Issuu on Google+

www.lakea.fi LAKEAN SiDoSRYHm채LEHTi | 02 | 2011

Palveluasumisessa korostuu kodinomaisuus 16 Uutta Kokkolan syd채meen 18

Rakennuttaminen on Lakean ydinosaamista


tapetiLLa

02 | 2011

2

tapetilla Tässä numerossa

3

ullakolta Keskusta-asumisen haasteet ja mahdollisuudet

4 6

uunituoretta Lakeassa satsataan laatuun ja projektinhallintaan

8

peilikuvassa tekninen johtaja Timo mantila

10

rakennuttaminen on Lakean ydinosaamista

14

16

14

kohde ja koti meritähti on meidän mieleen

16

palveluasumisessa korostuu kodinomaisuus

18 20

uutta kokkolan sydämeen uusia kohteita Lisää viihtyisää keskusta-asumista

21

tänään kotona oma sauna on toisille rakas, toisille turha Tohvelisankari

24

www.lakea.fi

10 LAKEAN SiDoSRYHmäLEHTi | 02 | 2011

Palveluasumisessa korostuu kodinomaisuus 16 Uutta Kokkolan sydämeen 18

LAKEA oY, KoULUKATU 22, PL 32, 60101 SEiNäJoKi, PUH. 040 172 1111, WWW.LAKEA.Fi | pÄÄtoimittaJa KEiJo ULLAKKo |

kannen kuva mARKo KoiVUPoRRAS, STUDio STREET oY | paino LiToSET oY, VAASA | osoiteLÄhde VäESTÖTiEToJäRJESTELmä, VäESTÖREKiSTERiKESKUS, PL 70, 00581 HELSiNKi | paLaute Ja osoitteenmuutokset LEENA.WiLTSHEAR@ LAKEA.Fi | issn-L 1798-7989 | issn 1798-7989

2 | KOTILAKEA 02 | 2011

26

Lakea palvelee Lemmikkieläin vuokra-asunnossa Esittelyssä Leena Wiltshear Yhteystiedot

PANEiLLE | iLmestYY KAKSi KERTAA VUoDESSA | JuLkaisiJa

NEKTARi | uLkoasu Ja taitto TANJA mäKi-JUSSiLA, SEmio oY |

on Lakean ydinosaamista

Vi gillar meritähti

kotiLakea oN LEHTi LAKEAN ASiAKKAiLLE JA YHTEiSTYÖKUmP-

toimituspÄÄLLikkÖ ANNE RiNTAmäKi, ViESTiNTäToimiSTo

Rakennuttaminen

Lakeas kärnkompetens utgörs av byggherreskap

Lakea tarjoaa laadukkaita vuokra-, omistusja osaomistusasuntoja, isännöintipalveluja sekä kokonaisvaltaista rakennuttamispalvelua. Lakean tavoitteena on olla Pohjanmaan johtava ja laadukkain kiinteistöalan toimija. Lakea oy on entinen Pohjanmaan YHRakennuttaja oy. Uusi nimi kertoo toimintaalueesta ja laajasta omistuspohjasta. Lakean omistajia ovat 16 pohjalaista kuntaa.


uLLakoLta

Keskusta­asumisen haasteet ja mahdollisuudet etsitään toimivia ratkaisuja keskusta-asumisen kehittämiseen. Ikääntyvä väestö haluaisi muuttaa lähemmäksi palveluita, jolloin heille pitäisi pystyä tarjoamaan hyvin varusteltuja, ikäihmisten tarpeisiin sopivia asuntoja. Tämä tarkoittaa mm. hissillisten talojen lisääntyvää tarvetta. Toinen keskusta-asumista suosiva ryhmä ovat nuoret opiskelijat sekä uraputkessa olevat, asumisen helppoutta hakevat kaupunkiihmiset. Heille tärkeitä valintakriteerejä ovat mm. lyhyet välimatkat ja toimivat lähipalvelut. Lisäksi osa tekee valintansa myös ekologisin perustein; keskusta-asuminen mahdollistaa mm. autottomuuden. monessa suomaLaisessa kaupunGissa

lisääntyy; esimerkiksi senioritaloissa ikäihmisillä on turvaverkko ympärillään. Toisaalta keskusta-asuminen mahdollistaa anonyymin elämisen ja oman rauhan. Keskusta-asumisen lisääntyminen estää myös keskustojen autioitumisen. Palvelut säilyvät, kun niille on riittävästi kysyntää. Tämä takaa elinmahdollisuudet myös pienille erikoisliikkeille. Myös vuokra-asunnot ja erityisasunnot kuuluvat keskustaan. Asumisen pitäisi aina olla mahdollisimman monipuolista, eikä eriyttää eri väestöryhmiä. keskusta-asumisessa YhteisÖLLisYYs

keskustojen palvelut säilyvät, kun niille on riittävästi kysyntää.

ja mahdollistaminen on ennen kaikkea kaupunkien kaavoituksen ja poliitikkojen vastuulla. Myös tonttien luovutuksessa ja hinnoittelussa on vastuu kaupungeilla. Uskoisin, että on järkevämpää taata keskusta-alueilta edullista rakennusmaata ja näin tarjota vaihtoehtona keskusta-asumista, kuin ottaa kertavoittona korkea hinta tonttimaasta. keskusta-asumisen tehostaminen

keiJo uLLakko

toimitusjohtaja

KOTILAKEA 02 | 2011 | 3


uunituoretta

Riitta Maunula on ollut 30 vuotta lakealainen

Marleenasta uusi kiinteistösihteeri

Riitta Maunula aloitti Lakean (silloinen Pohjanmaan Haka oy) toimistosihteerinä vuonna 1981. Vuodet ovat vierineet vauhdilla ja työ on tuntunut mielekkäältä, kun työnantajalla on ollut tarjota paljon uusia haasteita.

vastuulla ovat mm. rakennuttamishankkeiden rahoitusasiat. Rakennuttamisen projektiluontoisuus tuo jatkuvaa vaihtelua työhön, ja lisäksi nopeasti muuttuva rakennusala tarjoaa koko ajan uutta opittavaa. – Esimerkiksi tämän päivän energiamääräykset vaativat opiskelua. muutenkin byrokratian muutosten seuraaminen on tärkeää; esimerkiksi asunto-osakelait ja valtion asuntorahoituksen tukimuodot

Lan toimipisteen uudeksi kiinteistösihteeriksi on valittu marleena Tilus. Hän aloitti tehtävässään 24. lokakuuta. Tilus vastaa Lakea isännöinti oy:n asiakaspalvelutehtävistä. Työ sisältää monipuolisia

– Työ Lakealla on vaihtelevaa, innostavaa ja monipuolista, Riitta kertoo. Toimistosihteerin tehtävästä hän siirtyi aikoinaan rakennuttaja-asiamieheksi ja edelleen vuonna 2007 nykyiseen tehtäväänsä eli hallintopäälliköksi. Tässä tehtävässä Riitan

ovat muuttuneet ajan myötä. Hän näkee erittäin myönteisenä asiana myös Lakean jatkuvan kasvun ja kehittymisen. – meillä on täällä mukava porukka ja hyvä tekemisen meininki. Tässä talossa on helppo viihtyä.

toimistotöitä sekä vuokra-asuntojen välitykseen ja kirjanpitoon liittyviä tehtäviä. Kokkolan toimipisteestä vastaavan aluepäällikkö Tarja Partasen mukaan tehtävää kohtaan osoitettu mielenkiinto yllätti positiivisesti; hakemuksia tuli kaikkiaan yli 80.

Vaasan Lakea muutti isompiin tiloihin

kuva KEiJo ULLAKKo

nYkYinen haLLintopÄÄLLikkÖ

Lakean kokko-

vaasan toimistomme uusi osoite on

Rauhankatu 19. Toimisto sijaitsee aivan keskustassa Kauppapuistikon ja Hallinkujan välisessä korttelissa. Tarjoamme Vaasan toimipisteessä jatkossakin Lakean laadukkaita isännöinti- ja vuokranvälityspalveluita. Lakean päätoimipiste palvelee edelleen Seinäjoella osoitteessa Koulukatu 22 ja toinen sivutoimipiste Kokkolassa osoitteessa Kustaa Aadolfinkatu 1.

miten autonlämmitys tulisi hoitaa oikein?

kysy – me vastaamme!

Lakean Johtava isÄnnÖitsiJÄ

kuva PLUgi

oLavi LinJamÄki vastaa:

4 | KOTILAKEA 02 | 2011

– Nykyisin kiinteistöjen autonlämmitystolpissa on pääsääntöisesti ajastinlaitteet, joiden avulla asukas voi valita haluamansa lämmitysajankohdan. Yleisimmin laite mahdollistaa kahden tunnin lämmityksen, jonka on laskettu riittävän auton lämpimäksi saamiseen. Pitempi lämmitysaika syö turhaan sähköä, eikä jatkuva lämmitys ole hyväksi auton laitteillekaan. – Lämmitystolpat on ehdottomasti pidettävä aina lukittuina. Lisäksi lämmitys-

johto on otettava irti myös tolpan päästä silloin, kun se ei ole käytössä. Näin siksi, että autonlämmitystolppa on sähkölaite ja voi aiheuttaa merkittävän turvallisuusriskin esimerkiksi lapselle, joka erehtyy uteliaisuuttaan tutkimaan sitä tai siinä kytkettynä olevaa johtoa. – Lisäksi tulee muistaa, että autojen lämmittäminen on sallittu ainoastaan tähän käyttöön tarkoitetuilla paikoilla. Esimerkiksi asunnosta ei saa vetää jatkojohdolla ulos virtaa autonlämmitykseen talvipakkasillakaan, Linjamäki muistuttaa.


Tervasviita 9:ssä jo harjannostajaiset kuva marko koivuporras

K

ivistöön kohoavat uudet vuokratalot Tervasviita 9 A ja 9 B ovat Seinäjoen seudun ensimmäiset kerrostalot, jotka hyödyntävät lämmityksessään sekä maa- että aurinkoenergiaa. Arkkitehtuuriltaan näyttävät vuokratalot ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta, ja jo haussa olleisiin ensimmäisen talon asuntoihin tuli runsaasti hakemuksia. Arkkitehtitoimisto Juhani Romppaisen

tasossa terassi. B-talo valmistuu marraskuun lopussa ja A-talo tammikuun lopussa. A-talon vuokra-asukkaiden hakuaika on marraskuussa. Lisätietoja löytyy Lakean nettisivuilta www.lakea.fi osiosta asuminen. Tervasviita 9:n harjannostajaisia vietettiin syyskuun lopulla Hotelli-ravintola Almassa. Seinäjoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Irene Turenius kiitti puheessaan Lakeaa siitä, että yritys on pyrkinyt

suunnittelemissa Tervasviita 9 A:ssa ja B:ssä on yhteensä 84 vuokra-asuntoa yk­ siöistä kolmioihin. Lakea jatkaa Tervasviidan taloissa tasokkaan vuokra-asuntorakentamisen linjaansa; jokaisessa asunnossa on oma sauna sekä lasitettu parveke tai maa-

aktiivisesti vastaamaan Seinäjoen kasvaneeseen asuntokysyntään. – Tämä tukee hyvin kaupungin strate­ giaa. Vuokra-asuntoja tarvitaan mm. ensiasunnoiksi sekä Seinäjoella työssäkäyvien tarpeisiin, Turenius totesi.

