ __ __

= nation

1) __ __ __ __ __kunta

= nation

2) __ __ __ __ __kunta

= församling

3) __ __ __ __kunta

= riksdag

4) __ __ __ __ __ __kunta

= samhället

5) __ __ __ __ __ __kunta

= ort, ett samhälle

6) kunta

= __ __ __ __ __ __

7) __ __ __ __ __kunta

= nämnd

B) -KUNTA

eduskansakommun lautapaikkaseurayhteis-

kurs 4 – ovi auki

79


jakso 2

sanoja

SANASEPPÄ Huomaathan yhteyden? Miten kääntäisit nämä ruotsiksi? Ser du sambandet nedan? Hur skulle du översätta orden? kunta kansa paikka

kunnallinen kansallinen paikallinen

TEHTÄVÄ

kunnalliskansallispaikallis-

2 HARJOITELLAAN KÄÄNTÄMÄLLÄ!

Käännä suomeksi. 1) 2) 3) 4) 5) 6)

Röstade du i kommunalvalet? Vilken kommunalpolitiker litar du mest på? Har du besökt Nationalmuséet? Nej, men nog både Nationalteatern och Nationaloperan. Fungerar lokaltrafiken i er stad? Ja, lokalbussarna kommer alltid när de ska.

TEHTÄVÄ

3 ETHÄN SEKOILE JA SEKOITA?

A) Lisää puuttuvat kirjaimet.

1) samhälle, ort

= __ A __ __ __ A __ __ __ __ A

2) samhället

= Y __ __ __ I __ __ __ __ __ __

3) sammanslutning

= Y __ __ __ I __ __

4) förening

= Y __ __ I __ __ __ __

5) centrum i en stad/i en kommun

= __ __ __ __ __ __ __ __

6) centrum, center; central

= __ __ __ __ __ __

B) Kirjoita jokaisesta A-tehtävän sanasta määritelmä tai esimerkkilause.

80 ovi auki – kurs 4


sanoja

TEHTÄVÄ

jakso 2

4 MITKÄ VAALIT?

1) Näissä valitaan kuntapäättäjät. Näistä käytetään myös nimitystä kuntavaalit.

= _______________________________

2) Näissä valitaan ihmisiä Euroopan parlamenttiin.

= _________________________ (tai lyhyemmin

= _________________________)

3) Oikea muoto on: president__ __vaalit

= presidentval

4) _________________________

= riksdagsval

TEHTÄVÄ

5 KERTAUS ON OPINTOJEN ÄITI

Täydennä puuttuvat muodot ja ruotsinna. A)

1. teemamuoto

2. teemamuoto

3. teemamuoto

4. teemamuoto

Svenska

pallo

pallon

palloa

palloja

boll

kunta tasavallan perustuslakeja puoluetta domstol syytteitä vaalisalaisuus allekirjoitusta

kurs 4 – ovi auki

81


jakso 2

sanoja

B)

1. teemamuoto

2. teemamuoto

3. teemamuoto

4. teemamuoto

Svenska

sanoa

sanon

sanoi

sanonut

säga bestraffa

tuomita vanginnut sammanställa; göra upp

laatia (laki jne.) päätän pidätti

TEHTÄVÄ

6 SANANMUODOSTUSTA

A) Ruotsinna.

1) päättää

= _______________________________

2) säätää laki

= _______________________________

3) rangaista

= _______________________________

4) tuomita

= _______________________________

5) pidättää epäilty henkilö

= _______________________________

82 ovi auki – kurs 4


sanoja

jakso 2

B) Täydennä taulukko alla olevilla sanoilla. rankaisija

anhålla någon

pidätys

lainsäädäntö

säätää laki

döma

besluta

lainsäätäjä

päättäjä

päätös

pidättäjä tuomio

Verbi suomeksi

päättää

bestraffa

rangaista

tuomita

Verbet på svenska

rangaistus

Substantiivi = tekijä

Substantiv = den som gör

stifta en lag

tuomari pidättää

Substantiivi = lopputulos

Substantiv = slutresultat

beslutsfattare

beslut

lagstiftare

lagstiftning

den som bestraffar

bestraffning

domare

dom

den som anhåller

gripande, anhållande

C) Suomenna. 1) 2) 3) 4) 5) 6)

Riksdagen är full av lagstiftare. Bland annat riksdagen har alltså hand om lagstiftningen. Riksdagsmännen är beslutsfattare när det gäller många andra saker också. Vi ska hoppas att vi alla har nytta av besluten. Domaren leder ordet i en domstol (-stol här -istuin). Innan en misstänkt person hamnar i rätten (= oikeus), har man kanske gjort ett anhållande. kurs 4 – ovi auki

83


jakso 2

sanoja

D) Keskustele. – Oletko jo ollut mukana päättämässä asioista koulusi oppilaskunnan/opiskelijakunnan hallituksessa tai vastaavassa? – Kiinnostaisiko sinua olla mukana päätöksenteossa? Voisitko ajatella joskus olevasi kunnallispoliitikko tai kansanedustaja? – Kansanedustajien työhön kuuluu lainsäädäntötyö, mutta mitä se oikeastaan on? Miten lakien säätäminen oikein tapahtuu? (Tarkista vastauksesi osoitteesta eduskunta.fi tai riksdagen.fi) – Miten lainsäädäntö vaikuttaa tavallisten ihmisten elämään? Millaisissa tilanteissa itse mietit, mitä laki sanoo?

TEHTÄVÄ

7 OIKEUSJÄRJESTELMÄ

A) Yhdistä oikein. 1) ______________________ rättsinstans hallinto oikeus oikeusoikeusaste riita-asia rike rikosasia valittaa

84 ovi auki – kurs 4

2) ______________________

brottmål

3) ______________________

tvistemål, civilmål

4) ______________________

överklaga

5) ______________________

domstol, rätt; rättighet, rätt

6) ______________________

justitie-, rätts-, domstols-

7) ______________________

förvaltning

8) ______________________

förseelse


sanoja

jakso 2

B) Lue teksti ja ruotsinna alleviivatut kohdat. Huomaa vihjelaatikko. arbetspension besvärstillstånd förmån

försäkring kollektivavtal myndighet

riksrätt statsrådet studiestöd

tjänstekollektivavtal upphovsrätt

SUOMEN (1) OIKEUSJÄRJESTELMÄN HIERARKIAT: korkein oikeus

hovioikeudet

käräjäoikeudet

korkein hallinto-oikeus

hallinto-oikeudet

Suomessa (2) alin oikeusaste on käräjäoikeus, joita vuonna 2017 on 27. Käräjäoikeuksissa (3) käsitellään rikos- ja riita-asioita. Jos on tyytymätön käräjäoikeuden päätökseen, (4) päätöksestä voi valittaa hovioikeuteen, joka on seuraava, ylempi oikeusaste. Hovioikeuksia meillä on nykyään viisi. Jos on tyytymätön vielä hovioikeudenkin päätöksen jälkeen, (5) voi päätökseen hakea muutosta korkeimmasta oikeudesta. Tähän tarvitaan kuitenkin (6) valituslupa korkeimmalta oikeudelta. Kaikissa tapauksissa korkein oikeus ei sitä valittajalle anna. Nämä kolme oikeusastetta ovat (7) yleistuomioistuimia, jotka siis hoitavat yleisiä oikeusasioita.

