Lisäävätkö vaihdevuodet selkäkipua?

Viisi kysymystä asiantuntijalle

Vaihdevuodet alkavat tyypillisesti 45–55 vuoden iässä, ja ne koskettavat yli puolta miljoonaa työikäistä naista. Kaikki eivät oireita koe, mutta suurin osa kokee. Osalla oireet ovat lievempiä, osalla voimakkaampia. Vaihdevuodet voivat lisätä myös tuki- ja liikuntaelinoireita.

VAIHDEVUOSIA EDELTÄVÄT esivaihdevuodet eli premenopaussi, jolloin ovulaatiohäiriöiden vuoksi kuukautiset muuttuvat epäsäännöllisemmiksi ja saattaa ilmaantua tiputteluvuotoa tai runsaampia vuotoja. Myös muita oireita, kuten univaikeuksia, voi tulla, vaikka kuukautiskierto olisi edelleen muuten normaali. Useimmiten esivaihdevuosista kärsivät yli 40-vuotiaat naiset, mutta ne voivat koittaa aikaisimmillaan jopa 35-vuotiaana.

Kysymyksiimme vaihdevuosista vastasi johtava työterveyslääkäri Kaisu Norbäck Terveystalosta.

1. Mitkä ovat vaihdevuosien yleisimmät oireet ja kuinka kauan ne kestävät?

Vaihdevuosioireet kestävät tyypillisesti 3–5 vuotta, joillakin oireita on muutaman vuoden ja joillakin oireita voi esiintyä loppuelämän. Teimme Terveystalossa kyselytutkimuksen 700 vaihdevuosi-ikäiselle naiselle kesällä 2024. Tämän tutkimuksen perusteella yleisimmiksi haitallisiksi oireiksi nousivat unihäiriöt, painonnousu ja kuumat aallot/hikoilu.

2. Miten vaihdevuodet vaikuttavat terveyteen?

Vaihdevuodet vaikuttavat tyypillisesti esimerkiksi uneen ja myös mielialaan. Kun nukkuu huonosti ja on väsynyt, niin kyllähän se vaikuttaa myös mielialaan sekä yleiseen jaksamiseen. Kyselytutkimuksessamme 39 prosenttia koki mielialaoireita, alavireisyyttä tai itkuherkkyyttä ja 31 prosenttia vastanneista koki lisääntyneet tuki- ja liikuntaelimistön oireet hankalaksi tai hyvin hankalaksi.

3. Voivatko selkäkivut lisääntyä vaihdevuosien aikana ja mistä se johtuu?

Kyllä voivat. Vaihdevuosissa on tyypillistä, että nivel-, lihas- ja selkäkivut lisääntyvät. Erotusdiagnostisesti tuleekin huomioida nivelreuman tai selkärankareuman mahdollisuus. Lihas- ja nivelkivut kuuluvat estrogeenin puutosoireisiin. Tarkka mekanismi on epäselvä. Jos tilanne on epävarma, hormonihoitokokeilu ja siitä tuleva apu toki vahvistavat oireen vaihdevuosioireeksi.

4. Milloin vaihdevuosioireet tarvitsevat hoitoa ja mitä hoitovaihtoehtoja on tarjolla?

Kaikki eivät tarvitse hoitoa, mutta jos oireet ovat hankalia ja vaikuttavat elämänlaatuun alentavasti, kannattaa ilman muuta hakea apua ammattilaisilta. Kaikkien kannattaa hoitaa vaivoja elämäntavoilla, tämä sisältää liikuntaa, painonhallintaa, tupakoinnin ja alkoholin välttämistä, positiivista elämänasennetta, unen huoltoa sekä tietoista stressin hallintaa.

Lääkkeellisiä hoitovaihtoehtoja ovat systeeminen hormonikorvaushoito, paikallinen estrogeenihoito, erityisesti kuumiin aaltoihin ja hikoiluun tehoava fetsolinetantti sekä mielialalääkityksiä on myös käytetty. Hormonikorvaushoidon haitoista on puhuttu paljon, mutta mikäli vasta-aiheita ei ole, yleisesti hormonikorvaushoidon hyödyt ovat kiistattomia. Hormonikorvaushoito aloitetaan aina yksilöllisen arvion perusteella huomioiden hyödyt ja mahdolliset riskit.

5. Miten itse voi helpottaa vaihdevuosioireita?

Terveellisillä elintavoilla, kuten edellä kerroin. Liikunnan harrastamisesta on hyötyä. Aikuisten liikkumisen suositus sopii myös vaihdevuosi-ikäisille naisille. Reipasta liikuntaa, esimerkiksi kävelyä yhteensä ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa tai rasittavaa liikkumista yhteensä ainakin 1 tunti ja 15 minuuttia viikossa. Lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa toimintakyvyn tueksi ainakin 2 kertaa viikossa.

Alkoholia ja tupakointia suositellaan välttämään. Alkoholin heikentää unen laatua palautumista entisestään. Lisäksi alkoholin nauttiminen voi pahentaa oireita, kuten hikoilua. Alkoholi sisältää myös turhia kaloreita. Kovin mausteiset ruuat sekä kahvi saattavat voimistaa hikoilua ja kuumia aaltoja.

Toimittanut: Pia Bilund