Lakea laajentaa Jyväskylään la on nyt niin paljon kysyntää, että

yritys on lokakuun alussa avannut uuden toimipisteen Jyväskylään. Aluepäälliköksi on palkattu pitkän linjan rakennuttamisammattilainen Jouni Liimatainen, joka aloitti työnsä Lakeassa lokakuun alussa. – Tämä tehtävä tarjosi uusia, mielenkiintoisia haasteita. Samalla pääsen hyödyntämään omaa kokemustani parhaalla mahdollisella tavalla, Liimatainen sanoo. – Jyväskylän seudulla on kysyntää rakennuttamispalveluille sekä vuokra-asunto-, omistusasunto- että palveluasumispuolella. Ensimmäinen Lakean kohde saataneen matkaan heti vuoden 2012 alkupuolella. Liimatainen on koulutukseltaan rakennusinsinööri, ja hän on aiemmin työskennellyt yli 20 vuotta mm. YH-rakennuttajat Keski-Suomen palveluksessa. Viimeiset vuodet mies on ollut Uponorin palveluksessa. – Tunnen sekä alan että Keski-Suomen alueen erittäin hyvin. Lakea on yrityksenä mielenkiintoinen; arvostan sen kasvuhakuisuutta ja dynaamista toimintaa. – Kun Keijo Ullakko soitti ja kysyi minua

tähän tehtävään, oli muutaman päivän miettimisen jälkeen helppo sanoa kyllä.

– Tarkoitus on laajentaa Jyväskylän toimiston henkilöstömäärää tarpeen mukaan,

Rakennuttaminen on kuitenkin sitä, minkä osaan parhaiten. Pidän konkreettisesta tekemisestä ja kokonaisuuksien hallinnasta, Liimatainen kertoo.

jatkossa meidän pitää pystyä tarjoamaan ainakin omat asunnonvuokrauspalvelut sekä isännöintipalvelut.

Vahvasti matkaan Nyt Jyväskylän alueella on käynnissä sopi­ vien tonttien etsintä. Ensimmäisenä käynnistynee vuokra-asuntokohde, jatkossa tulossa on todennäköisesti useampikin palveluasumiskohde. – Tällä alueella on rakennuttamiselle kysyntää, muttei riittävästi tarjontaa. Siinä mielessä ajankohta on meidän kannaltamme erinomainen, uusi aluepäällikkö summaa. Toimitusjohtaja Keijo Ullakko on erittäin tyytyväinen laajentumismahdollisuuteen. – Jounin saaminen aluepäällikön tehtävään oli meille erittäin hyvä asia, sillä hänellä on todella vankka kokemus ja osaaminen. Ullakon mukaan Jyväskylän seutu on alueena erittäin mielenkiintoinen; kaupungissa on jo yli 100 000 asukasta, ja väestö kasvaa noin 1 500 henkilöllä vuosittain.

Lakean uuden toimiston osoite on Kauppakatu 18 B 10, Jyväskylä. Aluepäällikkö Jouni Liimataisen tavoittaa numerosta 0400 644 701 ja sähköpostilla jouni.liimatainen@lakea.fi

kuva keijo ullakko

Lakean rakennuttamisosaamisel-

KOTILAKEA 02 | 2011 | 


Lakeassa satsataan laatuun ja projektinhallintaan Lakean uusi laatukäsikirja valmistui kesäkuussa, ja aivan pikapuoliin yrityksen olisi tarkoitus hankkia myös ISO9001­sertifiointi laatujärjestelmälleen.

S

ertifioitu järjestelmä kertoo heti asiakkaillemme, että meillä laatuasiat ovat varmasti kunnossa, perustelee toimitusjohtaja Keijo Ullakko. – Meillä laadun perustana ovat henkilökunnan korkea ammattitaito, asiakkaiden huomioiminen sekä johdon sitoutuminen. Nämä tekijät auttavat meitä saavuttamaan tavoitteemme, eli erinomaisen asiakastyytyväisyyden ja talossa hyvin viihtyvän henkilöstön. Laatukäsikirja toimii siis ohjeistuksena koko yrityksen väelle. Yrityksen arvoiksi on määritelty luotettavuus, toimiminen lähellä asiakasta, ammattilaisuus ja terve ammattiylpeys sekä jatkuva kehittyminen, joka on myös avain ammattitaitoon.

tavoitteenamme on erinomainen asiakastyytyväisyys ja talossa hyvin viihtyvä henkilöstö. tukena työlle – Laatukäsikirjaan ja -järjestelmään on satsattu vahvasti, koska me haluamme olla edelläkävijöitä. Keskeinen ajatus on kehittää toimintaamme niin, että pystymme jatkuvasti parantamaan myös asiakkaamme kilpailukykyä, Ullakko sanoo. Laatukäsikirjaa täydentävät prosessikuvaukset ja uusi projektinhallintajärjestelmä. Prosessikuvausten tehtävä on toimia käytännön työn ja vastuunjaon

6 | KOTILAKEA 02 | 2011

teksti ANNE RiNTAmäKi | kuva iSToCKPHoTo

ohjeistuksena. Kuvauksia täydentävät yksityiskohtaiset toimintaohjeet, jotka on laadittu erityisen kriittisistä työvaiheista ja -menetelmistä. – Haluamme minimoida kaikki ne riskit, jotka koskevat työmme tuloksia. Kaikella tällä varmistamme työn sujuvuuden ja asiakastyytyväisyyden, Ullakko toteaa. – Lisäksi laatukäsikirjassa määritellään mm. resurssien käyttö, viestinnän periaatteet, työympäristön viihtyvyystekijät sekä mittaus- ja analysointimenetelmät, jotka mahdollistavat mm. työmme tulosten seurannan ja edelleen kehittämisen.

on koottu omaan kirjastoonsa, ja kun hanke on perustettu crm-puolelle, asiakastiedot kopioituvat automaattisesti haluttuun asiakirjaan. – Kunkin hankkeen asiakirjat kootaan SharePointissa tietyn kansiorakenteen alle. Näihin kansioihin voidaan sitten antaa käyttöoikeus esimerkiksi hankkeen suunnittelijalle, eli hän pystyy käyttämään tiettyä kansiota projektipankkina, Mantila kertoo. – Myös tiettyyn hankkeeseen liittyvät sähköpostit saa siirrettyä suoraan omaan kansioonsa. Näin kaikki tarpeellinen tieto löytyy yhdestä paikasta.

ainutlaatuista projektinhallintaa Lakea on ottanut käyttöön myös uuden kattavan projektinhallintajärjestelmän. Sen rakentaminen on ollut pitkälti teknisen johtajan Timo Mantilan työtä. – On selvä, että kun meillä on paljon hankkeita, niin myös asiakirjoja syntyy valtavia määriä. Jos ne eivät ole tietyssä paikassa tietyllä tavalla järjestettyinä, niin etsiminen vie merkittävästi työaikaa – ihan turhaan, Mantila tiivistää. – Tämän vuoksi olemme yhdessä Anvian kanssa räätälöineet juuri meidän tarpeisiimme sopivan projektinhallintajärjestelmän. Siinä on pohjana Microsoftin Dynamics CRM -ohjelma, johon on yhdistetty asiakirjojen hallinta MS SharePointin muodossa. Käytännössä jokainen uusi hanke perustetaan crm-puolelle, ja siellä pystytään luomaan myös aikataulutukset, asiakasrekisteritiedot ja muut tarpeelliset toiminnot. Varsinaiset asiakirjojen pohjat

turha työ pois Mantilan mukaan uusi projektinhallintajärjestelmä karsii ennen kaikkea turhaa työtä. – Nyt asiakirjat löytyvät nopeasti ja helposti. Lisäksi kaikki tieto on koottuna yhteen paikkaan, eli jokainen projektin parissa työskentelevä pääsee käsiksi asiakirjoihin tarvittaessa. – Myös asiakas hyötyy projektipankistamme; esimerkiksi taloyhtiön hallitus pääsee halutessaan netin kautta tarkastelemaan pankkiin talletettuja rakennusaikaisia asiakirjoja. Mantila näkee projektinhallinnan tehostamisen tärkeänä osana Lakean kehittymistä. – Laatuun kuuluu paljon asioita, niistä yksi tärkeä tekijä on prosessien jatkuva parantaminen. Uskon, että uusi projektinhallintaohjelma helpottaa lakealaisten arkea ja näin vapauttaa resursseja muuhun tekemiseen.


Lakea isännöinnille aaa-luokitus Lakea isännöinti oy on saavuttanut korkeimman AAA-luottoluokitustason. Tämä alkuperäinen, vanhin ja vaikeimmin saavutettava luottoluokitus on toiminnassa kaikissa pohjoismaissa samankaltaisena. Sertifikaatti mielletään myös yleisen laadun symboliksi tuotteissa ja palveluissa; parhaaksi ei pääse pelkillä talousluvuilla, vaan menestyksen takana ovat myös hyvä asiakaspalvelu, laadukkaat tuotteet ja tekemisen meininki. Käytännössä alle neljä sadasta suomalaisyrityksestä sijoittuu parhaimpaan AAA-luottoluokkaan. Näitä AAA-luokan yrityksiä on siis vain reilu 10 000 kappaletta kaikista yrityksistä.

Lakean arvot Luotettavuus toimiminen lähellä asiakasta ammattilaisuus kehittyminen

Lakean uusi projektinhallintajärjestelmä tarjoaa

usealle eri taholle mahdollisuuden käyttää yhteen tiedostopankkiin kerättyjä tietoja.

Lakean proJektinhaLLintaJÄrJesteLmÄ suunnitteLuvaihe

rakennusvaihe

kÄYttÖvaihe

esiselvitykset

suunittelu

rakennus

käyttö

• Hankesuunnitelma • Kustannusarvio

• Luonnossuunnitelmat • Urakkalaskenta­asiakirjat • Suunnittelukokous­ pöytäkirjat

• Toteutussuunnitelmat • Työmaakokouspöytäkirjat • Työturvallisuusasiat

• Ohjeet asukkaille • Asukastiedotteet • Huoltokirja • As Oy:n hallituksen pöytäkirjat

Käyttäjätunnus ja salasana

Lakea

Käyttäjätunnus ja salasana

tilaaja

Käyttäjätunnus ja salasana

suunittelija

rakennusliike

Käyttäjätunnus ja salasana

asukas

KOTILAKEA 02 | 2011 | 7


peiLikuvassa

projektissa on haettava tasapaino asiakkaan tarpeiden ja kohteen kustannusten välille.