(8) Hallintotuomioistuimet vastaanottavat kansalaisten valituksia (9) viranomaisten päätöksistä. Alempia hallintotuomioistuimia on kuusi. (10) Niitä kutsutaan hallinto-oikeuksiksi. Niiden yläpuolella on (11) korkein hallinto-oikeus, josta voi hakea muutosta hallinto-oikeuksien päätöksiin. Lisäksi meillä on seuraavat (12) erityistuomioistuimet: – (13) markkinaoikeus, joka käsittelee esimerkiksi yritysten kilpailuasioita, valvoo yritysten toimintaa, sekä ratkaisee teollisuuden riita-asioita ja (14) tekijänoikeusriitoja. – (15) työtuomioistuin, joka käsittelee ja ratkaisee esimerkiksi (16) työehto- ja (17) virkaehtosopimuksia koskevia riita-asioita. – (18) vakuutusoikeus, joka käsittelee esimerkiksi erilaisia (19) sairausvakuutusasioita ja (20) yksittäisen kansalaisen oikeutta erilaisiin etuuksiin, kuten työeläkkeeseen ja opintotukeen. – (21) valtakunnanoikeus, joka käsittelee syytteen, joka nostetaan (22) valtioneuvoston jäsentä tai (23) oikeuskansleria, eduskunnan oikeusasiamiestä taikka korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsentä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa. Lisäksi valtakunnanoikeus käsittelee tasavallan presidentin rikosoikeudellista vastuuta koskevan syytteen.

kurs 4 – ovi auki

85


tietoa

jakso 2

EUROOPAN UNIONI Euroopan unioni on sen jäsenvaltioiden muodostama liitto, jonka nimi otettiin käyttöön 1993. Sen jäsenet ovat itsenäisiä valtioita, toisin kuin esimerkiksi Yhdysvaltojen eri osavaltiot. EU:n ajatuksena on, että yhdistämällä voimavarat sen jäsenvaltiot ovat vaikutusvaltaisempia kuin mitä ne yksin olisivat. EU:n tärkeimpiä tehtäviä on yhteinen kauppa- ja maatalouspolitiikka sekä sisäiset markkinat. Moni jäsenmaista kuuluu euroalueeseen, eli valtioilla on yhteinen valuutta. Tämä ei kuitenkaan ole jäsenyyden ehto. Tällä hetkellä jäsenmaita on lähes 30, mutta jäsenmäärä on muuttuva. Unioniin voi liittyä jokainen Euroopan maa, joka täyttää jäsenehdot. Valtion on täytettävä taloudelliset kriteerit ja jäsenyydelle on asetettu myös demokraattisia ehtoja. Tämä tarkoittaa, että maan kansallisten toimielinten on oltava vakaat demokratian takaamiseksi, maassa ei saa polkea ihmisoikeuksia, sen on kunnioitettava ja pidettävä huolta vähemmistöistään ja sen oikeusjärjestelmän olisi oltava korruptoimaton kurs 4 – ovi auki

121


jakso 2

tietoa

eli lahjomaton. Unionista voi myös erota, kuten Isossa-Britanniassa 2016 järjestetyn kansanäänestyksen enemmistö halusi. Euroopan unionin päätäntävaltaa käyttää vaaleilla valittu parlamentti, jäsenmaiden päämiehistä koostuva Eurooppa-neuvosto, niiden hallituksia edustava neuvosto sekä komissio. Komission tehtävänä on laatia lakiehdotuksia, jotka parlamentti ja neuvosto hyväksyvät. Lainsäädäntöä tulee tulkita ja soveltaa kaikissa jäsenmaissa samalla tavalla. Tästä pitää huolen EU-tuomioistuin. Toimielimissä työskentelee yhteensä noin 40 000 henkilöä. Suomi jätti hakemuksensa keväällä 1992 ja seuraavana vuonna aloitettiin jäsenyysneuvottelut samanaikaisesti Itävallan ja Ruotsin kanssa. Jäsenyysneuvotteluissa keskeisiä kysymyksiä Suomen osalta olivat maataloutta ja aluepolitiikkaa koskevat kysymykset. Seuraavana vuonna, lokakuussa 1994, Suomessa järjestettiin kansanäänestys. Yli 70% kansalaisista kävi äänestämässä. Jäsenyyttä kannatti melkein 57% äänestäneistä. Jäsenyyden puolesta äänestäneet katsoivat, että jäsenyydestä maa hyötyisi niin taloudellisesti kuin puolustuksellisestikin. Jäsenyys myös mahdollistaisi maamme yritysten pääsyn unionin markkinoille ja edesauttaisi vakaata taloudellista kehitystä. Ja koska monet EU:n päätökset kuitenkin vaikuttaisivat maahamme, jäsenyyden myötä pääsisimme itse vaikuttamaan niihin. Jäsenyyttä vastustaneet pelkäsivät, että Suomi menettäisi oikeuden päättää omista asioistaan. Lisäksi pelättiin jäsenyyden vaikutusta peruselinkeinoihimme, lähinnä maatalouteen. Vastustajat olivat myös huolissaan sosiaaliturvan heikkenemisestä ja niistä seurauksista, joita rajojen avaamisesta aiheutuisi. Vuoden 1995 alusta Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi yhtä aikaa Ruotsin ja Itävallan kanssa. Jäsenyyden ohella Suomi siirtyi Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) toiseen vaiheeseen. Tämä tarkoitti maiden lähentämistä siten, että yhteiseen valuuttaan siirtyminen eli kolmas vaihe sujuisi helposti. Tammikuussa 1999 siirryttiin kolmanteen vaiheeseen, josta lähtien euro on ollut käytössä tilirahana. Eurosetelit ja –kolikot laskettiin liikkeelle vuoden 2002 alussa, jolloin ne korvasivat Suomen markan. Suomi on myös allekirjoittanut Schengenin liittymissopimuksen. Tämä tapahtui joulukuussa 1996 yhdessä Ruotsin ja Tanskan kanssa. Säännöstö otettiin käyttöön kaikissa Pohjoismaissa maaliskuussa 2001. Käytännössä Schengenin sopimus tarkoittaa, että sopimukseen liittyneiden maiden kansalaiset voivat ylittää maiden väliset rajat vapaasti ja että mailla on yhtenäistetty viisumipolitiikka.

