Page 1

numero

2

numero

28.1.2015

3

Koripallohuuma kasvaa yhä sivu

5

Kännykkä täyteen sovelluksia sivu

6

BAS1 Itella Posti Oy Itella Green

Pirkkalan asukkaat tyytyväisimpiä sivu

Selkosanomat 25 www.selkosanomat.fi

VUOTTA

Kuva Lehtikuva

Kuva Maria Österlund

Mervi Holmén markkinoi Suomea turisteille. Luonto on parasta Suomessa. Kasvokkain sivulla 2.

Ruoka on kaupassa entistä halvempaa. Muun muassa maitotuotteiden hinnat ovat laskeneet.

Kova kilpailu laskee ruuan hintaa Ruuan hinta kaupoissa laskee. Kauppojen kilpailu asiakkaista kovenee.

Yhdessä Prismassa saattaa olla jopa 25 000 tuotetta. Alennus koskee hyvin pientä osaa ruuista.

SOK-ketjun Prismat ja S-marketit laskivat 400 ruokatuotteen hintoja viime viikolla. Pari päivää myöhemmin Lidl alensi joidenkin ruokatuotteiden hintoja. K-kaupat laskivat ruuan hintoja jo marraskuussa.

Alennusten määrät vaihtelevat paljon. Suomalainen käyttää vuodessa ruokaan keskimäärin 2 500 euroa. Jos ostat vain niitä ruokia, joiden hinnat laskevat eniten, säästät jopa 500 euroa vuodessa. Sellaisia tuotteita on S-kaupoissa noin 150. Samoihin ruokiin saattaa tosin kyllästyä aika pian.

Prismojen ja S-marketien alennukset koskevat muun muassa maitoa, joitakin juustoja sekä leipää ja jauhelihaa.

Itse asiassa ruuan hinta on laskenut

jonkin verran jo viime keväästä asti, kertoo Taloussanomat. Hintojen aleneminen johtuu siitä, että kauppaketjut kilpailevat asiakkaista. Erityisesti Lidlin halvat hinnat houkuttelevat lisää asiakkaita. Muut kauppaketjut laskevat hintoja, jotta ne saisivat asiakkaita takaisin Lidlistä. Suomalaiset myös harkitsevat aiempaa tarkemmin, mitä ostavat. Nykyään palkat eivät nouse ja verotus kiristyy. Ihmiset menevät halvimpaan kauppaan, koska rahaa on vähemmän kuin ennen.

Kaupan työntekijöiden ammattiliitot ovat huolissaan hinta-alesta. Ne pelkäävät, että kauppaketjut vähentävät työntekijöitä ja laskevat myyjien palkkoja. Työntekijöitä sanotaan ehkä irti, kun kauppa ei hintakilpailun takia kannata. Myös maanviljelijät ja karjankasvattajat ovat huolissaan. He pelkäävät, että he saavat yhä huonomman hinnan lihasta, viljasta tai maidosta. n Teksti Markku Juusola Lähteet STT, MTV3, Yle, Taloussanomat, PAM

Kuva Lehtikuva

Työelämän arvostus on nousussa Naiset arvostavat työelämää melkein yhtä paljon kuin miehet. Viime vuosikymmeninä naiset ovat alkaneet arvostaa työtä yhä enemmän. Hieman yli puolet työssäkäyvistä naisista ajattelee, että työ on heille erittäin tärkeää. Vain hieman useampi mies ajattelee samoin. Kuvassa sairaanhoitaja Venla Marjomäki ottaa vastaan potilaan puhelua.

Miehet puolestaan arvostavat

työtä vähemmän kuin kolme vuosikymmentä sitten. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen tutkimuksessa. Siinä selvitettiin suomalaisten työoloja. Tutkimustuloksista kertoi Helsingin Sanomat. Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutelan mukaan muutos johtuu siitä, että tasa-arvo lisääntyy työelämässä. n Lähde Helsingin Sanomat


