Page 1

numero

3

numero

11.2.2015

3

Perhe toimii kahdella kielellä sivu

8

Maailman korkein jääkirkko sivu

9

BAS1 Itella Posti Oy Itella Green

Maahanmuuttajia lisää Suomeen sivu

Selkosanomat 25 www.selkosanomat.fi

VUOTTA

Kuva Lehtikuva

Kuva Markku Juusola

– EU:n pitää puolustaa kansalaistensa oikeuksia, sanoo tutkija Hanna Ojanen.

Kasvokkain sivulla 2.

Kuva on Suomen rahapajasta, jossa tehtiin 20 sentin kolikoita Viroon vuonna 2010.

Keskuspankki tekee lisää euroja Euroopan keskuspankki (EKP) vauhdittaa taloutta. Se ostaa euroalueen valtioiden velkakirjoja vähintään tuhannella miljardilla eurolla.

erilaisiin kohteisiin. Näin syntyy uusia työpaikkoja, sanoo Henrik Palmén, joka on rahoituksen lehtori Svenska Handelshögskolanissa Helsingissä.

Uusia seteleitä ei paineta, mutta vaikutus on sama. Rahan määrä kasvaa.

– Korot ovat matalalla. Tämä on hyvä asia niille, joilla on lainoja, esimerkiksi asuntovelkoja. Ihmiset kuluttavat enemmän ja pitävät talouden käynnissä.

– Tämä voi olla keino saada talous käyntiin. Pankit lainaavat enemmän rahaa yrityksille, jotka voivat sijoittaa rahaa

Kun rahan määrä lisääntyy, sen arvo laskee. Sitä kutsutaan inflaatioksi. Nyt euron arvo heikkenee muihin valuuttoihin

verrattuna. Vientiyritysten on helpompi myydä tuotteitaan ulkomaille. Esimerkiksi suomalaisten veneiden hinnat laskevat Yhdysvalloissa. Toisaalta amerikkalaisista tai japanilaisista tavaroista tulee kalliimpia euroalueella. Jos rahaa voi tehdä näin helposti, miksi Kreikka ei luo lisää rahaa ja maksa pois lainojaan? – Kreikalla ei ole omaa keskuspankkia ja valuuttaa. Kreikka on osa euroaluetta. Jos euroalueella menee hyvin,

myös Kreikalla menee hyvin, sanoo Henrik Palmén. Mitä riskejä tukiohjelmaan liittyy? – Rahan tekeminen täytyy lopettaa ajoissa. Muuten syntyy inflaatio, ja tuotteiden hinnat nousevat nopeasti. Juuri nyt euroalueella on deflaatio. Hinnat laskevat. Ihmiset ja yritykset käyttävät rahaa varovasti. Se saa talouden hidastumaan. EKP haluaa, että inflaatio on 1–2 prosenttia vuodessa. Tukiohjelma täytyy lopettaa viimeistään silloin. n Teksti Maria Österlund

Kuva Euroopan unioni

Suomi 20 vuotta EU:n jäsenenä Suomi liittyi Euroopan unioniin vuoden 1995 alussa. Euroopan unioni on 28 itsenäisen ja demokraattisen valtion liitto. Maat päättävät asioista yhdessä. EU-jäsenyyden aikana moni asia on muuttunut Suomessa. Onko esimerkiksi demokratia heikentynyt? – Euroopan parlamentti edustaa

demokratiaa EU-tasolla. EU:n kansalaiset ovat valinneet sen, muistuttaa Euroopan parlamentin tiedotustoimiston päällikkö Pekka Nurminen.

euron hyödyt, sanoo Nurminen. Entä voiko EU:sta erota? – Jos maa ei halua pysyä jäsenenä, se voi erota EU:sta. Tarvitaan neuvotteluja, kuvailee Nurminen.

Hän vakuuttaa, että eurorahaan siirtymisestä on ollut enemmän hyötyä kuin haittaa. Suomi on lainannut rahaa esimerkiksi Kreikan kriisin hoitoon. Nämä kulut ovat paljon pienempiä kuin

Monesta asiasta pitää sopia, mutta eroneuvottelu ei olisi yhtä hankala kuin jäsenyysneuvottelu, Nurminen arvelee. n

Kuinka EU näkyy arjessamme? Lue lisää sivuilla 6–7


2 Selkosanomat

Pääkirjoitus LEEALAURA LESKELÄ päätoimittaja

leealaura.leskela@kvl.fi

Kerjäläiset herättävät huolta Kerjääminen on Pohjoismaissa uusi asia. Viime vuosina Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan on tullut paljon kerjäläisiä, varsinkin romaniväestöä Itä-Euroopan alueelta. Norjassa kunnat voivat kieltää kerjäämisen omalla alueellaan. Tanskassa kerjääminen on kielletty kokonaan. Suomessa ja Ruotsissa ei ole kerjäyskieltoa, mutta molemmissa maissa siitä on keskusteltu. Kerjääminen huolestuttaa monia. Tuntuu pahalta nähdä kerjäläisiä maassa istumassa, varsinkin talvella. Mitä kerjäämiselle voidaan tehdä? Pitäisikö Suomeenkin säätää laki, joka kieltää kerjäämisen? Kielto ei varmasti auttaisi kerjäläisiä, jotka ovat tänne tulleet. Todennäköisesti he vain siirtyisivät jonnekin muualle. Ja miten erotetaan kerjääminen ja avunpyytäminen toisistaan? Ei kai ketään voi kieltää pyytämästä apua? Toisaalta kerjäyskielto voisi vähentää esimerkiksi ihmiskaupan leviämistä Suomeen. Kerjääminen voi muuttua ammattirikollisuudeksi, jossa ihmisiä pakotetaan matkustamaan toiseen EU-maahan kerjäämään rahaa rikollisjoukolle. Ihmiskauppa on usein yhteydessä myös muuhun vakavaan rikollisuuteen, esimerkiksi ase- tai huumekauppaan. Tässäkin asiassa poliitikot ja EU voivat tehdä paljon. Kerjäläisten elämää pitää parantaa heidän kotimaissaan. Koska kerjäläiset tulevat muista EU-maista, EU:n pitäisi painostaa näitä maita parantamaan romanien oloja omissa maissaan. EU ei saa sallia sitä, että jotkut EU-maat jättävät omia kansalaisiaan syrjäytymään.