122 ovi auki – kurs 4


tietoa

jakso 2

SANASTO edesauttaa (be)främja, gynna ehto villkor enemmistö majoritet hallitus regering heikkeneminen försvagande (av heiketä = försvagas) hyväksyä godkänna ihmisoikeudet de mänskliga rättigheterna itsenäinen självständig kansallinen nationell kunnioittaa respektera käytäntö praxis laatia upprätta, göra; upprätta liitto union, allians myötä, myöten här: med, som resultat av

neuvosto råd polkea här: kränka (också: trampa på) puolustuksellinen försvarsmässig päätäntävalta beslutande makt soveltaa tillämpa säännöstö regelverk toimielin organ vaihe skede, fas vaikutusvaltainen mäktig, inflytelserik vakaa stabil voimavara resurs vähemmistö minoritet yhtenäistää förenhetliga

1

TEHTÄVÄ MONIVALINTA Lue teksti ja vastaa monivalintatehtäviin. 1) a) b) c)

Mitä tapahtui vuonna 1993? Euroopan unioni perustettiin. Nimitys ”Euroopan unioni” otettiin käyttöön. Yhdysvallat perustettiin.

2) Jäsenmaamäärä a) on pysyvä. b) vähenee koko ajan. c) voi vaihdella. 3) a) b) c)

Ehdokasmaan pitää täyttää tiettyjä taloudellisia vaatimuksia. ottaa käyttöön eurovaluutta. äänestää presidentin puolesta.

4) Komission tehtävä on a) hyväksyä parlamentin säätämät lait. b) ehdottaa lainsäädäntöä parlamentille ja neuvostolle. c) laatia budjetti.

5) a) b) c)

Marraskuussa vuonna 1994 Suomessa järjestettiin kansallinen kysely jäsenyydestä. sekä kunnallis- että eduskuntavaalit. kansanäänestys jäsenyydestä.

6) Jäsenyyden yhteydessä vuonna 1995 a) Suomessa otettiin käyttöön eurovaluutta. b) Suomi anoi mukaan EMU:n ensimmäiseen vaiheeseen. c) Suomi siirtyi EMU:n toiseen vaiheeseen. 7) a) b) c)

Schengen-sopimuksella tarkoitetaan, että sopimusmailla on yhtenäiset viisumikäytännöt. passien käytöstä on luovuttu kokonaan. Pohjoismaiden kansalaisilla on oikeus matkustaa vapaasti Euroopassa.

kurs 4 – ovi auki

123


jakso 2

tietoa

TEHTÄVÄ

2 VASTAA

Lue teksti. Vastaa kysymyksiin ruotsiksi tai suomeksi. 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7)

Vad är grundtanken i EU? Varför grundade man EU? Vilka är dess viktigaste uppgifter? Vilka kriterier bör ett land uppfylla då den söker om medlemskap? Vilken uppgift har EU-domstolen enligt texten? Vilka saker var viktiga för de som stödde medlemskapet? Vad oroade dem som motsatte sig medlemskapet? Vad berättas om de olika faserna i EMU:s process gällande den gemensamma valutan.

TEHTÄVÄ

3 OTA KANTAA

Ota kantaa väittämiin. Valitse OIKEIN tai VÄÄRIN tai EI MAINITA. 1) Yhdysvaltojen osavaltiot ovat Euroopan maiden tavoin itsenäisiä valtioita. 2) Yhteiseen valuuttaan liittyminen on ainoa tapa täyttää kaikki jäsenvaatimukset. 3) Tekstin mukaan vain määrätyt hallitusmuodot täyttävät jäsenehdot. 4) EU:sta irtautuminen on mahdollista. 5) Jäsenmaan omista lähtökohdista riippuen yhteisiä lakeja voidaan noudattaa eri tavoin. 6) Suomi perui hakemuksensa 1992, mutta haki jäsenyyttä uudelleen vuoden päästä. 7) Suomelle tärkeitä kysymyksiä jäsenyysneuvotteluissa olivat etenkin maataloutta ja maan sisäisiä asioita koskevat kysymykset. 8) 70% suomalaisista kannatti jäsenyyttä. 9) Jäsenyyttä haetaan aina yhtä aikaa vähintään kahden muun maan kanssa. 10) Suomen markka vedettiin kokonaan pois käytöstä euron syrjäytettyä sen vuoden 2002 alusta. 11) Schengenin säännöstö on ollut voimassa kaikissa Pohjoismaissa jo 1990-luvulla.

TEHTÄVÄ

4 EU-MAAT

Ota selvää ja kirjoita. 1) Mitkä ovat EU-maat? Kirjoita kaikki jäsenmaat. 2) Mitkä maat hakevat tällä hetkellä EU-jäsenyyttä? Kirjoita maat.

124 ovi auki – kurs 4


ALOITETAAN

Yhdistäviä tekijöitä?

Onko sanomaa ilman yleisöä?

Se tunne, kun…

Osat hallinnassa, kokonaisuus hukassa?

JUUPAS! Eipäs!


JAKSO 3: VAIKUTTAMINEN – ATT PÅVERKA LÄRANDEMÅL FÖR jakso 3 GRUNDERNA: • Jag kan ge exempel på hur jag genom mitt beteende och mina val kan påverka andra. • Jag kan ge några exempel på hur man kan påverka samhällsutvecklingen på kort och lång sikt. • Jag kan identifiera strukturen i och funktionen med olika typer av texter.

TILLÄMPNING I: • Jag kan redogöra för hur man genom personligt engagemang kan försöka påverka samhället och samhällsutvecklingen. • Jag kan på ett grundläggande sätt prata om känslor, attityder och förhållningssätt. • Jag kan på ett grundläggande sätt prata om diskriminering eller risken för diskriminering. • Jag kan redogöra för vad ett medborgarinitiativ är och hur ett sådant kan skapas och genomföras. • Jag kan benämna eller genom exempel beskriva reklamtyper och marknadsföringsmedel. • Jag kan kontrastera olika typer av texter och identifiera skillnader i struktur, anslag och funktion. • Jag kan tillämpa källkritik i förhållande till texter och bilder.