2 Selkosanomat

Luonto on Suomen matkailuvaltti

Pääkirjoitus LEEALAURA LESKELÄ päätoimittaja

leealaura.leskela@kvl.fi

Lisää onnellisia lapsia! Onnellinen ja turvallinen lapsuus vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin koko elämän ajan. Uusi kansainvälinen tutkimus kertoo, että onnellinen lapsuus vaikuttaa myös sydämen terveyteen aikuisena. Onnellinen lapsuus ennustaa hyvää sydämen terveyttä aikuisena jopa luotettavammin kuin lapsuudenkodin ruokailutottumukset. Onnellinen lapsuus tarkoittaa sitä, että lapsen terveydestä ja hyvinvoinnista pidetään huolta. Se tarkoittaa sitä, että lapseen suhtaudutaan rakastavasti ja kannustavasti. Lapsi tarvitsee myös apua ja tukea niihin asioihin, jotka ovat hänelle vaikeita. Pienen lapsen voi esimerkiksi olla vaikea kestää ja ilmaista muille vihaisia tunteita. Aikuisten tehtävänä on näyttää mallia, miten vihan ja raivon tunteiden kanssa selviää ja miten niitä voi ilmaista ilman väkivaltaa. Jos haluamme, että suomalaisten asiat ovat hyvin tulevaisuudessa, meidän pitää kiinnittää huomiota lapsiin. Miten lapset voivat tällä hetkellä Suomessa? Onneksi tutkimukset kertovat myös sen, että useimmat suomalaiset lapset voivat oikein hyvin. Suurimmalla osalla on turvallinen koti ja asiat kunnossa. Mutta miten voimme auttaa niitä lapsia, joiden lapsuus ei ole onnellinen? Miten voimme tukea perheitä, joissa asiat ovat huonosti ja vanhemmat väsyneitä? Yhteiskunnan apu ja palvelut ovat lapsiperheille tärkeitä. Mutta on hyvä muistaa, että myös tädit ja sedät, naapurit, kummit ja isovanhemmat voivat olla tärkeä apu lapsiperheelle. Jokaisella lapsella pitäisi olla yksi aikuinen ihminen, joka todella välittää hänestä. 

Mervi Holmén on markkinointijohtaja Finpro-Visit Finlandissa. Se markkinoi Suomea ulkomaisille matkailijoille. Mistä Suomi tunnetaan maailmalla? – Suomen luonto tunnetaan parhaiten. Monet tietävät, että Suomessa on kylmä. Jotkut tietävät, että Suomessa on paljon järviä. Jotkut tuntevat keskiyön auringon ja revontulet. Toiset tietävät Suomen rakennustaiteen ja jotkut sen, että joulupukki tulee Suomesta. Onko Suomea vaikea markkinoida, koska tämä on niin kylmä maa? – Ei ole. Kylmyys herättää uteliaisuutta. On paljon ihmisiä, jotka eivät ole kokeneet kylmyyttä ja lunta. Siksi se on positiivinen asia. Talvimatkailu Suomeen kasvaa. Kun matkailijat palaavat lämpimiin kotimaihinsa, heillä on kiinnostavaa kerrottavaa Suomesta. Tuleeko Suomeen siis enemmän matkailijoita talvella kuin kesällä? – Ei. Edelleen yli puolet turisteista tulee Suomeen kesällä. Mutta talvimatkailijoita on yhä enemmän. Markkinoidaanko turisteille nykyään eri asioita kuin ennen? – Luontomme ei muutu. Mutta me tuomme esiin uusia asioita. Esimerkiksi revontulien markkinointi on alkanut vasta äskettäin. Maatamme esitellään nyt monipuolisesti.

– Helsingissä vierailee edelleen eniten turisteja. Lappi on myös merkittävä matkailukohde. Kesäisin tarjoamme matkoja, joilla matkailijat pääsevät matkustamaan eri puolille Suomea. Onko matkailijoille tarjolla uutuuksia? – Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristot ovat uusia kohteita. Järvi-Suomea markkinoidaan myös. Mitkä ovat sinun suosikkejasi, jos matkustat Suomessa? – Olen hyvin ihastunut saaristoon. Pidän erityisesti Ahvenanmaasta ja sen saaristosta, mutta pidän myös pienistä kaupungeista, kuten Tammisaaresta ja Hangosta. Hangossa on esimerkiksi hieno luontopolku. Se ulottuu Suomen eteläisimpään kärkeen. Siellä voi tuntea meren ja luonnon läheisyyden. – Puhtaus ja luonto ovat hienoja asioita Suomessa. Missä tahansa suurkaupungissa, esimerkiksi Kiinassa, on saasteita. Suomessa puhtauden huomaa heti, kun astut ulos lentokoneesta. Meillä on puhdas ilma, ja luonto on todella lähellä jopa Helsingissä. Arvostavatko ulkomaalaiset luontoa vai pitävätkö he Suomea autiona? – Ihmiset suhtautuvat eri tavoin. Monet matkailijat odottavat hyvää palvelua. Esimerkiksi ryhmä espanjalaisia nuoria, jotka olivat vuokranneet mökin, olivat hyvin yllättyneitä. He eivät ymmärtäneet, että mökki on kaukana metsässä ja kauppaan on monen kilometrin matka. Matkailuyrittäjät osaavat kuitenkin nykyään tarjota tietoa ja palveluja yhä paremmin. – Joskus suomalaiset ja ulkomaalaiset ajattelevat hieman eri tavoilla ja heillä on erilaisia odotuksia. Suomalaisille viiden kilometrin vaellukset ovat lyhyitä. Ulkomaalaisille voi riittää 500 metrin kävely metsässä. Sitten syödään lounasta. He kutsuvat sitä vaellukseksi, ja se on hieno kokemus heille. n Teksti ja kuva Maria Österlund

Päivän pila – Oletko käynyt alennusmyynneissä? – Mistä arvasit?