Päivän pila Hintakilpailu laski hintoja

EU puolustaa kansalaisiaan Euroopan unioni voisi puolustaa enemmän kansalaistensa oikeuksia, sanoo kansainvälisten suhteiden tutkija Hanna Ojanen. Ojanen on Jean Monnet -professori Tampereen yliopistossa. Kuka oli Jean Monnet? – Hän oli ranskalainen valtiomies, jota pidetään yhtenä EU:n perustajista. Hän oli johtopaikoilla unionin alkuvaiheessa 1950-luvulla. Monnet piti Euroopan valtioiden yhteistyötä hyvin tärkeänä toisen maailmansodan jälkeen. Mitä tarkoittaa Jean Monnet -professori? – Jean Monnet -professoreja on useita satoja yliopistoissa eri puolilla maailmaa. Kiinassakin heitä on kymmenkunta. Euroopan unioni rahoittaa aluksi professuuria. Myöhemmin yliopistot ottavat professuurin hoitaakseen. Jean Monnet -professorit tekevät ja ohjaavat tutkimusta, joka liittyy Eurooppaan. Suomi liittyi Euroopan unioniin 20 vuotta sitten. Onko päätösvalta siirtynyt Suomesta ja muista jäsenmaista EU:n päämajaan Brysseliin? – Valta ei ole karannut pois EU:n jäsenmailta. Sitä on päätetty käyttää yhdessä. Monessa asiassa on hyvä, että päätöksiä tehdään yhdessä, ja ne koskevat laajoja alueita. Tällaisia ovat esimerkiksi ilmastonmuutos ja ruuan turvallisuus. – Joissakin asioissa jopa EU on niin pieni, ettei se pysty yksin ratkaisemaan ongelmia. Tällainen on esimerkiksi nykyinen maailmanlaajuinen talouskriisi. – EU pystyy puolustamaan kansalaisten oikeuksia. Jäsenvaltioilla on aika

paljon valtaa, ja ne voivat käyttää sitä väärin. Esimerkiksi Unkarin hallitus on heikentänyt maansa demokratiaa. Demokratia ja ihmisoikeudet ovat EU:n tärkeitä arvoja. EU:n pitäisi saada puuttua jäsenvaltion asioihin, jos kansalaisten oikeudet ovat vaarassa. Mitkä ovat EU:n suurimmat ongelmat? – Jäsenvaltioilta puuttuu yhteinen näkemys. Valtiot ajavat asioita eri suuntiin. EU on nyt hidas, ja se polkee paikallaan. Toisaalta EU:lta toivotaan monia asioita, mutta ei malteta odottaa niiden toteutumista. Isojen hankkeiden toteutumisessa saattaa mennä kymmeniä vuosia. Mihin suuntaan EU:n pitäisi mennä tulevaisuudessa? – Tähän asti Euroopan yhdentyminen on edistänyt liikkuvuutta. Tuotteiden liikkumisesta vapaasti yli rajojen on hyötyä. Ihmisten vapaa liikkuvuus hyödyttää niitä, jotka voivat vaihtaa työpaikkaa ulkomaille. Toisaalta ne, jotka ovat paikallaan, eivät hyödy siitä. EU:n pitäisi osoittaa, että unionista on hyötyä muillekin. Se tarkoittaa esimerkiksi, että EU tukee demokratiaa, kansalaisten ilmaisuvapautta tai oikeutta koulutukseen. Miksi rupesit kansainvälisten suhteiden tutkijaksi? – Olen aina ollut kiinnostunut siitä, mitä tapahtuu Suomen ulkopuolella. Myös asioiden kyseenalaistaminen kiinnostaa minua. Tutkimus antaa välineitä erilaisten näkemysten kyseenalaistamiseen.n Teksti ja kuva Markku Juusola

Kasvokkain Nimi: Hanna Ojanen

Asuinpaikka: Helsinki Palstan nimi

Harrastukset: kielet ja kirjallisuus


Kotimaa

selkosanomat 11.2.2015

3 Kuva Lehtikuva

Konkurssit vähenivät selvästi Suomen taloudessa näkyy valonpilkahduksia. Yritykset tekivät konkursseja viime vuonna selvästi vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vain kaupan alalla konkurssien määrä kasvoi. Yritys on konkurssissa, jos se ei kykene maksamaan velkojaan. Valtiovarainministeriön mukaan Suomen talous kasvoi viime vuonna hiukan. Kahtena edellisenä vuotena talous supistui. Tälle vuodelle ministeriö ennustaa 0,9 prosentin kasvua. n Lähde Helsingin Sanomat

Maahanmuuttajia työskentelee paljon esimerkiksi rakennustyömailla. Kuva on asuintalon työmaalta Espoosta.

Muutoksia Selkosanomissa Selkosanomat ilmestyy tänä vuonna 20 kertaa. Ilmestymispäivä on joka toinen keskiviikko. Kesäkuussa Selkosanomat ilmestyy vain verkkolehtenä osoitteessa selkosanomat.fi. Heinäkuussa lehti on kesätauolla. Lehden hinta pysyy entisellään, 23 euroa vuositilaus. Koulutilaukset poistuvat, joten jatkossa koulut voivat tilata lehteä vuositilauksena. Nipputilausten alennettu hinta säilyy kaikille niille tilaajille, jotka haluavat useamman kappaleen samaa lehteä yhteen osoitteeseen. n

Maahanmuuttoa lisättävä Suomi tarvitsee vuosittain kaksi kertaa nykyistä enemmän maahanmuuttajia. Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan eli EVA:n tuoreesta raportista. Sen mukaan Suomi tarvitsee joka vuosi 34 000 maahanmuuttajaa. Muutoin työikäisten määrä vähenee koko ajan. Maahanmuuton pitäisi siis lähes kaksinkertaistua nykyisestä18 000 maahanmuuttajasta. EVA on järjestö, joka tuo yritysten ja teollisuuden näkemyksiä julkiseen keskusteluun. Suomalaisia on nyt puoli miljoonaa Kuva Lehtikuva

enemmän kuin 25 vuotta sitten. Työssäkäyvien määrä on kuitenkin pysynyt samana.

opiskelijat. Eläkkeelle jää vuosittain enemmän suomalaisia kuin uusia työntekijöitä tulee työelämään.

– Ilman maahanmuuttoa työikäinen väestömme vähenee 26 000 henkilöllä vuodessa, sanoo tutkija Pekka Myrskylä. Hän on yksi raportin kirjoittajista.

Tällä hetkellä puolet työikäistä maahanmuuttajista on töissä. Osa muuttajista, kuten virolaiset, työllistyvät hyvin. Sen sijaan pakolaisina Suomeen tulleet työllistyvät huonosti.

Miksi maahanmuuttajia tarvitaan töihin, vaikka työttömiä on niin paljon? Lähes kolmannes työttömistä on vaikeasti työllistettäviä, raportin kirjoittajat arvioivat. Ongelmia ovat koulutuksen puute, väärä asuinpaikka ja korkea ikä. Yhä useampi yli 55-vuotias on töissä, samoin hyvin monet

Teksti Markku Juusola Lähteet EVA, Yle, Taloussanomat

Kokoomus putosi kolmanneksi Kokoomus olisi vasta kolmanneksi suurin puolue, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Yle Uutisten mittauksessa kokoomusta kannattaa enää 16,3 prosenttia äänestäjistä. Kokoomus oli edellisissä eduskuntavaaleissa suurin puolue.