Rakennuttamisessa haetaan

kultaista keskitietä timo mantila Työskennellyt Lakeassa vuodesta 2005. Tekninen johtaja, vastaa osaltaan mm. rakennuttamisesta. Pitää työn monipuolisuudesta; jokaisessa hankkeessa on omat haasteensa. Vapaa­ajallaan viihtyy perheen kanssa, lenkkeilee ja harrastaa metsästystä.

8 | KOTILAKEA 02 | 2011


teksti ANNE RiNTAmäKi | kuva KEiJo ULLAKKo

Oli kyse sitten isosta tai pienestä rakennuttamiskohteesta, on periaate Lakean teknisen johtajan timo mantilan mukaan sama; projektissa on haettava tasa­ paino asiakkaan tarpeiden ja kohteen kustannusten välille.

R

akennuttaminen on yksi Lakean päätoimialoista. Kuten Mantila muistuttaa, kyse ei ole pelkästä rakentamisesta, vaan koko kiinteistön matkasta tyhjästä tontista valmiiksi rakennukseksi saakka. – Rakennuttamisen toteuttamismuodot riippuvat aina asiakkaasta. Meillä on niin suoria konsulttitoimeksiantoja kuin omia rakennuttamiskohteita ja myös kaikkea siltä väliltä. Yhdistävä tekijä kohteissamme on oikeastaan vain se, että rakentaminen ostetaan aina muualta, Mantila kertoo. – Esimerkiksi Framin F-rakennus Seinäjoella on konsulttitoimeksianto, Honkapuiston ja Vaasan Teirinkadun asuintalot puolestaan ovat omia kohteitamme. Viime vuosina Lakealla on ollut paljon palvelutalohankkeita, jotka on toteutettu yhdessä jonkin kunnan tai yksityisen toimijan, kuten Mikevan kanssa. – Yleensä projekti alkaa tontin etsinnällä. Sen jälkeen me vastaamme suunnittelusta ja koko rakennuttamisprosessista. Mikevan tapauksessa täällä EteläPohjanmaan ja Pohjanmaan alueella kiinteistöt jäävät Lakean omistukseen ja Mikeva toimii niissä vuokralla, muualla sijaitsevat kohteet on myyty sijoitusyhtiöille vuokrattuina.

timo mantiLa viihtyy vapaa­

aikanaan myös lintumetsällä.

oppia ikä kaikki Yksi Timo Mantilan vahvuuksista rakennuttamispuolella on miehen monipuolinen kokemus rakennusalasta. Hän tuli Lakean, silloisen Pohjanmaan YH-rakennuttajien palvelukseen vuonna 2005. Parin vuoden päästä teknisestä rakennuttajasta tehtiin projektipäällikkö ja syksyllä 2010 tekninen johtaja. Jalasjärvellä syntynyt Mantila ei varsinaisesti tähdännyt rakennusalalle; ammattikoulun rakennusmieslinja tuli miehen mukaan valittua puolivahingossa. – Valmistuin kirvesmieheksi 1996, mutta niitä hommia olen tehnyt lähinnä kesätöinä. Jatkoin nimittäin ammattikor-

kean puolelle, josta sain rakennusinsinöörin paperit vuonna 2001. – Pääsin töihin PPTH:n konepajalle ja asennustyöt veivät keikkahommiin EteläSuomeen. Päätimme vaimon kanssa muuttaa Helsinkiin ja ehdimme asua siellä vuoden, mutta sitten täällä tuli sopiva paikka auki ja paluumuutto oli selvä asia. Mantilan perhe asuu Seinäjoen Heikkilänmäellä. 3-vuotiaalle pojalle odotetaan pikkusiskoa tai -veljeä helmikuussa. Eivätkä opinnotkaan ole jääneet; työn alla on ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

Jatkuvaa kehittämistä Mantila on viihtynyt tehtävässään erittäin hyvin. – Työ on monipuolista, rakennuttamiskohteet ovat eri puolilla Suomea ja jokaisessa kohteessa on omat haasteensa. Lisäksi Lakealla on koko ajan hyvä tekemisen ja kehittymisen meininki päällä. Tämän porukan kanssa on mukava tehdä töitä. Yksi vuosien varrella Mantilan kohdalle osuneista kehittämistehtävistä on ollut Lakean projektinhallinnan kehittäminen. – On tärkeää, että projektien asiakirjat järjestetään aina saman mallin mukaisesti, koska se helpottaa niiden löytämistä ja säästää valtavasti työaikaa. Tietotekniikan kehitys on muutenkin vienyt tätä alaa valtavasti eteenpäin, tästä esimerkkejä mainittakoon vaikkapa 3D-suunnittelu. – Omasta mielestäni rakennuttamisessa kaikkein tärkeintä on suunnittelun ohjaus; onnistunut suunnittelu mahdollistaa koko rakennusprojektin sujuvan etenemisen. Hyvät yhteistyökumppanit ovat tässäkin hommassa tärkeitä. Työn vastapainoksi Mantila suuntaa lenkkipolulle tai uimahallille, talvisin viikko-ohjelmaan kuuluu myös jääkiekko. – Ja näin syksyllä sorsastus. Meillä on kaveriporukka, jonka kanssa aloitamme joka sorsastuskauden Kristiinankaupungin edustalla. Tärkeintä ei ole saalis, vaan yhdessäolo.

KOTILAKEA 02 | 2011 | 9


eskoon Jouni nummi ja Lakean Timo

Mantila hiovat yhdessä Koivusillan asumisyksikön suunnitelmia.

rakennuttaminen lähtee aina asiakkaan tarpeista.

10 | KOTILAKEA 02 | 2011


Teksti Anne Rintamäki | kuvat marko koivuporras

Lakean ydinosaamista on

rakennuttaminen Rakennuttaminen lähtee aina asiakkaan tarpeista. Oli kyse sitten asuin­ huoneistosta, palveluasumisesta tai vaikkapa pysäköintitalosta, niin aivan ensimmäiseksi Lakean väki selvittää tilojen tarpeet ja käyttötarkoitukset. Myös budjettia mietitään jo projektin alkumetreillä.

Y

leensä tiedossa on ainakin kaupunki, johon tiloja tarvitaan, joskus asiakkaalla on myös tontti valmiina, kertoo Lakean tekninen johtaja Timo Mantila. – Tarvittaessa autamme asiakasta löytämään sopivan tontin, minkä jälkeen käynnistyy käytännön suunnittelu. Rakennuttajana meidän vastuullamme on osaavien suunnittelijoiden etsintä. Mitä vaativampi kohde on, sitä enemmän aikaa tarvitaan suunnittelutyöhön. Lakea hoitaa myös kaikki kilpailuttamiset ja sopimusasiat asiakkaan ja suunnittelijoiden välillä. – On erittäin tärkeää, että rakennuttaja ohjaa ja valvoo suunnittelua. Tällöin mennään alusta oikeaan suuntaan oikeilla pelisäännöillä, eikä turhia päällekkäisyyksiä pääse syntymään. Näin kustannuksetkin pysyvät hallinnassa, Mantila toteaa.

Tarkkaa työtä – Projektissa on päästy hyvin alkuun, kun asiakkaalle saadaan toimitettua ensimmäiset luonnokset kohteesta. Samalla päästään tekemään jo kustannuslaskentaa, eli saadaan hankkeelle myös alustava kustannusarvio, Mantila kuvailee. Tämän jälkeen lähdetään tekemään muutoksia ja tarkennuksia suunnitelmiin. Asiakas voi haluta esimerkiksi muutoksia

Onnistunut projekti on monen osaajan yhteistyötä. tilajärjestelyihin tai sitten kohteen laajuutta on harkittava uudelleen liian korkeiksi nousevien kustannusten takia. – Yleensähän asiakas haluaa laadukasta rakentamista kustannustehokkaasti ja mahdollisimman nopeasti. Siinä on yhtälö, johon rakennuttaja etsii ratkaisun.

Urakoitsijat apuun Kun suunnitelmat saadaan valmiiksi, Lakea hakee kohteelle rakennusluvat ja valmistelee asiakirjat urakan kilpailuttamista varten.

– Pyrimme valitsemaan kilpailuihin mukaan sellaisia yrityksiä, joilla on osaamista ja resursseja kyseisen kohteen toteuttamiseen. Vuosien varrella urakoitsijat ja rakennusliikkeet ovat tulleet tutuiksi, jolloin yhteistyön sujuvuuteenkin pystyy luottamaan. Urakkakilpailun voittajan kanssa lähdetään neuvottelemaan kohteen toteutuksesta tarkemmin ja tämän jälkeen solmitaan varsinainen urakkasopimus. – Rakennuttajan pitää pystyä varmistamaan se, että työmaan kaikki urakat toimivat. Tällöin osa vastuusta kuuluu myös pääurakoitsijalle, jonka alaisuudessa saattaa toimia hyvinkin useita sivuja aliurakoitsijoita, Mantila kertoo. Kun rakennusliike aloittaa kohteessa työt, päästään ns. teknisen rakennuttamisen vaiheeseen. Tällöin Lakean tehtäviin kuuluu mm. yhteydenpito rakennusvalvontaan; tarvitaan yhteinen aloitusko­ kous sekä kohteen valvontasuunnitelma, joka pitää sisällään mm. laadun, aikataulun ja talousasioiden valvonnan.

Työ ei lopu valmistumiseen Kun kohde alkaa valmistua, on rakennuttajan tehtävänä hoitaa työn vastaanottovaihe. – Me hoidamme kaikki pienemmät tarkastukset sekä varsinaisen vastaan­ ottotarkastuksen. Tämän jälkeen asiakas

KOTILAKEA 02 | 2011 | 11


saa päättää, onko kohde yhdessä sovittujen tavoitteiden mukainen ja että ottaako hän sen vastaan, Mantila sanoo. – Usein mukana on myös huoltoyhtiö, joka saa urakoitsijalta opastusta kohteen jatkohoitoa varten. Vastaanotosta alkaa

Me toimimme tilaajan ja urakoitsijan välisenä yhteyshenkilönä. kahden vuoden takuuaika, jonka puoli­ välissä tehdään vielä välitarkastus. Mahdolliset viat kirjataan ylös, ja niiden korjaaminen kuuluu edelleen urakoitsijan vastuulle. Kohteen luovutuksen jälkeen lakealaiset tekevät vielä taloudellisen loppuselvityksen, johon kirjataan muutostyöt ja niiden vaikutus urakkasummaan. Lisäksi pitää tehdä lopulliset päätökset siitä, mikä kuuluu kenenkin maksettavaksi.