Kasvokkain Nimi: Mervi Holmén Ikä: 45 Asuinpaikka: Helsinki Perhe: kaksi lasta Harrastukset: Lasten harrastukset ovat nyt minun harrastuksiani.


Kotimaa

selkosanomat 28.1.2015

3 Kuva Lehtikuva

Huumepoliisi oikeuden eteen Oikeudenkäynti Helsingin huumepoliisin päällikköä Jari Aarniota vastaan alkoi. Helsingin huumepoliisin päällikköä Jari Aarniota epäillään monista rikoksista. Syyttäjä epäilee muun muassa, että Aarnio käytti päätäntävaltaa Trevoc-yhtiössä. Syyttäjän mukaan hän valmisteli samaan aikaan Helsingin poliisin hankintoja Trevocista. Syyttäjä epäilee Aarniota myös huumerikoksesta. Syyttäjän mukaan Aarnio järjesti hasiksen maahantuontia ja levitystä Hollannista Suomeen. Syyttäjä vaatii Aarniolle neljän vuoden vankeutta Trevoc-jutussa ja huumejutussa 13 vuotta. Suomalaisten luottamus poliisiin on horjunut. MTV3:n mielipidekyselyssä marraskuussa melkein puolet vastaajista vastasi näin. Syynä pidetään muiden muassa Aarnion oikeudenkäyntiä. n Lähteet STT, MTV3

Vastaa verkkolehtikyselyyn! Vielä ehdit vastata Selkosanomien verkkolehtikyselyyn. Vastausaika päättyy 15. helmikuuta. Linkki kyselyyn on Selkosanomien verkkolehden etusivulla oikeassa yläkulmassa osoitteessa: www.selkosanomat.fi

Suurten kaupunkien asukkaista tamperelaiset ovat tyytyväisimpiä kotikuntaansa. Kuva on Tampereen Hämeensillalta. Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki.

Pirkanmaalla on viihtyisää Pirkanmaan asukkaat ovat tyytyväisimpiä kotikuntiensa palveluihin. Kaikkein tyytyväisimpiä ovat Pirkkalan asukkaat. Pirkkala sijaitsee Tampereen naapurissa. Itse Tampere, ja sen toinen pieni naapuri Lempäälä, sijoittuvat myös kymmenen parhaan joukkoon. Tampereen ympäristön maakuntaa kutsutaan Pirkanmaaksi. Tulokset selviävät tutkimuslaitos EPSI:n kyselystä. Se haastatteli noin 10 000 ihmistä 73 kunnasta. Puhelinhaastatteluissa kysyttiin, mitä asukkaat odottivat palveluilta ja kuinka odotukset toteutuivat.

Suomalaiset viihtyvät parhaiten suurten kaupunkien pienissä naapurikunnissa. Esimerkiksi Turun naapurit Lieto, Naantali ja Kaarina saavat asukkailtaan erittäin hyvän arvosanan. Ison Kuopion pieni naapuri Siilinjärvi on koko maan toiseksi paras. Suurista kaupungeista Tampere sai parhaat arviot. Helsinki jäi kakkoseksi. Kuopio kiilasi kolmanneksi Espoon ohi. Tampere on nuorten suosikki. Helsinki on puolestaan iäkkäiden suosiossa. Heikoimmin kyselyssä pärjäsivät Savonlinna, Raasepori ja Hanko.

Vain joka kolmas suomalainen haluaa suositella kotikuntaansa tuttavilleen. Imatralla ja Raahessa palveluissa on jotakin pielessä. Vain harvat imatralaiset ja raahelaiset suosittelevat kotikuntaansa muille. – Tosi kiva kuulla, että nousimme ykköseksi, iloitsi Pirkkalan pormestari Helena Rissanen Ylen haastattelussa. Hän kehuu kunnan työntekijöitä hyvästä työstä. Myös Pirkkalan asukkaat ovat olleet aktiivisia. He ovat auttaneet kuntaa palvelujen kehittämisessä. n Teksti Markku Juusola Lähteet EPSI Finland, HS, IS, Yle

Kuva Lehtikuva

Rangaistuksiin toivotaan laajempaa Monet suomalaiset ovat sitä mieltä, että oikeusistuimet eivät anna tarpeeksi ankaria rangaistuksia törkeimmistä rikoksista. Keskustelu käynnistyi, kun Pirkanmaan käräjäoikeus antoi monien mielestä liian lieviä rangaistuksia. Syylliset saivat muutaman vuoden vankilatuomiot pienten lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Suomen laki antaa mahdolisuuden erilaisiin rangaistuksiin rikoksen törkeyden mukaan.

Myös rikosoikeuden professori Terttu Utriainen otti asiaan kantaa MTV3:n haastattelussa.

Utriaisen mielestä rikoksen törkeysasteen ja rangaistusten pitäisi olla paremmin suhteessa toisiinsa.

niiden mukaan. Utriainen toivoo, että oikeusistuimet uskaltaisivat käyttää myös ankarampia rangaistuksia.