– Onneksi on vielä paljon aikaa. Me muutamme tämän, kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb sanoo. Eduskuntavaalit ovat 19. huhtikuuta.

Usein maahanmuuttaja työllistyy matalapalkka-alalle, varsinkin pääkaupunkiseudulle. Eniten maahanmuuttajia on kiinteistöpalveluissa, ravintoloissa ja rakennusalalla. Myös yrittäjiä on runsaasti. n

SDP on noussut kokoomuksen ohi kakkoseksi 17,2 prosentin

kannatuksella. Tällä hetkellä ylivoimaisesti suurin kannatus on keskustalla, noin 26 prosenttia. Kokoomus on viime aikoina vastustanut politiikkaa, joka tähtää yhteistyöhön, eli konsensus-politiikkaa. Politiikan tutkija Erkka Railo arvelee Ylen haastattelussa, että tämä on saattanut karkottaa äänestäjiä puolueen riveistä. n Lähde Yle


4

Ulkomaat

selkosanomat 11.2.2015 Kuva Lehtikuva

Saksan liittokansleri Angela Merkel (vasemmalla) ja Ranskan presidentti François Hollande (äärimmäisenä oikealla) tapasivat Venäjän presidentti Vladimir Putinin Moskovassa perjantaina. He keskustelivat Ukrainan kriisistä.

Ukrainan rauhasta neuvotellaan taas Euroopan johtajat ovat neuvotelleet viime päivinä useita kertoja jotta Ukrainaan saadaan rauha.

ihmisiä on kuollut. Yli miljoona ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. Elintarvikkeista ja lääkkeistä on suuri pula Itä-Ukrainassa.

Neuvottelut jatkuvat keskiviikkona Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä. Jo syyskuussa osapuolet solmivat sopimuksen tulitauosta. Sekä Itä-Ukrainan separatistit että Ukrainan hallituksen joukot rikkoivat tulitaukoa heti.

Ukrainan presidentti Petro Poroshenko on varma, että Venäjän sotilaat taistelevat yhdessä separatistien kanssa Itä-Ukrainassa. Hän toivoo länsimailta aseapua, jotta hallituksen joukot pärjäisivät paremmin separatisteja vastaan.

Viime aikoina taistelut ovat kiihtyneet. Tuhansia

Yhdysvallat suunnittelee aseapua Ukrainaan. Saksan liittokansleri Angela Merkel vastustaa

sitä. Hänen mielestään kriisi ei ratkea aseilla. Ainakin Ukrainan, Saksan ja Ranskan johtajat tapaavat Minskissä keskiviikkona. Tarkoitus on, että kokoukseen osallistuvat myös Venäjän ja Ukrainan separatistien johtajat sekä Euroopan turvallisuusorganisaatio Etyjin edustajat. Rauhanehdoista ei ole tietoa. On mahdollista, että Luhanskin ja Donetskin alueille ehdotetaan itsehallintoa.n Teksti Maria Österlund Lähteet Yle, Helsingin Sanomat

Maailmalta Kuvat Lehtikuva

Tuhkarokko leviää Yhdysvalloissa

Kreikan veloista jännitysnäytelmä

Syytteet kansanmurhista raukesivat

Yhdysvalloissa yli sata ihmistä on sairastunut tuhkarokkoon alkuvuoden aikana. Epäillään, että tauti on levinnyt Kalifornian Disneylandin huvipuistosta. Tuntematon tuhkarokkoviruksen kantaja tartutti siellä taudin muutamiin ihmisiin, joilla ei ollut tuhkarokkorokotusta. Tuhkarokko julistettiin kadonneeksi Yhdysvalloista jo 15 vuotta sitten. Viime vuosina jotkut vanhemmat ovat epäilleet rokotusten hyötyjä. Monet ovat jättäneet lapsensa rokottamatta. Siksi tuhkarokko leviää uudelleen. Kuvassa annetaan rokotusta potilaalle.n

Kreikan uusi hallitus on neuvotellut viime aikoina ahkerasti Euroopan johtajien kanssa. Kreikka on vaatinut valtavan velkansa ehtojen helpottamista. Kreikan velkaohjelman uudistamisesta pitää sopia tämän kuun puoliväliin mennessä. Muutoin Kreikan pankit joutuvat suuriin vaikeuksiin. Jos Euroopan keskuspankki ja Kreikka eivät pääse sopuun lainoista, saattaa Kreikka luopua eurosta. Kuvassa Kreikan uusi valtiovarainministeri Janis Varoufakis (vasemmalla) tervehtii Britannian valtiovarainministeriä George Osbornea Lontoossa.n

Kroatia ja Serbia eivät syyllistyneet kansanmurhaan Jugoslavian hajoamissotien aikana 1990-luvulla. Näin päätti YK:n kansainvälinen tuomioistuin helmikuun alussa. Kroatia ja Serbia syyttivät toisiaan kansanmurhasta. Kansanmurha tarkoittaa kansanryhmän järjestelmällistä tuhoamista. Esimerkiksi natsi-Saksa syyllistyi juutalaisten kansanmurhaan 1940-luvulla. Paljon serbejä ja kroaatteja joutui pakenemaan sotaa 1990-luvullla. Kroatialaiset pakolaiset Milan (kuvassa vasemmalla) ja Dusanka Pjevalica seurasivat oikeudenkäyntiä televisiosta.n

Lähde Yle, Helsingin Sanomat

Lähde Yle

Lähde Yle, STT


Urheilu

selkosanomat 11.2.2015 Kuva Lehtikuva

5

Lyhyesti Kuva Lehtikuva

TENNIS: Amerikkalainen Serena Williams (kuvassa) on naisten paras tennispelaaja maailmassa. Hän voitti tammikuun lopulla Australian avoimen mestaruuden. Loppuottelussa kukistui Venäjän Maria Sharapova.

Kuvassa Cristiano Ronaldo juhlii ottelussa Atletico Madridia vastaan. Hänellä oli mukanaan kultainen jalkapallo -pokaali. Maailman paras jalkapalloilija saa pokaalin joka vuosi.

Ronaldo on myös kallein Maailman paras jalkapalloilija on yhtä arvokas kuin 16 000 henkilöautoa. Portugalilainen Cristiano Ronaldo valittiin viime vuoden parhaaksi jalkapalloilijaksi maailmassa. Hän on luultavasti myös maailman kallein pelaaja.