Toimivia kokonaisuuksia – Kaikessa rakennuttamisessa keskeinen periaate on, että me Lakean ammattilai-

12 | KOTILAKEA 02 | 2011

set toimimme tilaajan ja urakoitsijan välisenä yhteyshenkilönä. Asiakas saa kohteen vaikka avaimet käteen -periaatteella, mikäli hän niin haluaa, Mantila lupaa. Miehen mukaan palveluasumispuolella yleistyy ratkaisu, jossa Lakea rakennuttaa kohteen ja jää siihen myös omistajaksi, jolloin kunta tai kuntayhtymä voi osoittaa tiloihin vuokralaisen. – Mielestäni tämä on erittäin toimiva malli. Miksi kuntien pitäisi investoida kiinteistöihin, kun rahareikiä on varmasti muuallakin? – Esimerkiksi Vähänkyrön Koivusillan palvelukeskuksen kanssa toimimme niin, että asiakkaalla oli jo tontti katsottuna, ja hoidimme siihen yhdessä kunnan kanssa kaavan valmiiksi. Tämän jälkeen aloitimme yhdessä asiakkaan eli Eskoon kunta­ yhtymän kanssa suunnittelun ja kustannuslaskennan. Näiden pohjalta on tehty tarpeellisia muutoksia; rakennuksesta ei saa tulla liian kallis, jotta esimerkiksi vuokrataso pysyy kohtuullisena. Onnistunut kokonaisuus on siis todella monen tekijä summa, Mantila sanoo.

Esimerkkejä erilaisista kohteistamme Seinäjoen teknologia- ja innovaatio­ keskus Frami, F-osa, SeAMK Liiketalouden tilat, koulurakennus Vähänkyrön koulukeskus, koulurakennus Eskoon alue, asemakaavavaiheen valmistelu Seipark Oy P-Frami, Seinäjoen 1. pysäköintilaitos Koivusilta, Eskoon kuntayhtymä, Lakea Oy toteuttaa päivätoimintakeskuksen ja vuokraa sen edelleen Eskoon kuntayhtymälle Asunto Oy Kokkolan Niemenkulma, kerrostalo- ja liikehuoneistoja Kokkolan ydinkeskustaan Suunnitteilla useita palvelukoteja mm. Keravalle, Hämeenlinnaan, Joensuuhun ja Kuopioon

Rakennuttamisprojekteissa Lakea

huolehtii siitä, että asiakas saa laadukasta rakentamista kustannustehokkaasti ja mahdollisimman nopeasti.


Eskoo uskoo kodinomaiseen asumiseen Tulevaisuudessa kuntien ja kaupunkien on entistä tarkemmin pidettävä huolta siitä, että kehitysvammaisille on tarjolla kodinomaista asumista laitoshoidon sijaan. Vuonna 2010 annetun periaatepäätöksen takana on valtioneuvosto, ja tavoitteena on parantaa asumispalveluita valtakunnallisesti. – Tavoitteena on, että jatkossa laitoshoitoa käytettäisiin ainoastaan intervalliluonteisesti, ja pääpaino olisi tuetussa palvelu-

tulee tarvitsemaan itsenäisen asumisen mahdollisuutta. – on paljon nuoria aikuisia, jotka haluaisivat asua omillaan omalla kotiseudullaan. Lisäksi moni yli 40-vuotias kehitysvammainen asuu yhdessä iäkkäiden vanhempien kanssa, mikä sekään ei ole pitkäaikainen ratkaisu. Palveluasumista tulee siis lisätä. Asuntotuotannon lisäksi Nummi kaipaa muutoksia myös asennepuolelle; laitokset

sekä kehitysvammaisten asumisyksikkö että päivätoimintakeskus. – Kun ilmeni mahdollisuus saada ARAlta rahoitusta asumisyksikköä varten, lähdimme etsimään sopivaa rakennuttajakumppania. Pyrimme siihen, että olemme mukana suunnittelussa, mutta joku muu vastaa rakennuttamisesta, ja me tulemme valmiiseen kiinteistöön vuokralle, Jouni Nummi sanoo.

asumisessa, kertoo Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän johtaja Jouni Nummi. – olemme Eskoon alueella eli EteläPohjanmaalla ja Pohjanmaalla tehneet viime vuosien aikana mittavan kartoituksen kehitysvammaisten asumispalveluiden tarpeista. Apua kehittämistyöhön on käytännössä saatu myös ARAn tukeman asuntorakentamisen avulla.

ja laitosmaisuus eivät ole ainoita ratkaisuja. – olisihan se ehdottomasti paras tilanne, että jokaisella kehitysvammaisellakin olisi mahdollisuus elää omassa kodissa niin itsenäisesti kuin mahdollista. Parhaimmillaanhan henkilö voi elää näin jopa 60 vuotta, Nummi muistuttaa.

– Tätä kautta alkoi yhteistyömme Lakean kanssa. Se on sujunut erittäin hyvin, asiat tehdään alusta asti järkevästi ja asiakasta kuunnellen. on mielestäni hyvä ratkaisu, että me tunnemme palveluasumisen läpikotaisin ja Lakea puolestaan hallitsee rakennuttamisen. Näin lopputuloksessa yhdistyy monen ammattilaisen osaaminen. Koivusillan asumisyksikön on tarkoitus valmistua vuonna 2012, ja siihen tulee kaikkiaan 16 asuntoa. Päivätoimintakeskuksen osalta neuvotteluja käydään parhaillaan.

mahdollisimman omatoimista Eskoon tarvekartoitus nosti Nummen mukaan esiin erityisesti sen, että jatkossa entistä suurempi joukko kehitysvammaisia

hyvä kumppani Eskoon tarvekartoitus on jo johtanut useisiin käytännön toimenpiteisiin. Yksi suunnitteluvaiheessa olevista hankkeista on Tervajoelle nouseva Koivusillan palvelukeskus. Samalle alueelle olisi tarkoitus rakentaa

kuva PLUgi

KOTILAKEA 02 | 2011 | 13


Kohde ja koti Teksti Anne Rintamäki | kuvat Marko Koivuporras

Meritähti on

meidän mieleen

H

Kun perheen harrastuksiin kuuluu matkailu ja moottoripyöräily, on kerrostaloasuminen erittäin toimi­ va ratkaisu. Kokkolan Pikiruukin alueelle noussut uusi Asuntoyhtiö Meritähti saa Johanna ja Pasi Haaraojalta kiitettävän arvosanan; pariskunta nauttii vuokra-asumi­ sesta lähellä sekä keskustaa että hienoa luontoa.

14 | KOTILAKEA 02 | 2011

aaraojan perhe muutti vastavalmistuneeseen Meritähteen viime helmikuussa. Kolme huonetta, keittiön ja saunan käsittävä asunto istui elämäntilanteeseen hyvin; entinen koti alkoi tuntua turhan suurelta, kun vanhempi tytärkin oli jo muuttamassa kotoa omaan opiskelijaasuntoon. – Ajattelimme ensin vuokralla asumista väliaikaisena vaihtoehtona, eli ehtisimme tässä samalla katsella uutta omistusasuntoa, Pasi kertoo. – Ongelma tuntuu vain olevan se, että tässä on tottunut liian hyvälle, eli parempaa ei tahdo olla tarjolla. Niinpä viihdymme hyvin tässä, Johanna hymyilee. Hän on paljasjalkainen kokkolalainen, ja Pasikin on asunut kaupungissa pian 40 vuotta. Perheen entinen koti oli Koivuhaassa, mutta silti muutto Pikiruukin alueelle tuntui helpolta; molempien varhaislapsuuden aikaiset kodit ovat sijainneet aivan uuden asuntoalueen lähistöllä. – Sijainnin arvoa lisää se, että oma työpaikkani on tuossa aivan vieressä, kaupungin laitos- ja huoltomiehenä työskentelevä Pasi lisää. – Ja tokin on hienoa, kun matkaa keskustaan on vain pari kilometriä ja merenrantaan vielä puolet vähemmän.

Uusi ja toimiva Pasi ja Johanna kiittävät molemmat kotinsa toimivuutta ja hyvää pohjaratkaisua. – Tässä on kaikki kohdallaan. Lukion toista luokkaa käyvälle Iirikselle on oma huone, keittiö on järkevän kokoinen ja hyvin varustettu, ja tilava olohuone jatkuu vielä hyvänkokoisella lasitetulla parvekkeella, Johanna luettelee.

– Myös säilytystilaa on riittävästi ja pesuhuonekin on tosi mukavan kokoinen, samoin sauna. Ja koska talossa on myös yhteiset pyykinkuivaustilat, niin asunto jää kokonaan asumiskäyttöön. Tilava sauna lämpiää parhaimmillaan useamman kerran viikossa. – Tässä saunassa on osattu tehdä ilmanvaihto oikein, eli tuloilma-aukko on kiukaan päällä. Näin saunassa on miellyttävä hengittää ja mukava ottaa reippaammatkin löylyt, isäntä toteaa.

Lasitettu parveke on varsinkin kesäaikaan kuin toinen olohuone. Lasitettu parveke on varsinkin kesäaikaan kuin toinen olohuone. Asunnon etuihin kuuluu Johannan mukaan se, että keskipäivän kuuma auringonpaiste ei osu sisään, mutta aamu- ja ilta-aurinko kyllä hellivät mukavasti. – Lisäksi tässä on niin hyvin eristetyt seinät, että ulkopuolelta ei tule minkäänlaista ylimääräistä melua. Moni vieras onkin ihmetellyt, kun ohitse kulkevan isomman tien ääni ei häiritse täällä lainkaan, Johanna sanoo.