Utriainen sanoo, että kovat rangaistukset eivät vähennä rikollisuutta. Mutta ne sopivat paremmin ihmisten oikeustajuun.

Utriainen painottaa, että oikeusjärjestelmän tehtävä on suojella uhria.

Utriaisen mielestä törkeitä ja lieviä tekoja ei oikeudessa osata erottaa toisistaan kunnollisesti. Laki määrittelee yleensä rikoksista eriasteisia tekotapoja. Tuomioiden ankaruus vaihtelee

– Pitäisi ottaa huomioon haavoittuvaiset ihmiset, kuten lapset ja vammaiset, jotka eivät pysty itse suojelemaan itseään, Utriainen sanoo. n Lähde MTV3


4

Ulkomaat

selkosanomat 28.1.2015 Kuva Lehtikuva

Yli 20 000 ihmistä marssi Dresdenissä itäisessä Saksassa viime vuoden lopulla. He vastustavat muslimien maahanmuuttoa.

Terrori-iskuilla oli vaikutuksia Euroopassa Sekä viranomaiset että tavalliset kansalaiset ovat reagoineet islamistiterroristien iskuihin. Ranskassa on palkattu useita tuhansia uusia poliiseja. Uudet poliisit torjuvat terrorismia. Viranomaisten haluavat myös seurata tarkemmin viestintää internetissä. He haluavat oikeuden sulkea sellaisia internet-sivustoja, jotka kannattavat terrorismia. Tällaiset sivustot voivat houkutella nuoria ryhtymään taistelijoiksi ja terroristeiksi.

EU-maiden viranomaiset haluavat myös estää ihmisiä matkustamasta esimerkiksi sotimaan Syyriaan tai Irakiin. Viranomaiset pelkäävät, että taistelijat voivat omaksua siellä radikaaleja näkemyksiä ja ruveta sitten terroristeiksi.

liikkeiden suosiolle. Pegidalla on paljon kannattajia Itä-Saksassa, jossa on myös paljon työttömiä ja köyhiä. Nämä ihmiset ehkä ajattelevat, että he köyhtyvät vielä enemmän, jos maahanmuuttajia tulee lisää.

EU-maissa monet ovat alkaneet vastustaa maahanmuuttoa islamilaisista maista. Saksassa on syntynyt protestiliike nimeltään Pegida. Liike haluaa rajoittaa muslimien muuttoa Saksaan.

Muissakin maissa, esimerkiksi Ranskassa, on poliittisia liikkeitä, jotka vastustavat maahanmuuttoa. Maahanmuuttovastainen Kansallinen rintama sai paljon ääniä Ranskan viime vaaleissa. n Teksti Maria Österlund

Suuret tuloerot voivat olla yksi syy protesti-

Lähteet Helsingin Sanomat, STT, Yle

Maailmalta Kuvat Lehtikuva

Maailman köyhyys vähentyy

Syriza voitti Kreikan vaalit

Tasa-arvoisia lumitöitä Ruotsissa

Monet suomalaiset luulevat, että maailman köyhyys on lisääntynyt. Mutta todellisuus ei ole niin synkkä. Suomen ulkoministeriön mukaan köyhyys on puolittunut 25 viime vuoden aikana. Monet suomalaiset uskovat myös, että vähemmän kuin puolet kehitysmaiden lapsista käy koulua. Todellisuudessa yli 90 prosenttia lapsista aloittaa peruskoulun. Afrikassa koulunkäynti on lisääntynyt huomattavasti vuoden 2000 jälkeen. Nykyään myös suuri osa tytöistä aloittaa koulun. Ulkoministeriön mukaan tyttöjä on ensimmäisellä luokalla lähes yhtä paljon kuin poikia. n Lähde Yle

Vasemmistopuolue Syriza sai eniten ääniä parlamenttivaaleissa Kreikassa sunnuntaina. Puolue saa luultavasti 149 paikkaa parlamentissa, jossa on yhteensä 300 kansanedustajaa. Syriza muodosti nopeasti hallituksen oikeistolaisen Itsenäiset kreikkalaiset -puolueen kanssa. Syrizan johtaja Alexis Tsipras (kuvassa) aikoo neuvotella Kreikan lainaehdoista. Hän haluaa lieventää kovia säästövaatimuksia. Hän aikoo lisätä tukea köyhille ja nostaa minimipalkkaa. Kreikan valtiolla on valtavasti velkaa, noin 320 miljardia euroa. n

Ruotsissa vaaditaan tasa-arvoista lumen aurausta. Lumi pitää aurata kaduilta ja jalkakäytäviltä siten, että se on oikeudenmukaista myös naisille. Yleensä lumi aurataan ensin suurilta teiltä ja kaduilta, joilla autot ajavat. Miehet ajavat autolla enemmän kuin naiset. Lumi myös aurataan usein huonommin jalkakäytäviltä, missä kulkee paljon naisia. Naisille sattuu talvella useammin tapaturmia kuin miehille. Nyt vaaditaan muutosta lumen auraukseen. Jalkakäytävät ja tiet päiväkotien lähellä aurataan ensin. n