Madridista noin 400 miljoonalla eurolla. Sillä rahalla saa 16 000 Skoda Octaviaa, joka oli viime vuonna Suomen suosituin automalli. Suomessa otetaan käyttöön noin 6 000 uutta Octaviaa vuodessa. Ronaldon hinnalla saisi melkein kaikki uudet Octaviat kolmen vuoden ajan.

Ronaldo pelaa Real Madridissa. Jos joku muu seura haluaa palkata hänet, pitää ottaa yhteyttä agentti Jorge Mendesiin. Hän hoitaa Ronaldon palkka-asiat.

– Ronaldo on kaikkien aikojen paras pelaaja, Mendes perustelee hintapyyntöä BBC:lle. Mendes lupaa kuitenkin, että Ronaldo pysyy Realissa uransa loppuun asti.

Mendes sanoi vastikään BBC:n haastattelussa, että Ronaldo lähtee

Euroopan suurten jalkapallosarjojen siirtoikkuna oli auki

Kuva Lehtikuva

tammikuun ajan. Kun ikkuna on auki, seurat saavat tehdä pelaajakauppoja. Brittiläinen Chelsea teki tammikuun isoimmat kaupat. Maailmanmestari Andre Schürrle lähti Chelseasta 30 miljoonalla eurolla. Schürrlen uusi seura on saksalainen Wolfsburg. Chelsea osti kolumbialaisen Juan Cuadradon 35 miljoonalla eurolla Fiorentinasta Italiasta. Summat ovat isoja, mutta pieniä Ronaldon hintalappuun verrattuna.n Teksti Markku Juusola Lähteet STT, Iltasanomat, Trafi Kuva Lehtikuva

Hirscher pujotteli täydellisesti

Taitoluistelu:

Kiira Korpi (kuvassa) aloitti lupaavasti taitoluistelun EM-kisat Tukholmassa. Hän oli pakollisen ohjelman jälkeen neljäntenä. Vatsataudin takia hän ei osallistunut vapaaohjelmaan, ja kilpailu jäi kesken. Korpi valmistautuu nyt MM-kisoihin, jotka luistellaan Shanghaissa Kiinassa maaliskuun lopulla. Venäjä otti naisten EM-kilpailussa kolmoisvoiton. Jännittävän kisan ykkönen oli Jelizaveta Tuktamysheva. Hän voitti Jelena Radionovan vajaalla yhdellä pisteellä.n

Jalkapallo:

Itävallan Marcel Hirscher voitti superyhdistetyn maailmanmestaruuden. Hirscher teki MM-kisassa uskomattoman nousun. Hän oli syöksylaskun jälkeen vasta 30:s. Pujottelu sujui täydellisesti, ja hän nousi kärkeen. Suomen Andreas Romar sijoittui mainiosti seitsemänneksi. Alppihiihdon MM-kisat jatkuvat Yhdysvaltain Beaver Creekissä 15. helmikuuta asti. n Lähde STT

Miesten paras tennispelaaja on Serbian Novak Djokovic. Hän voitti Australian avoimen mestaruuden tänä vuonna. Suomen Jarkko Nieminen on maailman parhaiden pelaajien listalla sijalla 66. Nieminen oli peräti 13:s vuonna 2006.n

Marcel Hirscher (kuvassa) ei tehnyt virheitä pujottelussa.

Norsunluurannikko voitti jalkapallon Afrikan mestaruuden sunnuntaina jännitysottelussa. Finaali Ghanaa vastaan ratkesi rangaistuspotkukilpailussa. Norsunluurannikko voitti maalein 9–8. Voittomaalin potkaisi joukkueen maalivahti Boubacar Barry. Turnaus pidettiin Päiväntasaajan Guineassa.n Lähde STT


6

Teema

selkosanomat 11.2.2015

Miten Euroopan unioni näkyy suom Kuva Lehtikuva

Lehmät saivat korvamerkit EU-jäsenyyden myötä. Kuvassa on vasikka navetassa Kinnulassa.

Maanviljelijä joutuu kilpailemaan Monet viljelijät vastustivat Suomen EU-jäsenyyttä. He pelkäsivät, että Suomen maataloustuotanto voi loppua, kun halvempia ulkomaisia maataloustuotteita tulee markkinoille. He epäilivät myös, säilyvätkö erilaiset maataloustuet. – EU-jäsenyys on tuonut sekä hyviä että huonoja muutoksia.

Tuotantoa on nyt helpompi kehittää, ja tiloja hoidetaan kuin yrityksiä. Mutta Suomen maatilojen kannattavuus on heikentynyt, sanoo kotieläinasiamies Jonas Laxåback. Viljelijät saavat tuotteistaan aiempaa pienemmän hinnan. He ovat nykyään erittäin riippuvaisia maataloustuista. Noin puolet maatilojen tuloista on tukea. Maatilat ovat nykyään suurempia.

Kuva Lehtikuva

– Maanviljelijät joutuvat tekemään enemmän töitä, jotta he saavat samat tulot kuin ennen. Silti Suomessa on melkein yhtä paljon maataloustuotantoa kuin ennen EU:hun liittymistä, sanoo Jonas Laxåback. Koska ilmastomme on ankara, viljelijät saavat EU:lta ylimääräisiä maataloustukia. n

Kuva © Euroopan unioni

Kuva Kela

Matkustaminen on helpompaa

Sairaanhoitoa saa kaikissa EU-maissa

Euro helpottaa kaupankäyntiä

Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaiset voivat matkustaa vapaasti melkein kaikkiin unionin maihin. Matkustajalla pitää kuitenkin olla mukanaan passi tai henkilökortti. Passi pitää esittää rajalla, jos rajavartija kysyy sitä.

Kaikilla, joilla on sairausvakuutus Suomessa, on oikeus eurooppalaiseen sairaanhoitokorttiin. EU-maiden asukkailla on siis oikeus terveydenhuoltoon muissa Euroopan maissa. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin voi tilata Kelasta. Se ei maksa mitään. Kortti on hyvä olla mukana matkoilla Euroopassa. Kortti on voimassa EU-maiden lisäksi Norjassa, Islannissa, Liechtensteinissa ja Sveitsissä.

Euro on 19 EU:n jäsenvaltion yhteinen rahayksikkö.