TILLÄMPNING II: • Jag kan problematisera samhällsengagemang på olika nivåer. • Jag kan mångsidigt och personligt diskutera hur samhällets och omgivningens attityder påverkar mig, mina närmaste och min närmiljö. • Jag kan ur flera synvinklar diskutera hur man kan påverka sin målgrupp i kommersiellt syfte. • Jag kan ur flera synvinklar diskutera hur man kan påverka sin målgrupp i ideellt syfte.


ALOITETAAN

VÄITTELE PARISI KANSSA! Valitse parisi kanssa vähintään yksi seuraavista teemoista. Valitkaa puolenne ja pyrkikää keksimään mahdollisimman hyviä argumentteja ”oman” näkökulmanne tueksi.

Keillä on valta? Missä päätöksiä tehdään? ”Valta on kaikilla ja kaikki saavat olla tekemässä päätöksiä.”

”Valta on kasvottomilla pukumiehillä, emmekä tiedä, missä päätöksiä oikeasti tehdään.”

VASTAAN

Toteutuuko demokratia päätöksenteossa? Saavatko kansalaiset äänensä kuuluviin? Miten tähän vaikuttaa se, että monet jättävät äänestämättä? ”Demokratia toteutuu ja kansalaisten ääni kuuluu, vaikka osa jättääkin äänestämättä.”

”Demokratia ei toteudu, eikä kaikkien ääni kuulu varsinkaan, koska kaikki eivät äänestä, mikä on vakava ongelma.”

VASTAAN


Kuuluuko nuorten naisten ääni politiikassa? Saako nuori nainen sanoa mielipiteensä? ”Totta kai nuorten naisten ääni kuuluu ja saa kuulua.”

”Nuorten naisten ääni ei kuulu, ja vieläkin ajatellaan, että ’tyttöjen’ pitäisi olla hiljaa ja kilttejä.

VASTAAN

Saako lakia rikkoa ja poliisia vastustaa hyvän asian takia?

Hyväntuulista toimintaa muiden kanssa, vaiko kunnon mielenilmaisuja?

”Mieltään saa osoittaa, mutta lakia ei pidä rikkoa hyvänkään asian takia.”

”Se, että tekee asioita muiden kanssa ja muiden hyväksi, riittää.”

VASTAAN

”Jos asia sitä todella vaatii, voi lakiakin rikkoa.”

VASTAAN

”On pakko ottaa selkeästi kantaa; pelkkä hyvän tekeminen ei riitä.”


jakso 3

alku

ALKUTEHTÄVÄ ETSI TEKSTISTÄ Etsi tekstistä suomenkieliset vastineet. Kohdat on alleviivattu tekstissä. 1) åtminstone ser det ut så 2) lyssnar och nickar samtidigt 3) få sin röst hörd 4) berättade att han tagit emot arbete 5) Det är hans uppgift är att få förbipasserande att stanna till 6) över sin väns val att arbeta för en organisation 7) och inte hittar hjälpen fram heller 8) arbetar för någon sak 9) försöka påverka folks åsikter 10) på allvar skulle brinna för den ideologi som organisationen representerar 11) medan ni bara ångar på om / tjafsar om 13) inget händer, åtminstone inte tack vare er 14) Det behövs säkert inte särskilt mycket övertalning för att ni ska komma/gå med

RAHASTA VAI RAKKAUDESTA? Kahvilan pyöreässä nurkkapöydässä on menossa kiihkeä keskustelu, tai ainakin siltä se näyttää, sillä pöydän ääressä istuvasta nelikosta yksi huitoo käsillään selittäessään jotakin toiselle, joka kuuntelee nyökkäillen samalla. Kolmas heristää sormeaan ja koettaa saada äänensä kuuluville. Tiia, Gloria, Santeri ja Lassi olivat istuneet kahvikupposen ääressä jo tovin, kun Santeri kertoi ottaneensa vastaan töitä erään hyväntekeväisyysjärjestön varainhankkijana. Hänen tehtävänään on saada ohikulkijat pysähtymään ja ryhtymään joko kuukausilahjoittajaksi tai tukemaan järjestön toimintaa kertaluonteisella suorituksella. Asiasta kiinnostumattomille hän yrittää tyrkyttää käteen mainoslehdykäisen.

136 ovi auki – kurs 4


alku

jakso 3

Lassi on tuohtunut ystävänsä valinnasta tehdä töitä järjestölle, joka hänen mielestään kerää rahaa vain toimintansa pyörittämiseen, eikä apu löydä perille tarvitseville. – Santeri hei, toi sun työ on varsinaista lobbausta. Ethän sä itsekään voi uskoa, että apu todella menee perille, Lassi huudahti. – Kuule, sinuna tarkistaisin vähän sanavarastoani, ei lobbaus tarkoita varainhankintaa, Santeri puolustautui. – Kyllä se sitäkin voi olla, Lassi intti vastaan. – Eikös se ole johonkin henkilöön vaikuttamista, Tiia heitti väliin. – Joo, siis sellaista käytäväpolitiikkaa, Gloria täydensi, lobbarithan on välikäsiä, eli ajavat jonkun asiaa ja koettavat vaikuttaa päättäjiin ja poliitikkoihin, jos mä olen ymmärtänyt oikein, hän jatkoi. – Niin, näin määriteltynä Santerin työ on lobbausta, sillä hän edustaa jotain etujärjestöä ja koettaa vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin, Lassi hehkutti ilkikurisesti Santerin suuntaan. – Niin, onhan työstä saatu palkka niin olematon, että mä koen itseni lähinnä sanansaattajaksi ja vapaaehtoistyöntekijäksi, sillä en tekisi tällaista työtä, ellen ihan oikeasti palaisi järjestön edustamalle aatteelle, Santeri koetti lieventää Lassin kiusoittelua. – Aa, sä olet siis sellainen intoilija, fanaatikko, vouhottaja, Gloria vitsaili. – Ja kukkahattutäti, Santeri täydensi ja jatkoi, kiusatkaa nyt oikein urakalla. Kuitenkin olette vähän kateellisia siitä, että mä todellakin osallistun, kun te vain vaahtoatte siitä, kun jonkun pitäis tehdä jotain, mutta mitään ei tapahdu, ainakaan teidän toimestanne. – No joo, oikeassa olet, Lassi myönsi Tiian ja Glorian säestämänä. – Ja onhan kaikenlainen vaikuttaminen tärkeää, Tiia jatkoi, siinä oppii taitoja, kuten suostuttelu, mikä ei aina ole helppoa. – Teitä ei varmaan tarvitse paljoa suostutella lähtemään illalla leffaan, Santeri kysyi naurahtaen ja alkoi vetää takkia ylleen. – No ei todellakaan, kaikki kolme vastasivat yhteen ääneen. Mitä mennään katsomaan?