Lähteet Yle, Helsingin Sanomat

Lähde Helsingin Sanomat


Urheilu

selkosanomat 28.1.2015 Kuva Lehtikuva

5

Lyhyesti Jalkapallo: Jalkapallon alle 19-vuotiaiden poikien EM-lopputurnaus järjestetään vuonna 2018 Suomessa. Asiasta päätti Euroopan jalkapalloliitto Uefan hallitus. Kisoihin pääsee kahdeksan maata, joista yksi on isäntämaa Suomi. – Pääsemme kilpailemaan huippujen kanssa, iloitsee Suomen Palloliiton pääsihteeri Pertti Alaja. n

Lähde STT

Maastohiihto:

Bisonsin Tuukka Kotti (kuvassa vasemmalla) ja Espoon Hongan Jaraun Burrows ovat vastakkain Korisliigan ottelussa.

Kannattaa mennä koripallo-otteluun Tuukka Kotti on Suomen kuuluisimpia koripalloilijoita. Hän pelaa Loimaa Bisons -joukkueessa. Tuukka Kotti on ollut myös jo vuosien ajan Suomen koripallomaajoukkueen eli Susijengin vakiopelaajia. Tuukka on nähnyt aitiopaikalta, miten koripallon suosio on kasvanut. Kun Susijengi pelasi kesällä MM-kisoissa, tuhannet suomalaiset matkustivat katsomaan pelejä paikan päälle Espanjaan. – Se oli upeaa. Mieleen on jäänyt myös yksi tapahtuma, joka sattui jo aikaisemmin, EM-kisojen jälkeen. Kadulla vanha nainen tuli yhtäkkiä

Tonterille kaksi MM-mitalia lumilautailussa

halaamaan minua ja kiittämään peleistä, Tuukka kertoo. Koripalloinnostus on erityisen suurta Bisons-joukkueen kotikaupungissa Loimaalla. On ainutlaatuista, että pikkukaupungista on noussut koripallojoukkue, joka on voittanut jo kaksi kertaa kultaa ja kerran pronssia. – Koko kaupunki on Bisonsin takana. Esimerkiksi otteluiden järjestelyissä on mukana paljon vapaaehtoisia. Tuukka Kotti on 33-vuotias. Hän on pelannut aikaisemmin ammattilaisena muun muassa Italiassa ja Ranskassa. Hän on tehnyt jo pitkän uran, mutta edessäkin on vielä pelivuosia.

– Koripallo on antanut minulle valtavasti elämyksiä ja elämänkokemusta. Nautin pelien jännityksestä. Yritän pelata aina mahdollisimman hyvin ja ylittää oman tasoni. Hän kertoo, että joukkueurheilussa hienoa on myös joukkuehenki. Kaikki tekevät yhdessä töitä yhteisen päämäärän puolesta. Koripalloa on mielenkiintoista seurata televisiosta. Peli on nopeaa ja siinä tapahtuu paljon. Mutta katsomossa tunnelma on vielä parempi. – Kannattaa tulla korismatsiin. Katsomossa voi aistia hyvin pelin jännityksen ja kiihkeyden, Tuukka Kotti mainitsee. n Teksti Matti Välimäki Kuva Lehtikuva

Lähde STT

Vammaishiihdon ja -ampumahiihdon MM-kisat alkoivat 23. tammikuuta Cablessa, Wisconsinin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Kisat päättyvät sunnuntaina 1. helmikuuta. Tuloksia voi seurata verkossa osoitteessa www.vammaisurheilu.fi n Lähde Hiihtoliitto

Jääkiekko: Suomen jääkiekkomaajoukkueen ottelut näkyvät ensi syksystä lähtien ilmaisilla kanavilla. Yle näyttää Leijonien eli Suomen miesten A-maajoukkueen ottelut. Ylen kanavilta voi seurata myös nuorten ja naisten MM-kilpailuja. Miesten MM-kisat pysyvät MTV:n kanavilla ainakin kevääseen 2017 asti. n Jalkapallo: Englannin

Cupissa nähtiin kaksi jättiyllätystä viikonvaihteessa. Chelsea taipui Bradford Citylle maalein 2–4. Manchester City hävisi Middlesbrough’lle 0–2. n

Suomen Roope Tonteri nappasi kultaa ja hopeaa lumilautailun MM-kisoissa Itävallassa. Roope Tonteri on big airin maailmanmestari. Slopestylessä hän sai hopeaa. Naisten big air -kisassa Merika Enne otti hopeaa. Big airissa tehdään ilmalennon aikana vaikeita temppuja. Slopestylessä tehdään hyppyjä ja temppuja esteissä ja hyppyreissä. n

Maija Järvelä (kuvassa yllä) avasi Suomen mitalitilin jo ensimmäisenä päivänä vammaishiihdon MM-kilpailuissa. Järvelä ylsi pronssille ampumahiihdon pikakilpailussa. Hän ei tehnyt ampumapaikoilla yhtään virhettä. Lisäksi ylivieskalainen Järvelä oli vapaan tyylin 15 kilometrin kilpailussa neljäs.