Vapaiden rajojen aluetta kutsutaan Schengen-alueeksi. Nimi tulee siitä, että sopimus vapaasta rajanylityksestä tehtiin Schengenissä Luxemburgissa. Euroopan unionissa on helppo muuttaa maasta toiseen. Myös työnteko muissa EU-maissa on helpompaa kuin aiemmin. Toisaalta terrori-iskujen jälkeen on vaadittu, että matkustamista pitäisi tarkkailla ja rajoittaa uudelleen. n

Kortin voi näyttää lääkärille, jos sairastut tai joudut onnettomuuteen. Voit saada ilmaista hoitoa, maksaa siitä vähän tai täyden hinnan, riippuen siitä, missä maassa olet. Kun palaat Suomeen, voit hakea korvausta Kelasta. n

Euro helpottaa monin tavoin matkailijan elämää. Jos matkustat esimerkiksi Espanjaan, Liettuaan tai Kreikkaan, voit käyttää samoja rahoja kuin Suomessa. Hintoja on helppo vertailla. Euro helpottaa myös kaupankäyntiä euromaiden kesken. Toisaalta euromaat ovat olleet suurissa vaikeuksissa viime vuosina. Euromaiden taloudet ovat hyvin erilaisia. Sama rahayksikkö ei sovi kaikille. n Tekstit Markku Juusola ja Maria Österlund


Teema

selkosanomat 11.2.2015

malaisen arjessa? © Kuva

Euroopan unionin lipussa on 12 tähteä. Tähtien ympyrä kuvaa yhtenäisyyttä ja sopusointua.

Miksi Euroopan unioni antaa paljon määräyksiä? Suomi on ollut Euroopan unionissa 20 vuotta. Omien lakien lisäksi noudatamme monia direktiivejä. Euroopan parlamentin tiedotustoimiston päällikkö Pekka Nurminen, mikä on direktiivi ja miksi EU säätää niitä? – EU-lakeja kutsutaan EUasetuksiksi tai EU-direktiiveiksi. Direktiivien tarkoitus on säännellä tietty asia samanlaiseksi koko EU:ssa. Direktiivejä, jotka koskevat ihmisten arkea, on satoja. – Esimerkiksi sähköromudirektiivi määrää, että sähkölaitteen hinnassa kerätään kierrätysmaksu. Vanhat laitteet saa viedä myyjälle tai kierrätyskeskukseen ilmaiseksi. – Direktiivit määräävät myös, mitä lisäaineita elintarvikkeissa saa käyttää. On tärkeää, että kaikki elintarvikkeiden lisäaineet on testattu ja pitoisuudet ovat turvallisia. Direktiivit määräävät säännöistä, joilla viranomaiset hankkivat tavaroita tai palveluita yrityksiltä.

Kaikkien EU-maiden yritysten pitää saada osallistua tarjouskilpailuun. Millaisia väärinkäsityksiä EU:n direktiiveihin liitetään? – Määräyksistä, jotka koskevat tuotteiden ominaisuuksia, tehdään aika paljon vääriä päätelmiä. – Esimerkiksi on totta, että uusissa pesukoneissa pitää olla myös 20 asteen pesuohjelmat. EU ei kuitenkaan määrää, että pyykki on pestävä 20 asteessa. Ilmapallojen pakkaukset on toinen esimerkki. Niissä on varoitus, että pallon puhaltaminen aiheuttaa tukehtumisvaaran alle 8-vuotaille lapsille. EU ei kuitenkaan kiellä ilmapallojen puhaltamista lapsilta. – Usein lehdet tulkitsevat direktiivejä väärin, että ne saavat mehukkaita juttuja. Juttuja vääristellään myös poliittisista syistä. Halutaan osoittaa, että EU on tyhmä. Jos uutinen on uskomaton, se ei ole yleensä totta.

Mistä EU:ta syytetään aiheettomasti? – EU:ta syytetään siitä, että se säätää turhia lakeja. Mutta kaikilla EU-laeilla on jokin tarkoitus. Yleensä teollisuus tai vaikka ympäristöjärjestöt pyytävät, että säädetään EU-laki. Ne, jotka pitävät lakia turhana, saavat äänensä kuuluviin. Muut ovat tyytyväisiä ja hiljaa. – EU:ta syytetään siitäkin, että lait ovat liian yksityiskohtaisia. Tämä pitää joskus paikkansa. Kun säännellään 28 maan oloja, tulee säännöistä hyvin yksityiskohtaisia. – EU:ta syytetään liiasta byrokratiasta. Kun EU antaa rahaa yrityksille tai kansalaisille, pitää valvoa, että rahat käytetään oikein. Valvonta on byrokratiaa. Useimmiten valitukset koskevat itse asiassa kansallista byrokratiaa, joka tulee EU-byrokratian päälle. n Teksti Markku Juusola

ioni

an un

p Euroo

7


8

Arkipäivä

selkosanomat 11.2.2015

Ada (kuvassa vasemmalla), Maija, Mea, Ella ja Niklas Isaksson ovat ylpeitä kaksikielisyydestä. Koko perhe kerääntyi pöydän ääreen lukemaan tyttöjen vauva-ajasta kertovia kirjoja.

Isakssonin tytöt puhuvat suomea ja ruotsia Kolme touhukasta tyttöä istuu pöydän ääressä. He kaikki ovat kaksikielisiä. Tytöt tutkivat omia vauvakirjojaan. Äiti ja isä ovat kirjoittaneet niihin, mitä kaikkea tytöt ovat pienenä tehneet ja oppineet. – Äiti, mun eka sana oli tack, sanoo Ada Isaksson. Isakssonin perheen lapset Ada, Mea ja Ella ovat kaksikielisiä. Perheen äiti Maija on suomenkielinen, ja isä Niklas on ruotsinkielinen. Kun tytöiltä kysyy, puhuvatko he suomea vai ruotsia, kaikki vastaavat: – Molempia. Ella, 9 vuotta, ja Ada, 7 vuotta, ovat nyt ruotsinkielisessä koulussa. Mea, 4 vuotta, on ruotsinkielisessä päiväkodissa. Perhe asuu Paraisten Ålössä Turun saaristossa. Yli puolet Paraisten

asukkaista on ruotsinkielisiä. Niklakselle ja Maijalle oli alusta asti selvää, että kumpikin puhuu lapsilleen omaa äidinkieltä. Maija työskentelee lastentarhanopettajana Paraisilla, Niklas elektroniikka-asentajana Turussa.

eivätkä he osaa aina puhua niistä suomeksi.

– Silloin isä puhuu suomea, kun hän suuttuu meille.

Niklas kertoo, että silloin oli vaikea muistaa puhua ruotsia, kun ensimmäinen lapsi Ella oli ihan pieni.

Myös Niklasta naurattaa. – Juu, se on jämerämpi kieli.

– Kun aloin seurustella Niklaksen kanssa, en osannut puhua ruotsia, Maija kertoo.

– Me puhumme suomea Maijan kanssa. Ja kun Ella ei vielä vastannut millään kielellä, piti oikein keskittyä puhumaan ruotsia, hän muistelee.