Paljon liikkeellä Pasi kertoo arvostavansa uutta asuntoa siinäkin mielessä, että kaikki on kunnossa ja kohdallaan. – Kun on töissä korjaushommien kanssa tekemisissä, niin vapaa-aikanaan haluaa kyllä tehdä jotain muuta. Ja sitä muuta kyllä riittää; pariskunnan moottoripyörän mittariin on tänä kesänä kertynyt yli 8000 kilometriä. Lisäksi tal-


ketkä täällä asuvat? Johanna Ja pasi haaraoJa, sekä heidän

lukioikäinen tyttärensä iiris. Johanna ja Pasi ovat molemmat töissä Kokkolan kaupungilla. Perheen harrastuksiin kuuluvat matkustus ja moottoripyöräily, myös Johanna ajoi loppukesästä moottoripyöräkortin. Kodissa parasta on hyvä pohjaratkaisu, toimivuus ja valoisuus. ilta-auringosta pääsee nauttimaan lasitetulla parvekkeella, ja luonto on lähellä, vaikka meritähti sijaitseekin aivan kaupungin keskustan lähettyvillä.

meritähti: Lähellä merta ja keskustaa Johannan, pasin Ja iiriksen kotina on

velle on taas suunnitteilla pitempi ulkomaanmatka. – Olemme tehneet parin–kolmen viikon reppureissuja mm. Thaimaahan ja Sri Lankaan. Lepolomat vietämme usein Turkissa ja lisäksi teemme aina kun mahdollista lyhyemmän reissun vaikkapa Vilnaan tai Riikaan, Johanna ja Pasi kertovat. – Meillä on myös kummilapsi Sri Lankassa, ja olemme käyneet tapaamassa häntä siellä. Ero elämään Suomessa on valtava; osa perheistä asuu pienissä aaltopeltihökkeleissä ja reilut parikymmentä euroa maksava Melodika on niin merkittävä lahja, että sitä noutamaan tullaan

kävellen yli kolmen tunnin matkan päästä. Pikiruukin alue on perheen mieleen myös rauhallisuutensa ansiosta. Aivan vieressä sijaitsee lampi, jonka karppeja Pasi ja Iiris tapaavat iltaisin käydä syöttämässä. – On mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan tämä alue kehittyy. Tähän on tulossa paljon uutta, mikä virkistää Pikiruukkia mukavasti, Johanna sanoo. – Sekin on hienoa, että tässä asuu tosi eri-ikäisiä ihmisiä aina vauvasta vaariin. Myös naapuriapu on voimissaan. Ei siis ole varmaankaan vaikea uskoa sitä, että viihdymme kodissamme erinomaisen hyvin.

kolmio Asunto­osakeyhtiö Meritähdessä. Talo on valmistunut helmikuussa 2011, siinä on neljä kerrosta ja 32 asuntoa. Kaikki asunnot ovat vuokra­asuntoja, ja asukkai­ den joukossa on niin nuoria, perheitä kuin iäkkäämpiäkin ihmisiä. Meritähden raken­ tajana toimi Lemminkäinen Talo Oy. Talon osoite on Vanhansatamanlahdentie 6, ja se sijaitsee Pikiruukin alueella noin kahden kilometrin päässä Kokkolan keskustasta. Merenranta ja viimekesäinen asuntomes­ sualue sijaitsevat alle kilometrin päässä. Pikiruukin alueen asuntotarjonta kas­ vaa lähiaikoina; parhaillaan Lakealla on meneillään peruskorjauskohde Merihovi, eli vanhan kasarmin remontointi asuin­ käyttöön. Merihovi valmistuu helmikuussa 2012, ja siihen tulee 42 vuokra­asuntoa, joista suurin osa on 47 neliön kaksioita. Lisäksi rakennukseen avataan Kokkolan kaupungin päiväkoti, jossa on 84 paikkaa lapsille ja kaikkiaan 12–15 työntekijää. Päiväkoti otetaan käyttöön jo tammikuus­ sa 2012. Merihovin alakertaan tulee myös palvelutiloja, joissa on hoito­ ja terveys­ palvelutoimintaa.

KOTILAKEA 02 | 2011 | 1


Teksti Anne Rintamäki | kuva plugi

kodinomaisuu Palveluasumisessa korostuu

Kuntien ja kaupunkien velvollisuus on järjestää asumispalveluita henkilöille, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja palveluita asumisensa järjestämiseen.

Asumisen järjestämisestä on säädetty mm. sosiaalipalvelulaissa, vammais­ palvelulaissa ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa.

A

sumispalveluita tarvitsevat mm. mielenterveyskuntoutujat, vammaiset sekä ikäihmiset. Seinäjoella ikäihmisten palvelukokonaisuudesta vastaa ns. SAS-toimisto, jonka nimi tulee sanoista selvitä, arvioi ja sijoita. – Meidän tehtävämme on etsiä jokaiselle ikäihmiselle hänelle parhaiten sopivat asumis- ja palvelumuodot, toimiston vastaava koordinaattori Hannele Naumanen kertoo. Tällä hetkellä erilaiset muistisairaudet ovat suurin syy palveluasumiseen tai laitoshoitoon siirtymiseen. – Pyrimme aina siihen, että ikäihminen pystyisi erilaisten kodinhoito- ja sairaanhoitopalveluiden avulla asumaan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kun tämä ei enää ole mahdollista, tarjoamme tehostettua palveluasumista, jossa hoitohenkilökunta on ympärivuorokautisesti lähellä.

Senioritaloille kysyntää Tehostettu palveluasuminenkin on pyritty tekemään mahdollisimman kodinomaiseksi. Naumanen kertoo, että vanhukset saavat mm. sisustaa oman huo-

16 | KOTILAKEA 02 | 2011

neensa omilla tavaroillaan. Lisäksi yksikköjen koot pidetään mahdollisimman pieninä. – Jossain vaiheessa ikäihminen saattaa tarvita myös laitoshoitoa. Näissäkin yksiköissä on pyritty entistä enemmän pois laitosmaisuudesta, eli kodikkuuteen ja viihtyisyyteen satsataan paljon.

Vanhukset saavat sisustaa oman huoneensa omilla tavaroillaan. – Otamme kaikissa palveluissamme myös omaiset huomioon, ikäihmisellä on esimerkiksi nimetty omahoitaja, mikä mahdollistaa hyvän yhteydenpidon ja yhteistyön. Seinäjoen alueella on käytössä vielä joitakin kevyemmän palveluasumisen yksikköjä, joissa henkilökunta on paikalla vain päiväsaikaan. Ilta- ja yöaikaan ikäihmiset saavat kutsuttua apua turvapuhelimella. – Itse uskon, että jatkossa näiden yksikköjen tilalle tulee senioritaloja, joissa yhdistyvät asuminen, yhteiset tilat ja toiminta sekä tarvittavat palvelut. Näitä taloja tarvittaisiin Seinäjoellekin lisää,

sillä monen vanhuksen elämää rajoittaa liikkumisen vaikeus ja kerrostalojen hissittömyys, Naumanen toteaa.

Kuntoutuminen tärkeää Mielenterveyskuntoutujien osalta palvelu­ asumisen muoto valitaan kuntoutuksen tarpeen mukaan. Tehostettu palveluasuminen on yleensä yhteisöasumista kuntoutuskodissa, jossa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Tällöin kuntoutuja saa paljon tukea ja apua arjesta selviytymiseen. Kuntoutumista tukevat myös yhteinen päivätoiminta ja erilaiset harrastukset. Toinen vaihtoehto on palveluasumisyksikkö, joka mahdollistaa kuntoutuksen lisäksi myös omatoimisuuden ja arjen­ hallintataitojen harjoittelun. Palveluasumisyksikössä asuminen edellyttää, että kuntoutuja kykenee ylläpitämään vuorokausirytmiä ja sitoutuu yksilölliseen kuntoutussuunnitelmaan sekä yhteisöasumiseen. Tuettua asumista voidaan toteuttaa joko erillisessä yksikössä tai kuntoutettavan omassa kodissa. Työ- ja päivätoiminta, vertaistuki, ryhmätoiminta ja elämäntaitojen opettelu ovat myös tärkeä osa kuntoutussuunnitelmaa.


Jatkossa paLveLuasumista halutaan

lisätä voimakkaasti. Tärkeää on pieni yksikkökoko ja kodinomaisuus.

us

palveluasumiskohteiden määrä on jatkuvassa kasvussa Sekä ikäihmisten, kehitysvammaisten että mielenterveyskuntoutujien kohdalla laitoshoitoa halutaan vähentää, jolloin tilalle tarvitaan uusia, kodinomaisempia palveluasumisvaihtoehtoja, Lakealla onkin jatkuvasti työn alla useita palveluasumiskohteita ympäri Suomen.

pirkkala Pirkkalaan on suunnitteilla 29-paikkainen vanhusten palvelukoti. Rakennus tulee Lakea Kiinteistöt oy:n omistukseen ja palveluntuottajana siinä toimii mikeva oy. mikeva on myös hoitanut neuvottelut palvelukodista kunnan kanssa. Tällä hetkellä Pirkkalan kohde on suunnitteluvaiheessa; palvelukodin olisi tarkoitus olla valmis vuoden 2012 aikana.

seinäjoki Seinäjoen Kivistöön on tulossa invalidiliiton asumispalveluiden eli Validia oy:n palveluasumiskohde, johon tulee yhteensä 65 eritysryhmille suunniteltua vuokra-asuntoa. Näistä 25 on tarkoitettu vaikeavammaisille ja 40 vanhuksille. Asunnot sijoitetaan kahteen eri rakennukseen. Rakennuskohteen eli Seinäjoen Validiakodin osalta parhaillaan on käynnissä ARArahoitushaku. Tarkoitus on saada työmaa matkaan keväällä 2012, jolloin asukkaat pääsisivät muuttamaan taloihin alkuvuodesta 2013. Kiinteistö tulee Lakea Kiinteistöt oy:n omistukseen, ja Validia toimii siinä palveluntuottajana.

kerava Keravalle valmistuu ensi kesänä 41-paikkainen palveluasumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille. Rakennus pysyy Lakea Kiinteistöt oy:n omistuksessa, palveluntuottajaksi tulee mikeva oy. Kohde on tällä hetkellä urakkalaskennassa. Samassa vaiheessa ovat niin ikään mikevan kanssa toteutettavat kohteet Hämeenlinnassa ja Joensuussa.

KOTILAKEA 01 | 2011 | 17


teksti ANNE RiNTAmäKi | kuvat JARL AHLSTRÖm

Uutta Kokkolan sydämeen Pitkään lähes tyhjillään ollut ns. Niemen kiinteistön tontti Isokatu 5:ssä aivan Kokkolan ydinkeskustassa on tarkoitus herättää uudelleen eloon. Lakea on ostanut tontin viime kesänä, ja nyt suunnitteilla on kerrostalo, johon on tarkoitus toteuttaa sekä liikehuoneistoja että asuntoja.

kuva ARKKiTEHTi JARL AHLSTRÖm, ARKAHLSTRÖm oY

aivan kokkoLan Ytimeen on suunnitteilla

uusi kiinteistö, johon tulisi sekä liiketiloja että asuntoja. Kuvassa on arkkitehti Jarl Ahlströmin alustava suunnitelma kohteesta.