Lähde STT

OIKAISU:

Roope Tonterin (kuvassa) hypyt onnistuivat hyvin slopestylen finaalissa.

Selkosanomien numerossa 1 sivulla 5 oli valokuvan tekijätiedoissa väärä nimi. Cheerleading-jutun oikea valokuvaajan nimi on Jarmo Haikonen. n


6

Arkipäivä

selkosanomat 28.1.2015

Älypuhelin on taskukokoinen tietokone Ennen puhelimella soitettiin pelkästään puheluja ja lähetettiin tekstiviestejä. Nyt puhelimella voi tehdä paljon muutakin. Uusimmat kännykät ovat älypuhelimia. Ne muistuttavat monella tavalla tietokoneita. Älypuhelimeen saa internet-yhteyden ja siihen voi ladata sovelluksia eli appseja. Sovelluksia ladataan älypuhelimen kaupasta. Kaikki appsit eivät ole pelejä, vaan erilaisia apuohjelmia, esimerkiksi karttoja, uutispalveluita tai säätiedotuksia. Monet sovellukset ovat ilmaisia. Joissakin sovelluksissa on pieni kertamaksu ja joissakin muutaman euron kuukausimaksu.

Useat sovellukset tarvitsevat toimiakseen internet-yhteyttä. Esimerkiksi karttaohjelmat ovat hyviä uudessa ympäristössä, vaikkapa matkoilla. Internetin käyttäminen ulkomailla on kuitenkin kallista. Useimmissa kahviloissa, hotelleissa, junissa ja busseissa on wifi-yhteys. Se tarkoittaa langatonta internet-verkkoa. Yleisimmät appsit liittyvät yhteydenpitoon tai matkustamiseen. Esimerkiksi sanakirjan voi ladata älypuhelimeen. Siitä on hyötyä ulkomaanmatkalla. Tekstiviestit eivät ole enää niin suosittuja kuin ennen.

Nykyisin monet ovat yhteydessä toisiinsa appsien kautta. Tällaisia yhteydenpitoon tarkoitettuja sovelluksia ovat esimerkiksi Whatsapp, Line ja Viber. Monille on hyötyä terveyteen liittyvistä sovelluksista. Älypuhelimella voi esimerkiksi tarkistaa sydämen sykkeen. Pankeillakin on omat appsinsa. Niillä voi maksaa laskuja helposti älypuhelimella.

Pelejä ja viihdettä Monet sovellukset ovat viihdettä. Tällaisia ovat pelit, joita ennen pelattiin vain tietokoneilla. Nyt pelejä voi pelata myös kännykällä.

Useimpia sovelluksia voi käyttää myös tableteilla tai iPadeilla. Älypuhelimet kehittyvät koko ajan. Ensin uuden puhelimen käyttö voi tuntua monimutkaiselta. Kannattaa olla tarkkana näppäinten käytössä. Puhelimeen voi myös tilata sovelluksen, jolla näppäimet saa suuremmaksi. Parhaimmillaan älypuhelin on taskuun mahtuva puhelin, kartta, kukkaro ja muistiinpanolehtiö. Älypuhelimeen liittyy myös huonoja puolia. Monet sovellukset kuluttavat paljon puhelimen akkua. Siksi älypuhelimia pitääkin ladata turhan usein. n Teksti Brita Nummi Kuvat Brita Nummi, Klaus Somerkoski

Mitä sovelluksia sinun puhelimessasi on? Inka

Alpo

Ahm

74 vuotta eläkeläinen ja kuntoilija

13 vuotta koululainen

23 vuotta opiskelija

– Liikun paljon. Käytän Sportstracker-sovellusta. Se kertoo minulle, kuinka monta kilometriä olen liikkunut. Samantapainen sovellus on myös Move.

– Enimmäkseen pelaan puhelimella. Olen ladannut peliosovellukset Stick hero, Clash of Clans ja Candy Crush Soda. Ne ovat kaikki hyvää ajanvietettä.

– Minulla on puhelimessa myös purjehtimiseen liittyvä kartta-ohjelma Navionics. Se maksoi muutaman kympin. Mielenkiintoinen on myös Scinvision. Sillä voi kuvata syntymämerkkejä omasta ihosta ja tarkkailla niiden muuttumista. Puhelin ei tietenkään korvaa lääkäriä. Kaikkiaan puhelimessani on 70 sovellusta. 

– Minulla on myös Ask.fi -sovellus, jossa kaverit voivat kommentoida kuviani.