– Olen oppinut ruotsia ja puhun sitä työssäkin välillä, mutta omille lapsille haluan puhua äidinkieltäni. Suomeksi pystyn puhumaan kaikesta ja ilmaisemaan paremmin tunteitani. Maija kertoo, että aluksi suomi oli tytöillä hiukan vahvempi. – Minä olin ensin kotona tyttöjen kanssa ja puhuin suomea. Kun Niklas jäi kotiin hoitamaan tyttöjä, ruotsin kieli vahvistui selvästi. Ja nyt koulussa tytöt taas oppivat uusia asioita ruotsiksi,

Kaksikielisyys on tytöille helppo ja luonteva asia. – Höh, ihan helppoa, sanoo Ada. Joskus kielet menevät suloisesti sekaisin. Mea totesi yhtenä päivänä, että himmelistä sataa vettä.

Molemmat vanhemmat lukevat tytöille kirjoja omalla äidinkielellään. Televisiosta tytöt katsovat sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä lastenohjelmia. – Mutta elokuvat me katsotaan suomenkielisinä. Ruotsinkieliset kuulostavat hassuilta, Ella kertoo. Maija selittää, että ruotsinkieliset lasten elokuvat on yleensä tehty Ruotsissa. Niissä puhutaan ruotsinruotsia, joka kuulostaa erilaiselta kuin suomenruotsi. n Teksti ja kuva Johanna Kartio

Niklas on oppinut puhumaan suomea sujuvasti vasta aikuisena. – Kyllä Suomessa täytyy osata suomea. Ei täällä muuten pärjää. Ellaa naurattaa.

Ruotsinkieliset sanat l tack = kiitos l himmel = taivas


Kulttuuri

selkosanomat 11.2.2015

9

Juukaan kohosi maailman korkein jääkirkko Joukko hollantilaisia tekniikan opiskelijoita halusi kokeilla, mitä kaikkea voi rakentaa jäästä. Opiskelijat valitsivat rakennuspaikaksi Juuan kunnan Itä-Suomessa, sillä Juuka on talvella hyvin kylmä paikka. Pakkasta täytyy olla ainakin -15 astetta, että jäärakentaminen onnistuu. Viime vuonna Juukaan valmistui maailman suurin jääkupoli. Tänä vuonna opiskelijat kokeilivat, kuinka korkean tornin jäästä voi rakentaa. He suunnittelivat jääkirkon, jonka mallina oli Sagrada Familian katedraali Barcelonassa Espanjassa. Joulukuussa Juukaan saapui 80 opiskelijaa eri puolilta Eurooppaa rakentamaan kirkkoa. Avuksi he saivat 200 suomalaista talkoolaista. Aluksi valmistettiin muovista muotit, joiden ympärille kirkko rakennettiin. Samalla odotettiin, että ilma kylmenee. Tammikuun alussa pakkasta oli tarpeeksi. Kirkko rakennettiin siten, että muotteihin puhallettiin ilmaa. Sen jälkeen niiden päälle ruiskutettiin pykriittiä. Pykriitti on veden ja sahajauhojen sekoitusta. Se on kovempaa kuin jää. Kirkon tornit näyttivät aivan suklaalta, kun ne oli päällystetty pykriitillä.

vettä. Näin tornit saivat valkoisen värin, ja jääpuikkoja muodostui tornien pintaan. – Kirkko piti saada nopeasti valmiiksi ennen kuin sää lämpeni. Talkoolaiset tekivät neljä viikkoa töitä päivällä ja yöllä. – Joidenkin opiskelijoiden mielestä hauskinta oli työskennellä yöllä, projektin koordinaattori Tuula Ikonen-Graafmans kertoo. Ensimmäisenä valmistui neljä tornia, joista kaksi on 21 metriä korkeita. Ne ovat maailman korkeimmat jäätornit. Niiden molemmilla puolilla on hieman matalammat, 18 metriä korkeat tornit. Sitten ilma lämpeni, ja rakentaminen piti lopettaa. – Kirkon keskiosaa ehdimme vain aloittaa. Tuuli hajotti sitä, ja se romahti. Korkeimman tornin piti olla yli 30 metriä korkea, mutta se jäi kesken. Tornin huipulle kuuluva risti on nyt tornin pohjalla.

Maailman korkeimmat jäätornit, takana keskeneräinen torni.

– Jos ilma kylmenee, jatkamme tornin rakentamista, mutta tämäkin on ihan hyvä tulos neljässä viikossa, Tuula Ikonen-Graafmans toteaa. Kirkon avajaisia vietettiin kaksi viikkoa sitten. Sen jälkeen kirkkoon on tutustunut lähes 3000 henkeä. Teksti ja kuvat Marja Simola Kuvia ja videoita jääkirkon rakentamisesta

Lopuksi tornien päälle ruiskutettiin

on osoitteesta www.juuka.fi/fi/jaahankkeet

Tuula Ikonen-Graafmans jääkatedraalin keskeneräisen tornin sisällä. Risti päätyi tornin pohjalle, kun ilmat lämpenivät kesken rakentamisen.

Pakina Kun mies on sairas Antti sairastui. Hammas ensin halkesi ja sitten se tulehtui. Kipu oli kova. Tämän miehen nimi on Antti, mutta se voisi yhtä hyvin olla Jari tai Eero tai Niko tai Santeri. Uskon, että miehet ja naiset ovat aika samanlaisia, mutta tässä asiassa he taitavat olla erilaisia. Antin hammas tuli kipeäksi uudenvuodenpäivänä. Hän oli hiljainen. Hän makasi sohvalla ja katseli tietokoneelta elokuvia.

Vaimo luuli, että mies oli vain väsynyt. Mutta Antti kärsi. Hän ei kertonut kenellekään, että hammas oli karmean kipeä. Lopulta, illalla, kun mentiin nukkumaan, hän kysyi hiljaisella äänellä: – Onko sulla särkylääkettä? Silloin vaimo hermostui. – Mitä ihmettä? Oletko kipeä? Miksi et kertonut? Sattuuko paljon? Hyvänen aika, täytyy mennä nopeasti lääkäriin! Onko sinulla kuumetta? Antti ärtyi.