kurs 4 – ovi auki

137


jakso 3

tilanteita

PAREMMAKSI KIRJOITTAJAKSI

Jos joku haluaa kirjoittaa selkeällä tyylillä, selkeyttäköön hän ensin ajatuksensa; ja jos joku haluaa kirjoittaa ylevällä tyylillä, olkoon hänellä ensin ylevä sielu.” Johann Wolfgang von Goethe

Et voi vain istua ja odottaa inspiraatiota. Sen perään on lähdettävä nuijan kanssa.” Jack London

Jotkut ovat lahjakkaampia kirjoittajia kuin toiset, mutta lahjakaskin tarvitsee ohjausta ja harjoitusta. Jokainen voi tulla paremmaksi kirjoittajaksi, ja siihen tarvitaan sekä teoriaa että käytäntöä. Lue paljon kirjoja ja lehtiä. Niistä saat tietoa, virikkeitä ajatteluun, kielellisiä malleja ja sanavarastosi kasvaa.

” ”

Ei kulttuurin tuhoamiseen tarvita kirjojen polttamista. Riittää kun ihmiset lopettavat niiden lukemisen.” Ray Bradbury

Hanki ensin faktat. Tämän jälkeen voit vääristellä niitä niin paljon kuin haluat.” Mark Twain

” ”

Niillä, jotka eivät lue, ei ole minkäänlaista etulyöntiasemaa verrattuna niihin jotka eivät osaa lukea.” Mark Twain

Ihmismieli on kuin sateenvarjo. Se toimii parhaiten avoinna.” Max Gropius

Ennen kuin alat kirjoittaa, mieti etukäteen MITÄ Totta vai tarua? Mikä tekstilaji? MIKSI Haluatko viihdyttää, tiedottaa vai vaikuttaa? KUINKA PITKÄSTI Paljonko tilaa on käytettävissä? KENELLE. Tutuille vai tuntemattomille? ja MIKÄ TEKSTILAJI? Nämä seikat ohjaavat tekstin ulkoasua, sisältöä ja kieltä – ainakin niiden pitäisi.

Kirjoittaminen on ajattelemista paperilla.” William Zinsser

154 ovi auki – kurs 4


tilanteita

jakso 3

TEKSTILAJEJA Tekstilajeja on paljon ja niitä voi ryhmitellä monella tavalla. Tässä yksi ryhmittelytapa: Tietotekstit

artikkeli, uutinen, essee, tietokirja, alustus…

Mielipidetekstit

kolumni, pakina, arvostelu, yleisönosastokirjoitus, essee…

Kaunokirjalliset tekstit

runo, näytelmä, novelli, romaani, satu, kertomus…

Muita

kirje, blogiteksti, päiväkirjan ote, käyttöohje, resepti…

OTSIKOSTA KAIKKI ALKAA Otsikko on tekstin käyntikortti, etiketti pullon kyljessä. Otsikko herättää lukijan mielenkiinnon – tai sitten ei. Sisällön ja otsikon pitää vastata toisiaan.

Mitä nämä otsikot mielestäsi kertovat kirjoittajan aikeista? Minä netin käyttäjänä Median kehitys Katoaako painettu lehti?

Vaatii pohdintaa nimenomaan omasta näkökulmasta, ei yleisesti. Liian laaja otsikko, kirjoittaja ei ole suunnitellut sisältöä. Vaatii, että kysymykseen pyritään vastaamaan.

Tieteellisen tutkielman otsikko on usein pitkä, koska täsmällisyys on tärkeää. Muissa yhteyksissä lukijaystävällisyys ja houkuttelevuus ovat tärkeämpiä. Otsikon hyvyys tai huonous riippuu tekstilajista ja tilanteesta. Pohdi alla olevia otsikoita. Mistä tekstilajista on kysymys? Psykoanalyyttista elokuvasemiotiikkaa: tarkasteltavana Roman Polanskin Inho Nuoren Wertherin jäljillä on luonteva ja varmaotteinen elokuva Uudistunut Elonet tarjoaa herkkuja Suomi-filmin faneille Hups, näyttelijäkaunotar saapui muotinäytökseen alapää tyrkyllä! Joskus teksteissä on väliotsikoita. Ne selkeyttävät tekstin rakennetta ja auttavat lukijaa löytämään itseään kiinnostavat kohdat.

Kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa, jos sinulla on jotain sanottavaa.” Sholem Asch

kurs 4 – ovi auki

155


jakso 3

tilanteita

SUUNNITTELE ENSIN – NIIN AMMATTILAISETKIN TEKEVÄT Miten aloitat tekstisi? Mitä asioita käsittelet? Missä järjestyksessä käsittelet asiat? Montako kappaletta tekstiisi tulee ja mitä niihin sisältyy? Miten lopetat tekstisi?

ALOITUSTAPOJA • • • • •

sitaatti määritelmä kysymys (johon myöhemmin vastaat) suoraan asiaan esimerkki (aito tai keksitty)

RAKENTEITA ELI KÄSITTELYJÄRJESTYKSIÄ • • • • • • •

tärkeysjärjestys (uutisrakenne) aikajärjestys eli kronologinen järjestys paikkajärjestys vertaileminen syy ja seuraus tai seuraus ja syy välähdyksiä sieltä täältä (jännityskertomuksissa yleinen) laajenevien kehien periaate – yksittäisestä yleiseen

Samassa tekstissä voidaan käyttää useaa eri rakennetta.

LOPETUSTAPOJA • yhteenveto • paluu alkuasetelmaan, esim. toinen sitaatti tai vastaus kysymykseen • katsaus tulevaisuuteen

156 ovi auki – kurs 4


tilanteita

jakso 3

ÄLÄ ALIARVIOI LUKIJAA Itsestäänselvyydet ja kömpelöt siirtymät ovat lukijan aliarviointia. Älä kirjoita asioista, joista et tiedä tarpeeksi. Esim. Ajattelin nyt kirjoittaa… (Lukija huomaa sen itsekin.) Seuraavaksi siirryn käsittelemään… On olemassa monenlaisia… Lopuksi voi vain todeta… Tästä asiasta voidaan olla monta mieltä. (Mistäpä ei voitaisi?) Olen lukenut kirjan… (Totta kai olet, et kai muuten voisi siitä kirjoittaa?)