18 | KOTILAKEA 02 | 2011


S

uunnitelmissamme rakennuksen pohjakerrokseen eli katutasoon tulee liiketiloja, jotka avautuvat Isokadulle ja Itäiselle Kirkkokadulle. Tällöin keskustaan muodostuu myös kauppakuja, joka yhdistää Maximin ja Anttilan, kuvailee toimitusjohtaja Keijo Ullakko. – Kaikkiaan rakennuksesta tulee viisikerroksinen, jolloin taloon tulee lähes 60 asuntoa. Niiden koot vaihtelevat yksiöstä yli sadan neliön koteihin, joissa on neljä huonetta ja keittiö. Tällaiselle uudelle ja laadukkaalle keskusta-asumiselle on Kokkolassa selvästi kysyntää. Tavoitteenamme on, että rakennustyöt käynnistyisivät jo ensi kesänä.

haastava ja mielenkiintoinen Parhaillaan Lakea työstää Kokkolan kaupungille ja asemakaavan pohjaksi ehdotusta tontin käytöstä. Kohteen suunnittelusta vastaava arkkitehti Jarl Ahlström kertoo, että tällainen uudiskohteen toteuttaminen kaupungin ydinkeskustaan tuo mukanaan omat haasteensa. – Suunnittelussa on otettava huomioon ympäröivät rakennukset, eli uuden kiinteistön on istuttava kokonaisuuteen. Silti en halua lähteä jäljittelemään vanhaa, vaan pyrin luomaan nimenomaan uutta, ympäristöön sopivaa arkkitehtuuria, joka ilmentää tätä aikakautta. – Hyvää tässä kiinteistössä on se, että osa parkkitiloista pystytään sijoittamaan maan alle. Tämä vapauttaa lisää tilaa asumiselle ja liikehuoneistoille. Ahlströmin mukaan uudet liikehuoneistot tulevat erinomaiselle paikalle. Kauppakujan varteen sopisivat erinomaisesti mm. kahvilat ja ravintolat. – Mielestäni uusi rakennus parantaa valtavasti keskustan yleisilmettä. Tulossa on monipuolinen kokonaisuus, joka istuu Kokkolan kaupunkikuvaan, arkkitehti lupaa. suunnittelu käynnissä Kokkolan kaupungin kaavoituspäällikkö Veli-Pekka Koivu tietää kaupunkilaisten pitävän uutta kerrostaloa erittäin myönteisenä hankkeena. – Kyllähän tämän tontin rakentumista on odotettu. Asiasta on käyty alustavia keskusteluja Lakean kanssa, ja alueen asemakaavan muutostöitä on käsitelty lautakuntatasolla. Tavoitteena on selvittää, mitä muutoksia voimassaolevaan asemakaavaan voidaan tehdä korttelin ja tontin rakentamisen toteuttamiseksi. – Korttelista laadittujen luonnosehdotusten arvioinnin jälkeen tekee rakennusja ympäristölautakunta erillisen päätöksen siitä, miltä pohjalta korttelin asemakaavan suunnittelua jatketaan, Koivu kertoo. Kokkolan kaupunkikeskustan kehittämistä edistävän City Kokkola ry:n toiminnanjohtaja Kari Moilanen odottaa jo innolla uutta rakennusta.

Arkkitehti Jarl Ahlström kertoo, että keskusta­ rakentamisessa on huomioitava monta näkö­ kohtaa.

uusi rakennus parantaa valtavasti keskustan yleisilmettä. – Tämä hanke täydentää hienosti kävelykeskustaamme. Hienoa on myös se, että samaan taloon tulee liiketiloja ja uusia asuntoja. Keskusta-asuminen on Kokkolassa nostanut suosiotaan, ja tässä tapauksessa asunnot tulevat aivan aitiopaikalle.

kyllä keskustan kehittämiselle City Kokkola ry toimii Keski-Pohjanmaan maakuntakeskuksen hyväksi; päätehtävä on Kokkolan kaupunkikeskustan palveluiden ja kaupan kehittäminen. Yhdistys on tiiviisti mukana myös kaupungin tapahtumissa ja toimii Kokkolan keskustan yritystoiminnan tukena. Moilanen kertoo, että ns. Niemen kiinteistön tontti on ollut pitkään yhdistyksen kehittämiskohteiden listalla. – On hienoa, että asiat lähtevät nyt edistymään. Tyhjä tontti aivan ydinkeskustassa ei ole ollut mikään silmänilo, mies toteaa. – Kokkolan kaupunkikeskusta valittiin vuonna 2011 vuoden parhaaksi kaupunkikeskustaksi – siinäkin valinnassa tiedolla Niemen kiinteistön kehittämisestä oli varmasti merkitystä.

KOTILAKEA 02 | 2011 | 19


uusia kohteita teksti ANNE RiNTAmäKi

Lisää viihtyisää keskusta­asumista

kuva ARKKiTEHDiT AHLSTRÖm oY

Sekä Vaasassa että Seinäjoella on kysyntää laadukkaille kerros­ ja pientalo­ asunnoille. Tähän vastaavat osaltaan Lakean uudet kohteet Puroviisikko Seinäjoella ja Pursimiehenkatu Vaasassa. Molemmat ovat nyt ennakko­ markkinoinnissa.

puroviisikko tarjoaa paritalo- ja omakotitaloasumista

A

ivan Seinäjoen keskustan tuntumaan on suunnitteilla kahden paritalon ja kolmen omakotitalon kokonaisuus, Puroviisikko. – Lakean suunnitelmissa oli alun perin rakennuttaa alueelle viiden pientalon asuinosakeyhtiö, mutta koska pienemmille asunnoille on Seinäjoella runsaasti kysyntää, päätettiin kaksi taloista muuttaa paritaloiksi, kertoo tekninen johtaja Timo Man­ tila. – Kohteelle on saatu rakennuslupa, ja tällä hetkellä arkkitehti tekee tarkempia suunnitelmia Puroviisikosta. Pyrimme saamaan kohteen matkaan jo tänä syksynä, jolloin se olisi muuttovalmis syksyllä 2012. molempiin paritaloihin tulee saunallinen

kaksio ja kolmio, joissa tilaa on 58 ja 83,5 neliötä. Pientaloissa neliöitä on 148,5, mihin sopii 5–6 huonetta, keittiö, kodinhoitohuone ja sauna. Lisäksi kiinteistöön tulee varastotilaa sekä viisi autotallia ja viisi autokatosta.

haluatko asua liki keskustaa mutta myös lähellä luontoa? Puroviisikon ennakkomarkkinointi on käynnissä, joten jos haluat asua liki Seinäjoen keskustaa mutta myös lähellä luontoa Pajuluoman varressa, niin kannattaa toimia pian! kuva ARKDESigN

kuva ARKKiTEHTiToimiSTo JUHANi RomPPAiNEN oY

20 | KOTILAKEA 02 | 2011

pursimiehenkatu

V

aasan Palosaarelle aivan torin kupeeseen Pursimiehenkadulle nousee uusi kerrostalo, johon tulee kaikkiaan 11 asuntoa. Asunnoista viisi on yksiöitä, joissa on joko huone ja keittokomero tai tupakeittiö sekä alkovi ja sauna. Näiden asuntojen koot vaihtelevat 33,5 neliöstä 41 neliöön. 56,5–57 neliön saunallisia kaksioita taloon tulee kolme, ja loput kolme asuntoa käsittävät neljä huonetta, keittiön ja saunan. Kooltaan nämä suurimmat asunnot ovat 98 neliöstä 136 neliöön. Lisäksi kaikkiin asuntoihin tulee lasitetut parvekkeet. Sijainniltaan Pursimiehenkadun talo tulee erinomaiseen paikkaan; tontti rajoittuu puistoon, ja lisäksi kaikki Palosaaren palvelut ovat aivan lähietäisyydellä. Palosaarelta on myös kävelymatka Vaasan keskustaan sekä hyvin toimivat paikallisliikenteen yhteydet. Alueella sijaitsevat lisäksi kaupungin yliopisto ja ammattikoulun sekä ammattikorkeakoulun yksiköt. Pursimiehenkadun asuntojen myynti käynnistyy marraskuussa, ja kohteen olisi tarkoitus valmistua syksyllä 2012. Varaamalla oman asuntonsa ajoissa pääsee mukaan vaikuttamaan mm. sisustusmateriaaleihin.


tÄnÄÄn kotona

teksti ANNE RiNTAmäKi | kuva JUSSi mETSäPELTo

Oma sauna

on toisille rakas, toisille turha Suomalaiset ovat tunnetusti sauna­ kansaa. Jopa siinä määrin, että lähes kaikkiin uusiin kerrostaloasuntoihin rakennetaan sauna, edes pieni sellai­ nen. Innokkaimmat saunojat kylpevät monta kertaa viikossa, toisille riittää perinteinen lauantaisauna.

K

riittiset äänet muistuttavat, että huoneistokohtaiset saunat ovat melkoisia energiasyöppöjä. iso osa energiasta kuluu hukkaan, kun sähkökiukaalla lämmitetään saunojan lisäksi saunatilaa, saunan sisältämiä rakenteita ja lauteita. Lisäksi esimerkiksi vuokra-asunnossa saunat nostavat asunnon hintaa, mutta samalla pienentävät käyttöneliöiden määrää.

mitä tilalle? – Uudisrakentamisessa toimiva vaihtoehto voisi olla iso yhteinen saunatila, joka sijoitettaisiin esimerkiksi kerrostalon ylimpään kerrokseen, pohtii arkkitehti Jarl Ahlström. – Laadukas, komea ja viihtyisä saunatila

voisi samalla toimia myös talon asukkaiden yhteisenä oleskelutilana. Näin saataisiin asumiseen lisää monen kaipaamaa yhteisöllisyyttäkin. Arkkitehdin mukaan kerrostaloasunnon saunaa arvostavat nimenomaan nuoret ihmiset. Vanhempi väki sen sijaan ei kaipaa omaa saunaa. – Kerrostalosaunojen haaste on tilan pienuus; esimerkiksi lauteiden askelmista tulee väkisinkin jyrkkiä, mikä vaikeuttaa liikkumista. monesti vanhemmilla ihmisillä sauna toimiikin lähinnä pyykinkuivaustilana. Jos Ahlström saisi päättää, hän suunnittelisi kerrostaloihin nimenomaan yhteiset saunatilat.

KOTILAKEA 02 | 2011 | 21


tÄnÄÄn kotona

kuvat iSToCKPHoTo

Oma sauna – Toki niistäkin tulee lisäkustannuksia asuntorakentamiseen. Ja ainakin tällä hetkellä suuntaus on se, että asuntokoh­ tainen sauna nostaa huoneiston myynti­ arvoa. Kuitenkin saunan tilalle voisi sijoit­ taa jo ihan hyvänkokoisen vaatehuoneen, sillä säilytystilaahan ihmisillä ei koskaan taida olla liikaa.

uusia tulokkaita Sähkökiukaiden teollinen massatuotanto alkoi 1950­luvulla ja tämä ns. hehkukiuas valloitti ensin pientaloasunnot. Innostuk­ sen syynä oli ennen kaikkea vaivattomuus, enää ei tarvittu erillistä lämmitysrituaalia eikä saunaan tullut puun roskia. Varsinaisesti sähkökiukaat alkoivat yleistyä 1970­luvun alussa, kun sähkö­ sauna keksittiin sijoittaa myös kerrostalo­ asuntoihin. 1980­luvulla markkinoille tulivat varaavat sähkökiukaat, joista on myöhemmin kehitetty ns. aina lämmin

­saunoja. 2000­luvulla osasta kotisaunoja on tullut jo varsinaisia pienoiskylpylöitä, joissa on isot löylyhuoneet, muotoillut lauteet ja porealtaat. Muitakin vaihtoehtoja löytyy; yksi markkinoilla olevista versioista on infra­ punasauna, jossa lämmöntuotannosta huolehtivat kiukaan sijasta infrapunaläm­ mittimet. Tätä säteilylämpöä markkinoi­ daan myös terveysvaikutteisena, eli infra­ punasäteilyn on tutkittu mm. huoltavan kipeytyneitä lihaksia. Eduksi mainitaan myös se, että lämmittimet kuluttavat huomattavasti vähemmän energiaa kuin perinteiset kiukaat. Monelle oma sauna, vaikka sitten pieni­ kin, on kuitenkin tärkeä rentoutumispaik­ ka, ja saunominen kuuluu vähintäänkin viikoittaisiin rutiineihin. Kuten asia on monesti ilmaistu; saunassa suomalaisen sielu lepää. Kun soivat kiukaan urut, niin unhoittuvat viikon surut.