Sanaselitys Laskiainen – Vähän olen kipeä. Ei ole kuumetta. Anna lääkettä, hän sanoi. Vaimo kuitenkin mittasi Antin kuumeen. Kuumetta oli yli 38 astetta. Nainen ajatteli, että nyt tarvitaan ambulanssia. Seuraavana aamuna Antti meni lopulta hammaslääkäriin. Selvisi, että hammas oli aivan tulehtunut. Hammaslääkäri kysyi: – Miksi et tullut aikaisemmin? Tätä asiaa myös vaimo ihmettelee joka kerta. Johanna Kartio

Laskiaistiistai on tänä vuonna 17. helmikuuta. Laskiainen on kirkollinen pyhäpäivä. Silloin on alkaa paastonaika, joka kestää pääsiäiseen asti. Laskiaisen nimi tulee siitä, että silloin laskeudutaan paastoon. Nimi voi johtua myös laskemisesta. Laskiaisena alkaa paastopäivien laskeminen. Ennen vanhaan oli tapana herkutella ennen paastoa. Siksi laskiaisena syödään yhä hernekeittoa ja laskiaispullia. Ja jos on lunta, lasketaan kelkalla mäkeä.n


10

Keksinnöt

selkosanomat 11.2.2015

puhelin

Sarjassa esittelemme mullistavia keksintöjä. Osa 4/6. Selkosanomat kysyi Axxellin opiskelijoilta, mihin he tarvitsevat puhelinta.

Svetlana Siltanen

Kuvassa vasemmalla suomalainen näyttelijä Kaarlo ”Kalle” Juurela puhuu vanhanaikaiseen telefooniin vuonna 1971. Oikealla puhelinkoppi Mannerheimintiellä vuonna 1974.

– Käytän puhelinta enimmäkseen puheluihin ja tekstiviesteihin. Pelaan joskus. Otan myös valokuvia kännykällä. En tietenkään pärjää ilman puhelinta, vaikka käytän sitä vähemmän kuin kotimaassani.

Suomalaiset ovat puhelinkansa Puhelin keksittiin 1800-luvun lopussa. Ennen puhelimen keksimistä ihmiset pitivät yhteyttä kirjeiden tai lennättimen avulla. Amerikkalaista Alexander Graham Belliä pidettiin pitkään puhelimen keksijänä. Hän sai patentin keksinnölleen vuonna 1876. Myöhemmin selvisi kuitenkin, että italialainen Antonio Meucci, joka oli muuttanut Yhdysvaltoihin, oli keksinyt puhelimen jo vuonna 1849. Ensimmäisten puhelinten toiminta perustui äänen värähtelyyn ja sen voimistamiseen sähkövirran avulla. Nykyaikaiset kännykät sen sijaan toimivat kuten radiolähetin ja radiovastaanotin. Ensimmäiset puhelimet olivat kiinteitä lankapuhelimia. Puhelimet oli kiinnitetty johdolla puhelinverkkoon, joka oli liitetty muihin puhelimiin. Aluksi ei ollut

Sarjakuva

mahdollista soittaa suoraan toiseen puhelimeen. Ensin piti soittaa keskukseen, joka yhdisti puhelun vastaanottajalle. Suomalaiset ovat olleet puhelimien käytössä edelläkävijöitä. Ensimmäinen puhelinlinja rakennettiin Helsinkiin jo vuonna 1877. Siis alle kaksi vuotta sen jälkeen, kun puhelin patentoitiin Yhdysvalloissa. Pian eri puolille Suomea perustettiin puhelinyhtiöitä. Ensimmäinen automaattinen puhelinkeskus perustettiin Helsinkiin vuonna 1922. Enää ei tarvittu keskustyttöä, joka siirsi puhelut eteenpäin. Kesti kuitenkin vielä kauan ennen kuin kaikilla suomalaisilla oli mahdollisuus käyttää puhelinta. Vielä 1960-luvulla oli tavallista, että puhelimella käytiin soittamassa naapurissa tai sukulaisilla. Kaupungeissa oli myös puhelinkoppeja.

Aaro ja Annikki

Niissä puhelimet toimivat kolikoilla ja myöhemmin myös puhelinkorteilla, joihin oli ladattu rahaa. 1990-luvulla Suomessa oli yli 25 000 julkista puhelinta. Puhelinkopit alkoivat kadota Suomesta, kun kännykät yleistyivät. Viimeinen puhelinkoppi poistettiin käytöstä vuonna 2009. Kännyköiden myötä alkoivat hävitä myös kiinteät lankapuhelimet. Vuonna 2012 Suomessa oli alle miljoona lankapuhelinliittymää. Sen sijaan kännykkäliittymiä on Suomessa jo noin 10 miljoonaa. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella suomalaisella on keskimäärin kaksi kännykkäliittymää. Koko maailmassa kännykkäliittymiä oli jo vuosi sitten yli 6,6 miljardia. Pian kännykkäliittymiä on maailmassa yhtä monta kuin ihmisiäkin. n Teksti Maria Österlund Kuvat Lehtikuva, Kaisa Kaatra

Stacy Mackool

– Pidän puhelimella yhteyttä perheeseeni ja ystäviini. Se on helppoa WhatsAppin avulla. Käytän myös puhelinta sanakirjana. Joskus käytän puhelinta uutisten lukemiseen, kun matkustan metrolla. Olisin eksyksissä ilman puhelintani.

Cansu Aksoy-Rögnvaldsson – Käytän älypuhelinta yhteyden-

pitoon ja tallentamaan tietoa. E-sanakirjasta ja WhatsAppista on tullut tärkeitä arkielämässäni, mutta pärjäisin kyllä ilman puhelinta. Elämä ilman monimutkaista teknologiaa on aina mahdollista ja hauskaa minun mielestäni.

Milla Risku


Viihde

selkosanomat 11.2.2015

11

Kuva Jaana Rannikko/Helsinki Filmi

Nuorisofilmille eniten Jusseja Viime vuoden parhaan suomalaisen elokuvan Jussi-palkinnon sai nuorisoelokuva He ovat paenneet. Sen ohjasi J-P Valkeapää.

He ovat paenneet -filmin pääosissa ovat Roosa Söderholm ja Teppo Manner.

Elokuva voitti myös parhaan ohjaajan, äänisuunnittelun ja leikkauksen Jussit. Elokuvateattereissa filmin kävi katsomassa vain muutamaa tuhatta katsojaa.

– Suomalainen elokuva voi olla rohkeaa, vaikeaa, älykästä, kaunista, totesi parhaan elokuvan tuottaja Aleksi Bardy. Parhaan miespääosan Jussin sai näyttelijä Antti Litja elokuvasta Mielensäpahoittaja, parhaan naispääosan Jussin näyttelijä Anu Sinisalo elokuvasta Ei kiitos. n Lähde STT

Kuva Julius Konttinen

Suosio yllätti Kasmirin

Kasmirin oikea nimi on Thomas Kirjonen. Hän on kotoisin Espoosta.

Laulaja ja rap-artisti Kasmir nousi yllättäen suomalaisten suursuosikiksi viime vuonna.

yltää vain Robin.

