Hyväksi pelaajaksi ei tulla vain istumalla

Back to Move! -hankkeen tuoreella videolla e-urheilun asiantuntijat ja ammattilaiset kertovat, mitä e-urheilu oikeastaan on ja minkälaisia asioita e-urheilijan ja tavallisen harrastepelaajan tulisi ottaa huomioon kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Tavoitteena on kannustaa erityisesti paljon pelaavia nuoria kiinnittämään huomiota liikkeeseen ja istumisen tauottamiseen.

PELAAJABAROMETRIN (2020) mukaan Suomessa on yli 100 000 elektronisen urheilun harrastajaa. E-urheilu on nopeimmin kasvava urheilun seuraamisen muoto. Mitä e-urheilu on? Miten sitä voisi kuvailla yleisölle, jolle se ei ole ennestään tuttua?

– E-urheiluun kuuluu kaikki kilpailullinen ja tavoitteellinen toiminta, joka tehdään digitaalisella apuvälineellä tai jossa digitaalinen väline on pääosassa. Ei pelkästään tietokonepelejä, jotka ovat suuressa osassa, vaan esimerkiksi erilaisia simulaatioita. E-urheilua ovat myös fyysiset urheilulajit, joissa käytetään jotain elektronista laitetta, kertoo Suomen elektronisen urheilun liiton SEULin väistynyt puheenjohtaja Joonas Kapiainen.

Ammattimaisuuden lajissa mahdollistavat ympärillä olevat rakenteet ja tuki. Suurelle yleisölle saattavat olla tuttuja myös exergaming-pelit. Kapiainen kertoo, että hänen taustansa on nimenomaan tällaisessa pelillistetyssä liikunnassa, tanssipelaamisessa. Yksi tapa motivoida nuoria liikkumaan, voikin olla erilaisten pelien kytkeminen osaksi liikuntasuoritusta.

Pelaamisen vastapainoksi fyysistä harjoittelua ja palautumista

E-urheiluvideon toinen haastateltava Riku Aalto nostaa esille pelaamisen ja e-urheilun kokonaisvaltaisuuden ja pelaajien runsaan istumisen määrän. SJ Gamingin performance coachina toimiva Aalto sanoo, että ennen kaikkea kyse on elämätapavalmennuksesta.

– Pelaaminen on kuormittavaa henkisesti ja fyysisesti, ja sitä kautta sillä on vaikutuksia myös tarkkaavaisuuteen ja yleiseen vireystilaan.

Tämän vuoksi muun harjoittelun tulee olla vastapainoa paikallaanololle, ja nimenomaan istumisen tauottaminen ja pienet mikrotreenitkin ovat tärkeitä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.

– On tärkeää, että jokainen pelaaja treenaa fyysistä kuntoa itselleen mielekkäällä tavalla.

Lisäksi e-urheilussa säännöllisen unirytmin ja hyvän ruokailurytmin noudattamisessa voi olla haasteita.

– Pelaamisen flow vie usein mukanaan, jolloin rytmin säilyttäminen voi olla vaikeaa, Aalto toteaa.

Pelatessa kuormittuu tuki- ja liikuntaelimistön lisäksi myös sympaattinen hermosto ja siitä palautuminen on haastavaa.

– Pelaajien kanssa on opeteltu esimerkiksi erilaisia hengitys- ja rentoutumisharjoituksia, joilla sympaattinen autonomisen hermoston kuormitus pystytään palauttamaan parasympaattiseksi, palauttavaksi, Aalto kertoo harjoittelun moniulotteisuudesta.

Tällaiset keskushermostoa rauhoittavat harjoitteet ovat hyödyllisiä kenelle tahansa.

Pelaaminen voi vahvistaa sosiaalisia suhteita

Samoilla linjoilla Aallon kanssa on Havu Gamingin markkinointi- ja projektipäällikkö Niklas Pehkonen, itsekin e-urheiluammattilainen.

– Fyysisen kunnon merkitys on kasvanut e-urheilussa viime vuosina. Viisi vuotta sitten asiasta ei oikeastaan puhuttu.

Fyysisten ja psyykkisten ulottuvuuksien lisäksi kyseessä on kuitenkin myös sosiaalinen ympäristö. Pehkonen sanoo, että monelle pelaajalle peli voi toimia pakopaikkana maailmasta, esimerkiksi kiusaamisesta. Toisaalta pelin kautta on mahdollista solmia ystävyyssuhteita, jotka eivät ilman digitaalista ympäristöä olisi mahdollisia.

Pehkosella on viesti sekä pelaaville nuorille että heidän vanhemmilleen.

– Seuratkaa ja kokeilkaa e-urheilua. Erityisesti vanhempien, jotka ovat huolissaan lasten pelaamisesta, kannattaa mennä mukaan ja pyytää opettamaan.

– Ihan samalla tavalla kuin vaikka jalkapallossa. Sielläkin vanhemmat ovat kentän laidalla ja seuraavat ja kysyvät, miten treenit meni ja mitä opit. Samalla mentaliteetilla voisi toimia myös pelaamisen suhteen.

Lue lisää Back to Move! -hankkeesta ja katso asiantuntijoiden haastattelut: selkakanava.fi/tauon-ja-fyysisen-kunnonmerkitys-pelaamisessa

Video on tuotettu yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun Älyllä aktiiviseksi -hankkeen kanssa.

Teksti: Katri Koivuneva

Kuva: iStock