Mitä mieltä sinä olet? pitääkö kerrostaloasunnossa mielestäsi olla sauna? Jos et innostu asuntokohtaisesta saunasta, mitä haluaisit sen tilalle? millainen olisi toimiva yhteinen saunatila kerrostalossa? kerro ajatuksistasi osoitteessa kerro mielipiteesi ja www.lakea.fi/sauna voita Jokipiin pellavan Kerro mielipiteesi 20.12.2011 mennessä. Kaikkien mielipiteensä kertoneiden kesken arvomme 5 kpl Jokipiin Pellavan Vadelma ja Iiris pesukinnas­ ja käsipyyhesettiä. Voittajille ilmoitamme henkilökohtaisesti.

22 | KOTILAKEA 02 | 2011

pesukinnasja pyyhesetti! (arvo 34 €)


tohveLisankari AJATUKSiA KoTiSoHVALTA

sauna – suomi-kulttuurin kulmakivi Yhteinen saunatila vai pieneen tilaan mahtuva infrapunasauna?

sauna istuu suomaLaisuudessa ja syvällä. Harvassa maassa ja kulttuurissa saunotaan yhtä paljon kuin Suomessa. maailmanmatkaajilta kuulee aina hauskoja juttuja ulkomaisista “saunoista”, joissa lämpö nousee tuskin taloyhtiön pukuhuoneen lämpötilaa korkeammalle. Joissain maissa kunnon saunomista pidetäänkin jopa vaarallisena extreme-harrastuksena. Suomessakin toinen tykkää pistävän kuumasta, toinen viileämmästä. Joillekin saunasessio on puoli päivää kestävä sielunmessu, mutta meikäläinen ei monesti jaksa olla saunassa viittä minuuttia pidempään. Silti sinne on pakko päästä. saunominen on muuttunut vuosikymmenten aikana melkoi-

sesti. Sata vuotta sitten saunan pääasiallinen tarkoitus oli lähinnä ylimääräisen karstan poisto tukkijätkän iholta. Nykyisin saunominen on enemmän huvittelu- ja rentoutumismuoto. oli tarkoitus mikä tahansa, niin saunaan liittyy ainakin omalla kohdallani jotain ainutlaatuista. oltiin sitten vaikka uimahallissa, kaveriporukan saunaillassa, kesämökin idyllisessä rantamaisemassa tai kerrostaloyksiön kahden neliön tiiviissä tunnelmassa, niin saunan kuumuudessa on aina jotain selittämättömän hienoa. viime aikoina on taas virinnyt keskustelua aiheesta oma sauna

vai taloyhtiön sauna? Asuin aiemmin taloyhtiössä, johon sai tuoda myös kavereita saunareissulle pientä korvausta vastaan. Saunaan olisi mahtunut kerralla jopa toistakymmentä ukkoa, pesutilat olivat hyvät ja pukuhuoneet tilavat. Siellä kelpasi saunoa. Vaikka kyllähän se saunavuoron kellontarkkuus joskus hieman tuppasi “aharistamaan”, mutta kyllä iso sauna on aina iso sauna. Vaan miksi moittimaan kerrostaloyksiön pikkusaunaakaan – kyllä se paikkansa täyttää! Nopea, yksityinen ja erittäin toimiva hiihtoreissun täydentäjä. Paras ratkaisu olisi tietty se, että saisin käyttööni kolme saunaa. Pieni “pikasauna” palvelisi arkena, taloyhtiön isompi sauna olisi kaveriporukan saunailtoja varten, ja kokonaisuuden täydentäisi se kesämökin idyllinen puulämmitteinen sauna, joka kuuluu niihin parhaisiin hetkiin. vaan taitaapa mennÄ mahdottomaksi… Siksipä lähdenkin

tästä saunanlämmitykseen! Sauna pudottaa taakat hartioilta ja hoitaa sekä sielua että ruumista – ainakin suomalaista.

KOTILAKEA 02 | 2011 | 23


pÅ svenska teXt ANNE RiNTAmäKi | BiLd mARKo KoiVUPoRRAS

ett lyckat projekt är resultat av flera experters samarbete.

Lakeas kärnkompetens utgörs av

byggherreskap Byggherreskapet utgår alltid från kun­ dens behov. Även budgeten dryftas redan i ett tidigt skede av projektet.

i

allmänhet är åtminstone staden där lokaler behövs i kännedom, ibland har kunden också färdigt en tomt, berättar Lakeas tekniska direktör Timo Mantila. – Vid behov hjälper vi kunden att hitta en lämplig tomt, varefter planeringen påbörjas. Som byggherre ansvarar vi för sökandet av kunniga planerare. Lakea sköter också all konkurrensutsättning och avtalsfrågorna mellan kunden och planerarna. – Det är mycket viktigt att byggherren styr och övervakar planeringen. Då går arbetet redan från början åt rätt håll och enligt korrekta spelregler.

noggrant arbete – Projektet har kommit i gång bra, då de första utkasten gällande objektet kan levereras till kunden. Samtidigt kan också kostnaderna börja uträknas, det vill säga objektet får en preliminär kostnadskalkyl, berättar Mantila. Efter det börjar man göra ändringar och preciseringar i planerna. – I allmänhet vill ju kunden ha högklassigt och kostnadseffektivt byggande enligt en så snabb tidtabell som möjligt. Det är den ekvationen som byggherren söker lösningar på.

24 | KOTILAKEA 02 | 2011

Då planerna är färdiga, ansöker Lakea om bygglov för objektet och förbereder dokumenten för konkurrensutsättning av entreprenaden. Med vinnaren av entreprenadtävlingen inleds förhandlingar om objektets genomförande och det egentliga entreprenadavtalet ingås.

arbetet tar inte slut i och med att objektet blir färdigt Då objektet börjar bli färdigt, är det byggherren som sköter om mottagandet av arbetet. – Vi sköter alla mindre granskningar och den egentliga mottagningsgranskningen. Därefter får kunden bestämma, om objektet överensstämmer med de gemensamt uppsatta målen och om han tar emot det, säger Mantila. – Ofta deltar också ett servicebolag, som får råd av entreprenören gällande den fortsatta skötseln av objektet. Från mottagandet börjar en två års garantitid att löpa, och efter halva tiden görs ännu en mellangranskning. Eventuella fel registreras, och det hör till entreprenörens ansvar att korrigera dem. – Den centrala principen i all byggherreverksamhet är att vi som är proffs här på Lakea fungerar som kontaktpersoner mellan beställaren och entreprenören. Kunden kan också få sitt objekt enligt nyckeln i handen-principen, om han så önskar, lovar Mantila.

eskoo tror på hemlikt boende i framtiden ska kommunerna se till att det erbjuds hemlikt boende för utvecklingsstörda i stället för anstaltsvård. i bakgrunden finns ett principbeslut av statsrådet från år 2010. – målet är att anstaltsvården i fortsättningen ska ha intervallkaraktär och huvudvikten ligger på stött serviceboende, berättar direktören för samkommunen för Eskoon sosiaalipalvelut Jouni Nummi. – Vi har i Södra Österbotten och Österbotten gjort en omfattande kartläggning av de utvecklingsstördas behov av boendeservice. Det finns många unga vuxna som vill ha eget boende. Dessutom är det många över 40-åriga utvecklingsstörda som bor tillsammans med sina åldersstigna föräldrar, och detta är inte heller någon långsiktig lösning. Ett av Eskoos projekt i planeringsskedet är Koivusillan palvelukeskus i Tervajoki. På samma område önskar man få både en boendeenhet för utvecklingsstörda och ett dagverksamhetscenter. – Då möjligheten yppade sig att erhålla finansiering från ARA för en bostadsenhet, började vi söka en lämplig byggherrepartner. Vi valde Lakea, och samarbetet har löpt utmärkt. Avsikten är att Koivusilta boendeenhet ska bli färdig år 2012.


vem bor här?

teXt ANNE RiNTAmäKi | BiLd mARKo KoiVUPoRRAS

Johanna oCh pasi haaraoJa samt deras

dotter iiris som går i gymnasiet. Johanna och Pasi arbetar båda hos Karleby stad. Familjens hobbyer är att resa och att åka motorcykel, också Johanna tog motorcykelkörkort i slutet av sommaren. Det bästa med hemmet är dess fina planlösning, funktionalitet och rymd samt läge.

Vi gillar Meritähti Eftersom familjen har resande och motorcykelåkning som hobbyer, fungerar det bra för dem att bo i våningshus. Det nya bostadsbolaget Meritähti som har uppförts på Beckbruksområdet i Karleby får utmärkt betyg av Johanna och pasi haaraoja; det passar bra för paret att bo på hyra i närheten av både centrum och den fina naturen.

F

amiljen Haaraoja flyttade till nybyggda Meritähti i februari i fjol. Bostaden, som består av tre rum och kök samt bastu, lämpade sig väl för deras livssituation; det tidigare hemmet började kännas för stort, då den äldre dottern höll på att flytta hemifrån till en egen studentbostad. – Vi tänkte först hyresboendet som ett tillfälligt alternativ för oss. Problemet är nu att vi har vant oss vid det här goda, ingenting bättre står till buds. Så bra trivs vi här, säger Johanna leende. Hon är infödd Karlebybo och Pasi har varit bosatt i staden i snart 40 år.

har ett eget rum, köket är lämpligt stort och välutrustat, och det rymliga vardagsrummet förlängs ytterligare av en inglasad balkong, berättar Johanna. – Det fi nns också tillräckligt med förvaringsutrymmen och även storleken på tvättrummet och bastun passar oss. Och eftersom huset har gemensamma tvättorkningsutrymmen, kan bostaden i sin helhet användas för boendeändamål. – Väggarna är så väl isolerade att inga extra ljud hörs utifrån. Flera av våra gäster har också förundrat sig över att bullret från den intilliggande stora vägen inte alls stör här inne, säger Pasi.

nytt och funktionellt Pasi och Johanna är bägge mycket nöjda över sitt hems funktionalitet och fi na planlösning. – Allt är perfekt för oss. Dottern Iiris, som går på andra klassen i gymnasiet,

många resor Haaraojas reser mycket på sin fritid. I sommar har det samlats över 8000 kilometer på Pasis motorcykels färdmätare. Därtill planeras igen en längre resa utomlands på vintern.

meritähti: nära havet och centrum Johannas, pasis oCh iiris hem är en tre­

rummare i bostadsaktiebolaget Meritähti. Huset blev färdigt i februari 2011, det har fyra våningar och 32 bostäder. Alla bostä­ der är hyresbostäder, och bland invånarna finns såväl ungdomar, familjer som äldre personer. Meritähti har byggts av Lemminkäinen Hus Ab. Husets adress är Gamlahamnviks­ vägen 6, som finns på Beckbruksområdet på cirka två kilometers avstånd från Karleby centrum. Havsstranden och sommarens bostadsmässområde finns på knappt en kilometers avstånd.