– Käytän pankkisovellusta, jolla tarkistan, onko tililläni rahaa. Minulla on myös Twitter ja Instagram. Instagramista katson muiden kuvia ja Twitterissä seuraan esimerkiksi Kotusta. Kotus tviittaa suomen kieleen liittyvistä asioista.

– Days left -sovellus laskee vaikka montako päivää on syntymäpäivään tai hiihtolomaan. Minulla on myös Yle Areena ja Katsomo, joista voi katsoa televisio-ohjelmia netin kautta. 

– Käytän myös Cody-sovellusta. Siihen voin ladata kaikki urheilusuoritukseni ja seurata, paljonko liikun viikossa. Sovellusten avulla voin myös olla yhteydessä kaukana asuviin sukulaisiin ja kavereihin. Siihen on paras Whatsapp-sovellus, jossa perheelläni on oma ryhmä. 


Kulttuuri

selkosanomat 28.1.2015

7

Kuva Pekka Pekander

Kuva Milla Risku

Viime vuoden kuvataidekilpailun harrastajasarjan voittajatyö oli Pekka Pekanderin Korppi. Milla Riskulla on kädessään hänen vanha piirroshahmonsa herra Mokka.

Uusi sarjakuva Selkosanomiin Osallistu kuvataidekilpailuun! Selkosanomat saa uuden sarjakuvan. Ensimmäinen osa ilmestyy seuraavassa numerossa eli numerossa 3. Sarjakuvaa piirtää Milla Risku. Hän on monipuolinen taiteilija. Piirrosten ja kuvitusten lisäksi hän tekee myös nukketeatteria ja työskentelee kouluttajana. Milla on kotoisin Kuopiosta, mutta asuu nykyisin Helsingissä. Hän on lapsesta asti pitänyt piirtämisestä ja käsillä tekemisestä. Hän pitää siitä, että asiat esitetään mahdollisimman yksinkertaisesti ja pelkistetysti.

Milla aikoo tehdä Selkosanomiin sarjakuvia ihmisten arkisista tilanteista. Sarjakuvan päähenkilöinä seikkailevat Aaro ja Annikki Arkinen. Ensimmäisessä osassa päähenkilö Aaro käy ravintolassa. – Olisi tosi hauskaa, jos lukijat lähettäisivät toiveita niistä aiheista, joita käsittelen sarjakuvassani, Milla Risku sanoo. Lähetä toiveesi sarjakuvien aiheiksi sähköpostilla osoitteeseen: selkokeskus@kvl.fi n

Papunetin kuvataidekilpailuun voivat osallistua kehitysvammaiset ja puhevammaiset ihmiset. Kilpailuun osallistutaan lähettämällä omia maalauksia ja piirustuksia. Kilpailutyön aihe ja tekotapa ovat vapaat. Kuvataidekilpailussa on kaksi sarjaa. Toinen sarja on tarkoitettu taiteen harrastajille ja toinen kilpailijoille, jotka ovat saaneet taideopetusta. Kummastakin sarjasta valitaan kolme voittajaa. Heidät palkitaan rahapalkinnolla.

– Olemme järjestäneet kuvataidekilpailuja vuodesta 2003 lähtien. Kilpailussa on yleensä mukana noin 300 maalausta tai piirustusta, kertoo Papunetin graafinen suunnittelija Päivi Honkonen. Kuvataidekilpailuun voivat osallistua kehitys- ja puhevammaiset lapset, nuoret ja aikuiset. Voittajat valitsee raati, jossa on mukana kaksi Papunetin edustajaa sekä valokuvaaja Pekka Elomaa. Kaikki osallistujat saavat kunniakirjan.  Kuvataidekilpailu päättyy 31.3.2015. Lisää tietoa www.papunet.net/kilpailu.

Teksti Markku Juusola

Puheenaihe

Minä olen Charlie

Kuva Lehtikuva

Kolme viikkoa sitten ääri-islamilaiset terroristit tappoivat aikakauslehti Charlie Hebdon toimituksessa Pariisissa 12 ihmistä.

Kaikki ranskalaiset eivät pidä Charlie Hebdon pilakuvista. Silti monet lähtivät suuriin mielenosoituksiin sananvapauden puolesta ja terrorismia vastaan.

Charlie Hebdo julkaisee pilakuvia, jotka pilkkaavat esimerkiksi uskontoja. Terroristit hyökkäsivät, koska lehti on julkaissut pilakuvia islaminuskosta.

Mielenosoituksissa moni kantoi kylttiä, jossa luki Je suis Charlie eli suomeksi Minä olen Charlie. Näin he ilmaisivat, että he puolustavat sananvapautta. Lause levisi laajalti myös sosiaalisessa mediassa.

Ranskassa uskontojen pilkkaaminen on sallittua. Siellä tällaiset pilakuvat kuuluvat sananvapauden piiriin.

Monissa muissakin maissa käynnistyi vilkas keskustelu sananvapauden rajoista. n Teksti Markku Juusola

Kuvassa lapsi pitelee mielenosoituksessa kylttiä, jossa lukee ranskaksi Je suis Charlie. Se on suomeksi Minä olen Charlie. Ranskassa mielenosoittajat vastustivat terrorismia ja puolustivat sananvapautta.