Kasmirin AMK Dropout -albumi keikkui myyntilistojen kärkisijoilla koko syksyn. Vadelmavene-single nousi kesähitiksi. Sitä on kuunneltu Spotifyssa yli viisi miljoonaa kertaa. Samanlaiseen suosioon

– Olen ikuisesti kiitollinen joka ikisestä biisini kuuntelukerrasta ja keikoilla käynneistä, Kasmir kiittää fanejaan. Talven mittaan on luvassa keikkoja ison bändin kansssa. n

Kasmir on hämmentynyt valtaisasta menestyksestään.

Lähde Universal Music Finland

Kuva Lehtikuva

Suomen paras kokki

Kuvassa keittiömestari Matti Jämsen valmistautuu kokkien MM-kisoihin.

Suomalainen kokkijoukkue sijoittui neljänneksi kokkien maailmanmestaruuskisassa. Suomen joukkuetta johti keittiömestari Matti Jämsen Helsingistä. Koska hän on maailman neljänneksi paras kokki, hän on varmaan myös Suomen paras.

Maailman arvostetuimman kokkikisan Bocuse d´Orin loppukilpailu käytiin Lyonissa Ranskassa tammikuun lopulla. Jämsen käytti annoksissa metsämarjoja ja -sieniä sekä suomalaista kalanmätiä ja poroa. n Lähde Iltalehti

Viikon lukija Lisää urheilua Selkosanomiin! Helmikuun lukijamme on 18-vuotias Muhis Joensuusta. Onnittelut! Mistä Selkosanomien jutusta pidit eniten? – Pidin Selkosanomien verkkolehden jutusta, joka kertoi kansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n vuoden jalkapalloilija -palkinnoista. Portugalilainen Cristiano Ronaldo valittiin vuoden 2014 parhaaksi jalkapalloilijaksi maailmassa. Joensuulainen Muhis on lukenut Selkosanomia kolmen vuoden ajan.

– Olen lukenut Selkosanomia

kolmen vuoden ajan. Luen lehteä, koska pidän lukemisesta. Toivon lehteen lisää urheilujuttuja, vastaa Muhis. Kiitos kaikille, jotka ovat lähettäneet vastauksia ja kuvia. Otamme kaikki toiveet huomioon. Seuraava Viikon lukija -palsta ilmestyy lehdessä numero 6. Voit osallistua Viikon lukija -palstaan Selkosanomien verkkolehdessä osoitteessa selkosanomat.fi. Viikon lukijalle lähetämme kiitokseksi selkokirjan. n


12

Päivyri

selkosanomat 11.2.2015 Kuva Lehtikuva

TV tulevia ohjelmia Kuva Nelonen/Petri Aho

Liv torstai 12.2. kello 20 Äitien sota Sarjassa kolme äitiä pääsee tutustumaan toistensa elämään. Kuvassa on Regina Casteleleijin, jolla on erityislapsi ja kaksoset. Kuva MTV3

– Kirjoitan kirjoja ja käyn keikoilla möykkäämässä, toteaa 60-vuotias Pelle Miljoona MTV3:n haastattelussa.

Pelle juhlii synttäreitään keikalla Suomalaisen punk-rockin sitkeä edustaja Pelle Miljoona täytti 60 vuotta. Pelle Miljoonan oikea nimi on Petri Tiili. Hän täytti 60 vuotta 10. helmikuuta. Pelle juhlii syntymäpäiväänsä konsertissa,

joka on lauantaina 14. helmikuuta Savoy-teatterissa Helsingissä. Pelle Miljoonan ensimmäinen single Olen työtön ilmestyi vuonna 1977. Hän oli suosionsa huipulla 1980-luvun alussa. Moottoritie on kuuma soi yhä tiuhaan radiossa

ja karaoke-baareissa. Muita suosikkeja ovat muiden muassa Juokse villi lapsi, Pelko ja viha sekä Väkivalta ja päihdeongelma. Vanha punk-rokkari sai jo patsaan kotikaupunkiinsa Haminaan. n Teksti Markku Juusola

MTV3 perjantai 13.2. kello 20 Miss Farkku-Suomi Elokuva on humoristinen ja herkkä kuvaus nuoren miehen elämästä, musiikista ja suuresta rakkaudesta. Pääosia esittävät Sanni Kurkisuo (vasemmalla) ja Mikko Neuvonen.

Kuva YLE Kuvapalvelu

Viikon kuva Kuva Lehtikuva

Yle Teema perjantai 13.2. kello 21 Pont-Neufin rakastavaiset Elokuva kertoo sirkusesiintyjän ja taidemaalarin rakkaustarinan Pariisissa. Pääosassa on Juliette Binoche (kuvassa). Kuva Yle Kuvapalvelu

Perjantaina 6. helmikuuta oli saamelaisten kansallispäivä. Kuvassa on saamelainen muusikko Ulla PirttijärviLänsman. Hän esiintyy Solju-duossa Euroviisujen karsinnassa lauantaina 21. helmikuuta Yle TV2:ssa.

Selkosanomat

Toimitus: Leealaura Leskelä (päätoimittaja), Petri Kiuttu, Maria Österlund, Kaisa Kaatra Kiuttu (vuorotteluvapaalla), Maria Österlund, Kaisa Kaatra, Markku Juusola

Tilaustietojen muutokset ja uudet Tilaustietojen muutokset uudet tilaukset tilaukset puhelin (09)ja34809 240 puhelin (09) 34809 240 tai sähköposti lehtitilaukset@kvl.fi tai sähköposti lehtitilaukset@kvl.fi

Toimituksen osoite: Viljatie 4 A, 00700 Helsinki puhelin (09) 34809 244 sähköposti selkokeskus@kvl.fi verkkolehti www.selkosanomat.fi Tilaushinnat: 23 e vuosikerta (23 (20numeroa). numeroa). Koulutilaus e vuosikerta numeroa). Tilaushinta20 ulkomaille 34 e (20 vuosikerta. Tilaushinta ulkomaille 34 e vuosikerta.

Lehti on saatavana myös ruotsiksi nimellä LL-Bladet. Julkaisija: Selkokeskus Kehitysvammaliitto ry. ISSN-L 2242-8232 ISSN 2242-8232 (painettu) ISSN 2242-8240 (verkkojulkaisu) Toimitusneuvosto: Pertti Rajala (pj), Marlene Ahlberg, Tanja Hallenberg, Sisko Harkoma, Maria Ari Sainio, PäiviTanja Seppä-Lassila, Sakari Mannil, Kilkki, Jana Sassakova, Vauhkonen, Teuvo Taipale Lehtisepät Matti Välimäki. Lehtisepät2013 2015

Yle TV1 sunnuntai 22.2. kello 21.05 Kalevala – Väinämöisen uusi laulu Ohjaaja Jari Halosen kolmiosainen tv-sarja on uudenlainen näkemys Kalevalasta. Kuvassa on ohjaaja Jari Halonen Ilmarisen roolissa.

Selkosanomat 3/2015  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you