1

TEHTÄVÄ RAKENTEITA Mitä rakennetta käyttäisit näistä aiheista? 1) matkakertomus 2) harvinaisen huonekasvin hoito-ohje 3) uhanalaista eläinlajia käsittelevä teksti 4) ydinvoiman tarpeellisuus 5) mitä lukion jälkeen

TEHTÄVÄ

2 ALOITUSTAPOJA

Mitä aloitustapaa näytteet edustavat? Millainen teksti voisi olla kysymyksessä? 1) 2) 3) 4) 5)

Eutanasialla tarkoitetaan ihmisen elämän päättämistä tämän omasta tahdosta sietämättömän kärsimyksen lopettamiseksi. Peilin edessä seisoo heiveröinen hahmo. Hän nipistää sormiensa väliin kuviteltua läskiä. – Nelkytkolme kiloa! Ihan liikaa! Läski, läski, läski! hän huutaa. Olisiko sinulla hetki aikaa? Soitinko pahaan aikaan? ”Se mikä ei tapa vahvistaa.” Sama ongelma joka kevät: kadut pölyävät ja vanhat koirankakat ilmestyvät lumen alta.

kurs 4 – ovi auki

157


tilanteita

jakso 3

Muokkaa seuraava teksti kiinnostavammaksi ja sujuvammaksi. Rotta tulee sukukypsäksi 5–6 viikon iässä. 5–6 viikon iässä rotta on valmis muuttamaan uuteen kotiin. Rotta on laumaeläin. Rottia pitää olla vähintään kaksi. Rotat kannattaa ostaa luotettavalta kasvattajalta. Ensin pitää hankkia tietoa. Pitää hankkia häkki. Pitää hankkia muut tarvikkeet. Rotan kanssa pitää viettää paljon aikaa. Rotta on sosiaalinen eläin. Rotalle voi opettaa temppuja. Rotta oppii helposti oman nimensä.

Retoriikalla tarkoitetaan puhetaitoa ja vaikuttamisen keinoja. Tekstin vaikuttamis- eli argumentointikeinoilla kirjoittaja yrittää vaikuttaa lukijaansa ja saada hänet ajattelemaan tai toimimaan toivomallaan tavalla. Kirjoittaja esittää väitteitä eli teesejä, joita hän perustelee eri argumentein. Ne voivat perustua tunteeseen, järkeen tai kumpaankin. Yleisiä argumentteja ovat yleisyys, kokemus, tutkimustulokset, arvot ja normit. Yleisiä retorisia keinoja ovat retorinen kysymys, vastakohtaisuus, toisto, huudahdus ja vetoomus, huumori ja ironia, sanaleikki, sitaatti, puhuttelu, erilaiset vertaukset, kuten metafora ja personifikaatio, kiertoilmaus eli eufemismi, kuvailevat sanat, vaihtelevat virkerakenteet, alku- ja loppusointu.

1

TEHTÄVÄ RETORISIA KEINOJA A) Mitä retorisia keinoja seuraavat argumentit edustavat? Vetoavatko ne ensisijaisesti tunteeseen, järkeen vai molempiin? Teesi: Jokaisen kannattaa harrastaa avantouintia. Argumentteja: 1) Avantouinnin on todettu lievittävän astmaa, nivelreumaa ja masennusta. 2) Minä ja ystäväni olemme harrastaneet avantouintia kolme vuotta. Sen jälkeen, kun aloitimme, emme ole sairastaneet flunssaa talvisin. 3) Avantouinti on erikoisuus, joka ilmentää suomalaista sisua ja sopeutumista hankalaan ilmastoon. 4) Kärsitkö kaamosmasennuksesta? Mikset kokeilisi avantouintia? 5) Saunan ovi aukeaa, ja ulos tupsahtaa viisi höyryävää ihmistä, jotka taapertavat kuin pingviinit kohti laituria. Yksi kerrallaan he molskahtavat hyiseen veteen ja tulevat vikkelästi ylös vaeltaakseen takaisin löylyyn.

kurs 4 – ovi auki

159


jakso 3

tilanteita

Teesi: Meiltä koko perheen lomamatkat ensi talveksi. Argumentti: 1) Yhä useampi suomalainen lentää aurinkoon, kun pakkanen paukkuu kotimaassa. 2) Varaa nyt ja vietä aurinkoinen joulu vailla maksumurheita – saat 3 kk korotonta maksuaikaa. 3) Aurinko kultaa turkoosin meren. Palmut huojuvat leppeässä tuulessa. Istut rakkaasi kanssa aurinkotuolissa. Vain te kaksi. 4) Antiikin aikana sanottiin, että kaikki tiet vievät Roomaan. Ikuinen kaupunki kannattaa kokea ainakin kerran elämässään. 5) Kroatia on edullinen lomakohde, joka sopii myös lapsiperheille. 90 % siellä käyneistä asiakkaistamme suosittelee kohdetta muille.

B) Keksikää perusteluja seuraaville väitteille. 1) 2) 3) 4) 5) 6)

Kesä on Suomessa paras vuodenaika. Talvi on Suomessa paras vuodenaika. Lukion jälkeen kannattaa pitää välivuosi. Lukion jälkeen ei kannata pitää välivuotta. Ylioppilaskirjoitukset pitäisi lakkauttaa. Ylioppilaskirjoituksia ei pidä lakkauttaa.

160 ovi auki – kurs 4


tietoa

jakso 3

TEKSTITAITURI Lue teksti ja pohdi seuraavaa: • Mikä on tekstin tyylilaji? • Mitä asiaa teksti käsittelee? • Mikä uhkakuva tekstissä tuodaan esille? • Oletko samaa mieltä kirjoittajan kanssa?