8

Päivyri

selkosanomat 28.1.2015 Kuva Yle Kuvapalvelu

TV tulevia ohjelmia Kuva Yle kuvapalvelu

Yle TV2 keskiviikko 28.1. kello 16.00 Taitoluistelun EM-kisat Kisat ovat 28.1.–1.2. Tukholmassa, Ruotsissa. Anuliisa Uotila (kuvassa) selostaa tuttuun tapaan.

Kuva Nelonen

Pertti Kurikan Nimipäivissä Pertti Kurikka säveltää biisit ja soittaa kitaraa (kuvassa vasemmalla). Sami Helle näppäilee bassoa ja Kari Aalto laulaa. Toni Välitalo (kuvassa oikealla) pitää rummuilla rytmin kohdallaan.

Punkrockilla euroviisuihin? Punk-yhtye Pertti Kurikan Nimipäivät yrittää Suomen euroviisuehdokkaaksi.

tein sanat. Se kertoo siitä, että ihmisen pitää aina päivisin tehdä jotain asioita, kertoo laulaja Kari Aalto.

Biisin nimi on Aina mun pitää.

Pertti Kurikan Nimipäivät (PKN) syntyi vuonna 2009 kulttuurityöpaja Lyhdyssä. Bändillä menee nyt lujaa. PKN teki joulukuussa

– Biisi syntyi niin, että Pertti Kurikka teki kitarariffin ja mä

10 keikan kiertueen Britanniassa. Iso levy-yhtiö Sony julkaisi Aina mun pitää singlen. PKN esiintyy Uuden musiikin kilpailun karsinnassa, joka alkaa lauantaina 7.2. Yle TV2:ssa kello 21. n Kilpailua voi seurata myös verkossa: yle/umk

Nelonen perjantai 30.1. kello 22.50 The Hurt Locker

The Hurt Locker sai vuonna 2010 parhaan elokuvan ja ohjauksen Oscarin. Päähenkilö (Jeremy Renner, kuvassa oikealla) purkaa pommeja Irakissa. Kuva Yle kuvapalvelu

Lähteet Yle, Soundi

Viikon kuva Kuva Lehtikuva

Yle TV1 sunnuntai 1.2. kello 21.05 Kerron sinulle kaiken

Leea Klemola (kuvassa) esittää elokuvassa Maaritia. Hän on korjannut sukupuolensa naiseksi. Klemola sai roolista parhaan naispääosan Jussin viime vuonna. Kuva Yle kuvapalvelu

Ukrainalaiset sytyttivät lyhtyjä sunnuntaina Maidanin aukiolla Kiovassa. Lyhtyjä sytytettiin raketti-iskun uhrien muistoksi. Lauantaina ainakin 27 ihmistä kuoli Itä-Ukrainan Mariupolissa kapinallisten iskussa.

Selkosanomat

Toimitus: Leealaura Leskelä (päätoimittaja), Petri Kiuttu Kiuttu,(vuorotteluvapaalla), Maria Österlund, Kaisa Maria Kaatra Österlund, Kaisa Kaatra, Markku Juusola

Tilaustietojen muutokset ja uudet Tilaustietojen muutokset ja uudet tilaukset tilaukset puhelin (09)puhelin 34809 240(09) 34809 240 taisähköposti sähköposti lehtitilaukset@kvl.fi tai lehtitilaukset@kvl.fi

Toimituksen osoite: Viljatie 4 A, 00700 Helsinki puhelin (09) 34809 244 sähköposti selkokeskus@kvl.fi verkkolehti www.selkosanomat.fi Tilaushinnat: 23 e vuosikerta (20 (23 numeroa). numeroa). Koulutilaus ulkomaille Tilaushinta 20 e vuosikerta 34 e vuosikerta. (20 numeroa). Tilaushinta ulkomaille 34 e vuosikerta.

Lehti on saatavana myös ruotsiksi nimellä LL-Bladet. Julkaisija: Selkokeskus Kehitysvammaliitto ry. ISSN-L 2242-8232 ISSN 2242-8232 (painettu) ISSN 2242-8240 (verkkojulkaisu) Toimitusneuvosto: Pertti Rajala (pj), Marlene Ahlberg, Sisko Tanja Harkoma, Hallenberg, Maria Mannil, Sakari Kilkki, Jana Ari Sainio, Sassakova, PäiviTanja Seppä-Lassila, Vauhkonen, Teuvo Välimäki. Matti Taipale Lehtisepät Lehtisepät2013 2015

Yle TV1 tiistai 3.2. kello 19.00 Skandimania

Britti Hugh FearnleyWhittingstall (kuvassa hapansilakkapurkin kanssa) esittelee Pohjoismaita kolmiosaisessa sarjassa.

Selkosanomat 2/2015  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you