– Vi har gjort två till tre veckor långa ryggsäcksresor bland annat till Thailand och Sri Lanka. Vilosemestrar tillbringar vi ofta i Turkiet och dessutom gör vi kortare resor till Baltikum. Beckbruksområdet tilltalar familjen också på grund av lugnet. Alldeles intill ligger en damm där det fi nns karpar, och dem brukar Pasi och Iiris mata på kvällarna. – Det är intressant att se i vilken riktning Beckbruket utvecklas. Det är mycket nytt på kommande hit och det tycker vi är enbart trevligt.

KOTILAKEA 02 | 2011 | 2


Lakea paLveLee

Lemmikkieläinten omistajien huomioitava muut asukkaat Lemmikkieläimet ovat tervetulleita kaikkiin Lakean vuokraasuntoihin. isännöitsijä Tarja Partanen toivoo kuitenkin kissojen ja koirien omistajien muistavan, että heidän on huolehdittava osaltaan kiinteistön yleisestä siisteydestä. – Näin syksyisin koirien tassuissa tahtoo tulla rappukäytäviin kuraa ja hiekkaa. omistaja on velvollinen siivoamaan lemmikkinsä jäljet, eli tassujen pyyhkiminen sisälle tullessa olisi hyvä ottaa vakituiseksi käytännöksi. – Lisäksi on tietysti pidettävä huoli siitä, että lemmikit eivät jätöksillään sotke yhteisiä piha-alueita. Partasen mukaan lemmikkieläimet herättävät silloin tällöin keskustelua kerrostaloissa. Jos esimerkiksi koira haukkuu asun-

kuumennuttuaan palonalun. Partanen pyrkii vuokra-asuntoja välittäessään huomioimaan asukkaiden toiveet, eli esimerkiksi allergiselle vuokralaiselle pyritään löytämään asunto, jonka naapurissa ei ole lemmikkieläimiä. – Eläinten omistajan vastuulla on aina oman lemmikin hyvinvointi ja osaltaan myös yleisestä viihtyisyydestä huolehtiminen. kuva mARKo KoiVUPoRRAS

nossa runsaasti päivän mittaan, toivotaan naapureiden kertovan asiasta omistajalle. Vasta jatkuvasta haitasta tulee vuokralaiselle kirjallinen huomautus. – Toki lemmikin omistajan on hyvä miettiä, onko esimerkiksi useamman ison koiran paikka keskustan vuokrakerrostalossa. Ja jos päättää tulla vuokralle kerrostaloon, niin silloin on sopeuduttava yhteisiin pelisääntöihin.

vakuutukset kuntoon Partanen suosittelee lemmikkien omistajia myös tarkastamaan kotivakuutuksensa; kannattaa huolehtia siitä, että vakuutus kattaa myös mahdolliset lemmikin asunnolle aiheuttamat vahingot. – Esimerkiksi pureskellut listat eivät ole asunnon normaalia kulumista, vaan ne tulevat asukkaan korvattaviksi. – Lisäksi pitää noudattaa riittävää varovaisuutta; on sattunut tulipaloja, jotka ovat saaneet alkunsa lemmikin hyppimisestä hellaa vasten. Tällöin levy on kääntynyt päälle ja sytyttänyt

kuka palvelee?

Leena Wiltshear johdon assistentti

26 | KOTILAKEA 02 | 2011

e ar

)=

h ilt s w a l e en

mitä työhösi Lakealla kuuluu? Toimin johdon assistenttina, eli vastaan yhtiön johdon avustamisesta, asiakaspalvelusta ja sihteerin tehtävistä. osallistun myös henkilöstöhallintoon. kauanko olet ollut Lakean palveluksessa? olen aivan tuore lakealainen, eli aloitin työt 17. lokakuuta. mikä sai sinut hakeutumaan Lakean palvelukseen? Lakeasta sai heti vaikutelman, että tämä on hyvä työpaikka, eli sopivan kokoinen yritys, jossa on erittäin hyvä henki. Lisäksi työnkuva vaikutti kiinnostavalta.

mitkä ovat omia vahvuuksiasi? olen avoin ja sosiaalinen, eli nautin asiakaspalvelutyöstä ja tulen hyvin toimeen ihmisten kanssa. Lisäksi tartun aina ripeästi toimeen. mikä on parasta seinäjoessa? olen tältä seudulta kotoisin, mutta ehdin asua iso-Britanniassa yli 10 vuotta, kunnes perheemme muutti Seinäjoelle vuonna 2008. Seinäjoki on kompakti pikkukaupunki, jossa on hyvät palvelut. Lisäksi liikunta- ja kulttuuritarjonta on todella monipuolinen.


Lakea palveluksessasi Lakea Oy

Seinäjoen toimipiste Koulukatu 22, PL 32 60101 SEINÄJOKI Vaasan toimipiste Rauhankatu 19 65100 VAASA Kokkolan toimipiste Kustaa Aadolfinkatu 1 67100 KOKKOLA Jyväskylän toimipiste Kauppakatu 18 B 10 40100 JYVÄSKYLÄ vaihde: 040 172 1111 faksi: (06) 414 2244 info@lakea.fi sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@lakea.fi

Hallinto ja talous

Rakennuttaminen

Isännöinti ja vuokraus

Keijo Ullakko toimitusjohtaja puh. 040 549 7250

Timo Mantila tekninen johtaja puh. 050 581 8097

Olavi Linjamäki johtava isännöitsijä, AIT, ISA, KIJO puh. 040 556 0444

Leena Wiltshear johdon assistentti puh. 040 846 4900

Oiva Nyrhilä tekninen rakennuttaja puh. 0500 661 232

Eila Kultti isännöitsijä, AIT, ISA, FMA puh. 0400 150 547

Riitta Maunula hallintopäällikkö, LKV puh. 040 709 6484

Saara Ala-Luhtala projekti-insinööri puh. 0400 710 160

Pasi Oksanen isännöitsijä, AIT puh. 040 559 5759

Arja-Sisko Koskela talousjohtaja puh. 040 159 5800

Ari Nyman projekti-insinööri puh. 040 176 6440

Brita Korkia-aho vuokravälittäjä, LVV puh. 040 186 2646

Kaisa Västi pääkirjanpitäjä puh. 044 080 4728

Jouni Liimatainen aluepäällikkö puh. 0400 644 701

Kim Dahlbacka kirjanpitäjä/ vuokravälittäjä puh. 040 705 9772

Sari Karvinen kirjanpitäjä puh. 040 567 6113

Tarja Partanen aluepäällikkö, ITS puh. 050 302 3753

Marleena Tilus kiinteistösihteeri puh. 0400 285 336

Helinä Mäkelä kirjanpitäjä puh. 040 718 6471

Eija Korkeala rakennuttaja-assistentti puh. 040 689 2900

www.lakea.fi

Koti elämistä varten

www.lakea.fi KOTILAKEA 02 | 2011 | 27


Koti elämistä varten Vuokrakohteet

kokkoLa ryövärinkarintie 1, pikiruukki Huoneistot: m2 1 h+kt 29,0 1 kpl 2 h+kt 47–48 27 kpl 3 h+kt+s 76–78 12 kpl 4 h+kt+s 107 2 kpl Asunnot valmiit: 1.2.2012 Hakuaika: marraskuu 2011

Myyntikohteet

Vuokraus: marleena Tilus, puh. 0400 285 336

vaasa

vaasa

seinÄJoki

asunto oy meriportti

asunto oy vaasan pursimiehenkatu 18

asunto oy seinäjoen puroviisikko

Myynnissä 8-kerroksenin talo Suvilahden merelliseen ympäristöön. Hyvät palvelut ja ulkoilumahdolliset lähellä. Rakennustyöt käynnissä, asunnot valmiit kesällä 2012. Yhteistyökohde Peab oy:n kanssa. Teirinkatu 1 C, 65200 VAASA Myytävät huoneistot: 1 h+tpk+s–3 h+k+s 41–70,5 m² Kokonaishinta 117 530–221 140 € Myynti: Riitta maunula, puh. 040 709 6484 Ari Nyman, puh. 040 176 6440

Tulossa Hissillinen 3-kerroksinen kerrostalo Palosaaren ytimeen. Palvelut ja koulut kävelyetäisyydellä. Pursimiehenkatu 18, 65200 VAASA Myytävät huoneistot: 1 h+kk+alk+s / tupak+alk+s 33,5–41,0 m² 5 kpl 2 h+k+s 56,5–57,0 m² 3 kpl 4 h+k+s 98–136 m² 3 kpl Myynti: Riitta maunula, puh. 040 709 6484

Tulossa Kolmen erillistalon ja kahden paritalon asunto-osakeyhtiö Uppaan Pajuluoman rantaan. Tilavia 2-kerroksisia koteja. mahdollisuus vaikuttaa huonetilaratkaisuihin. Keponkatu 4 A, 60100 SEINÄJOKI Myytävät huoneistot: 5 h+k+s 148,5 m² 3 h+k+s 83,5 m² 2 h+k+s 58,0 m²

3 kpl 2 kpl 2 kpl

Myynti: Riitta maunula, puh. 040 709 6484 SKV Kiinteistönvälitys oy Seinäjoki, puh. 010 228 4700

seinÄJoki tervasviita 9 a, kivistö Huoneistot: m2 1 h+kk+alk+s 33,5–35,5 2 kpl 1 h+tupak+s 40,0–42,0 16 kpl 2 h+kk+s 39,0–43,5 10 kpl 2 h+kk+s 50,0–56,0 8 kpl 2 h+kk+s 59,0–60,0 2 kpl 3 h+kk/k+s 68,5–71,0 4 kpl Asunnot valmiit: 1.2.2012 Hakuaika: 28.11.2011 saakka Vuokraus: Brita Korkia-aho, puh. 040 186 2646

Lakea oy

Koulukatu 22, PL 32, 60101 SEINÄJOKI Rauhankatu 19, 65100 VAASA Kustaa Aadolfinkatu 1, 67100 KOKKOLA Kauppakatu 18 B 10, 40100 JYVÄSKYLÄ

Katso kaikki kohteemme:

www.lakea.fi

puh. 040 172 1111 info@lakea.fi

| Seinäjoki | Vaasa | Kokkola | Jyväskylä |


kotilakea 02/2011