TOISTAAKO HISTORIA ITSEÄÄN? Adolf Hitlerin (20.4.1889–30.4.1945) ja natsien valtaannousun syitä ei voi lakata pohtimasta. Elämme nykyään hyvin samantapaisia aikoja kuin 1930-luvulla. 30-luvun Saksassa vallitsi lama ja syntipukkeja alettiin etsiä. Juutalaiset olivat usein menestyneitä liikemiehiä, muun muassa siksi heitä alettiin vihata. Hitler käytti taitavasti avukseen propagandaa pitäessään palopuheitaan. Hän sai porvariston ja sivistyneistön puolelleen. Hitler rakennutti maahan toimivan tieverkoston (autobahnit), loi uusia työpaikkoja jne. Krupp-tehdaskonserni valmisti aseita, ja työskentely Kruppin tehtaassa toi leivän monen saksalaisen pöytään. Mutta Hitlerillä oli taka-ajatuksia, joita tavallinen pieni ihminen ei tullut ajatelleeksi. Moottoritiet helpottivat armeijakaluston kulkua, ja tehtaat tuottivat sotakalustoa…. Portugalin kultavarantojen historia ei tänä päivänäkään kestä päivänvaloa. Saksan aseteollisuus oli riippuvainen Portugalissa ja Espanjassa esiintyvästä volframista, koska volframi oli aseteollisuuden tärkein raaka-aine. Natsit kävivät kauppaa Portugalin kanssa juutalaisilta ryöstämällään kullalla. Natsien propagandakoneisto pauhasi täysillä, ja sen tuhoisat seuraukset tunnemme. Mutta ovatko kansanmurhat loppuneet? Valitettavasti eivät, emme voi ummistaa silmiämme tältä tosiasialta. kurs 4 – ovi auki

161


jakso 3

tietoa

Maailmantalous on todella huonossa jamassa tällä hetkellä. Syyllisiä aletaan jälleen etsiä… Monet ihmiset joutuvat pakenemaan henkensä kaupalla omista maistaan, ja he joutuvat aloittamaan uuden elämän vieraassa maassa, koska kotiin ei voi enää palata. Populismi alkaa vallata alaa monissa maissa. Populismin nousu on vakava uhka ihmisoikeuksille, koska valtaan päästessään populistiset johtajat kannattavat rasismia, syrjintää, joka kohdistuu muukalaisiin, etnisiin vähemmistöihin, naisiin jne. He pitävät nationalismia ratkaisuna kaikkiin ongelmiin. Heidän mielestään kansa hyväksyy ihmisoikeusloukkaukset turvatakseen työpaikkansa ja välttääkseen eri kansojen sekoittumisen sekä estääkseen terroristien hyökkäykset. Toisin sanoen tilanne alkaa muistuttaa pelottavalla tavalla 1930-lukua. Esimerkiksi Unkarissa äärioikeistolainen Jobbik-puolue on avoimesti antisemitistinen. Monissa muissakin maissa äärioikeisto ja populistiset johtajat pääsevät valtaan. Mikä on lehdistön ja sosiaalisen median osuus tässä kaikessa? Voiko media muokata kansalaisten mielipiteitä? Esimerkiksi Ison-Britannian päätettyä erota Euroopan Unionista monet britit tulivat toisiin ajatuksiin ja he tunsivat itsensä huijatuiksi. Joukkotiedotusvälineiden ja sosiaalisen median vaikutusvalta on valtava. Yhdysvaltain presidentinvaalien aikoihin makedonialaiset teinit tehtailivat maksua vastaan Trumpia ja Clintonia koskevia valeuutisia. On pohdittu auttoivatko nämä tekaistut valeuutiset Trumpia pääsemään valtaan. Lehdistön ja sosiaalisen median vastuu on suuri. Terroristien tekemistä iskuista kerrotaan avoimesti. Monet yksinäiset sudet voivat saada ideoita terroritekoihin, tämä on jo näytetty toteen. Esimerkiksi Berliinin joulutorille kuorma-autolla ajanut terroristi sai mahdollisesti vaikutteita Nizzan iskusta, jossa terroristi ajoi rantakadulla ihmisten päälle käyttäen ajoneuvoa eräänlaisena niittokoneena. Kouluampumiset ovat usein olleet toistensa kaltaisia. Liian yksityiskohtainen uutisointi on voinut edesauttaa uusien vastaavanlaisien tilanteiden syntyä. Hyvin huolestuttava ja sairas ilmiö on pahoinpitelyiden ja raiskausten videointi ja niiden laittaminen YouTubeen. Meidän tulisi oppia virheistämme. Hitler pääsi valtaan hyödyntämällä populismia ja propagandakoneiston tuottamia valeuutisia sekä levittämällä valheellista tietoa, kuten korostamalla arjalaisen rodun ylivertaisuutta. Sosiaalisen median ei tulisi edesauttaa näitten kielteisten ilmiöiden leviämistä, vaan meidän kaikkien tulisi kantaa kortemme kekoon pelastaaksemme maapallomme uhkaavalta täystuholta.

162 ovi auki – kurs 4


tietoa

jakso 3

1

TEHTÄVÄ MUOTOJA Seuraavat kohdat ovat tekstistä. Mitä lihavoidut kohdat tarkoittavat? Muuta ne sivulauseiksi. 1) menestyneitä liikemiehiä ________________________________________________________________________________ 2) pitäessään

________________________________________________________________________________

3) Hitler rakennutti maahan toimivan tieverkoston ________________________________________________________________________________ 4) ei tullut ajatelleeksi

________________________________________________________________________________

5) Portugalissa ja Espanjassa esiintyvästä volframista ________________________________________________________________________________ 6) juutalaisilta ryöstämällään kullalla. ________________________________________________________________________________ 7) valtaan päästessään

________________________________________________________________________________

8) turvatakseen

________________________________________________________________________________

9) välttääkseen

________________________________________________________________________________

10) estääkseen

________________________________________________________________________________

11) pelottavalla

________________________________________________________________________________

kurs 4 – ovi auki

163


jakso 3

tietoa

12) Ison-Britannian päätettyä

________________________________________________________________________________

13) he tunsivat itsensä huijatuiksi. ________________________________________________________________________________ 14) Trumpia ja Clintonia koskevia valeuutisia. ________________________________________________________________________________ 15) tekaistut valeuutiset ________________________________________________________________________________ 16) Terroristien tekemistä iskuista kerrotaan avoimesti. ________________________________________________________________________________ 17) joulutorille kuorma-autolla ajanut terroristi ________________________________________________________________________________ 18) propagandakoneiston tuottamia valeuutisia ________________________________________________________________________________ 19) pelastaaksemme

________________________________________________________________________________

20) maapallomme uhkaavalta täystuholta ________________________________________________________________________________

TEHTÄVÄ

2 KESKUSTELLAAN – KYSYMYKSIÄ

Keskustele ja ota selvää maailman tilasta luokkatoverisi kanssa. 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7)

Mitä kansanmurhia maailmassamme on esiintynyt ja esiintyy? Missä maissa esiintyy populismia, miten se ilmenee, mitä puolueita tunnet? Mikä on sosiaalisen median vastuu? Mistä asioista ei tulisi uutisoida, vai onko sellaisia asioita? Mikä on valeuutinen? Miten valeuutisen voi tunnistaa? Millainen sananvapaus on meillä ja muualla? Mitä tarkoittaa antisemitismi? Miten itse koet maailmantilanteen tällä hetkellä?

164 ovi auki – kurs 4


tietoa

TEHTÄVÄ

jakso 3

3 KESKUSTELLAAN – KUVIA JA KANNANOTTOJA

Viesti, viestejä? Yksi Budapestin kiistellyistä muistomerkeistä on saksalaismiehityksen uhreille pystytetty monumentti Vapaudenaukiolla. Moni vastustaa monumenttia, joka heidän mielestään esittää unkarilaiset vain uhreina. Sen viereen on pystytetty vastamuistomerkki vastalauseena historian vääristelylle. Pohdi: Mikä on totuus? Kuinka pitää käsitellä menneitä syntejä, virheitä ja päätöksiä? Ottakaa myös selville, miksi tätä monumenttia pidetään historian vääristelynä.

”Do not forget.” Raoul Wallenberg pelasti tuhansia Unkarin juutalaisia joutumasta keskitysleirille. Hän katosi itse mystisissä olosuhteissa. (Muistomerkki, Erzsébet-aukio, Budapest, Unkari) Pohdi: Onko muistomerkeillä merkitystä? Voiko yksi ihminen vaikuttaa? Millä hinnalla?

Mielenosoitus Venäjän johtajaa, Putinia, vastaan. Budapestiläiset osoittavat kadulla mieltään kuunnellen The Beatlesin vuonna 1968 julkaisemaa ”Back in the USSR” kappaletta. Pohdi: Miksi ihmiset ovat menneet mielenosoitukseen? Ilmaiseeko mielenosoitus sitä, että kansalla on sananvapaus?

The Great Communicator Yhdysvaltojen presidenttiä, Ronald Reagania (presidenttinä 1981–1989) kutsuttiin joskus ”the Great Communicator”:iksi, loistavaksi viestijäksi. Konservatiivinen presidentti nautti keskimäärin suurta suosiota, ja hänestä on tehty mm. Budapestissä oleva patsas. Pohdi: Miksi Ronald Reagania pidettiin suurena viestijänä? Miksi hänestä on tehty patsaita ja muistomerkkejä ympäri maailmaa? Miten politiikka ja viestintä ovat muuttuneet 1980-luvun jälkeen?

kurs 4 – ovi auki

165


konstruktioner LÄRANDEMÅL 1) GRUNDERNA • Jag kan i enkla satser identifiera huvudord och dess bestämningar (t.ex. subjektet och dess bestämningar). • Jag kan böja bekanta verb i passiv. • Jag kan identifiera vA-particip. • Jag kan identifiera nUt-particip. • Jag kan identifiera tU-particip. • Jag vet vad MA-infinitiv är. • Jag förstår vad tehdäkseni (E-infinitiv i translativ) betyder. • Jag förstår vad tehtäessä (E-infinitiv i inessiv) betyder. • Jag vet vad en bisats är och kan identifiera bisatser i enkla meningar. • Jag vet att man i finskan kan ersätta vissa bisatser med konstruktioner, satsmotsvarigheter.

2) TILLÄMPNING I • Jag vet att finalkonstruktion (tehdäkseni) innebär att jag ersätter en jakande jotta-bisats med en konstruktion. • Jag kan foga rätt possessivt suffix till en finalkonstruktion. • Jag vet att temporalkonstruktion (kotiin tullessani, kotiin tultuani) innebär att jag ersätter en jakande kun-bisats med en konstruktion. • Jag vet när temporalkonstruktionen ska ha possessivt suffix och när bisatsens subjekt ska stå i genitiv. • Jag kan tolka och bilda temporalkonstruktion av kun-bisatser i aktiv som uttrycker samtidig handling (tullessani). • Jag kan tolka och bilda temporalkonstruktion av kun-bisatser i aktiv som uttrycker tidigare handling (tultuani). • Jag kan tolka temporalkonstruktion av kun-bisatser i passiv som uttrycker samtidig handling (tultaessa). • Jag kan tolka temporalkonstruktion av kun-bisatser i passiv som uttrycker tidigare handling (tultua). • Jag kan tolka temporalkonstruktion av kun-bisatser i passiv som uttrycker samtidig handling tidigare handling (tultuani). • Jag vet att agentkonstruktion (tekemäni) innebär att jag ersätter en jakande joka-bisats med en konstruktion. • Jag vet när agentkonstruktionen ska ha possessivt suffix och när bisatsens subjekt ska stå i genitiv. • Jag kan bilda MA-infinitiv av bekanta verb och böja dem i de fyra temaformerna.


• Jag kan identifiera olika typer av particip. • Jag kan bilda vA-particip (tekevä) av bekanta verb och böja dem i de fyra temaformerna. • Jag kan bilda nUt-particip (tehnyt) av bekanta verb och böja dem i de fyra temaformerna. • Jag kan tolka participkonstruktion med vA-particip (Tiedän hänen tekevän parhaansa.). • Jag kan bilda participkonstruktion med vA-particip i enkla meningar. • Jag kan tolka participkonstruktion med nUt-particip (Tiedän hänen tehneen parhaansa.). • Jag kan bilda participkonstruktion med nUt-particip i enkla meningar. • Jag vet när participkonstruktion med vA-particip eller nUt-particip ska ha possessivt suffix. • Jag kan omforma och flytta että-bisatsens subjekt när jag bildar en participkonstruktion med vA- eller nUt-particip. • Jag kan bilda tAvA-particip (tehtävä) av bekanta verb. • Jag kan böja tAvA-particip i de fyra temaformerna. • Jag kan bilda tU-particip (tehty) av bekanta verb. • Jag kan böja tU-particip i de fyra temaformerna. • Jag vet när participkonstruktion med tAvA-particip (Tiedän työn tehtävän hyvin.) ska användas. • Jag vet när participkonstruktion med tU-particip (Tiedän työn tehdyn hyvin.) ska användas.

3) TILLÄMPNING II • • • • •

Jag kan bilda vA-particip av de flesta verb. Jag kan bilda tAvA-particip av de flesta verb. Jag kan bilda nUt-particip av de flesta verb. Jag kan bilda tU-particip av de flesta verb. Jag kan bilda och tillämpa participkonstruktioner med vA- och nUtparticip i också mer komplexa aktiva meningar. • Jag kan bilda och tillämpa participkonstruktioner med tAvA- och tUparticip i enkla passiva meningar.


ISBN 9789515242006

9 789515 242006

Profile for Schildts & Söderströms

Ovi auki 4 blädderex  

Ovi auki 4 blädderex  

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded